KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN KOULUTUS VAASA Sirkka Alho Yliopiston opettaja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Transkriptio

1 KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN KOULUTUS VAASA Sirkka Alho Yliopiston opettaja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

2 ESITTELY Kuka olen ja mistä tulen?

3 SISÄLTÖ Ongelmaperustainen oppiminen, Problem Based Learning (PBL) sosiaalityön käytännön opettajan ohjaustyössä sekä kehittämisen työmenetelmänä Ohjaajan/opettajan/valmentajan/mentorin rooli Mistä hyvät ohjaajat on tehty? Opiskelijoiden terveisiä käytännön ohjaajille

4 ONGELMALÄHTÖISEN OPPIMISEN JUURET Amerikkalaiset lääketieteen opiskelijat Kehitetty lukuisia eri variaatioita Myös AMK:t soveltaneet opetuksessa

5 PBL LÄHTÖKOHTIA Työ on erinomainen oppimisympäristö Ongelmaperustaisessa oppimisessa lähtökohtana on ammatilliseen käytäntöön perustuva ongelma, tapaus, ilmiö tai kysymys Olennaista on oppia ongelman avulla ei ratkaisu sinänsä Tavoitteena on oppijoiden tiedon tai taidon uudelleen muokkaaminen ja uuden tiedon/taidon tuottaminen ja omaksuminen Antaa paljon vastuuta oppijalle/ohjattavalle itselleen omasta oppimisestaan Ei ole yksittäinen menetelmä oppimiseen, vaan kokonaisvaltainen lähestymistapa oppimiseen

6 TOIMINNAN JA TEORIAN SUHDE (KS. POIKELA & ÖYSTILÄ (TOIM.) 2003, 27-76) John Dewey, Kurt Lewin, Jacob Levy Moreno, David Kolb ja Jack Mezirow Dewey (1938) mainitaan usein kokemuksellisen oppimisen, reflektiivisen ajattelun ja konstruktivistisen oppimiskäsityksen perustajana, jonka käsityksistä myöhemmät oppimisen tutkijat ovat (Moreno, Kolb ja Mezirow) ovat saaneet vaikutteita

7 PBL-MENETELMÄN SOVELTAMINEN KEHITTÄMISTYÖSSÄ Opiskelijan harjoittelun suunnitelmavaiheen työstäminen yksin ja yhdessä koko työyhteisön kanssa harjoittelu toimii useaan suuntaan kehittämistyönä (yksilön oppiminen, ryhmän oppiminen, organisaation oppiminen) Opiskelijan omien oppimistavoitteiden, aikaisemman kokemuksen ja työyhteisön yleisen lähtökohtatilanteen yhteensovittaminen Ei tarkoita kritiikitöntä kiinnittymistä olemassa oleviin käytäntöihin

8 ESIMERKKI PROSESSIN ETENEMISESTÄ 1. Työ käynnistyy skenaarioon liittyvällä vapaalla ideoinnilla (esim. tulevaisuuden muistelu) 2. Ideoinnin jälkeen tuotokset systematisoidaan ja yhdistellään ongelma-alueiksi 3. Ongelma-alueiden pohjalta työyhteisö (jäsenet, käytännön ohjaaja, opiskelija/t) muotoilevat ensinnäkin ratkaistavan ongelman, riittävän konkreettisen tavoitteen/t työharjoittelulle, opiskelija hankkii tarvittavan lisätiedon (teoreettinen tieto yhdistyy) 4. Itseopiskeluvaiheessa opiskelija perehtyy käytäntöihin ja/tai hankkii ohjaajan avustamana materiaalia/aineistoa kokonaisuuden toteuttamiseksi 5. Seuraavaksi kootaan hankittu käytännön tieto ja olemassa oleva tieto kokonaisuudeksi, ja erilaista tietoa yhdistelemällä etsitään keinoja ongelman ratkaisemiseksi 6. Ratkaisu/tulokset jäsennetään esim. käsitekarttojen ja graafisten mallien avulla koko työyhteisölle, raportoidaan ja reflektoidaan (esim. cafe-iltapäivä, seminaarit jne.)

9 ONGELMAN RATKAISUN VAIHEET (MUKAILTU ALANKO-TURUNEN & ÖYSTILÄ 2004, 106) Uudelleen käsitteellistäminen, uutta tietoa ja teoriaa Ongelmaskenaario Aivoriihi, ideoiden tuottaminen Aivoriihi, ideoiden tuottaminen Jäsentäminen, idoiden ryhmittely Itsenäinen/ohjattu harjoittelu, tiedon hankinta Ongelma-alueet, valinta ja muotoilu Tavoitteiden asettaminen

10 OPETTAJAN/OHJAAJAN/VALMENTAJAN/ MENTORIN ROOLI Opiskelijamyönteinen ilmapiiri Ohjaus on aina opiskelijan asian ajamista Sisältöjen asiantuntija Oppimisprosessin ohjaamisen asiantuntija Oppimiskumppani Mahdollistaja Resursoija Peilinä toimiminen Tuen antaja Ihmettelijä Palautteen antaja

11 OPISKELIJOIDEN TERVEISIÄ KÄYTÄNNÖN OHJAAJILLE: TYÖHARJOITTELU Opiskelijat toivovat harjoittelun ohjaajan olevan kiinnostuneita opiskelijan asettamista harjoittelun tavoitteista toivoivat ohjaajan panostavan ohjaustyöhön myös ajallisesti Panosta harjoitteluun, sillä molemmat hyötyvät tästä! Valmistaudu opiskelijan vastaanottamiseen Selkeyttä omaa rooliasi harjoittelun ohjaajana.

12 VASTUU Maisterivaiheen opiskelijat kaipaavat haasteita ja vastuuta. He toivovat ohjaajien laittavan opiskelijoita todellisiin tilanteisiin töihin. Vastuuta saisi antaa niin paljon kuin mahdollista.

13 JATKUU Huomioikaa, että harjoittelija tarvitsee ohjauskeskusteluaikojen lisäksi myös oikeaa perehdytystä itse työhön, myös nekin opiskelijat, jotka ovat aikaisemmin työskennelleet sosiaalityössä. Opiskelijat ovat kiitollisia siitä, että ohjaaja jaksaa opastaa heitä oman työnsä ohella. Harjoittelun onnistumiseksi ohjaajan kannattaisi olla myös yhteydessä opettajaan. Rohkaiskaa opiskelijaa antamaan myös kritiikkiä organisaation toimintatavoista.

14 HARJOITTELUN OHJAAJAN OMINAISUUDET Opiskelijat toivoivat harjoittelun ohjaajan olevan kokenut. He toivoivat myös, että ohjaaja olisi soveltuva ohjaustyöskentelyyn. Yhdellä opiskelijalla oli kokemusta uupuneen harjoittelun ohjaajan työskentelystä ja ohjaustavasta, ja sen vuoksi opiskelija toivoikin, että organisaatiossa työnantaja pohtisi, kuka ottaa opiskelijan vastaan.

15 LOPUKSI PBL ideaan perustuva oppiminen, jossa yhdistyvät sekä toiminta että teoria voi olla käyttökelpoinen käytännön harjoittelun sekä käytännön tutkimisen ja kehittämisen viitekehyksenä Ohjaajan rooli on keskeinen käytännön harjoittelun toteutuksessa kehitettiinpä yksilöä asiantuntijaksi tai yhteisöä/organisaatiota toimivammaksi

16 KIRJALLISUUS Eteläpelto, Anneli & Tynjälä, Päivi (toim.) Oppiminen ja asiantuntijuus. Lindblom, Sari-Ylänne & Nevgi, Anne (toim.) Yliopisto-opettajan käsikirja. Onnismaa, Jussi & Pasanen, Heikki & Spanger, Timo (toim.) Ohjaus ammattina ja tieteenalana 3. Ohjauksen lähestymistavat ja ohjaustutkimus. Onnismaa, Jussi & Pasanen, Heikki & Spanger, Timo (toim.) Ohjaus ammattina ja tieteenalana 2. Ohjauksen toimintakentät Poikela, Esa (toim.) Ongelmaperustainen pedagogiikka. Teoriaa ja käytäntöjä. Poikela, Esa & Öystilä, Satu (toim.) Yliopistopedagogiikkaa etsimässä. Tuohino, Noora & Pohjola, Anneli & Suonio, Mari (toim.) Sosiaalityön käytännönopetus liikkessä.

17 Kiitos mielenkiinnostanne!