LEARNING OUTCOMES- OPPIMISTULOKSET KÄSITTEEN MÄÄRITTELYÄ Riitta Kilpeläinen Itä-Suomen yliopisto Learning outcomes oppimistulokset korkeakoulutuksen mittarina seminaari 28.3.2011 Metsäalan korkeakoulutuksen oppimistulokset ja työelämä - tutkimushanke
Sisältö Oppimistulokset keskustelun taustaa Käsitykset oppimisesta Oppimistavoitteet ja oppimistulokset käsitteet Oppimistulosten määrittelyä Oppimistulokset, kompetenssit, taidot Oppimistulosten luokittelua Kompetenssipohjaisia luokituksia Koulutuksessa omaksuttujen kompetenssien toimivuus työelämässä Oppimistulosten määrittelyn ongelmia Miksi oppimistuloksia määritellään?
Oppimistulokset keskustelun taustaa Bolognan julistus 1999, jonka tavoitteena Ottaa käyttöön vertailukelpoiset tutkinnot eri maiden välillä Kaksiportainen tutkintorakenne Opintopistejärjestelmän luominen huomio myös oppilaitosten ulkopuoliseen oppimiseen Liikkuvuuden edistäminen Laadun varmistaminen Korkea-asteen koulutuksen kehittäminen OECD: AHELO Assessment of higher education learning outcomes -hanke
Käsitykset oppimisesta Oppimiselle tai opetukselle asetetut tavoitteet riippuvat pitkälti siitä, millainen käsitys oppimisesta tavoitteiden määrittelijällä on Teoriat oppimisesta voidaan jakaa kolmeen eri ryhmään: 1. Behavioristiset teoriat 2. Kognitiiviset teoriat 3. Konstruktivistiset teoriat Eroavat toisistaan siinä, millaiseksi prosessiksi oppiminen nähdään ja millainen rooli opiskelijalla oppimisprosessissa on
Oppimistavoitteet -käsite Lähtökohtana pitkälti behavioristinen näkemys oppimisesta Edustajia mm. Ralph Tyler 1930-luvulla, Benjamin Bloom 1950-luvulla ja Mager 1960-luvulla Koulutukselle asetettiin tavoitteita, jotka määriteltiin opiskelijoissa tapahtuviksi koulutusinstituution näkökulmasta tavoiteltaviksi käyttäytymisen muutoksiksi Oppimisen tulos oli jotain selkeästi havaittavaa muutosta oppijan käyttäytymisessä Oppijan käyttäytymisessä tapahtuva muutos tuli olla mitattavissa Bloomin taksonomia: muistaminen, ymmärtäminen, soveltaminen, analysoiminen, synteesin tekeminen ja arvioiminen Oppija tiedon vastaanottaja, ei aktiivinen oman oppimisprosessinsa ohjaaja
Oppimistulokset -käsite Taustalla konstruktivistiset teoriat oppimisesta (edustajia mm. John Dewey, Jean Piaget ja Jerome Bruner) Oppimistulokset käsittelevät oppijan saavutuksia Oppimistulokset sisältävät myös ennakoimattomat tulokset ennakoitujen lisäksi Englanninkieliselle termille learning outcomes ei vakiintunut yhtä suomennosta käsitteeseen liittyy paljon sekavuutta ja päällekkäisyyttä lähikäsitteiden kanssa
Oppimistulosten määrittelyä Määritelmiä useita; yksinkertaisimmillaan kysymys siitä, mitä oppija tietää, ymmärtää ja kykenee tekemään oppimisprosessin jälkeen oppimistulokset määritellään tiedoiksi, taidoiksi ja kompetensseiksi Oppimistulokset ovat oppimisprosessin yhteydessä syntyneitä, mitattavissa olevia laadullisia muutoksia oppijan tiedoissa ja käyttäytymisessä voivat tulla esiin pidemmän ajan puitteissa, ei välittömästi opetuksen päättyessä
Oppimistulokset, kompetenssit, taidot Käsitteet usein määritelmissä päällekkäisiä tai eroja ei selkeästi määritellä Oppimistulokset kattavampi käsite kuin kompetenssi tai taito Kompetenssi viittaa toimintaan tietyssä tilanteessa, kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteeseen sopivalla tavalla Käsite taito on mielletty liian kapea-alaiseksi koulutukselliseksi tavoitteeksi erityisesti korkea-asteen koulutuksessa Oppimistulokset koostuvat yksittäisten taitojen ja kompetenssien pohjalta muodostetuista laajemmista kokonaisuuksista
Oppimistulosten luokittelua Olennaista kenen näkökulmasta oppimistuloksia tarkastellaan: opiskelijan, opettajan tai työelämän edustajien Elliot Eisner on oppimistulokset-käsitteen uranuurtajia Eisner jakoi oppimistulokset kolmeen ryhmään: 1. Henkilökohtaiset yleistaidot tai siirrettävät oppimistulokset 2. Sisältöön keskittyneet oppimistulokset 3. Yleiset akateemiset taidot Tavoitellut vs. oppimistilanteessa esille tulevat; ennakoidut vs. ennakoimattomat; toivotut vs. ei-toivotut
Kompetenssi-pohjaisia luokituksia Ei yhtä teoreettisesti perusteltua tapaa jakaa kompetensseja luokkiin Luokituksen taustalla voi olla näkemys kompetenssin käyttöalueesta (esimerkiksi yritykseen sidotut kompetenssit ja yleiset kompetenssit) tai siitä miten kompetenssi hankitaan (koulutuksen aikana vai työelämässä koulutuksen jälkeen) Opiskelijoiden tarvitsemia kompetensseja (Birenbaum 1996) 1. Kognitiiviset kompetenssit 2. Metakognitiiiviset taidot 3. Sosiaaliset kompetenssit 4. Yksilölliset luonteenpiirteet
Koulutuksessa omaksuttujen kompetenssien toimivuus työelämässä Oppimistulokset eivät välttämättä näy heti koulutuksen päättymisen jälkeen oppimistuloksia tulisi arvioida jossakin relevantissa kontekstissa, tärkein tällainen on työmarkkinat Laajassa eurooppalaisessa tutkimushankkeessa (CHEERS) kartoitettiin korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia koulutuksen aikana omaksuttujen kompetenssien riittävyydestä työmarkkinoilla toimittaessa Heikoiten työmarkkinoiden vaatimuksia vastasivat suunnittelu- ja organisointikyky, neuvottelutaidot, vastuunottokyky, tietokoneen käyttötaidot ja johtajuus Ylittävät työmarkkinoiden vaatimukset: teoreettinen tietämys, vieraan kielen hallitseminen, laaja yleistietämys ja oppimiskyky (kuva 1) (lähde Kivinen & Nurmi (2007) Job requirements and competences: do qualifications matter? Teoksessa Careers of University Graduates. Ulrich Teichler (ed.))
Oppimistulosten määrittelyn ongelmia Oppiminen monimutkainen inhimillinen toiminta - määritteleminen ja käsitteellistäminen eivät helppoja Ennalta määritellyt oppimistavoitteet ja tulokset voivat ohjata liikaa opiskelijoiden toimintaa tavoittelevatko opiskelijat minimisuorituksia, johtaako pintaoppimiseen? Eri tieteenalojen välille yhteneväiset oppimistulokset? Miten opiskelija ymmärtää tietyn opintokokonaisuuden oppimistavoitteet tai tulokset? Oppimistulosten arvioiminen?
Miksi oppimistuloksia määritellään? Oikealla tavalla määritellyt oppimistulokset lisäävät koulutusprosessin arvoa Oppiminen ei vain luokkahuoneeseen sidottua toimintaa esimerkiksi työharjoitteluilla olennainen merkitys Oppimistulokset tarjoavat välineen opiskelijan todellisten saavutusten huomioon ottamiselle Oppimistulokset voivat kertoa mitä tietty arvosana tai oppiarvo pitää sisällään koulutuksen sisältöjen avaaminen
Oppimistulokset myös muuta kuin oppiainekohtaisten tietojen omaksumista Opiskelijoiden helpompi tunnistaa omaa osaamistaan markkinoida osaamistaan työmarkkinoille Yhtenäistää koulutusjärjestelmiä? Tutkinnon suorittaneiden liikkuvuus globaaleilla työmarkkinoilla?