Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta

Transkriptio

1 Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta professori David. H. Jonassenin (PennState Un.), (1995) esittämät universaalit elinikäisen oppimisen ominaisuudet : lisäyksenä ( ETÄKAMU-hanke 1998) vuorovaikutus yhteistoiminnallisuus ja siirtovaikutus (transfer). Koonta ja päivitys 2008 / Jorma Ahonen Lähteet: D.H.Jonassen (1995): Supporting Communities of Learners with Technology: A Vision for Integrating Technology with Learning in Schools. Educational Technology 35 (4), Etäopetus Multimediaverkoissa (ETÄKAMU) - tavoitetutkimushanke (1998) [ Ope.fi 1-hankkeen suunnittelu- ja arviointikriteeristö ja arviointisuunnitelma (2001) / Ope.fi-suunnittelutiimi: Marita Parkkonen, Regina Rautiainen, Jorma Ahonen; Opetusalan koulutuskeskus Opeko. 1. Konstruktiivisuus Oppijat rakentavat uutta tietoa aikaisemman tiedon pohjalta. Konstruktivistisen oppimisnäkemyksen mukaan oppiminen on tiedon rakentamisen prosessi, jossa oppijalla on aktiivinen rooli ja oppiminen perustuu oppijan omaan kognitiiviseen toimintaan. Yksilö hankkii itsenäisesti uutta tietoa rakentamalla sitä aikaisemman tiedon pohjalta, oman aktiivisen toimintansa varassa, jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäröivän todellisuuden kanssa. Konstruktivistisen näkökulman mukaisessa tiedon rakentamisessa yhdistyvät niin oppimisen yksilölliseen aktiivisuuteen kuin oppijoiden yhteistoiminnallisuuteenkin liittyvät ominaisuudet. Oppimisympäristön tulee sisältää sellaisia kognitiivisia työvälineitä, jotka edesauttavat oppijoiden tiedon rakentamisen prosesseja. Välineet voivat olla yleisiä eli liittyä kommunikointiin ja oppijoiden yhteistoimintaan, tai hyvinkin spesifejä, esimerkiksi matemaattiseen mallintamiseen tai ongelmanratkaisuun liittyviä. Ydinkysymys: "Tukeeko oppimisympäristö oppijoiden aktiivista uuden tiedon rakentamista aikaisemman tiedon pohjalta?" Suunnitteluhaaste: Miten tämä tapahtuu ( menetelmät, oppimisympäristön rakenteet, materiaalit) millaisista laadullisista ja konkreettisista ympäristön elementeistä hyvät ja pysyvät konstruktiot ( merkitysskeemat ) syntyvät? 1

2 2. Aktiivisuus Oppijoiden rooli oppimisprosessissa on aktiivinen. He sitoutuvat järkevään informaation prosessointiin, jonka tuloksesta he ovat vastuullisia. Aktiivisuudella tarkoitetaan sitä, että oppija on vastuullinen ja sitoutunut sekä aktiivisessa roolissa oleva informaation prosessoija oppimisprosessin alusta loppuun saakka. Aktiivisuuteen vaikuttavia tekijöitä voivat olla mm. motivaatio, oppimistehtävän haastavuus ja yksilön itselleen asettamat tavoitteet (vrt. intentionaalisuus). Aktiivisuus ulottuu myös oppijan vastuuseen omista oppimistuloksistaan. Oppija on aktiivinen olemassa olevan informaation valikoiva havainnoija (vrt. konstruktiivinen havainnointi ), uuden tiedon rakentaja aikaisempien tietojensa pohjalta (vrt. konstruktiivisuus) ja itseohjautuva oppimisen ohjaaja sekä tulostensa esittäjä (vrt. reflektiivisyys). Tähän liittyy myös oppilaan ja opettajan roolien muutos. Vastuu oppimisesta on siirtynyt oppijalle itselleen ja opettajan rooliksi on muodostunut enemmänkin oppimisprosessin tukeminen ja ohjaaminen. Oppimisen ohjaamiseen voi osallistua myös tutoreita ja asiantuntijoita. Ydinkysymys: "Onko oppijoiden rooli aktiivinen ja ovatko he vastuullisia toimijoita oppimisympäristössä?" Suunnitteluhaaste: Miten aktiivisuus ja sitoutuminen tehtävään ( motivaatio- ja tahtotila ) rakennetaan ja sitä ylläpidetään? 2

3 3. Yhteistoiminnallisuus Oppijat työskentelevät yhdessä ja rakentavat uutta tietoa yhteistyössä toistensa kanssa käyttäen hyödyksi toistensa tietoja ja taitoja. Yhteistoiminnallisella oppimisella tarkoitetaan oppimistilanteen järjestämistä siten, että opiskelijat opiskelevat ryhmissä ja sitoutuvat toimimaan yhdessä pyrkien sekä mahdollisimman hyviin henkilö- että ryhmäkohtaisiin oppimistuloksiin. Oppijat muodostavat yhdessä vastuullisen oppimisyhteisön. Yhteistoiminnallisessa oppimisessa opitaan tietojen, taitojen ja ongelmanratkaisun lisäksi vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja. Yhteistoiminnallinen oppiminen ja - oppiminen sellaisenaankin useimmiten - on sosiaalinen prosessi. Sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitys ja oppimista edistävä tekijä yhteistoiminnallisessa oppimisprosessissa on se, että, yksilö voi kokea ristiriidan oman käsityksen ja muiden näkemysten välillä ja jäsentää sen pohjalta tiedollisia rakenteitaan uudelleen ja toisaalta, että keskusteluprosessi ei ole vain tiedon välitystä, vaan siinä myös luodaan uutta tietoa ja uusia merkityksiä sosiaalisella tasolla. Yhteistoiminnallisessa oppimisessa oppijayhteisö yhdessä osallistuu palautteen antamiseen sekä oppimisprosessin ohjaamiseen ja tukemiseen ; ryhmä on siis samalla sekä oppimisen ohjaajan että arvioijan roolissa. Ydinkysymys: "Voivatko oppijat työskennellä yhdessä ja rakentaa uutta tietoa toistensa taitoja hyödyntäen?" Suunnitteluhaaste: Yhteistoiminnallisten työtapojen oikea-alainen käyttö, ryhmäytymisen/ryhmäyttämisen kriteerit, työskentelytilat. 3

4 4. Intentionaalisuus Oppijat yrittävät aktiivisesti ja halukkaasti saavuttaa kognitiivisen tavoitteen. Oppimisen intentionaalisuus tarkoittaa oppimisen sitomista oppijoiden omiin päämääriin ja henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Oppimistoiminnan tulee olla enemmän yksilön omien tavoitteiden mukaista kuin ympäristötekijöiden tai ympäristön kontrollin määräämää. Intentionaalisuutta tukee - omien päämäärien ja tavoitteiden lisäksi - oppimisen kontekstuaalinen ja situationaalinen ominaisuus. Kun oppiminen liittyy oppijalle merkityksellisiin arkielämän konteksteihin ja todellisiin ongelmatilanteisiin, joiden ratkaisemisen oppijat kokevat tärkeiksi, myös intentionaalisuus, oppimismotivaatio ja aktiivisuus syntyvät ja säilyvät helpommin. Ydinkysymys: "Onko oppimisympäristössä otettu huomioon oppijoiden päämääriä ja tukeeko se heidän henkilökohtaisten tiedollisten tavoitteidensa saavuttamista?" Suunnitteluhaaste: Miten yksilölliset päämäärät ja niistä johdetut tavoitteet saadaan selville ja miten oppimistilanteen rakenteet, työtavat ja aika mahdollistaa yksilöllisten oppimispolkujen rakentamisen ( eriyttämisen muodot ja laajuus )? 4

5 5. Kontekstuaalisuus Oppimistehtävät sijaitsevat mielekkäissä reaalimaailman tehtävissä, tai ne on simuloitu joidenkin tapauskohtaisten tai ongelmaperustaisten reaalielämän esimerkkien avulla. Oppiminen on tilannesidonnaista (situated cognition). Oppimista ei tapahdu ilman uuden tiedon liityntää johonkin aiempaan merkitysrakenteeseen (konstruktio, merkitysskeema). Oppimisen esimerkkien ja kohteiden liittäminen oppijalle jo aiemmin tuttuun (työ)tehtävään (<konteksti ) tai ongelmaan ( < situaatio) lisää myös motivaatiota ja aktiivisuutta ja kasvattaa intentionaalisuutta. Kontekstuaalisuuteen liittyy olennaisesti myös siirtovaikutus-ominaisuus ja usein juuri siirtovaikutuksen ongelma: opittu ei välttämättä aina helposti siirry kontekstista toiseen. Ydinkysymys: "Onko oppimistehtävät sijoitettu oppijan reaalimaailmaan todellisina tai simuloituina tilanteina?" Suunnitteluhaaste: Miten huomioidaan oppijoiden todellinen toimintaympäristö ja miten luodaan mahdollisimman todellisia simulaatioita? 5

6 6. Siirtovaikutus ( transfer ) Oppijat osaavat siirtää oppimisen tilanteista ja konteksteista, missä opittu on omaksuttu, ja käyttää tietoa muissa tilanteissa. Oppijat voivat hyödyntää aiemmin opittuja tietoja ja taitoja uuden oppimisessa. Oppimisen transfer eli siirtovaikutus - ominaisuudessa nousee esiin tietojen ja taitojen siirtyminen niistä konteksteista ja tilanteista missä oppiminen on alunperin tapahtunut tai mihin liittynyt ja sen soveltaminen muihin tilanteisiin ja konteksteihin. Aiemmin opittuja tietoja ja taitoja voidaan käyttää hyväksi uusissa tilanteissa, mutta ne eivät kuitenkaan siirry mitenkään automaattisesti. Monet yleiset periaatteet ovat laajemmin siirtyviä (positiivinen siirtovaikutus), kun taas yksittäisten suoritusten siirtovaikutus jää suppeammaksi. Negatiivisella siirtovaikutuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa siirtovaikutus vaikeuttaa uuden asian oppimista ja tiedon soveltamista uusiin tilanteisiin. Positiivinen siirtovaikutus on kyseessä silloin kun aiemmin opittu edesauttaa uuden asian oppimista. Ydinkysymys: "Voivatko oppijat siirtää opittuja tietoja ja taitoja todelliseen elämään ja uusiin oppimistilanteisiin?" Suunnitteluhaaste: Miten selvitetään ja varmistetaan transferin onnistuminen? 6

7 7. Reflektiivisyys Oppijat ilmaisevat mitä he ovat oppineet ja tarkastelevat oppimisprosessin edellyttämiä ajatteluprosesseja ja päätöksiä. Reflektiivisyys tarkoittaa omakohtaista oppimisen ymmärtämistä, ohjaamista ja arviointia suhteessa aikaisempiin tietoihin. Reflektiivisyys liittyy myös oppijan aktiivisuuteen ja vastuullisuuteen omasta oppimisprosessistaan. Tullakseen tietoisiksi omista ajatteluprosesseistaan oppijoiden on kyettävä ajattelemaan ja ymmärtämään omaa oppimistaan. Reflektiivisyys liittyy myös intentionaalisuuteen; reflektio edellyttää sisäisen toiminnan tiedostamista ja tulkintaa, omien intentioiden ja motiivien ottamista tarkastelun kohteeksi. Reflektiivisyyttä tukevassa oppimisympäristössä on välineitä ja tehtäviä, joiden avulla oppija voi arvioida omaa osaamistaan ja oppimistaan. Arviointihavaintoja tulee voida tutkia myös yhdessä muiden oppijoiden ja oppimisen ohjaajan kanssa. Näin reflektiivisyys toimii myös oppimisprosessin suuntaajana, kannustajana ja ohjaajana. Ydinkysymys: "Voivatko oppijat reflektoida omaa oppimistaan koko oppimisprosessin ajan?" Suunnitteluhaaste: Mistä ja miten järjestetään time & space ( aika ja tila ) reflektioon? Millaisia menetelmiä reflektion edistämiseen voi / tulee käyttää? 7

8 Arviointirunko oppimisympäristöjen pedagogiseen arviointiin oppijakeskeisen oppimisen näkökulmasta OPETTAJA OPPIJA 1. Konstruktiivisuus. "Tukeeko oppimisympäristö oppijoiden aktiivista uuden tiedon rakentamista aikaisemman tiedon pohjalta?" Onko yksilöllinen tiedon rakentaminen ja jäsentäminen mahdollista oppimisympäristössä? Voiko opettaja rakentaa oppimistilanteen oppijalle yksilölliseksi? Voiko opettaja ohjata oppijoita oppimisympäristössä itsenäiseen tiedon hakuun? Pystyykö opettaja järjestämään oppimistilanteen niin, että oppiminen rakentuu oppijan aikaisemmille tiedoille? Huomioidaanko oppimisympäristössä oppijan yksilölliset ominaisuudet? Voiko oppija hankkia itsenäisesti uutta tietoa oppimisympäristössä? Voiko oppija käyttää aikaisempia tietojaan ja taitojaan oppimisen tukena? Pystyykö oppija vaikuttamaan tehtävien luonteeseen oppimisympäristössä? Onko oppimisympäristössä tiedon rakentamista ja jäsentämistä tukevia kognitiivisia välineitä? Pystyykö opettaja hyödyntämään kognitiivisia välineitä oppimisympäristössä? Ovatko kognitiiviset välineet opettajan mielestä toimivia? Onko oppimisympäristössä oppijalle tarkoitettuja kognitiivisia välineitä? Ovatko kognitiiviset välineet oppijan mielestä toimivia? Huomioidaanko oppimisympäristössä oppijan yksilölliset taidot kurssin eri vaiheissa? Tiedotetaanko kurssin tavoitteista ja osaamistasovaatimuksista etukäteen? Suorittaako opettaja alkukartoituksen oppijoiden tiedoista ja taidoista? Voiko opettaja seurata oppijoiden yksilöllistä edistymistä opintojakson aikana? Voiko opettaja mukauttaa oppimisympäristössä tapahtuvaa toimintaa oppijan yksilöllisten tarpeiden mukaan? Huomioidaanko oppimisympäristössä oppijoiden yksilöllinen lähtötaso? Seurataanko oppijan yksilöllistä edistymistä opintojakson aikana? 8

9 2. Aktiivisuus. "Onko oppijoiden rooli aktiivinen ja ovatko he vastuullisia toimijoita oppimisympäristössä?" Tukeeko oppimisympäristö oppijan aktiivisuutta? Pystyykö opettaja seuraamaan, arvioimaan ja tukemaan oppijan aktiivisuutta? Onko oppimisympäristössä opettajalle välineitä, joilla hän voi sitouttaa oppijan oppimisprosessiin? Voiko opettaja tehdä oppimisympäristön tehtävistä riittävän haastavia ja mielekkäitä? Pystyykö oppija toimimaan oppimisympäristössä aktiivisesti ja vaikuttamaan opiskelun etenemiseen? Onko oppija itsenäisesti vastuussa oppimisestaan? Onko oppimisympäristössä oppijalle riittävän haastavia tehtäviä? Onko oppimisympäristössä oppijan omaa aktiivisuutta edellyttäviä oppimisvälineitä? 3. Yhteistoiminnallisuus. "Voivatko oppijat työskennellä yhdessä ja rakentaa uutta tietoa toistensa taitoja hyödyntäen?" Onko oppimisympäristössä yhteistoiminnallisuutta tukevaa teknologiaa (synkroniset ja asynkroniset viestintävälineet)? Onko opettajan mahdollista hyödyntää yhteistoiminnallisuutta tukevia välineitä oppimisympäristössä? Voiko opettaja toimia oppimisympäristössä yhdessä muiden osallistujien, esimerkiksi opiskelijoiden, opettajien, tutorien, asiantuntijoiden ja tutkijoiden, kanssa? Pystyykö oppija hyödyntämään yhteistoiminnallisuutta tukevia välineitä oppimisympäristössä? Voiko oppija toimia oppimisympäristössä yhdessä muiden osallistujien, esimerkiksi opiskelijoiden, opettajien, tutorien, asiantuntijoiden ja tutkijoiden, kanssa? Käytetäänkö oppimisen tukena yhteistoiminnallisia välineitä? Voiko opettaja saada palautetta muilta osallistujilta ja hyödyntää sitä edelleen toiminnassaan? Ovatko yhteistoiminnalliset välineet rakennettu siten, että ne tukevat opettajan työtä? Voiko oppija saada palautetta muilta osallistujilta ja hyödyntää sitä edelleen etenemisessään? Voiko oppija voi antaa palautetta ja kommentteja toisille oppijoille ja opettajalle? 9

10 Voiko opettaja antaa palautetta ja kommentteja oppijoille? Voiko oppija hyödyntää oppimisprosessissaan toisten oppijoiden taitoja? Ovatko yhteistoiminnalliset välineet ominaisuuksiltaan riittäviä? Soveltuvatko käytettävissä olevat yhteistoiminnalliset välineet opettajan työtapoihin ja tehtäviin? Soveltuvatko käytettävissä olevat yhteistoiminnalliset välineet oppijoiden tarpeisiin? 4. Intentionaalisuus. "Onko oppimisympäristössä otettu huomioon oppijoiden päämääriä ja tukeeko se heidän henkilökohtaisten tiedollisten tavoitteidensa saavuttamista?" Asetetaanko oppimisympäristössä opiskelulle omat yksilölliset tavoitteet (henkilökohtainen opiskelusuunnitelma eli HOPS)? Vaikuttaako opettaja HOPS:n muotoutumiseen? Ohjaako oppimisympäristö oppijaa henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekemisessä? Otetaanko oppimisessa huomioon opiskelijan intentiot? Ohjaako opettaja käyttämään HOPS:aa opiskelun etenemisen tukena? Seurataanko oppimisympäristössä opiskelijan asettamien tavoitteiden toteutumista? Ohjaako tavoitteiden seuranta opiskelun etenemistä? Mukautuvatko oppimistilanteet oppijan omien taitojen, intressien ja tavoitteiden mukaiseksi? 10

11 5. Kontekstuaalisuus. "Onko oppimistehtävät sijoitettu oppijan reaalimaailmaan todellisina tai simuloituina tilanteina?" Onko oppimateriaali ja oppimistehtävät sijoitettu oppijan kannalta mielekkäisiin reaalimaailman tilanteisiin? Voiko opettaja rakentaa oppimisympäristössä oppimistilanteita, jotka liittyvät arkielämän konteksteihin ja todellisten ongelmien ratkaisemiseen? Sisältääkö oppimisympäristö oppimateriaalia ja tehtäviä, joilla on oppijalle merkitystä ja käyttöä myös arkielämässä? Voiko oppija tuoda oppimisympäristöön sisältöjä omasta reaalimaailmastaan? Onko ongelmia simuloitu tapauskohtaisten tai reaalielämän esimerkkien avulla? Voiko opettaja käyttää simuloituja tai aitoja tilanteita? Onko oppijalla mahdollisuus käyttää opiskelun tukena aitoja tai simuloituja tilanteita ja tehtäviä? 6. Siirtovaikutus. "Voivatko oppijat siirtää opittuja tietoja ja taitoja todelliseen elämään ja uusiin oppimistilanteisiin?" Onko oppimisympäristössä mahdollisuus yleisten periaatteiden oppimiseen? Onko opettajan mahdollista tukea asioiden luontevaa siirtämistä todelliseen elämään? Voiko oppija hyödyntää oppimisympäristössä opittuja asioita muissa vastaavissa tilanteissa? Onko opituista asioista oppijalle käytännön hyötyä? Voiko opittuja tietoja ja taitoja soveltaa uusiin oppimistilanteisiin? Onko opettajan mahdollista rakentaa oppimistilanteet siten, että ne tukevat oppijaa vastaavissa oppimistilanteissa? Pystyykö oppija hyödyntämään oppimisympäristössä opittuja tietoja ja taitoja uuden oppimisessa? Omaksuvatko oppijat oppimisympäristöstä jonkun mallin, jonka avulla he osaavat jäsentää paremmin vastaavanlaisia ongelmatilanteita opiskelussa? 11

12 7. Reflektiivisyys. "Voivatko oppijat reflektoida omaa oppimistaan koko oppimisprosessin ajan?" Onko oppimisympäristössä välineitä, joilla voidaan arvioida ja ohjata oppimista? Tukevatko oppimisympäristön muut toimijat oppijaa oppimisprosessin ymmärtämisessä ja oman toimintansa ohjaamisessa? Onko oppimisympäristössä välineitä, joilla opettaja voi ohjata oppijaa arvioimaan omaa opiskeluaan? Voiko opettaja antaa palautetta oppimisympäristössä? Voiko opettaja seurata ja dokumentoida oppijan oppimisprosessia ja verrata sitä HOPS:aan? Voiko oppija itse selittää ja kommentoida omaa oppimisprosessiaan? Onko oppijoilla välineitä oman osaamisensa testaamiseen? Voiko oppija verrata oppimisprosessinsa edistymistä HOPS:aansa? Voiko oppija seurata omaa oppimisprosessiaan yhdessä opettajan kanssa? Voiko oppija seurata ja kommentoida toisten oppimista oppimisympäristössä? Arviointimatriisin lähde: Etäopetus Multimediaverkoissa (ETÄKAMU) - tavoitetutkimushanke (1998) 12