ARVIOIDUT VAIHTOEHDOT 17 3 ARVIOIDUT VAIHTOEHDOT 3.1 Vaihtoehtojen muodosta minen ja karsinta Toimenpiteiden suunnittelulla tähdätään yhteysvälin liikenteellisten ja ympäristöllisten ongelmien poistamiseen ottaen huomioon sekä nykytilanne että tulevaisuuden näkymät. Alustavan yleissuunnittelun ja vaikutusten arvioinnin aikana YVA ohjelmassa esitettyjen linjauksien ohella ovat täsmentyneet mm. tien poikkileikkaus, liittymät, niiden tyyppi ja sijainti sekä niihin liittyvien teiden linjausmuutokset, melusuojaus ja maisemanhoitotarpeet sekä kevyen liikenteen yhteydet. Vaihtoehtojen tie ja liikennetekniset periaatteet ja perustelut on esitetty tarkemmin kohdissa 3.2 3.8 ja tarkemmat linjausluonnokset maastopituusleikkausperiaatteineen on esitetty liitekartoilla (piirustukset) 16. Kaikissa vaihtoehdoissa nelikaistaiset tieosuudet on suunniteltu poikkileikkaukseltaan keskikaiteellisena. Kaksi ja nelikaistaisten tieosuuksien poikkileikkausperiaatteet on esitetty kuvassa 8. YVA ohjelmassa esitetyt toteuttamisvaihtoehdot ovat olleet ympäristövaikutusten arvioinnissa mukana. Suunnittelun ja ympäristövaikutusten arvioinnin aikana ei tullut esille perusteita vaihtoehtojen karsimiseen. Vaihtoehtojen sisältöä on arvioinnin aikana kuitenkin tarkistettu siten, että 0 vaihtoehto pitää sisällään niitä toimenpiteitä, joita nykyiselle tielle tullaan tekemään lähivuosina liikennemäärien kasvaessa ja maankäytön kehittyessä. Nämä ovat toimenpiteitä, jotka YVA ohjelmassa sisällytettiin 0+ vaihtoehtoon. Vaihtoehtojen 0 ja 0+ yhdistäminen nähtiin realistisemmaksi tavaksi käsitellä nykytilannetta. Lisäksi YVA ohjelmasta saadun lausunnon perusteella otettiin tarkasteluun uusi nykyisen tien parantamisen vaihtoehto, 0+s. Tarkasteltuja Saaristotien kehittämisen vaihtoehtoja moottoritien E18 ja Kirjalansalmen sillan välillä on kaikkiaan seitsemän: nykyinen tie 0 nykyisen tien parantaminen 0+s nykyisen tien parantaminen 0++ Kaarinan läntinen ohikulkutie siltaratkaisuna, sillan alikulkukorkeus 16 m Kaarinan läntinen ohikulkutie silta ja tunneliratkaisuna, sillan alikulkukorkeus 8 m, tunnelin pituus n. 500 metriä Kaarinan läntinen ohikulkutie lyhyenä tunneliratkaisuna, Kuusistonsalmen alittavan tunnelin pituus on noin 1200 metriä Kaarinan läntinen ohikulkutie pitkänä tunneliratkaisuna, Kuusistonsalmen alittavan tunnelin pituus on noin 3500 metriä Ohikulkutien maastokäytävä on muodostettu Poikluoma Kirjala maantiestä vuonna 1997 tehdyn tarveselvityksen mukaan. Linjaus on tällaisena huomioitu kauan maankäytön suunnittelussa. Nykyisen tien kehittämisessä toimenpiteet on pyritty sovittamaan tien varren maankäyttö huomioiden siten, että rakennetuille kiinteistöille aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Rinnakkaistiejärjestelyjen tarve on otettu huomioon ja ne on alustavasti suunniteltu kaikissa vaihtoehdoissa. Kuva 8. Kaksi ja nelikaistaisen tieosuuden periaatteelliset poikkileikkaukset.
18 Kaarinan läntinen ohikulkutie ARVIOIDUT VAIHTOEHDOT 3.2 Nykytila, VE 0 Nykytilaa kuvaavan vaihtoehdon perustana on tilanne, jossa tie säilyy pääasiassa nykyisellään kaistamäärältään ja liittymätyypeiltään. Tielle on kuitenkin jo päätetty tehtäväksi sen pohjoisosuudella toimenpiteitä, joilla lähinnä helpotetaan ruuhkautuvan tieosuuden ja liittymien toimivuutta. Nämä toimenpiteet sisältyvät 0 vaihtoehtoon ja niitä ovat: Asennetaan valoohjaus Turusta päin moottoritieltä E18 nousevan rampin päähän ja lisätään oikealle kääntyvien kaista ramppiin. Jatketaan edellä mainittua oikealle kääntyvien kaistaa Krossin liittymään saakka. Muina liikenneturvallisuutta ja liittymien toimivuutta parantavina pieninä toimenpiteinä voivat tulla kyseeseen mm. Rakentajantien varustaminen liikennevaloilla Maantien 180 liikennevaloohjauksen ohjelmointi liikennemääriä vastaavaksi välillä moottoritie maantie 110 (Uudenmaantie). Kuusistonsaaren vilkkaimpien liittymien varustaminen liikennevaloilla liittymien kuormituksen lisääntyessä. Maantien 180 ja Vuolahdentien risteyksen väistötila Paraisten suunnasta ja kääntymiskaista Vuolahdentielle Kaarinan suunnasta tultaessa. Vuolahdentien tasauksen parantaminen liittymäalueella. Kuva 10. Suunnitteluosuuden pohjoispää on nykytilanteessa jo ajoittain hyvin ruuhkainen. Tilannetta on päätetty parantaa liikennevalolla ja lisäkaistalla moottoritien liittymässä. pohjakartta Affecto Finland Oy L4377 Kuva 9. Toimenpiteet vaihtoehdossa 0. Kuva 11. Kuusistonsaaressa vilkkaimpien liittymien toimivuutta seurataan. Tarpeen mukaan tilannetta voidaan parantaa liikennevaloilla.
ARVIOIDUT VAIHTOEHDOT 19 3.3 Nykyisen tien parantaminen 0+s 0+s vaihtoehdossa toimenpiteiden tarkoituksena on parantaa yhteysvälin kapasiteettia ja parantaa liittymien toimivuutta. Seudullisen tien ollessa kyseessä huomiota kiinnitetään erityisesti pääsuunnan sujuvuuteen, mikä merkitsee liittymien vähentämistä ja tästä johtuvia rinnakkaistiejärjestelyjä. Nykyistä tietä parannetaan tässä vaihtoehdossa seuraavilla toimenpiteillä: Kaarinantien ja moottoritien E18 pohjoisten ramppien liittymään rakennetaan yksikaistainen kiertoliittymä. Maantie 180 (Kaarinantie) nelikaistaistetaan välillä valtatie 1 (moottoritie E18) maantie 110 (Uudenmaantie) ja liittymät varustetaan liikennevaloilla. Maantien 110 ja Saaristotien liittymään rakennetaan kaksikaistainen kiertoliittymä, kevyen liikenteen väylät viedään liittymän kohdalla alikulkuihin. Voivalantie viedään Saaristotien ali. Voivalantieltä rakennetaan uusi yhteys maantielle 110. Maantien 110 ja Paraistentien väli varustetaan nousukaistalla pohjoisen suuntaan. Paraistentien liittymän ja Kuusistonsalmen sillan kohta Linnanrauniontien liittymään saakka säilyy nykyisellään. Linnanrauniontien liittymästä alkaen tietä siirretään itään nykyisen peltoalueen kohdalle. Saaristotie jää syrjään jäävällä osuudella kokoojakaduksi. Siirretylle linjaukselle rakennetaan yksikaistainen kiertoliittymä Empon liikennettä varten. Samaan kiertoliittymään tuodaan Linnanrauniontien uusi linjaus. Vuolahdentien liittymästä Kaarinan keskustan suuntaan rakennetaan noin 1,5 km:n pituinen nousukaista. Kuusiston saaressa nykyisten liittymien määrää vähennetään ja yhteys Saaristotielle hoidetaan Empon kiertoliittymän kautta. Vuolahdentien liittymä kanavoidaan. Meluesteitä esitetään toteuttavaksi niiden asuntoalueiden kohdalle, jotka ovat ennustetilanteessa (2030) 55 db:n melualueella. Meluesteiden alustava sijainti on esitetty liitekartoilla 1.11.3. Vaihtoehdossa jatketaan kahta olemassa olevaa alikulkukäytävää, rakennetaan 10 uutta alikulkukäytävää sekä yksi uusi risteyssilta. Maisemanhoitotoimenpiteitä on tarpeen tehdä erityisesti sovitettaessa meluesteitä ympäristöön, viimeisteltäessä keskeisten liittymien arkkitehtuuria kaupunkikuvallisena tekijänä ja parannettaessa kevyen liikenteen väylien viihtyisyyttä. Kuusiston saaressa 80 km/h alueella rakennetaan tien varteen riistaaidat. Plankin kohdan alikulku mitoitetaan riistaeläimien kululle sopivaksi. Vaihtoehdon kustannusarvio on noin 34,1 milj.. (Maku 9/2007; 130,2). Linjaautopysäkit pyritään toteuttamaan samoille kohdille kuin nykyisetkin. Hyvät kevyen liikenteen yhteydet pysäkeille turvataan. Kevyen liikenteen alikulut säilyvät parannettuina nykyisissä paikoissa. Lisäksi on esitetty rakennettavaksi kolme uutta alikulkua Empon liittymän ja Vuolahdentien liittymän väliselle osuudelle. Saaristotien suuntainen kevyen liikenteen väylä on suunniteltu alikulkuun Empon liittymähaaran kohdalla. Saaristotien ja maantien 110 kiertoliittymässä on kevyen liikenteen eritasoratkaisu (kuva 11. Rinnakkaistiejärjestelyissä on pyritty käyttämään hyväksi nykyisiä teitä. Pitkien kiertomatkojen välttämiseksi rinnakkaistiet on suunniteltu kuitenkin lähinnä Kuusiston saaren eteläosassa Saaristotien rinnalle. Nopeusrajoituksiksi esitetään välille moottoritie Empon kiertoliittymä 60 km/h ja Empon kiertoliittymästä kohti Paraista 80 km/h. Kiertoliittymissä nopeustaso on 30 km/h. Kuva 12. Maanteiden 110 ja 180 kiertoliittymä. pohjakartta Kaarinan kaupunki pohjakartta Affecto Finland Oy L4377 Kuva 13. Toimenpiteet vaihtoehdossa 0+s.
20 Kaarinan läntinen ohikulkutie ARVIOIDUT VAIHTOEHDOT 3.4 Nykyisen tien parantaminen 0++ Nykyisen tien parantamisvaihtoehdossa 0++ tieosuus parannetaan edellistä järeämmillä toimenpiteillä. Toimenpiteet ovat moottoritien E18 ja maantien 110 välillä samat, kuin vaihtoehdossa 0+s. Suurimmat erot edelliseen vaihtoehtoon verrattuna ovat tien toteuttaminen nelikaistaisena Empon kiertoliittymään saakka ja tien korkeusaseman nostaminen Kuusistonsalmen sillan kohdalla. Viimeksi mainitulla toimenpiteellä parannetaan tien liikennöitävyyttä, kun jyrkähkön mäen kaltevuutta sillalta Kuusistonsaareen noustaessa pystytään loiventamaan. Linjaautopysäkkien, kevyen liikenteen väylien ja alikulkujen, riistaaitojen sekä maisemanhoidon toteuttamisen periaatteet ovat samat kuin vaihtoehdossa 0+s. Vaihtoehdossa 0++ jatketaan yhtä olemassa olevaa alikulkukäytävää, rakennetaan 11 alikulkukäytävää, kaksi risteyssiltaa sekä vesistön ylittävät Kuusistonsalmen silta ja Kuusistonsalmen ramppisilta. Vaihtoehdon kustannusarvio on noin 46,7 milj.. (Maku 9/2007; 130,2). Vaihtoehdon 0++ sisältämät toimenpiteet ovat: Kaarinantien ja moottoritien E18 pohjoisten ramppien liittymään rakennetaan yksikaistainen kiertoliittymä. Maantie 180 (Kaarinantie) nelikaistaistetaan välillä valtatie 1 (moottoritie E18) maantie 110 (Uudenmaantie) ja liittymät varustetaan liikennevaloilla. Maantien 110 ja Saaristotien liittymään rakennetaan kaksikaistainen kiertoliittymä, kevyen liikenteen väylät viedään liittymän kohdalla alikulkuihin. Voivalantie viedään Saaristotien ali. Voivalantieltä rakennetaan uusi yhteys maantielle 110. Maantien110:n ja Empon kiertoliittymän välinen osuus nelikaistaistetaan. Paraistentien liittymää muutetaan siten, että mahdolliset ajosuunnat ovat Paraistentieltä etelään ja etelästä Paraistentielle. Ramppi Paraisten suunnasta toteutetaan siten, että ramppi ja kevyen liikenteen väylä erkanevat Saaristotiestä omana siltanaan Kuusistonsalmen kohdalla ja kiertävät Papinholman sen itäpuolelta. Ramppi alittaa Saaristotien (kuva x). Kuusistonsalmen yli rakennetaan uusi silta, jonka korkeusasema on nykyistä siltaa korkeammalla. Linnanrauniontien liittymästä alkaen tietä siirretään itään nykyisen peltoalueen kohdalle. Saaristotie jää syrjään jäävällä osuudella kokoojakaduksi. Siirretylle linjaukselle rakennetaan kaksikaistainen kiertoliittymä Empon liikennettä varten. Samaan kiertoliittymään tuodaan Linnanrauniontien uusi linjaus. Empon kiertoliittymän ja Vuolahdentie välille rakennetaan nousukaista pohjoisen suuntaan. Kuusiston saaressa nykyisten liittymien määrää vähennetään ja yhteys Saaristotielle hoidetaan Empon kiertoliittymän kautta. Vuolahdentien liittymä kanavoidaan. Nopeusrajoituksiksi esitetään välille moottoritie Empon kiertoliittymä 60 km/h ja Empon kiertoliittymästä kohti Paraista 80 km/h. Nopeustaso kiertoliittymissä on 30 km/h. Meluesteitä esitetään toteuttavaksi niiden asuntoalueiden kohdalle, jotka ovat ennustetilanteessa (2030) 55 db:n melualueella. Meluesteiden alustava sijainti on esitetty liitekartoilla 2.12.3. pohjakartta Kaarinan kaupunki Kuva 14. 0++ vaihtoehdon ratkaisu Papinholman ja Kuusistonsalmen kohdalla. pohjakartta Affecto Finland Oy L4377 Kuva 15. 0++ vaihtoehdon toimenpiteet pääpiirtein.
ARVIOIDUT VAIHTOEHDOT 21 3.5 Kaarinan läntinen ohikulkutie korkeana siltavaihtoehtona Ohikulkutievaihtoehdot sijoittuvat moottoritien E18 ja Kartanontien välisellä osuudella maantien 2221 ja Kurkelantien maastokäytävään. Toimenpiteet tällä osuudella ovat ohikulkutievaihtoehdoissa samanlaiset vaihtoehtoa Pitkä tunneli lukuun ottamatta. Siltavaihtoehdossa toteutetaan seuraavat toimenpiteet: Kurkelan eritasoliittymän pohjoispuolen silmukkaramppia loivennetaan. Kurkelantie (maantie 2221 välillä Vt 1 Pyhän Katariinan tie) nelikaistaistetaan välillä Poikluoman eritasoliittymä Kartanontie. Pyhän Katariinan tien liittymään rakennetaan kaksikaistainen kiertoliittymä. Kartanontien liittymään rakennetaan yksikaistainen kiertoliittymä, jossa on kiertoliittymän ohittava oikealle kääntyvien kaista käännyttäessä Kurkelantieltä Kartanontielle länteen päin ja Kartanontieltä Kurkelantielle pohjoiseen. Kuusistonsalmi ylitetään sillalla, jonka alikulkukorkeus on 16 metriä. Kuusistonkaaren toinen pää liitetään ohikulkutiehen ja liittymä kanavoidaan. Saaristotie liitetään ohikulkutiehen geoteknisesti ja näkemien kannalta edullisessa kohdassa nykyistä linjausta hieman pohjoisempana. Vuolahdentie alittaa ohikulkutien ja liittyy siihen Saaristotien kautta. Kuusistonsalmen ylittävä silta on 6aukkoinen teräsbetonikantinen liittopalkkisilta tai teräsbetoninen palkkisilta. Sillan veteen tulevat välituet on perustettu suurpaaluille. Sillan päällysrakenteen alapinta on viistetty pisimmän aukon alla olevien tukien molemmin puolin rakennekorkeuden minimoimiseksi vesiväylän kohdalla. Kevyen liikenteen väylät noudattelevat Kartanontien liittymään saakka pääosin nykyisiä sijainteja. Pyhän Katariinan tien kiertoliittymän itäpuolelle on suunniteltu uusi kevyen liikenteen alikulkukäytävä. Kartanontien liittymän pohjoispuolelle on suunniteltu itälänsi suuntainen kevyen liikenteen alikulkukäytävä. Kevyen liikenteen väylä rakennetaan uudelle tieosuudelle tien itäpuolelle. Kevyen liikenteen alikulku on suunniteltu Kuusistonkaaren liittymän linjaautopysäkkien kohdalle. Lisäksi virkistysyhteyksiä, yksityistie ja maatalousyhteyksiä ja riistankulkua palvelevat alikulut on suunniteltu Kuusistonkaaren liittymästä noin 200 metriä pohjoiseen siltapenkereeseen sekä tiepengerosuudelle Saaristotien liittymän pohjoispuolelle. Linjaautopysäkit uudella tieosuudella sijoittuvat Kuusistonkaaren ja Saaristotien liittymien läheisyyteen. Moottoritien ja Kartanontien välisellä osuudella pysäkit sijaitsevat nykyisillä paikoilla. Lisäksi Kartanontien kiertoliittymän pohjoispuolelle on suunniteltu pysäkkipari. Kurkelantien 60 km/h nopeusrajoitus vaihtuu Paraista kohti ajettaessa Kartanontien liittymän jälkeen 80 km/h nopeusrajoitukseksi. Liittymien kohdalla on pistekohtaiset 60 km/h nopeusrajoitukset. Meluesteitä esitetään toteuttavaksi niiden asuntoalueiden kohdalle, jotka ovat ennustetilanteessa (2030) 55 db:n melualueella. Meluesteiden alustava sijainti on esitetty liitekartoilla 3.13.3. Maisemanhoitotoimenpiteillä sovitetaan meluesteitä ympäristöön, viimeistellään kiertoliittymien ympäristöt tien kiinnekohdiksi ja sovitetaan uuden tien leikkaukset ja penkereet ympäröivään maastoon ja maisemaan. Kuusiston saaressa maisemanhoito toteutetaan luonnonmukaisesti, alikulut muotoillaan ja istutetaan eläinten kulkua edistävästi. Vaihtoehdon kustannusarvio on noin 28,2 milj.. (Maku 9/2007; 130,2). pohjakartta Affecto Finland Oy L4377 Kuva 16. Auvaisbergin silta korkeana vaihtoehtona. Kuva 17. Toimenpiteet Korkea silta vaihtoehdossa.
22 Kaarinan läntinen ohikulkutie ARVIOIDUT VAIHTOEHDOT 3.6 Kaarinan läntinen ohikulkutie silta ja tunneliratkaisuna Yhdistetty silta ja tunneliratkaisu eroaa edellisestä vaihtoehdosta siten, että Kuusistonsalmi ylitetään alikulkukorkeudeltaan noin 8 metriä korkealla sillalla ja linjaus jatkuu Kuusiston saaren pohjoisosassa noin 500 metriä pitkänä tunnelina. Haaganpellon kohdaltalähtien Kirjalansalmen sillalle ratkaisut ovat samat kuin vaihtoehdossa Korkea silta. Sillan korkeusasema on määritelty siten, että se jää Auvaisbergin kartanon alapuolelle. Silta on 5aukkoinen teräsbetoninen palkkisilta. Sillan veteen tulevat välituet ovat perustettu suurpaaluille. Sillan päällysrakenteen alapinta on viistetty pisimmän aukon alla olevien tukien molemmin puolin rakennekorkeuden minimoimiseksi vesiväylän kohdalla. Tunnelisuunnittelun lähtökohtana on ollut kahden 1kaistaisen tunnelin poikkileikkaus. Tunnelien suuaukkojen välissä on noin 12 metriä ehjää kalliota. Tunnelit yhdistetään toisiinsa yhdystunneleilla, joihin sijoitetaan teknisiä tiloja. Tunnelin suuaukoille tehdään betoniset suuaukkorakenteet. Tunneli verhoillaan vesi ja lämpöeristerakenteella ja varustetaan ilmavaihto, kuivatus ja valaistusjärjestelmillä sekä niiden vaatimilla sähköjärjestelmillä. Ilmastointi toteutetaan pitkittäisilmanvaihtona. Tunneliin ja riittävässä laajuudessa sen ulkopuolelle asennetaan liikenteenohjausjärjestelmä, jolla varmistetaan tunnelin liikenneturvallisuutta. Poikkileikkausperiaatteet on esitetty kuvassa 22. Silta ja tunnelivaihtoehdossa toteutetaan seuraavat toimenpiteet: Kurkelan eritasoliittymän pohjoispuolen silmukkaramppia loivennetaan. Kurkelantie nelikaistaistetaan välillä Poikluoman eritasoliittymä Kartanontie. Pyhän Katariinan tien liittymään rakennetaan kaksikaistainen kiertoliittymä, jonka itäpuolelle on suunniteltu uusi kevyen liikenteen alikulku. Kartanontien liittymään rakennetaan yksikaistainen kiertoliittymä, jossa on kiertoliittymän ohittava oikealle kääntyvien kaista käännyttäessä Kurkelantieltä Kartanontielle länteen päin ja Kartanontieltä Kurkelantielle pohjoiseen. Alikulun pohjoispuolelle on suunniteltu uusi kevyen liikenteen alikulkukäytävä. Kuusistonsalmi ylitetään sillalla, jonka alikulkukorkeus on noin 8 metriä. Sillalta siirrytään suoraan tunneliin, jonka pituus on noin 500 metriä. Kuusistonkaaren toinen pää liitetään ohikulkutiehen ja liittymä kanavoidaan. Saaristotie liitetään ohikulkutiehen geoteknisesti ja näkemien kannalta edullisessa kohdassa nykyistä linjausta hieman pohjoisempana. Vuolahdentie alittaa ohikulkutien ja liittyy siihen Saaristotien kautta. Kevyen liikenteen väylä toteutetaan tien itäpuolelle siten, että tunneliosuudelle tultaessa väylä erkanee tiestä nousten rinnettä myötäillen kallioalueelle. Pituuskaltevuudeksi kevyen liikenteen väylälle on tavoiteltu alle 5 %:a. Kurkelantien 60 km/h nopeusrajoitus vaihtuu Paraista kohti ajettaessa Kartanontien liittymän jälkeen 80 km/h nopeusrajoitukseksi. Liittymien kohdalla on pistekohtaiset 60 km/h nopeusrajoitukset. Meluesteitä esitetään toteuttavaksi niiden asuntoalueiden kohdalle, jotka ovat ennustetilanteessa (2030) 55 db:n melualueella. Meluesteiden alustava sijainti on esitetty liitekartoilla 4.1 4.3. Maisemanhoidon periaatteet ovat edellisen vaihtoehdon kaltaiset. Tunnelien suuaukot ja kevyen liikenteen väylän linjaus kalliorinnemaastossa ovat maisemanhoidon erityiskohteita. Vaihtoehdon kustannusarvio on 41,6 milj.. (Maku 9/2007; 130,2). pohjakartta Affecto Finland Oy L4377 Kuva 18. Auvaisbergin silta matalana vaihtoehtona. Kuva 19. Toimenpiteet Silta ja tunneli vaihtoehdossa.
ARVIOIDUT VAIHTOEHDOT 23 3.7 Kaarinan läntinen ohikulkutie lyhyenä tunneliratkaisuna Lyhyt tunneli toteutetaan siten, että Kartanontien liittymän jälkeen tie painuu Kuusistonsalmen alittavaan tunneliin ja palaa takaisin maan pinnalle ennen Kuusistonkaaren liittymää. Tunneli rakennetaan Kuusistonsalmen kohdalle betonirakenteisena siten, että rakenteista ei aiheudu salmen pohjalle patoavaa kynnystä. Pituuskaltevuus tunnelissa on maksimissaan 5 %. Tunneleissa kaistojen lukumäärä on 2+2. Poikkileikkaus on esitetty kuvassa 22. Kalliotunnelin suuaukoille tehdään betoniset suuaukkorakenteet. Tunneliin tehdään poistumistiekäytävä, joka erotetaan seinällä muusta tunnelista. Kalliotunneli tiivistetään sementtiinjektoinnilla siten, että pohjavesiolosuhteet eivät muutu sekä verhoillaan vesi ja lämpöeristerakenteella. Betonitunneliosuus on noin 300 metriä pitkä. Se tehdään vesitiiviinä rakenteena ja sen rakentaminen vaatii salmen pohjan ruoppaamista usean metrin syvyydeltä ja 30 40 m leveydeltä koko salmen poikki. Tunneli varustetaan ilmavaihto, kuivatus ja valaistusjärjestelmillä sekä niiden vaatimilla sähköjärjestelmillä. Ilmastointi toteutetaan pitkittäisilmanvaihtona. Tunneliin ja riittävässä laajuudessa sen ulkopuolelle asennetaan liikenteenohjausjärjestelmä, jolla varmistetaan tunnelin liikenneturvallisuutta. Upotettavaa, betonista maantietunnelia ei ole Suomessa aiemmin toteutettu. Vastaavantyyppistä ratkaisua on käytetty noin 50 kohteessa Euroopassa. Skandinaviassa tunnetuin upotettava tunneliosuus on rakennettu Malmön ja Kööpenhaminan välille. Oslossa on aloitettu vuonna 2005 rakennusprojekti, joka sisältää runsaan 600 metrin pituisen upotettavan tunneliosuuden rakentamisen. Betonitunneli rakennetaan runsaan 100 metrin pituisista elementeistä, jotka on valmistettu kuivatelakalla Bergenissä ja uitettu hinaajien avulla 800 kilometrin päähän lopulliselle paikalleen. Elementit asennetaan tarkasti tasatun soraperustuksen päälle. Elementit liitetään vesitiiviisti yhteen ja lopuksi tunnelin sivustat ja päällysosa täytetään (kuva 20). Kartanontien liittymään rakennetaan yksikaistainen kiertoliittymä, jossa on kiertoliittymän ohittava oikealle kääntyvien kaista käännyttäessä Kurkelantieltä Kartanontielle länteen päin ja Kartanontieltä Kurkelantielle pohjoiseen. Alikulun pohjoispuolelle on suunniteltu uusi kevyen liikenteen alikulkukäytävä. Kuusistonsalmi alitetaan tunnelilla, jonka pituus on noin 1 200 metriä. Kuusistonkaaren toinen pää liitetään ohikulkutiehen ja liittymä kanavoidaan. Saaristotie liitetään ohikulkutiehen ja Vuolahdentien liittymän paikkaa siirretään. Järjestely toteutetaan joko porrastettuna liittymänä tai suuntaisliittymänä. Kevyen liikenteen väylä rakennetaan tien itäpuolelle Kuusistonkaaren liittymästä lähtien etelään päin. Kurkelantien 60 km/h nopeusrajoitus vaihtuu Paraista kohti ajettaessa Kartanontien liittymän jälkeen 80 km/h nopeusrajoitukseksi. Liittymien kohdalla on pistekohtaiset 60 km/h nopeusrajoitukset. Meluesteitä esitetään toteutettavaksi niiden asuntoalueiden kohdalle, jotka ovat ennustetilanteessa (2030) 55 db:n melualueella. Meluesteiden alustava sijainti on esitetty liitekartoilla 5.1 5.3. Maisemanhoidon periaatteet ovat edellisen vaihtoehdon kaltaiset. Erityistä huomiota vaaditaan suuaukkojen toteuttamisessa Kuusistonsalmen pohjoispuolella, jossa rakenteet sijaitsevat Auvaisbergin kartanomiljöön läheisyydessä. Vaihtoehdon kustannusarvio on 130,4 milj.. (Maku 9/2007;130,2). Tien linjaus vastaa korkean siltavaihtoehdon linjausta. Kevyen liikenteen väylää ei toteuteta Kartanontien ja Kuusistonkaaren väliselle osuudelle. Lyhyen tunnelin vaihtoehto sisältää seuraavat toimenpiteet: Kurkelan eritasoliittymän pohjoispuolen silmukkaramppia loivennetaan. Kurkelantie nelikaistaistetaan välillä Poikluoman eritasoliittymä Kartanontie. Pyhän Katariinan tien liittymään rakennetaan kaksikaistainen kiertoliittymä, jonka itäpuolelle on suunniteltu uusi kevyen liikenteen alikulku. Kuva 20. Betonisen tunnelin asennusperiaate Oslon rakenteilla olevassa Bjørvikatunnelissa (Statens vegvesen). pohjakartta Affecto Finland Oy L4377 Kuva 21. Toimenpiteet Lyhyt tunneli ja Pitkä tunneli vaihtoehdoissa.
24 Kaarinan läntinen ohikulkutie ARVIOIDUT VAIHTOEHDOT 3.8 Kaarinan läntinen ohikulkutie pitkänä tunneliratkaisuna Pitkän tunnelin lähtökohtana on toteuttaa tunneliosuus kokonaan kalliotunnelina. Tunnelin syvyys on määritelty siten, että myös Kuusistonsalmen kohdalla tunneli pystytään toteuttamaan ehjään kallioon salmen ruhjevyöhykettä välttäen. Tunnelin pituuskaltevuudeksi on määritelty maksimissaan 5%. Kaistojen lukumäärä on 2+2. Pituuskaltevuutta on haettu tunnelilinjauksen loivalla kaartelulla. Näin tunnelin suuaukot sijaitsevat hieman Pyhän Katariinan tien liittymän eteläpuolella ja Saaristotien liittymän pohjoispuolella. Tunnelin suuaukoille tehdään betoniset suuaukkorakenteet. Tunneliin tehdään poistumistiekäytävä, joka erotetaan seinällä muusta tunnelista. Tunneli tiivistetään sementtiinjektoinnilla ja osa tunnelin pituudesta verhoillaan vesi ja lämpöeristerakenteella. Tunneli varustetaan ilmavaihto, kuivatus ja valaistusjärjestelmillä sekä niiden vaatimilla sähköjärjestelmillä. Ilmastointi toteutetaan osittain poikittaisena ilmanvaihtona. Ilmanvaihtojärjestelmää varten tarvitaan ilmanvaihtokuiluja ja niihin liittyviä rakenteita maanpinnalle. Tunneliin ja riittävässä laajuudessa sen ulkopuolelle asennetaan liikenteenohjausjärjestelmä, jolla varmistetaan tunnelin liikenneturvallisuutta. Tunnelin kokonaispituus on 3,5 kilometriä. Vaihtoehtoon ei sisälly kevyen liikenteen väylien rakentamista. Linjaautopysäkki sijoitetaan Saaristotien liittymän tuntumaan. Pitkä tunnelivaihtoehto sisältää seuraavat toimenpiteet: Kurkelan eritasoliittymän pohjoispuolen silmukkaramppia loivennetaan. Kurkelantie nelikaistaistetaan välillä Poikluoman eritasoliittymä Pyhän Katariinan tie. Tunneliosuus alkaa Pyhän Katariinan tien eteläpuolelta ja nousee takaisin maanpinnalle alle kilometrin päässä Kirjalansalmen sillasta. Pyhän Katariinantien liittymään rakennetaan kaksikaistainen kiertoliittymä. Saaristotie liitetään ohikulkutiehen joko porrastettuna tai suuntaisliittymänä. Kurkelantien 60 km/h nopeusrajoitus vaihtuu Paraista kohti ajettaessa Pyhän Katariinan tien liittymän jälkeen 80 km/h nopeusrajoitukseksi. Saaristotien liittymän kohdalla on pistekohtainen 60 km/h nopeusrajoitus. Meluesteet toteutetaan tunneliosuuden ulkopuolella vastaavissa kohdin kuin muissakin ohikulkutievaihtoehdoissa. Maisemanhoitotoimenpiteet keskittyvät tunnelin suuaukkojen viimeistelyyn. Vaihtoehdon kustannusarvio on 95,4 milj.. (Maku 9/2007; 130,2). Kuva 22. Tunnelivaihtoehtojen poikkileikkaukset.
ARVIOINNIN RAJAUS 25 4 ARVIOINNIN RAJAUS 4.1 Arvioidut ympäristövaikutukset Vaikutusten arvioinnissa on otettu huomioon suunnittelun, rakentamisen ja käytön aikaiset vaikutukset. Suunnittelunaikaisten vaikutusten arviointi liittyy suurelta osin sosiaalisten vaikutusten arviointiin. Yleissuunnitelman hyväksymisen ja rakentamisen välillä vaikutukset kytkeytyvät paljolti maankäyttöön. Rakentamisen aikaiset vaikutukset riippuvat viimekädessä pitkälti työmaajärjestelyistä, eikä niitä ja niiden kohdistumista voida tässä suunnitteluvaiheessa tarkkaan arvioida. Tiensuunnittelussa tietilan ja rakenteiden mitoittavana liikenteenä on pidetty vuodelle 2030 ennustettua liikennemäärää, jonka mukaan on tehty laskelmat liikennemelun vaikutusalueista. Vaihtoehtojen aiheuttama materiaalien, energian käytön ja päästöjen laskenta on tehty 50 vuoden ajalta niiltä osin kuin laskentamenetelmiä on ollut käytettävissä. Ajallinen näkökulma sisältyy myös vaikutusten palautuvuuden / palautumattomuuden arviointiin. Vaikutusten arviointi on tehty YVA lain sisällön mukaisesti. Vaikutusten arvioinnin painotuksissa on otettu huomioon vaikutusalueen ominaispiirteet. Tarkastelua on syvennetty työn aikana niiden vaikutusten osalta, joilla on katsottu olevan olennaista merkitystä hankkeen hyväksyttävyyteen tai hankevaihtoehtojen väliseen vertailuun. Työssä on selvitetty ja arvioitu eri vaihtoehtojen vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin, hyvinvointiin ja viihtyvyyteen sekä ympäristön esteettömyyteen eri liikkujaryhmien kannalta. Vaikutusalueen kannalta merkittäviksi arvioituja vaikutusteemoja ovat asuinympäristön viihtyisyys ja turvallisuus, työmatka ja asiointiliikenteen sekä virkistysreittien toimivuus ja esteettömyys sekä virkistys ja ulkoilualueiden sekä reittien säilyminen ja niiden laatu. Melu ja päästövaikutukset sekä tärinä sisältyvät viihtyvyystekijöihin. Tarkastelua on syvennetty viher ja virkistysalueiden osalta. Alue ja yhdyskuntarakenteen kannalta merkittäviksi arvioituja vaikutusteemoja ovat väestön liikkumismahdollisuuksien ja elinkeinoelämän toimintaedellytykset, taajamarakenteen haluttujen kasvusuuntien tukeminen sekä liikenteen ja maankäytön toimiva vuorovaikutus. Tarkastelua on syvennetty Kaarinan keskustan kaupallisten vaikutusten arvioinnilla. Kakskerran mahdollista siltahanketta ei ole vaikutusten arvioinnissa otettu huomioon, koska se on vaihtoehdoista riippumaton hanke ja aiheuttaisi kaikkiin vaihtoehtoihin huomattavan liikennemäärän lisääntymisen. Tien rakentamisen vaikutukset maisemaan, taajamakuvaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön on arvioitu. Vaikutusten arvioinnissa on painotettu maisemarakennetta kokonaisuutena, maisemahistoriaa sekä rakennetun ympäristön arvokohteita. Työn yh teydessä on tehty suunnittelualueen arkeologinen ja rakennuskannan inventointi. Ihmisten kokemuksia maisemasta on syvennetty virkistys ja viheraluekyselyn yhteydessä. Vaihtoehtojen suunnittelussa on kiinnitetty huomiota linjausten ja tasausten maisemaan ja taajamarakenteeseen sovittamiseen. Luonnonarvojen kannalta arvokkaiden alueiden ja kohteiden inventoinnissa on luontotyyppien ja lajien inventointia syvennetty lepakoiden osalta. Tärkeinä vaikutusteemoina ovat ekologiset yhteydet ja luonnon monimuotoisuus erityisesti Kuusistonsaaressa sekä lähiluonnon arvokohteiden ja alueiden säilyminen. Vaihtoehtojen tie ja liikennetekniset ratkaisut sekä liikenteelliset vaikutukset on tarkasteltu ja kuvattu erikseen. Vaihtoehdoista on tehty alustavat yleissuunnitelmat siten, että vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuudesta ja liikenteellisestä toimivuudesta on saatu riittävä selvyys. Tämä on koettu tärkeäksi erityisesti siksi, että vaihtoehtojen välillä on huomattavia eroja kustannuksissa ja liikenteellisissä vaikutuksissa. 4.2 Vaikutusalueen rajaus Ympäristövaikutusten arvioinnin alueellinen laajuus vaihtelee tarkasteltavan vaikutuksen mukaan ja on erilainen esimerkiksi liikennemelua, yhdyskuntarakennetta tai eläimistöä tarkasteltaessa. Vaikutusalueen rajaus on esitetty kuvassa 23. Toimenpiteet aiheuttavat tiestöön ja liikenteeseen muutoksia, jotka vaikuttavat suoraan lähiympäristöön tierakenteiden ja liikenteen vähenemisen tai lisääntymisen kautta. Teiden rakentaminen tai parantaminen vie maaalueita, aiheuttaa muutoksia kulkureitteihin, sekä alueesta ja ratkaisusta riippuen lisää tai vähentää liikenteestä johtuvia ympäristöhäiriöitä, kuten melua, päästöjä ja tärinää. Vaikutukset ovat välittömiä. Tämä lähivaikutusalue on kuvattu kartassa vihreällä. Uusien tai parannettujen tieyhteyksien myötä eri alueiden maankäytöllinen asema muuttuu. Tiet ja liikenne saattavat vaikuttaa sekä kielteisesti että myönteisesti alueen nykyiseen tai kaavailtuun käyttöön. Nämä vaikutukset voivat olla sekä välittömiä että välillisiä. Tämä päävaikutusalue on kuvattu kartassa sinisellä. Uudet tai parannetut reitit vaikuttavat matkaaikoihin sekä reittien sujuvuuteen ja saattavat vaikuttaa liikenteen suuntautumiseen nykyisellä tiestöllä tai alueiden parempaan saavutettavuuteen. Liikenteelliset muutokset ovat sekä välittömiä että välillisiä ja saattavat aiheuttaa myös maankäytöllisiä seurannaisvaikutuksia. Tämä liikenteellinen vaikutusalue on kuvattu kartassa mustalla. Liikenteelliseen vaikutusalueeseen on sisällytetty Saaristotien varren saaristokunnat Houtskariin saakka. Mantereen puolella rajaus on tehty liikenneennusteen perusteella. Liikenneennuste on tehty Turun kaupunkiseudun liikennemallilla jota on hanketta varten päivitetty vuonna 2006 tehtyjen liikennelaskentojen ja määräpaikkatutkimuksen avulla. Kaupallinen vaikutusalue myötäilee pitkälti liikenteellistä vaikutusaluetta. Se on kuvattu kartassa keltaisella. Merkittävin kaupallinen vaikutusalue Kaarinan keskustan kaupan kannalta on kuitenkin Parainen, joka on väestömäärältään suurin.
26 Kaarinan läntinen ohikulkutie ARVIOINNIN RAJAUS pohjakartta Affecto Finland Oy L4377 Kuva 23. Vaikutusalueet.
VAIHTOEHTOJEN LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET 27 5 VAIHTOEHTOJEN LIIKENTEELLISET VAIKU TUKSET Taulukko 2. Suunnittelualueen yleisten teiden liikennemäärät vuonna 2007. 5.1 Tie ja katuverkon ominaisuudet Tie/tieosa Tie/tieosa KVL KKVL KVLras Varsinainen suunnittelualue rajautuu pohjoisessa valtatiehen 1, moottoritiehen. Etelässä suunnittelualueen rajana on Saaristotiellä sijaitseva Kirjalansalmen silta. 1/34/0 1/35/0 1/34/0 1/35/0 14975 18636 23711 15955 20106 23532 1069 1379 1376 Suunnittelualueella sijaitsevia yleisiä teitä aluetta rajaavan valtatien 1 lisäksi ovat: maantie 180 (KaarinaKorppoo, Saaristotie) maantie 110 (vanha ykköstie) maantie 2221 (Kurkelantie) maantie 12185 (Kuusisto), liittymä Saaristotiehen Kuusiston saaressa Maantien 180 poikkileikkaus suunnittelualueella vaihtelee välillä 8,0/7,0 11,0/7,0 metriä (päällysteleveys/ajoradan leveys). Tien päällyste on asfalttibetoni. Tiellä on tievalaistus. Tien nopeusrajoitus on suunnittelualueen pohjoisosassa vajaan kahden kilometrin matkalla 50 km/h ja eteläosassa runsaan kahden kilometrin matkalla 80 km/h. Keskiosalla nopeusrajoitus on 60 km/h. 110/34/0 110/34/750 180/1/0 180/1/830 180/1/1640 180/1/2890 180/1/4320 110/34/0 110/34/750 180/1/830 180/1/1640 180/1/2890 180/1/4320 180/2/0 5989 10461 13029 16373 13333 9811 14438 11367 6703 11821 13160 18502 15066 11087 16951 12286 314 383 560 1298 779 725 902 802 Maantie 110 on suunnittelualueella kaksiajoratainen ja nelikaistainen. Molempien ajoratojen poikkileikkaus on 9,5/7,0 metriä. Tien päällyste on asfalttibetoni. Tiellä on tievalaistus. Tien nopeusrajoitus on 70 km/h lukuun ottamatta suunnittelualueen itäosassa sijaitsevaa maanteiden 110 ja 180 liittymäaluetta, jossa nopeusrajoitus on 60 km/h. Maantien 2221 poikkileikkaus on pääosin 9,0/7,0 metriä. Tien päällyste on asfalttibetoni. Tie on valaistu. Tien nopeusrajoitus vaihtelee välillä 50 80 km/h. Suunnitelman kannalta merkittävimpiä pääkatuja alueella ovat Pyhän Katariinan tie, Kurkelantie (katuosuus), Kartanontie ja Paraistentie. Muita merkittäviä suunnittelualueen katuverkon osia ovat mm. Vaakunatie, Hovirinnantie, Koristontie, Rakentajantie sekä Saaristotiehen ja Kurkelantiehen liittyvien katujen liittymät. 5.2 Liikennemäärät ja onnettomuudet Suunnittelualueen yleisten teiden liikennemäärät on esitetty taulukossa 1. Taulukossa esiintyvien lyhenteiden selitykset ovat: KVL =keskimääräinen vuorokausiliikenne vuonna 2007 KKVL = kesän keskimääräinen vuorokausiliikenne vuonna 2007 (kesä, heinä ja elokuun keskimääräinen liikenne) KVLras =raskaan liikenteen keskimääräinen vuorokausiliikenne vuonna 2007 2221/1/0 2221/1/1170 2221/1/1880 2221/1/1170 2221/1/1880 2221/1/2920 6813 3971 2977 6881 3730 2894 329 67 47 Suunnittelualueen yleisillä teillä on tapahtunut vuosina 2001 2005 yhteensä 146 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta, joista 31 on johtanut henkilövahinkoihin. Näissä onnettomuuksissa on loukkaantunut 39 henkilöä ja kuollut 1 henkilö. Onnettomuuksista suurin osa on ollut risteämis (35), peräänajo (31), yksittäis (23) ja kääntymisonnettomuuksia (17). Suunnittelualueen merkittävimmillä pääkaduilla (Rakentajantie, Pyhän Katariinantie ja Paraistentie) on tapahtunut vuonna 2005 yhteensä 18 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta, joista 3 on johtanut henkilövahinkoihin. Kaikki henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet olivat kevyen liikenteen onnettomuuksia. Suunnittelualueen yleisten teiden ja merkittävimpien pääkatujen onnettomuudet on esitetty kuvassa 24. pohjakartta Affecto Finland Oy L4377 Kuva 24. Suunnittelualueen liikenneonnettomuudet. Hankkeen yhteydessä päivitettiin Turun seudun liikennemallia Kaarinan läntisen ohikulkutien vaikutusalueella, minkä lähtötiedoksi tehtiin liikennelaskentoja ja suoritettiin määräpaikkatutkimus. Laskennat tehtiin 6. 15.9.2006 välisenä aikana ja määräpaikkatutkimus 14.9.2006. Saaristotien kausivaihteluiden selvittämiseksi tehtiin liikennelaskenta myös 12. 19.7.2006 Liikennelaskentojen ja määräpaikkatutkimuksen perusteella päivitettiin liikennemallin nykytilanteen kuvaus suunnittelualueella sekä laadittiin liikennemallilla liikenneennuste vuodelle 2030.
28 Kaarinan läntinen ohikulkutie VAIHTOEHTOJEN LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET Vaihtoehtojen vaikutukset ennustevuoden 2030 liikennemääriin Nykyverkko (vaihtoehto 0) Turun seudun liikennemallilla laaditun liikenneennusteen mukaan nykyverkolla Saaristotien liikennemäärä (KVL) vaihtelee 13600 18600 ajon./vrk välillä vuonna 2030. Suurimmillaan liikennemäärät ovat Kuusiston salmen sillan kohdalla. Maantien 110 liikennemäärät Kurkelantien eritasoliittymän ja Saaristotien välillä ovat 13800 19200 ajon./vrk. Valtatien 1 liikennemäärä on 22700 ajon./vrk. Tarkemmat liikennemäärät on esitetty kuvassa 25. VE 0+s Vaihtoehdossa 0+s ennustevuoden 2030 liikennemäärä Saaristotiellä vaihtelee 13600 18600 ajon./vrk nykyverkon tapaan, vilkkaimman kohdan ollessa Kuusiston salmen sillan kohdalla. Selvimpänä erona nykyverkkoon nähden on Kaarinantien korkeammat liikennemäärät. Vaihtoehdon liikennemäärät on esitetty kuvassa 26. VE 0++ Vaihtoehdossa 0++ ennustevuoden 2030 liikennemäärä Saaristotiellä vaihtelee 13600 19000 ajon./vrk vilkkaimman kohdan ollessa Kaarinantiellä. Vaihtoehdon liikennemäärät on esitetty kuvassa 27. Kuva 26. VE 0++ liikennemäärä ennustevuonna 2030 pohjakartta Affecto Finland Oy pohjakartta Affecto Finland Oy pohjakartta Affecto Finland Oy Kuva 25. Nykyverkon liikennemäärä ennustevuonna 2030. Kuva 26. VE 0+s liikennemäärä ennustevuonna 2030. Kuva 27. VE 0++ liikennemäärä ennustevuonna 2030.
VAIHTOEHTOJEN LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET 29 Ohikulkutievaihtoehdot Ohikulkutievaihtoehdoille laadittiin kaksi liikenneennustetta vuodelle 2030. Toinen ennuste koskee kaikkia muita tutkittuja ohikulkutievaihtoehtoja, paitsi pitkä tunneli vaihtoehtoa. Tälle vaihtoehdolle laadittiin oma liikenneennuste johtuen verkollisista eroista Kurkelantiellä sekä Kuusiston saaressa. Ennusteesta riippuen Saaristotielle jää välille ohikulkutie maantie 110 liikennettä 900 5000 ajon./vrk. Pitkä tunneli vaihtoehdossa vanhalle Saaristotielle jää hieman suurempi liikennemäärä. Tämä johtuu muun muassa siitä, että pitkä tunneli vaihtoehdossa ohikulkutieltä ei ole yhteyttä Kuusistonkaaren kautta vanhalle tielle. Kaarinantien liikennemäärä ei putoa aivan näin radikaalisti uuden yhteyden myötä ollen 9200 12200 ajon./vrk. Tämä on noin kolmanneksen pienempi liikenne kuin nykyisen tien kehittämisvaihtoehdoissa. Uuden yhteyden liikennemäärä Kuusiston saaressa on 12700 14200 ajon./vrk ja Kurkelantiellä Kaarinan keskustan kohdalla noin 15000 ajon./vrk. Korkeimmillaan Kurkelantien liikenne on ennen valtatien 1 eritasoliittymää (18700 ajon./vrk). Ohikulkutievaihtoehtojen liikennemäärät ennustevuodelle 2030 on esitetty kuvissa 28 ja 29. pohjakartta Affecto Finland Oy pohjakartta Affecto Finland Oy Kuva 28. Korkea silta, silta+tunneli ja lyhyt tunneli ohikulkutievaihtoehtojen liikennemäärä ennustevuonna 2030 Kuva 29. Pitkä tunneli ohikulkutievaihtoehdon liikennemäärä ennustevuonna 2030
30 Kaarinan läntinen ohikulkutie VAIHTOEHTOJEN LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET Lähivaikutusalueen lisäksi uusi ohikulkutie vaikuttaa liikennemallin tulosten perusteella liikennemääriin ja liikenteen suuntautumiseen erityisesti Turun kaupungin itäosalla (kuva 30). Maantien 2200 (RavattulaKaarina) liikennemäärät ovat ennustevuonna 2030 ohikulkutievaihtoehdossa pienempiä kuin nykyisen yhteyden kehittämisvaihtoehdoissa, koska saaristosta tulevan pääliikennevirran siirtyminen pois vanhalta yhteydeltä siirtää muun muassa saariston ja valtateiden 8, 9 ja 10 välistä liikennettä maantieltä 2200 osittain Turun kaupungin katuverkolle. Katuverkolla liikennemäärät kasvavat erityisesti Jaanintiellä ja valtatien 1 jatkeella Ratapihankadulla. Jaanintiellä ennustevuoden 2030 liikennemäärät ovat noin 10 % suuremmat ohikulkutievaihtoehdossa kuin vanhan tien kehittämisvaihtoehdoissa. Vastaava kasvu Ratapihankadulla on noin 5 %. Vuoden 2030 liikenneennusteen mukaan ohikulkutievaihtoehto lisää erityisesti raskaan liikenteen määrää Jaanintiellä (kuva 31 ja 32). Saaristotien vajaan 1000 raskaan ajoneuvon vuorokausiliikennemäärästä ohjautuisi noin viidennes käyttämään Jaanintietä, kun nykyverkolla vastaavana ennustevuonna Saaristotien raskas liikenne käyttäisi Jaanintien sijaan maantietä 2200 tämän suunnan yhteytenä valtakunnan verkkoon. Nykytilanteessa Paraisilta tulevista kuljetuksisa noin puolet lähtee Helsingin suuntaan, kolmasosa jää Turun seudulle ja loput kuljetukset suuntautuvat muualle Suomeen. Kaarinan läntisen ohikulkutien vaikutus näkyy myös Ratapihankadun raskaan liikenteen määrässä, mutta muutos ei ole niin suuri kuin Jaanintiellä. Lisäksi Ratapihankadulla on nykyäänkin merkittävästi raskasta liikennettä, joten Kaarinan läntinen ohikulkutie ei ohjaa Ratapihankadun tapauksessa raskasta liikennettä käyttämään kokonaan uutta reittiä, vaan lisää sitä tietyllä osaa katuverkkoa. Kuva 30. Kaarinan läntisen ohikulkutien vaikutus Turun kaupungin katuverkon keskimääräiseen vuorokausiliikennemäärään (KVL) nykyverkkoon verrattuna ennustevuonna 2030. Kuva 31. Saaristotien raskaan liikenteen (KVL raskas) suuntautuminen nykyverkolla ennustevuonna 2030. Kuva 32. Kaarinan läntisen ohikulkutien vaikutus saariston raskaan liikenteen (KVL raskas) suuntautumiseen ennustevuonna 2030.
31 VAIHTOEHTOJEN LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET 5.3 Joukkoliikenne Joukkoliikenteen nykytilaa sekä Läntisen ohikulkutien ja nykyisen yhteyden parantamistoimenpiteiden vaikutuksia joukkoliikenteeseen selvitettiin työryhmäkokouksessa, johon oli kutsuttu liikennöitsijöiden ja lääninhallituksen edustajat. Kaarinan kaupungin alueella kulkee kaksi paikallisliikenteen bussilinjaa (11 ja 110). Näiden reitti kulkee Kaarinassa Piispanrististä Koristonmetsän kautta keskustaan (11) ja keskustasta Ladjakosken ja Krossin alueen kautta Littoisiin (110). Maantiellä 110 liikennöi kaukoliikenteen TurkuHelsinki pikavuorot sekä TurkuKaarinaPiikkiö vakiovuorot. Kaukoliikenteen vaihtopysäkkeinä toimivat sekä Piispanristin että mt 110 pysäkki Kaarinan keskustan kohdalla. Saariston vuorot kulkevat reittiä mt 110 Paraistentie mt180. Paikallis ja kaukoliikenteen lisäksi Kaarinan kaupungin sisäisessä liikenteessä toimii kaksi palvelulinjaa, joista toinen liikennöi aikataulun mukaisella reitillä ja toinen toimii kutsutaksi periaatteella. Kaarinan ja Paraisten välillä kulkee arkipäivisin noin 90 linjaautovuoroa. Kaarinan ja Turun rajan ylittää päivittäin noin 250 linjaauto molemmat suunnat yhteen laskettuna. Kaarina ja Parainen kuuluvat Turun seudun seutulippukuntiin. Kaarinalaisista noin 5 % käyttää linjaautoa päivittäin. Joukkoliikenteen tarvitsemat pysäkki ja muut järjestelyt tarkentuvat yleissuunnittelun yhteydessä. pohjakartta Affecto Finland Oy Kuva 33. Nykyiset joukkoliikennereitit suunnittelualueella Vaihtoehtojen vaikutukset joukkoliikenteeseen Nykyisen tien parantamisen vaihtoehdot: VE 0+s 0+s vaihtoehdolla on vaikutusta paikallisliikenteen vuoron 110 reittiin, kun Voivalantieltä katkaistaan yhteys Saaristotielle. Korvaava yhteys Ladjakosken ja Krossin alueen suuntaan tehdään Voivalantieltä maantielle 110 Saaristotien liittymän itäpuolelle. Vaihtoehdon vaikutukset kaukoliikenteeseen rajoittuu muuttuviin pysäkkijärjestelyihin. VE 0++ Vaihtoehdon vaikutukset paikallisliikenteen osalta ovat vastaavat kuin 0+s vaihtoehdossa. Kaukoliikenteessä vaikutukset jäävät muuttuneisiin pysäkkijärjestelyihin, mikäli yhteys Saaristotieltä Paraistentielle säilyy. Muussa tapauksessa vaihtoehdon vaikutukset Saaristoon suuntautuviin linjaautovuoroihin on merkittävä, koska lähes kaikki vuorot kulkevat nykyisin Paraistentien kautta. Ohikulkutievaihtoehdot Toteutuessaan ohikulkutie ei merkittävästi muuta joukkoliikenteen reittejä. Arvion mukaan ohikulkutielle voisi siirtyä osa nopeista saaristovuoroista, mutta pääpaino saaristoon suuntautuvalla joukkoliikenteellä säilyisi vanhalla yhteydellä. 5.4 Liikenteen sujuvuus Liikenteen sujuvuutta on arvioitu Saaristotien sekä uuden ohikulkutien osalta palvelutason ja ruuhkautuneen tieosuuden perusteella. Tarkastelussa on mukana Saaristotien ja uuden ohikulkutien lisäksi maantie 110 välillä mt180 liittymä Kurkelantie ja valtatie 1 välillä Kaarinantie Kurkelantie. Liikenteen sujuvuuden laskelmat on tehty IVARohjelmistolla. Käytetty palvelutasoluokitus on esitetty kuvassa 30. Kuusistonsalmen alittavissa tunnelivaihtoehdoissa erityisesti raskaan liikenteen nopeustaso ylämäkeen ajettaessa putoaa jopa tasolle 30 40 km/h. Tämän vuoksi näiden tunnelien poikkileikkaus on suunniteltu kaistamäärällä 2 + 2. Kuvassa 35 on esitetty liikennesuoritteen jakautuminen eri palvelutasoluokkiin vaihtoehdoittain vuonna 2030. Palvelutasolaskelmat on tehty IVARohjelmistolla. Kuva 34. Palvelutasoluokitus 100 % Palvelutasoluokkien osuus liikennesuoritteesta tutkituilla vaihtoehdoilla vuonna 2030 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Nykyverkko 0+S 0++ Korkea silta Silta + tunneli Lyhyt tunneli Pitkä tunneli Palvelutaso F 0,7 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Palvelutaso E 1,3 0,6 0,2 0,2 0,2 0,2 0,1 Palvelutaso D 7,4 4,5 2,1 3,5 3,5 2,8 1,4 Palvelutaso AC 90,6 94,7 97,7 96,3 96,3 97,0 98,4 Kuva 35. Liikennesuoritteen jakautuminen eri palvelutasoluokkiin vaihtoehdoittain vuonna 2030
32 Kaarinan läntinen ohikulkutie VAIHTOEHTOJEN LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET Taulukossa 3 on esitetty ruuhkautunut tieosuus (palvelutaso joko E tai F) kolmena eri huipputuntina. Taulukko 3. Ruuhkautunut tieosuus tutkituissa vaihtoehdoissa vuoden 2030 ennusteliikennemäärillä Vaihtoehto Nykyverkko, Ve0 Nykyisen tien parantaminen, 0+S Nykyisen tien parantaminen, 0++ Ohikulkutie, korkea silta Ohikulkutie, matala silta + tunneli Ohikulkutie, lyhyt tunneli Ohikulkutie, pitkä tunneli 5.5 Kevyt liikenne Ruuhkautunut tieosuus (km) vuonna 2030, palvelutaso E tai F 50. huipputunti 7,4 3,0 1,6 100. huipputunti 4,8 1,9 300. huipputunti 1,7 0,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kaarinasta kulkee Paraisille kevyen liikenteen yhteys, joka on osa valtakunnallisesti markkinoitua Saariston Rengastietä. Noin 28 % kaarinalaisten matkoista tehdään kävellen tai pyörällä. Pyöräilymatkoista 14 % on kotiperäisiä työmatkoja, 40 % kotiperäisiä muita matkoja, 34 % kotiperäisiä koulumatkoja ja 13 % ei kotiperäisiä matkoja. Pyörämatkoja Kaarinassa tehdään päivittäin runsas 3000 kappaletta, joista suurin osa on alle 5 km pitkiä matkoja. Vaihtoehtojen vaikutukset kevyeen liikenteeseen Nykyisen tien parantamisen vaihtoehdot: 0+s ja 0++ Saaristotiellä nykyiset kevyen liikenteen yhteydet säilytetään. Empon uuden kiertoliittymän sekä linjaautopysäkkien kohdalle kevyen liikenteen yhteydet toteutetaan alikuluilla. Poikkileikkauksen muutos 2+2:een kasvattaa kevyen liikenteen ylitysmatkaa Kaarinantien ja Laasmäenkadun liittymässä, johon ei ole mahdollista nykyisillä tonttirajoilla toteuttaa alikulkua. Saaristotien ja maantien 110 liittymässä kevyen liikenteen ratkaisut on kokonaan eritasossa muusta liikenteestä, joka lyhentää kevyen liikenteen reittejä liittymäalueella. Ohikulkutievaihtoehdot Ohikulkutien siltavaihtoehdoissa kevyen liikenteen yhteydet toteutetaan uuden linjauksen rinnalla kulkevalla erillisellä kevyen liikenteen väylällä. Pyhän Katariinan tien ja Kartanontien kohdat varustetaan alikuluilla. Vaihtoehdoissa, joissa Kuusiston salmen ali mennään tunnelissa, kevyen liikenteen yhteyttä ei rakenneta uudelle ohikulkutielle, vaan kevyt liikenne käyttää vanhan tien vieressä kulkevaa kevyen liikenteen reittiä. 5.6 Liikenneturvallisuus Tutkittujen vaihtoehtojen arvioidut henkilövahinkoonnettomuusmäärät vuonna 2030 on esitetty kuvassa 36. Onnettomuusmäärät on arvioitu verkolla, joka käsittää Saaristotien ja Kurkelantien lisäksi maantien 110 välillä mt180 liittymä Kurkelantie ja valtatie 1 välillä Kaarinantie Kurkelantie. Vaihtoehtojen henkilövahinkoonnettomuusmäärät on laskettu TARVAohjelmistolla. Hevaonnettomuuksia / v 12 10 8 6 4 2 0 9,6 Henkilövahinkoonnettomuuksien määrä vuonna 2030 7,3 6,5 6,3 6,3 6,3 6,1 Nykyverkko 0+S 0++ Ohikulkutie, Ohikulkutie, Ohikulkutie, Ohikulkutie, Korkea silta Silta + tunneli Lyhyt tunneli Pitkä tunneli Kuva 36. Vaihtoehtojen henkilövahinkoonnettomuusmäärät vuonna 2030 Henkilövahinkoonnettomuuksien vähenemä vaihtoehtoon 0 verrattuna on esitetty taulukossa 4. 5.7 Liikennetalous Tutkittujen vaihtoehtojen alustavat kustannukset on laskettu Rapal Oy:n kehittämällä infrarakentamisen kustannushallintamenetelmällä. Vaihtoehtojen kustannukset on esitetty taulukossa 5. Taulukko 4. Henkilövahinkoonnettomuusmäärien vähenemä vaihtoehtoon 0 verrattuna vuonna 2030. Vaihtoehto Nykyisen tien parantaminen, 0+S Nykyisen tien parantaminen, 0++ Ohikulkutie, korkea silta Ohikulkutie, matala silta + tunneli Ohikulkutie, lyhyt tunneli Ohikulkutie, pitkä tunneli Henkilövahinkoonnettomuuksien vähenemä nykyverkkoon (ve 0) verrattuna vuonna 2030 24 % 32 % 34 % 34 % 34 % 36 % Taulukko 5. Vaihtoehtojen alustavat toteuttamiskustannukset Vaihtoehto Nykyisen tien parantaminen, 0+S Nykyisen tien parantaminen, 0++ Ohikulkutie, korkea silta Ohikulkutie, matala silta + tunneli Ohikulkutie, lyhyt tunneli Ohikulkutie, pitkä tunneli Kustannukset (milj. euroa) 34,1 46,7 28,2 41,6 130,4 95,4 Vaihtoehtojen alustavat yhteiskuntataloudelliset laskelmat on laadittu liikenne ja viestintäministeriön ja Tiehallinnon hankearviointeja koskevia ohjeita noudattaen. Laskenta on tehty IVARohjelmistolla. Tulokset eri vaihtoehtojen osalta on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Vaihtoehtojen alustavat H/Ksuhteet Vaihtoehto Nykyisen tien parantaminen, 0+S Nykyisen tien parantaminen, 0++ Ohikulkutie, korkea silta Ohikulkutie, matala silta + tunneli Ohikulkutie, lyhyt tunneli Ohikulkutie, pitkä tunneli H/Ksuhde 1,29 1,39 4,73 3,22 1,05 1,66
NYKYTILA JA VAIHTOEHTOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 33 6 NYKYTILA JA VAIHTOEHTOJEN YMPÄRIS TÖVAIKUTUKSET 6.1 Luonto ja luonnonvarojen käyttö 6.1.1 Maa ja kallioperä sekä pinta ja pohjavedet Inventointi ja arviointimenetelmät Maa ja kallioperää sekä vesistöjä koskevat tiedot on kerätty maaperä ja kallioperäkartoista sekä alueen ominaispiirteitä kuvaavista julkaisuista ja seurantaraporteista. Vaikutusarviointi on tehty em. aineiston perusteella asiantuntijaarviona. Luonnonvarojen ja energian käytön arvioinnissa on käytetty Maarakentamisen elinkaariarviointi (MELI) laskentaohjelmaa sekä rakennusten ympäristövaikutusten arviointiin kehitettyä BeCost työkalua. Näissä laskennoissa tarkasteluaikana on 50 vuotta, mikä voidaan olettaa normaaliksi tierakenteen käyttöajaksi. MELI tarkastelussa on mukana kaikki tierakenteen elinkaaren merkittävät vaiheet, kuten rakentamisessa käytettävien materiaalien tuotanto ja esikäsittely, sijoitus tierakenteeseen sekä tien käytön aikaiset korjaukset. BeCost työkalulla laskettiin kalliorakentamisen, kuten tunnelien ja avoleikkausten louhinnan aiheuttama ympäristökuormitus, jossa on mukana rakennusmateriaalien valmistuksen, louhintatyön sekä louheen kuljetuksen aiheuttama kuormitus. Kallioperä Turun seudun kallioperä koostuu erilaisista metamorfisista kivilajeista ja syväkivistä. Kaarinan alueella metamorfiset kivet ovat pääasiassa kiillegneissiä ja amfiboliittia ja syväkivet graniittia ja granodioriittia. Valtatien 1 pohjoispuolella oleva osa koostuu pääasiallisesti kiillegneissistä. Valtatien 1 eteläpuolella mantereella on itälänsisuuntaisina vyöhykkeinä amfiboliittia, granodioriittia ja graniittia. Kuusiston saari koostuu pääasiallisesti granodioriitista. Saaren itäkärjessä on graniittia ja eteläreunassa on kiillegneissiä kapeana vyöhykkeenä. Kaarinan alueella on paljon kalliokohoumia, joissa kallioperän pinnanmuodot ovat hyvin näkyvissä. Kuusistossa Juurvallin kalliomäki on luokiteltu arvokkaaksi kallioalueeksi. Vähemmän tärkeiksi kallioalueiksi on lisäksi luokiteltu Palokallio Kuusistossa ja Sauhuvuori, Vaarniemenkallio ja Muikunvuori Kaarinassa. Kallioperä näkyy maisemassa myös ruhjevyöhykkeiden muodossa. Kuusistonsalmi ja Kirjalansalmi sijaitsevat tällaisissa ruhjevyöhykkeissä. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamista selvittäneessä projektissa (POSKI projekti) on selvitetty Turun seudun 17 kunnan alueella (Askainen, Kaarina, Lemu, Lieto, Masku, Merimasku, Naantali, Nousiainen, Paimio, Piikkiö, Raisio, Rusko, Rymättylä, Sauvo, Vahto ja Velkua) mm. kiviainesvarojen määrää, laatua ja käyttöä. Tutkimusalueen kalliokiviainesmääräksi arvioitiin 0tasoon otettuna noin 580 milj. m 3, josta Iluokan kiviainesta on 0,7 %, IIluokan kiviainesta 2,9 %, III luokan ainesta 70,6 % ja luokatonta 25,8 %. Kiviainesmäärissä ei ole mukana asutuksen lähellä olevia kallioita, rantakallioita, rantamaisemaa rajaavia kallioita eikä luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaita kallioalueita. Vuonna 2002 voimassa olevien maaainestenottolupien yhteenlaskettu ainesmäärä (sora, hiekka ja kalliokiviaines) alueella oli 13,7 milj. m 3. Kalliokiviaineksen otto Turun seudulla vuonna 2002 oli 244 000 m 3, soranotto 98 500 m 3. Kiviaineksen kulutus on kaikkiaan noin 1,1 milj. m 3 /v. Kaarinan alueella maa ja kallioperän hyödynnettävät kiviainesmäärät ovat vähäiset, ottolupien mahdollistama ottomäärä on 40 000 m 3. Kalliokiviaineksen kulutusennuste v. 20102019 on edellä mainitulla tutkimusalueella 491 000 m 3 /v. Maaperä Kuva 37. Hiekkamoreenikerrostumaa Kuusistossa. Kaarinan alueen maaperäkerrostumat ovat muodostuneet viimeisen jääkauden jälkeen veden alla. Maaperä muodostuu pääasiallisesti kallioiden ympärillä olevista moreeneista ja laajoista savikoista. Paikoin on pienialaisia hiekkakerrostumia ja soita. Kaarinan alueen moreeni ovat pääasiassa hiekkamoreenia. Halikon ja Paimion alueella kulkevan jäätikön reunaan kerrostuneiden reunamoreenien parven hajanaiset loppuosat ulottuvat Kaarinaan ja Kuusistoon. Nämä ovat näkyvissä kalliokohoumien kaakkoisreunoilla olevina moreenikerrostumina, joita on Kuusistossa esimerkiksi Palokallion, Rauhalankallion ja vesitornin mäen reunoilla. Kaarinan ja Kuusiston alueella savikot muodostavat kalliomäkien ympärille tasaiset alueet. Kuusistossa on kalliomäkien itäpuolille muodostunut paikoin pieniä hiekkakerrostumia. Nämä ovat ilmeisesti rantakerrostumia, jotka ovat syntyneet aaltojen vaikutuksesta alueen kohotessa merestä. Lännestä silloiselta avomereltä tulleet aallot huuhtoivat moreenikerrostumista hienorakeista ainesta ja kuljettivat sen kalliomäkien suojasivuille. Alueen suot ovat hyvin pienialaisia ja matalia. Kuusiston alueen suurimman suon muodostaakin umpeen kasvava Kuusistonjärvi. Maaperän käyttökelpoiset ja hyödynnettävissä olevat kiviainesmäärät Kaarinan ja koko Turun alueella ovat vähäiset. Maaperän kiviaineksen kulutusennuste alueella on vuosivälillä 20102019 411 000 m 3 /v.