Koulutusohjelmien kansainvälistyminen

Transkriptio

1 Pertti Koistinen Koulutusohjelmien kansainvälistyminen Kokemuksia LabourNet tohtorikoulutusohjelmasta

2 Unelma? Päivän noste: suomalaiset yritykset kiinnostavat kansainvälisiä sijoittajia sillä ne ovat alusta alkaen kansainvälisiä Päivän kysymys: miten yliopistojemme koulutusohjelmat saadaan kiinnostamaan kansainvälisesti opiskelijoita ja tutkijoita? LabourNet jatko verkostomaisena

3 Onnen pipanoita Kaksi eri ohjelmaa, mutta yhtäläisiä kokemuksia LabourNet tohtorikoulutusohjelma , joka kansallinen ohjelma mutta toimii kansainvälisesti (avoin haku, opiskelijavalinta, opettajapooli, opetus ja opetusohjelmien vaihto, rahoitus) Cosopo, kolmen yliopiston (UTA; JKU; MRU) yhteinen maisteriohjelma (avoin kansainvälinen haku, yhteinen opetusohjelma, opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuus, monimuoto-opetusta, kaksoistutkinto) Yhteistä Kasvattavat uuden sukupolven asiantuntijoita Kansainvälistyminen nähtiin mahdollisuutena nostaa opetuksen laatua Kehittää opetusohjelma joka hyödyntää monimuoto-opetusta ja kulttuurisia eroja (yliopistojen erilaiset kulttuurit, opiskelijoiden ja opettajien taidot Edistäisi Bolognan prosessia käytännössä Opetusohjelmat rahoitettiin ja resurssoitiin yhteisesti (yliopistokohtainen, kansallinen, kansainvälinen rahoitus) Vahva luottamus konstruktivistiseen oppimiseen ja monimuotoopetuksen mahdollisuuksiin

4 Opiskelijavalinta, liikkuvuus, opetusohjelma Opiskelijavalinta Avoin kansainvälinen haku pääosassa sopimusyliopistot 10 % kiintiö ulkomaalaisille, Suomeen muuttaneet ulkomaalaiset Valintakriteerit (tutkimuksen relevanssi, opintomenestys, tutkimussuunnitelma, ohjaussuhteet, riskit) Erillinen opiskelijavalinta plus B-kortti tutkimusprojekteissa oleville ja tutkimuslaitosten jatkokoulutettaville Liikkuvuus Opiskelijoiden liikkuvuus kyllä mutta pääpaino yhteisissä koulutusohjelmissa Tavoite Tavoitteena työn- ja hyvinvoinnin tutkimuksen tason kohottaminen, vertaileva tutkimus, policy relevance valmistuneiden sijoittuminen kansainvälisesti toimiviin organisaatioihin ja valmius vertailevaan tutkimukseen

5 Monimuoto-opetus kehityksen kohteeksi Opetusohjelma Yhteisesti tuotettu kattava opetusohjelma, aina 1-2 vuodeksi eteenpäin yhteisiä intensiivijaksoja eri yliopistoissa (kalliita, antoisia, välttämättömiä sisällöllisesti ja pedagogisesti sekä käytäntöjen harmonisoinnin kannalta) Opetusmateriaalien luomista verkkoalustoille Opetusmuodot Monimuoto-opetusta edellytti opettajien opetustaitojen kehittämistä, opiskelijoilta opiskelutaitoja (omaehtoinen, aktiivinen vuorovaikutus) Verkkokurssien tavoitteet (teoriat ja käsitteet, argumentaatiotaidot, jne.) Lähiopetusjaksot (seminaarit, workshopit, luennot) yhdistettynä verkkomateriaaleihin ja ohjaukseen Opetusohjelmien ja jaksojen kansainvälinen vaihto (ongelmana opiskelijoiden liikkuvuuden rajoitteet ja rahoitus) Monimuoto-opetus vastaus opetuksen laatuvaatimuksiin ja opiskelijakunnan heterogeenisyyteen?

6 Mikä kiehtoo? Monimuoto-opetus ja monikulttuurisuus edellyttivät uusia taitoja kaikilta Opiskelijoilta itsenäistyöskentelyä ja vuorovaikusta, vertaistukea Opettajilta opettajien yhteistyötä (tavoitteet, opetusmenetelmät, opetuksen ajoitus, ajankäyttö ja arviointi Uutta käsitystä oppimisesta ja oppimistuloksista Opettajien pedagogiset taidot (monimuoto-opetus, monikulttuurisuuden hyödyntäminen)

7 Vaikeudet Kansainvälisyys ja yhteistyö kyllä mutta Onko huomioitu resurssit? (koordinaatio, opetusohjelmien pitkäjännitteinen suunnittelu, opettajien ajankäyttö) Pedagogisten käytäntöjen ja arviointikriteerien selkeys Tarkat ohjeistukset ja yhteiset kriteerit kirjallisuuskuulustelut? Esseet, kirjallisuusviittaukset, gradun ja väitöskirjan standardit ja laadun arvioinnin kriteerit jne.) Opettajien välisen vuorovaikutuksen kehittäminen Miten konstruktivistiset ideat toimivat käytännössä? liian vähän tutkimukseen perustuvaa näyttöä

8 Jokin kiikastaa Mikä jarruttaa Joint degreen kehitystä? Kansallinen lainsäädäntö? (opetuskieli, opiskelijoiden ja opettajien oikeudet ja velvollisuudet) Yliopistojen välinen kilpailu? (rahoitus, tutkintojen työmarkkina-arvo, tutkimus vs opetusyliopistojen kisa) Akateemisten kulttuurien erot? (hierarkkisuus, uskomukset oman perinteen voimaan, erilainen resurssointi, tuloksellisuuden arviointi)