VUOROVAIKUTTEINEN VERKKOYMPÄRISTÖ

VUOROVAIKUTTEINEN VERKKOYMPÄRISTÖ Maaselän koulun vanhempien ja opettajien kokemuksia Elina Heiskanen ja Riikka Onttonen Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä Pieksämäki Sosiaalialan koulutusohjelma Sosiaali- ja kasvatusalan suuntautumisvaihtoehto Sosionomi (AMK)

TIIVISTELMÄ Heiskanen, Elina & Onttonen, Riikka. Vuorovaikutteinen verkkoympäristö. Maaselän koulun vanhempien ja opettajien kokemuksia. Pieksämäki, kevät 2009, 72 s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä Pieksämäki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusalan suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK). Opinnäytetyö esittelee kodin ja koulun yhteistyön kehittämishanketta. Hankkeen tarkoituksena oli etsiä uusia muotoja kodin ja koulun väliselle yhteistyölle keskittyen ensimmäisten luokkien vanhempiin ja opettajiin. Hanke toteutui vuosina 2006 2008. Opinnäytetyössä keskitytään hankkeen osaan, joka toteutui Pieksämällä Maaselän koulun ja Diakonia-ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Pieksämäellä hankkeen tavoitteena oli mm. lisätä ja vahvistaa yhteistyötä vanhempien ja opettajan välillä sekä kehittää sähköistä palautejärjestelmää apuvälineeksi yhteistyöhön. Hankkeen aikana luotiin vuorovaikutteinen verkkoympäristö, jonka Maaselän koulun ensimmäisten luokkien vanhemmat ja opettajat saivat käyttöönsä. Opinnäytetyön tavoitteena oli raportoida kattavasti hankkeen kulkua niiltä osin, joissa itse olimme mukana sekä siihen liittynyttä tutkimusta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisena vanhemmat ja opettajat kokivat vuorovaikutteisen verkkoympäristön. Tutkimus oli luonteeltaan empiirinen. Tutkimusaineisto kerättiin Maaselän koulun ensimmäisten luokkien vanhemmilta ja opettajilta. Aineistoa kerättiin syksyllä 2006 puolistrukturoidun lomakkeen avulla järjestetyllä haastattelulla ja vuoden 2008 aikana järjestetyillä verkossa toteutetuilla arviointikyselyillä. Sekä haastattelun että arviointikyselyiden avoimet kysymykset analysoitiin laadullisin menetelmin ja strukturoidut kysymykset tilastotieteelliseen analyysiin suunnitellulla ohjelmistolla (SPSS). Tutkimuksessa kävi ilmi, että vuorovaikutteinen verkkoympäristö on ollut toimiva ratkaisu. Sen avulla kodin ja koulun yhteistyö on helpottunut ja lisääntynyt. Vanhempien osallistuminen lapsiensa koulunkäyntiin on myös lisääntynyt. Asiasanat: yhteistyö, koti, koulu, sähköiset palvelut, sähköinen viestintä, vuorovaikutus, empiirinen tutkimus

ABSTRACT Heiskanen, Elina and Onttonen, Riikka Interactive Network Environment. Experiences of the Parents And Teachers of Maaselkä s School. 72 p., 3 appendices. Language: Finnish. Pieksämäki, Spring 2009. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services. Degree: Bachelor of Social Services. The thesis presents a project in which the goal was to develop communication between school and home by finding new means for it. The project targeted the parents and the teachers of the first grades. The thesis focuses on a project which took place in Pieksämäki in 2006-2008 in cooperation with Maaselkä s school and Diaconia University of Applied Sciences. In Pieksämäki the aim was to increase and reinforce communication between the parents and the teacher. Also the plan was to develop an internet-based feedback system in order to make communication easier. The internet-based interactive network environment was built during the project and the parents and the teachers of the first grades were chosen to be the test users of it. The aim of the thesis was to report the progression of the project and the study related to it as extensively as possible. The aim of the study was to clarify the experiences of the parents and the teachers about the interactive network environment. The study was empirical. The research data was gathered from the parents and the teachers of the first grades of Maaselkä s school. The research data was collected by an interview in the autumn 2006 and by evaluation surveys which were executed in the year 2008. All of the open questions were analyzed by qualitative methods and the structured questions were analyzed by a computer program used for statistical analysis (SPSS). The study revealed that the interactive network environment was a working solution. The communication between school and home increased and became easier with the help of the network environment. Also the parents participation to children s school increased. Keywords: home-to-school communication, electronic services, electronic communication, interaction, empiric study

SISÄLLYS 1 KOHTI MONIPUOLISEMPAA KOULUN JA KODIN YHTEISTYÖTÄ... 6 2 KOULU JA KOTI LAPSEN KASVUN JA KEHITYKSEN TUKENA... 8 2.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö... 8 2.1.1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet... 10 2.1.2 Kasvatuskumppanuus... 11 2.2 Vanhempien roolit kodin ja koulun yhteistyössä... 12 2.3 Tietotekniikan hyödyntäminen kodin ja koulun yhteistyössä... 14 2.3.1 Sähköinen reissuvihko ja verkkoympäristö... 14 2.3.2 Vanhempien keskinäinen vuorovaikutus... 14 2.3.3 Haasteita tietotekniikan hyödyntämisessä... 15 3 BRONFENBRENNERIN EKOLOGINEN SYSTEEMITEORIA... 15 4 AIEMPIA TUTKIMUKSIA KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖSTÄ... 17 4.1 Kodin ja koulun yhteistyön muodot... 17 4.2 Sähköiset koulupalvelut... 18 4.3 E-Learning Nordic 2006... 21 5 MAASELÄN KOULUN JA KODIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMISHANKE... 22 6 VANHEMPIEN AJATUKSIA KODIN JA KOULUN VÄLISESTÄ YHTEISTYÖSTÄ SYKSYLLÄ 2006... 24 6.1 Alkukartoituksen toteutus... 24 6.2 Alkukartoituksen tuloksia... 25 6.2.1 Kodin ja koulun välinen tiedonkulku... 25 6.2.2 Koulun vanhempainillat... 27 6.2.3 Kasvatamme yhdessä... 30 6.2.4 Koulu toimintaympäristönä... 32 7 VUOROVAIKUTTEISEN VERKKOYMPÄRISTÖN RAKENTAMINEN... 34 8 VANHEMPIEN KOKEMUKSIA VUOROVAIKUTTEISESTA VERKKOYMPÄRISTÖSTÄ VUONNA 2008... 36 8.1 Arviointikyselyn toteutus... 36 8.2 Vanhempien arviointikyselyn tuloksia... 37 8.2.1 Verkkoympäristö... 37 8.2.2 Sähköinen reissuvihko... 42

9 OPETTAJIEN KOKEMUKSIA VUOROVAIKUTTEISESTA VERKKOYMPÄRISTÖSTÄ VUONNA 2008... 45 9.1 Opettajien arviointikyselyn tuloksia... 45 9.1.1 Verkkoympäristö... 45 9.1 2 Sähköinen reissuvihko... 47 10 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 49 10.1 Tutkimuksen tulosten tarkastelu ja johtopäätökset... 49 10.2 Tulosten luotettavuus ja eettisyys... 54 10.3 Jatkotutkimusideat... 54 10.4 Tavoitteiden toteutuminen ja oman oppimisprosessin tarkastelu... 55 LÄHTEET... 57 LIITE 1: Koulun ja kodin yhteistyötä koskeva kartoitus ensimmäisten luokkien oppilaiden vanhemmille syksyllä 2006... 59 LIITE 2: Kysely vuorovaikutteisesta verkkoympäristöstä ensimmäisten luokkien vanhemmille vuonna 2008... 63 LIITE 3: Kysely vuorovaikutteisesta verkkoympäristöstä ensimmäisten luokkien opettajille vuonna 2008... 68

1 KOHTI LAADUKKAAMPAA KOULUN JA KODIN YHTEISTYÖTÄ Opinnäytetyö esittelee Diakonia Ammattikorkeakoulun ja Opetusministeriön kodin ja koulun yhteistyö hanketta: Peruskoulunsa aloittavien lasten kasvuolosuhteiden tukeminen. Hankkeen tarkoituksena oli etsiä uusia muotoja kodin ja koulun väliselle yhteistyölle keskittyen ensimmäisten luokkien vanhempiin ja opettajiin. Hanke toteutui vuosina 2006 2008. Opinnäytetyössä keskitytään hankkeen osaan, joka toteutui Pieksämällä Maaselän koulun ja Diakonia-ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Hankkeen aikana luotiin vuorovaikutteinen verkkoympäristö, jonka Maaselän koulun ensimmäisten luokkien vanhemmat ja opettajat saivat käyttöönsä. Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijaosuuskunta Tukeva haki Pieksämäellä syksyllä 2006 haastattelijoita selvittämään, minkälaisia kokemuksia ja toiveita Maaselän koulun ensimmäisten luokkien vanhemmilla on koulun ja kodin välisestä yhteistyöstä. Ilmoitimme kiinnostuksestamme ja pääsimme tätä kautta mukaan hankkeeseen. Opinnäytetyön aiheen valinta tapahtui kuin itsestään hankkeessa mukana ollessamme. Opinnäytetyön tekeminen hankkeeseen liittyen oli alusta saakka työelämäyhteistyökumppanimme toive ja se on ollut myös meille luonteva vaihtoehto. Aihe on ajankohtainen, sillä tietotekniikkaa hyödynnetään koko ajan enemmän ja erityisesti vuorovaikutteinen näkökulma on yleistynyt. Tämä näkyy myös koulumaailmassa, jossa opetusta tapahtuu yhä enemmän tietotekniikan välityksellä ja myös tietotekniikan avulla tapahtuvaa vuorovaikutusta on kehitetty. Opinnäytetyömme tavoitteena on kuvata kattavasti hankkeen kulkua niiltä osin, joissa olemme itse olleet mukana sekä raportoida hankkeen myötä Maaselän koululla toteutettua tutkimusta. Tavoitteena on myös tarjota Maaselän koululle tietoa verkkoympäristön toimivuudesta sekä kehittämishaasteista, joita vanhemmilta ja opettajilta nousi esiin prosessin aikana. Puhumme sekä työn teoriaosuudessa että alkukartoituksen ja arviointikyselyn yhteydessä vanhemmista. Vanhemmilla tarkoitamme lapsen ensisijaisia kasvattajia.

Koulun ja kodin yhteistyön kehittämishankkeen aikana toteutimme alkukartoituksen, vuorovaikutteisen verkkoympäristön luomisen sekä arviointikyselyn. Alkukartoituksessa selvitettiin lukuvuoden 2006 2007 ensimmäisten luokkien vanhempien mielipiteitä kodin ja koulun yhteistyöstä. Kartoitus toteutettiin haastatteluina Maaselän koululla vanhempainillan yhteydessä. Alkukartoituksen jälkeen syksyllä 2007 rakensimme internetin kautta toimivan vuorovaikutteisen verkkoympäristön. Verkkoympäristöä pääsivät käyttämään lukuvuoden 2007 2008 ensimmäisten luokkien vanhemmat ja opettajat. Verkkoympäristön on tarkoitus mahdollistaa koulun ja kodin yhteistyön vahvistaminen. Siksi kuvaamme prosessia verkkoympäristön käyttäjien näkökulmasta. Vuonna 2008 järjestimme arviointikyselyn verkkoympäristön käyttöön liittyen. Kysely oli suunnattu verkkoympäristöä käyttäneille vanhemmille ja opettajille. Arviointikyselyn tavoitteena oli selvittää, millaisena vanhemmat ja opettajat kokivat vuorovaikutteisen verkkoympäristön. Tähän liittyen pyrittiin kartoittamaan, miten vanhemmat ja opettajat kokivat vanhempien keskinäisen vuoropuhelun muuttuneen, miten he kokivat heidän välisen yhteistyön muuttuneen ja miten vanhemmat kokivat verkkoympäristön vaikuttaneen koulun arjen tutummaksi tulemiseen. Arviointikyselyssä selvitettiin myös, mitkä olivat vanhempien ja opettajien mielestä vuorovaikutteisen verkkoympäristön kehittämishaasteet. Opinnäytetyö tarjoaa tietoa, jonka avulla voi kehittää kodin ja koulun yhteistyötä monipuolisemmaksi ja laadukkaammaksi. Arviointikyselyn tuloksista työelämäyhteistyökumppani Maaselän koulu saa arvokasta tietoa vuorovaikutteisen verkkoympäristön toimivuudesta ja vanhemmille heränneistä ajatuksista.

8 2 KOULU JA KOTI LAPSEN KASVUN JA KEHITYKSEN TUKENA 2.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Kodin ja koulun yhteistyön on sanottu kulkeneen Suomessa hieman ontuen. Tätä on selitetty aiemman kansakoululain ja sitä seuranneen peruskoululainsäädännön väljyydellä. (Vuorinen 2000, 20 22.) Näissä laeissa koululle ei ole määritelty selkeää velvoitetta toimia yhteistyössä kodin kanssa, yhteistyöhön on vain pyrittävä: Kansakoulussa annetaan kansalaisille tarpeellinen peruskoulutus. Kansakoulun tulee kasvattaa oppilaansa siveellisyyteen ja hyviin tapoihin sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Tehtäväänsä täyttäessään kansakoulun on pyrittävä läheiseen yhteisymmärrykseen ja yhteistyöhön kodin kanssa. (Ks. Vuorinen 2000, 20 22.) Peruskoulunopettajan tulee huolehtia oppilaiden kasvatuksesta pyrkien hyvään yhteistyöhön kotien kanssa. Kodin ja koulun välistä yhteistyötä järjestettäessä on huolehdittava siitä, että oppilaiden huoltajilla on vähintään lukuvuosittain tilaisuus keskustella koulun johtajan ja oppilaan opettajien kanssa koulun opetus- ja kasvatustyöstä. (Peruskouluasetus 1984.) Perusopetuslaissa yhteistyö kodin kanssa kuitataan vain maininnalla: opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa (Perusopetuslaki 1998). Tämä on jo velvoite, mutta sitä tuskin voisi esittää epämääräisemmin. Nykyajan kouluissa vanhempien merkitys on kuitenkin selvästi tärkeämpi kuin aiemmin, mikä näkyy esimerkiksi luokan vanhempaintoimikuntina ja koulujen vanhempainyhdistyksinä. (Pulkkinen 2002, 217 223.) Vanhemmat ovat aiempaa kiinnostuneempia koulusta ja sen toiminnasta, joskin usein he tyytyvät informaation vastaanottamiseen (Vuorinen 2000, 20 22). Konkreettisten ohjeiden puuttuessa yhteistyön ja yhteydenpidon suunnittelu ja toteuttaminen on jäänyt lähinnä yksittäisten koulujen ja opettajien velvollisuudeksi. Tästä syystä yhteistyön määrässä ja laadussa saattaa olla suuriakin eroja koulujen tai jopa saman koulun luokkien välillä. (Latvala 2006.)

9 Kodin ja koulun yhteistyö on osa koulun toimintaa. Yhteistyön on todettu olevan yhteydessä oppilaan myönteisiin asenteisiin koulua kohtaan. Yhteyttä on huomattu olevan myös parantuneisiin oppimistuloksiin. Yhteistyössä on olennaista yhteydenpito ja tiedonvaihto osapuolten välillä. (Latvala 2007, 377 381.) Kodin ja koulun välinen yhteistyö koostuu mm. vanhempien osallistumisesta lapsensa koulunkäyntiin, opettajan ja vanhemman välisestä yhteydenpidosta ja tiedonjakamisesta sekä vanhempien keskinäisestä verkottumisesta. (Latvala 2006.) Tätä kaikkea myös me tarkoitamme puhuessamme koulun ja kodin yhteistyöstä. Kodin ja koulun yhteistyöhön sisällytetään seuraavat vuorovaikutusta edellyttävät asiat: - vanhempien tukeminen oppimista tehostavan ympäristön luomisessa - tehokas yhteydenpito kodin ja koulun välillä - vanhempien ottaminen mukaan koulun toimintaan - koulua ja oppiaineita koskevan informaation tarjoaminen vanhemmille lapsen opiskelun tukemista varten - vanhempien mahdollisuus vaikuttaa koulun asioihin itse tai vanhempainryhmien kautta - yhteistyö muiden lapsen kasvatukseen liittyvien yhteisöjen kanssa. (Latvala 2006.) Kodin ja koulun välisen yhteistyön syvyydessä on erilaisia tasoja. Vaatimattomin yhteistyön muoto on yhteydenpito, jossa koulu on kotiin yhteydessä vain silloin, kun siihen on erityinen tarve (Vuorinen 2000, 20 22). Valitettavan usein kodin ja koulun välinen viestintä on lähinnä oppilaan poissaoloista, myöhästymisistä ynnä muista negatiivisista seikoista tiedottamista (Latvala 2006). Todellisesta yhteistyöstä voidaan puhua, kun opettajat ja vanhemmat tekevät jotain yhdessä. Niissä kouluissa, joissa sekä vanhemmat että opettajat ovat aktiivisia, löydetään helpommin aitoja yhteistyön muotoja. Yhteistoiminnassa on kysymys toiminnasta, jossa asetetaan yhteisiä tavoitteita ja käytetään niitä tukevia toimintamuotoja. Tämä on kodin ja koulun välisen yhteistyön vaativin taso: se edellyttää osapuolien vuorovaikutukselta selvästi enemmän. (Vuorinen 2000, 20 22.)

10 Kodin ja koulun välistä yhteistyötä toteutetaan sekä yksilö- että yhteisötasolla. (Opetushallitus 2004.) Yksilötasolla yhteistyötä toteutetaan mm. henkilökohtaisten tapaamisten, reissuvihkon ja puhelinkeskustelujen avulla. Yhteisötason yhteistyö voi tarkoittaa esimerkiksi koko luokan vanhempainiltoja ja luokan tai koulun järjestämää yhteistä toimintaa. Opetushallitus ja Suomen vanhempainliitto koordinoivat vuosina 2005 2006 yhteistyöryhmää, jonka tavoitteena oli työstää aineistoa kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Työryhmän laatima materiaali Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön on tarkoitettu apuvälineeksi yhteistyön kehittämiselle. Laatukuvaus ohjaa toimintaa ja kertoo, mitä yhteistyön tulisi sisältää. (Opetushallitus 2007.) 2.1.1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Lapsi elää samanaikaisesti koulun ja kodin vaikutuspiirissä. Perusopetuslaissa ei ole määritelty kovinkaan tarkasti näiden kahden kasvatusympäristön välisiä tehtäviä, mutta perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2004) niihin on otettu enemmän kantaa. Näiden perusteiden mukaan lapsen terve kasvu ja hyvinvointi edellyttävät koulun ja kodin tiivistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Huoltajien tehtävänä on ensisijaisesti vastata lapsen kasvatuksesta, mutta koulun tulee tukea heitä tässä kasvatustehtävässä. Koulun tehtävä on antaa huoltajille tietoa niin, että he voivat seurata ja edistää lapsensa koulunkäyntiä ja oppimista. Lisäksi koulu vastaa lapsen kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisössä. Yhteistyö on myös tärkeää, jotta koti voi osaltaan tukea lapsen koulunkäyntiä ja edistää tämän oppimisen edellytyksiä, hyvinvointia ja turvallisuutta koulussa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa häntä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. (Opetushallitus 2004.) Vanhemmilla tulisi olla mahdollisuus osallistua opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun ja arviointiin. Vanhemmille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta, oppilashuollosta, opetuksen järjestämisestä sekä mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Koulujen tärkeänä tehtävänä on myös luoda edellytykset vanhempien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Koulut toimivat aktiivisessa roolissa yhteistyömuotoja kehitettäessä. Vanhemmat voisivat osallistua mm. kasvatustavoitteiden laadintaan,

11 arvioinnin kehittämiseen sekä yhteisöllisyyttä ja osallisuutta edistävän toiminnan luomiseen. Vanhemmilla on myös aina oikeus tulla kuulluksi omaa lastaan koskevissa asioissa. Vanhemmille ja lapselle annetaan oikeus oman mielipiteen esille tuomiseen. Kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön kuuluu myös mm. poissaolojen seuranta. (Opetushallitus 2007.) Huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Tämä edellyttää opettajien aktiivista aloitetta yhteistyössä sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajien, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana tulee olla eri osapuolien kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. (Opetushallitus 2004.) Edellä mainitut asiat tarkoittavat käytännössä reissuvihkon tehokasta hyödyntämistä, pitkienkin tekstien kirjoittamista ja kaikista mahdollisista asioista tiedottamista. Reissuvihkon lisäksi käytössä ovat vanhempien ja opettajan väliset keskustelut. Nykyään aikaa ei vain tunnu riittävän tehokkaaseen tiedottamiseen. Kaikkea tarpeellista ei välttämättä ehdikään kirjoittaa reissuvihkoon ja jokin tärkeä huomio saattaakin jäädä jakamatta vanhempien kanssa. 2.1.2 Kasvatuskumppanuus Kasvatuskumppanuus on lapsen merkityksellisten elinympäristöjen välistä kumppanuutta. Vanhemmilla on ensisijainen vastuu sekä tieto omasta lapsestaan ja ammattilaisilla taas on koulutuksen myötä hankittu ammatillinen tieto ja osaaminen. Ammattilaisilla on myös vastuu vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön edellytysten luomisesta. Kasvatuskumppanuudessa vanhemmat ja ammattilaiset sitoutuvat toimimaan yhdessä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Tämä edellyttää keskinäistä luottamusta, tasavertaisuutta ja toistensa kunnioittamista. Kasvatuskumppanuudessa tuetaan kaikki osapuolia ja lähtökohtana yhteistyölle ovat lapsen tarpeet. Toimintaa ohjaa lapsen edun ja oikeuksien toteuttaminen. (Korhonen 2007, 12 13.)

12 Koulun ja kodin yhteistyössä kasvatuskumppanuudella on suuri merkitys, koska koulu ja koti ovat lapselle erittäin merkityksellisiä elinympäristöjä. Lapsi viettää näissä ympäristöissä usein suurimman osan päivästään. Koti ja koulu yhteistyössä pystyvät siis tukemaan lapsen kasvua ja kehitystä myönteisellä tavalla. Kasvatuskumppanuudessa korostuu myös vanhempien keskinäinen yhteistyö. Eri perheiden vanhemmilla tulisi olla mahdollisuus kasvatuskeskusteluihin keskenään. Kasvatuskumppanuuden myötä vanhemmalle avautuu entistä parempi mahdollisuus tuntea oma lapsensa ja hänen tarpeet. Jokainen lapsi on yksilö jolla on henkilökohtaiset tarpeensa. Kasvatuskumppanuus on aitoa ja empaattista vuorovaikutusta, jossa tunteilla on keskeinen merkitys. (Korhonen 2007, 12-13.) 2.2 Vanhempien roolit lapsen kasvatuksessa Vanhemmuudessa äitiydellä on ollut jo pitkään erityisasema. Suomalaisessa yhteiskunnassa äitiys on saavuttanut tämän aseman vähitellen 1800-luvun kuluessa. Ennen tätä miestä pidettiin perheen päänä. Mies oli myös vastuullinen lasten kasvattaja, jota äiti tuki huolehtimalla lasten perustarpeista ja -hoidosta. 1900-luvun alkupuolella käsitys perheestä sekä miehen ja naisen rooleista kuitenkin muuttuivat. Näkemys tasaarvosta ja yhdenvertaisuudesta oli vallitseva. Ihanteena naisen roolille oli perheen emäntänä oleminen, naisen tuli olla hyvä vaimo ja äiti. Miehen rooliksi perheen arjessa jäi enää toimeentulon hankkiminen. (Alasuutari 2003, 16 21.) Äidistä on ajan kuluessa muodostunut ensisijainen kasvattaja. Erityisesti kehityspsykologisissa tutkimuksissa äidin erityinen merkitys ilmenee siten, että niissä puhutaan vanhemmista, mutta tutkitaankin äitejä tai äidin ja lapsen keskinäistä suhdetta. Äidin toiminnan oletetaan vaikuttavan suoraan lapseen ja äiti määritelläänkin lapsen normaalista kehityksestä vastaavaksi vanhemmaksi. Siten äiti saa isää keskeisemmän roolin lapsen kasvattajana. (Alasuutari 2003, 16 21.)

13 Ensisijaisuudesta on seurannut se, että äitiä syyllistetään, jos lapsen kehitys ei suju normaalisti. Lisäksi hänelle on annettu tärkeä tehtävä suhteessa isään: äidin vastuulla on isän toiminnan seuraaminen ja jaetun vanhemmuuden toteuttaminen. (Alasuutari 2003, 16 21.) Vaikka äitiyden asema on kulttuurissamme vahva, isyydestä alettiin keskustella 1900- luvun loppupuolella enemmän. Isyyteen kohdistuneet tutkimukset ovat yleistyneet. Isät ja isyys on nostettu näkyvämmin esille, kun on keskusteltu lapsen kasvatuksesta ja hoidosta. Kiinnostuksen taustalla ovat olleet esimerkiksi yhteiskunnalliset muutokset, kuten naisten työssäkäynnin ja avioerojen lisääntyminen, sekä tyytymättömyys tutkimuksiin, jotka korostavat lapsen ja äidin suhdetta. Isän osallistumista lapsen hoitoon ja kasvatukseen on alettu tutkia enemmän. Tasapuolinen hoidon ja kasvatustehtävien toteuttaminen on korostunut nykypäivänä. (Alasuutari 2003, 16 21.) Professori Jouko Huttunen puhuu nimenomaan isän roolin puolesta ja haluaa korostaa hoitavan isän roolia. Myös isä voi tyydyttää lapsen tarpeet ja jakaa hoivan ja huolenpidon antamisen äidin kanssa. Huttusen mukaan enemmän lastenhoitoon osallistuneiden isien lapsia tutkittaessa on todettu, että nämä lapset osoittavat keskimääräistä useammin hoivaavuutta, vastuullisuutta, myötätuntoisuutta ja empaattisuutta. Myös isät ovat luovempia ja energisempiä osallistuessaan konkreettisemmin ja lähemmin lapsen kasvatustyöhön. (Unkuri 2004.) Naisten koulutustaso on noussut ja yhä useammassa perheessä nainen on vanhemmista kouluttautuneempi osapuoli. Tämäkin selittää isän hoivaavan ja kasvatukseen osallistuvan roolin merkitystä, koska nainen voi panostaa perheen ohella myös työhön. Ei ole enää olemassa selvää rajaa, että äidillä on pääasiallinen kasvatustehtävä ja isällä vastuu taloudesta. Äidit haluavat harvoin nykypäivänä uhrautua ainoastaan äitiydelle. Myös valtion harjoittaman perhepolitiikan tulee tukea jaetun vanhemmuuden mahdollisuutta erilaisine vanhempainvapaajärjestelmineen ja rahallisine tukimuotoineen. (Unkuri 2004.)

14 2.3 Tietotekniikan hyödyntäminen kodin ja koulun yhteistyössä 2.3.1 Sähköinen reissuvihko ja verkkoympäristö Sähköisellä reissuvihkolla tarkoitamme internetin kautta toimivaa reissuvihkoa, jonka avulla vanhemmat saavat tietoa lapsensa koulunkäynnistä ja vastaavasti opettaja saa tietoa lapsen kotioloista. Verkkoympäristöllä tarkoitamme internetin kautta käytettävää sähköistä ympäristöä, jonka kautta informaatio kulkee koulun ja kodin välillä ilman paperisia tiedotteita ja joka sisältää mm. sähköisen reissuvihkon, keskustelupalstan ja oppilaskohtaiset sivut. 2.3.2 Vanhempien keskinäinen vuorovaikutus Yksi tärkeä osa yhteistyötä on vanhempien keskinäinen verkostoituminen, sillä lapset tarvitsevat kasvunsa tueksi kasvatusyhteisöä. Monet vanhemmat ovat kuitenkin omissa oloissaan ja pitävät yhteyttä yleensä vain opettajaan. Perheet eivät useinkaan kohtaa toisiaan. (Pulkkinen 2002, 217 223.) Kohtaamiset helpottuisivat, jos vanhempia saataisiin tutustumaan toisiinsa jo lapsen ensimmäisestä kouluvuodesta lähtien. Kuten jo aiemmin on mainittu, nykyaikainen tietotekniikka voi olla iso apu vanhempien verkostoitumisessa. Tietotekniikan avulla voidaan edistää koululuokkakohtaisesti opettajien, vanhempien ja miksei oppilaidenkin vuorovaikutusta. On olemassa jo useampiakin tietotekniikkaan perustuvia järjestelmiä, jotka toimivat tiedonvälityksen välineenä ja joitakin on jo kehitetty vuorovaikutukselliseen suuntaan. Suurimpana ongelmana usein on kuitenkin ollut juuri vanhempien keskinäisen vuorovaikutuksen puute. (Pulkkinen 2002, 217 223.) Yhteydenpitotapoja kodin ja koulun välisessä viestinnässä pitäisi yhteistyön tärkeyden takia kehittää siten, että kommunikaatio koulun ja kodin välillä olisi mahdollisimman vaivatonta ja tehokasta. Vuorovaikutus kodin ja koulun välisessä yhteistyössä on edellytys sille, että osapuolet tulevat kuulluiksi ja voivat tukea paremmin toisiaan lasten kasvatuksessa ja koulutuksessa. Kodin ja koulun välisen kommunikaation ja yhteistyön

15 tehostaminen on tarpeellista myös siksi, että perheiden rakenteet ovat monimuotoistuneet viime vuosikymmenien aikana. Perhemuotoja on olemassa hyvin erilaisia ja perheiden tilanteet ovat yksilöllisiä. (Latvala 2006.) 2.3.3 Haasteita tietotekniikan hyödyntämisessä Tietotekniikasta on haettu tehoa koulun ja kodin yhteistyöhön. Tietotekniikan hyödyntämisessä on kuitenkin haasteensa. Kaikilla vanhemmilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia hyödyntää tekniikkaa yhteydenpidossa. Tällöin puhutaan digitaalisesta kuilusta. Tällainen kuilu erottaa ihmiset, joilla on mahdollisuus käyttää teknisiä laitteita niistä, joilla ei näitä mahdollisuuksia ole. Esteet teknisten laitteiden käytölle voivat syntyä laitteiden, käyttötaitojen tai kiinnostuksen puuttumisesta tai kynnyksestä ryhtyä käyttämään laitteita. (Latvala 2007, 377 381.) On myös perheitä, joissa vain toinen vanhemmista käyttää tietoteknisiä laitteita. Tällöin haasteena on se, että vuorovaikutus ei olisi vain toisen vanhemman ja opettajan välistä. Myöskään tämän takia yhteistyö ei saa rajoittua ainoastaan verkkoympäristöön. (Latvala 2007, 377 381.) 3 BRONFENBRENNERIN EKOLOGINEN SYSTEEMITEORIA Urie Bronfenbrenner oli amerikkalainen psykologi, ja häntä arvostetaan yhä yhtenä johtavana asiantuntijana kehityspsykologian alalla. Hän syntyi Moskovassa vuonna 1917 ja kuoli vuonna 2005. Hän on kehittänyt tärkeimpänä tuotoksenaan ekologisen systeemiteorian, joka kuvaa ihmisen kehittymistä ja sosiaalistumista. (Härkönen 2008.) Teoria on myöhemmin nimetty bioekologiseksi systeemiteoriaksi. Tällä on haluttu painottaa sitä, että lapsen omat perintötekijät ovat ensisijaisena lähtökohtana lapsen kehitykselle. Bronfenbrenner on määritellyt ympäristön kerroksia eli systeemejä, joilla hän tarkoittaa ympäristön eri osa-alueita, joilla jokaisella on vaikutuksensa lapsen kehitykseen. Vuorovaikutus lähiympäristön ja muun sosiaalisen ympäristön kanssa

16 ohjaavat lapsen kehitystä hänen kasvaessaan. Muutokset tai ristiriitatilanteet yhdellä osa-alueella vaikuttavat kaikkiin muihin osa-alueisiin. Kun siis halutaan tutkia lapsen kehitystä, täytyy ottaa huomioon lapsen ja lähiympäristön lisäksi niiden vuorovaikutus laajemman ympäristön kanssa. (Paquette & Ryan i.a.) Bronfenbrennerin määrittelemät osa-alueet eli systeemit ovat mikro-, meso-, ekso- ja makrosysteemi. Myöhemmin hän lisäsi näihin viidennen aikaan liittyvän systeemin, kronosysteemin. Näistä osa-alueista muodostuu nimi systeemiteoria ja nämä myös vaikuttavat Bronfenbrennerin mukaan ihmisen kehitykseen ja sosiaalistumiseen. (Härkönen 2008.) Mikrosysteemi on lapsen lähin ympäristö, jossa hän kohtaa ne ympäristön rakenteet, joiden kanssa on suorassa kontaktissa. Tällä tasolla henkilöiden väliset suhteet ovat kaksisuuntaisia eli sekä lapsesta poispäin, että lapseen päin. Mikrosysteemissä nämä kaksisuuntaiset suhteet vaikuttavat lapseen voimakkaimmin, koska mikrosysteemissä ihmiset ovat päivittäin tekemisissä. (Härkönen 2008.) Mesosysteemi käsittää kehittyvän ihmisen elämässä vaikuttavien kahden tai useamman ympäristön väliset yhteydet ja prosessit. Koulun ja kodin väliset vuorovaikutussuhteet ovat esimerkiksi hyvin tärkeitä lapsen kehittymisen kannalta. Lapsi itse sisältyy näihin ympäristöihin ja näin ollen koulu ja koti muodostavat mesosysteemin. Eksosysteemi taas käsittää kahden tai useamman ympäristön väliset suhteet, mutta näistä ympäristöistä ainakaan yksi ei sisällä itse kehittyvää henkilöä. Eli esimerkiksi koti ja jommankumman vanhemman työpaikka voivat muodostaa eksosysteemin. (Härkönen 2008.) Makrosysteemi on lapsen ympäristön uloin kerros. Se sisältää kulttuuriset arvot, tavat ja lait, mutta sille ei ole olemassa tarkkaa raamia. Makrosysteemi kuitenkin vaikuttaa kaikkiin muihin kerroksiin, esimerkiksi kulttuurilla ja arvoilla on vaikutusta siihen kuinka vanhemmat kasvattavat lapsiaan. Kronosysteemi taas kuvaa eri ympäristöjen ajassa tapahtuvaa kehitystä eli ns. aikamuutosta. (Härkönen 2008.)

17 Meidän tutkimuksessamme korostuu mesosysteemi, ja siinä syntyneiden ympäristöjen välisten suhteiden vaikutus lapsen kehitykseen. Mesosysteemin muodostavat lapsen koulu ja koti. Verkkoympäristön tavoite on nopeuttaa ja helpottaa kodin ja koulun välistä tiedonkulkua. Tätä kautta pyritään vaikuttamaan lapsen kehitykseen mahdollisimman positiivisella tavalla. Koti sekä koulu ovat lapsen tärkeimpiä ympäristöjä kouluiässä ja näiden ympäristöjen välisen vuorovaikutuksen tulisi olla avointa ja säännöllistä. Verkkoympäristö mahdollistaa kuitenkin vanhempien ja opettajan yhteydenpidon kaikkialla missä vain on käytössä tietokone ja internetyhteys. Näin ollen vanhemmat voivat lähettää ja vastaanottaa viestejä esim. omalla työpaikallaan. Tällöin yhteistyö tapahtuu eksosysteemissä, koska itse lapsi ei sisälly tähän vanhemman työpaikkaympäristöön. 4 AIEMPIA TUTKIMUKSIA KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖSTÄ 4.1 Kodin ja koulun yhteistyön muodot Kodin ja koulun välistä yhteistyötä on tutkittu paljon ja hyvän yhteistyön on todettu edesauttavan ja tukevan lapsen koulunkäyntiä. Marjatta Siniharjun (2003) väitöskirja Kodin ja koulun yhteistyö peruskoulun alkuopetusluokilla esittelee hyvin paljon samoja asioita, joita myös Maaselän koululla toteutetuissa haastatteluissa syksyllä 2006 selvitettiin. Siniharjun tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yhteistyön arvostusta ja toteutumista sekä yhteistyöhön yhteydessä olevia tekijöitä. Tarkastelua tehtiin opettajien käsitysten ja kokemusten pohjalta. Maaselän koululle tehdyssä kartoituksessa opettajien näkemysten lisäksi tarkasteltiin myös vanhempien ajatuksia ja toiveita. Siniharjun väitöskirjassa keskeisenä asiana on vertailu eri vuosikymmenten välillä sekä yhteistyön kehittymisen seuraaminen. Vuodesta 1984 vuoteen 1999 useimpien yhteistyömuotojen käyttö oli lisääntynyt tilastollisesti erittäin merkittävästi. Suurin muutos oli tapahtunut opettajien ja vanhempien välisessä henkilökohtaisessa

18 yhteydenpidossa. Lähes kaikilla tutkimukseen osallistuneilla opettajilla oli v. 1999 käytössä henkilökohtainen keskustelutilaisuus vanhempien kanssa. Aikaa kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön käytettiin huomattavasti enemmän vuonna 1999 kuin 1984. (Siniharju 2003, 5.) Yhteistyön arvostus ja merkitys on siis kasvanut menneistä vuosikymmenistä ja nykyään perinteisten yhteistyömuotojen rinnalle on kehitetty myös erilaisia sähköisiä toimintamuotoja. Myös näitä sähköisiä, verkkoympäristöjen välityksellä toimivia yhteistyömuotoja on tutkittu jonkin verran. Yhteistyön kehittyminen on jatkunut edelleen 2000-luvulla. Tietotekniikan hyödyntäminen yhteistyössä antaa mahdollisuuksia ajan ja paikan suhteen. Viestejä voi välittää verkon kautta mihin aikaan tahansa. Siniharjun tutkimus osoitti yhteistyöhön käytettävän ajan lisääntyneen 15 vuoden aikana. Nyt siitäkin on menty jo kymmenen vuotta eteenpäin. Nykypäivänä tietotekniikan ja erilaisten sähköisten palvelujen avulla saadaan mahdollisesti säästettyä myös aikaa, kun viestit kulkevat nopeasti, ja saman päivän aikana opettaja ja vanhemmat voivat lähettää keskenään useita viestejä. Vastaanottajan ei myöskään tarvitse olla vastaamassa viestiin heti, kuten esimerkiksi puhelinsoittoon. Silti yhteistyöhön on mahdollista panostaa yhtä paljon kuin aikaisemminkin. Kaikilla vanhemmilla ei välttämättä ole tietokonetta ja internetyhteyttä käytettävissään. Tällöin koulu varmasti löytää myös vaihtoehtoisia ratkaisuja yhteydenpitoon. Suurimmalla osalla perheistä kuitenkin on käytössä tarvittavat välineet verkossa tapahtuvaan yhteistyöhön, jonka ei ole tarkoitus syrjäyttää täysin perinteisiä tapaamisia ja keskusteluja. 4.2 Sähköiset koulupalvelut Katja Harjajärven (2008) pro gradu -tutkielmassa Verkkopalvelut kodin ja koulun yhteistyön tukemisessa selvitettiin, millaisia sähköiset koulupalvelut voivat olla, mitä toimintoja ne tarjoavat yhteistyön eri osapuolille ja miten nämä toiminnot vastaavat yhteistyölle asetettuihin tavoitteisiin. Tutkimus on vertaileva tutkimus ja se toteutettiin kolmen Suomessa käytössä olleen sähköisen koulupalvelun kesken. Nämä palvelut olivat Kivahko, Helmi ja Papas. Kivahko on Jyväskylässä kehitetty opettajien, huoltajien ja oppilaiden käyttöön tarkoitettu sähköinen reissuvihko. Helmi-palvelu (nykyään Helmireissuvihko) taas oli useassa Suomen kunnassa käytössä ollut palvelu

19 esim. koulunkäyntitietojen ja poissaolojen seurantaan. Kansainvälistä näkemystä tutkimukseen toi Papas-palvelu, joka on kansainvälinen kodin ja koulun yhteistyöjärjestelmä, jota testattiin tutkimuksen tekohetkellä Tampereen peruskouluissa. Tarkasteltavina osapuolina Harjajärven tutkimuksessa olivat opettajat, huoltajat ja oppilaat sekä palveluiden ylläpitäjät. Vertailun kohteena olleet verkkopalvelut tarjosivat huoltajille, opettajille ja oppilaille koulunkäynnin ja oppimisen seurannan työkaluja sekä erilaisia viestintämahdollisuuksia. Ylläpitäjille taas oli tarjolla tiedottamisen työkaluja ja erilaisia hallintatoimintoja. Palveluissa oli havaittavissa selkeitä eroja. Ne poikkesivat toisistaan mm. reaaliaikaisuudessa ja toimintojen määrässä ja niiden toteutuksessa. Poissaolojen ja kotitehtävien seurantaan sekä arviointiin liittyviä toimintoja ei löytynyt kaikista palveluista. (Harjajärvi 2008, 70 72.) Juha-Matti Latvalan (2006) väitöskirjassa Digitaalisen kommunikaatiosovelluksen kehittäminen kodin ja koulun vuorovaikutuksen edistämiseksi keskitytään Kivahkoviestintäsovellukseen, joka on kehitetty Soneran rahoittaman Perheportaali-projektin ja MUKAVA-hankkeen yhteistyönä. Uusien toimintatapojen tuominen entisten rinnalle ja tieto- ja viestintätekniikan tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen viestinnässä synnytti idean digitaalisesta reissuvihkosta. Kivahkossa oli mahdollista valita haluaako saada viestit matkapuhelimeen, sähköpostiin vai perinteisenä paperitiedotteena. Viestinnän lisäksi Kivahkossa on ollut käytössä ilmoitustaulu ja lukujärjestys sekä vanhempien keskinäinen viestintämahdollisuus ja keskustelukanava ajatustenvaihtoa varten. Toteuttaminen alkoi kodin ja koulun välisten viestintätarpeiden määrittelyllä ja prototyypin laatimisella tarpeiden pohjalta. Esitestauksen myötä saatiin käyttäjien kommentteja ja parannusehdotuksia sovelluksen käytettävyyden ja toimintojen parantamiseksi. Periaatteena Kivahkon kehittämisessä on ollut helppokäyttöisyys, selkeys ja mahdollisimman laaja päätelaitesopivuus. Kivahkon ottaminen peruskouluissa laajempaan käyttöön edellyttää kuitenkin kustannuksiin liittyvän problematiikan ratkaisua. (Latvala 2006.)

20 Satu Korhosen (2007) opinnäytetyön aiheena on Sähköinen reissuvihko, tietotekniikan hyödyntäminen päiväkodin ja vanhempien välisessä yhteistyössä. Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, mitä lasten vanhemmat ja päivähoidon henkilökunta ajattelevat sähköisestä reissuvihkosta, millaisia sisältöjä he siellä haluaisivat olevan ja millaisia mahdollisuuksia tai rasitteita vihkon käytössä olisi. Vaikka kohderyhmä olikin päiväkoti ja päiväkotilasten vanhemmat, on idea kuitenkin sama kuin koulumaailmassa. (Korhonen 2007, 5.) Korhosen (2007) tutkimustulosten mukaan sähköinen reissuvihko sai niin kannatusta kuin vastustustakin, mutta suurin osa henkilökunnasta ja vanhemmista oli positiivisella mielellä asiaa kohtaan. Sähköinen reissuvihko nähtiin pääasiassa tiedotusvälineenä, mutta sen uskottiin myös mahdollistavan konkreettisemman lapsen kehityksen seuraamisen ja dokumentoimisen mikäli sähköisen reissuvihkon palveluissa olisi siihen soveltuva ominaisuus. (Korhonen 2007, 36 38.) Aikaisemmat tutkimukset ja koko ajan kehittyvät tietoliikennepalvelut puhuvat siis puolestaan. Erilaiset verkkoympäristöt ja sähköinen yhteydenpito koulun ja kodin välillä ovat nykypäivää ja yleistymässä jatkuvasti. Suurimpana sähköisen reissuvihkon käyttöön liittyvänä mahdollisuutena Satu Korhosen opinnäytetyössä nousi esiin tiedon siirron nopeus ja helppous. Aikaa siis säästyy. Perheille menevä informaatio on perillä parilla hiiren klikkauksella. (Korhonen 2007, 45.) Risto Kaukon ja Mikko Salkinojan (2006) pro gradu -tutkielmassa Sähköinen yhteys tultiin siihen tulokseen, että sähköinen reissuvihko koetaan soveltuvan ominaisuuksiensa puolesta hyvin osaksi kodin ja koulun välistä yhteydenpitoa. Se helpotti molemminpuolista yhteydenpitoa erityisesti tavoitettavuutta lisäävien piirteidensä ansiosta. Sen koettiin toimivan yhtenä apuvälineenä, mutta sen käytössä nähtiin myös omat rajoituksensa. Tällaisia olivat mm. se, että kirjallisessa viestissä täytyy osata muotoilla ja tiivistää vaikeitakin asioita lyhyeen ja ymmärrettävään muotoon. Vastaanottajan täytyy myös osata tulkita sanattomatkin merkitykset. Tässä tilanteessa korostuvat viestien virhetulkintamahdollisuudet. (Kauko & Salkinoja 2006, 111.)

21 Tutkielman tekijät tulivat siihen tulokseen, ettei sähköinen reissuvihko riitä korvaamaan kaikkia muita yhteydenpitokeinoja koulun ja kodin välillä. (Kauko & Salkinoja 2006, 111.) Tässä varmasti sekä tutkijat että sähköisen reissuvihkon käyttäjät ovat samaa mieltä. Keskusteluja opettajan ja vanhempien välillä ei tule sivuuttaa ja unohtaa, vaikka verkkoympäristö helpottaakin tiedonkulkua. Kaikkea ei voi kirjoittaa, joistakin asioista täytyy myös oikeasti keskustella kasvokkain. Kaukon ja Salkinojan pro gradu -tutkielmassa tuli ilmi, että opettajat ja vanhemmat kokivat sähköisen reissuvihkon tavoittavan varmimmin vastaanottajansa. Paperinen viesti saattoi unohtua oppilaan reppuun tai kadota matkalla, mikä ei sähköisen reissuvihkon kohdalla enää ollut mahdollista. (Kauko & Salkinoja 2006, 110.) 4.3 E-Learning Nordic 2006 Pohjoismaat ovat maailman johtavia maita tietotekniikan hyödyntämisessä koulutyössä. Jo 1990-luvun alusta lähtien tieto- ja viestintätekniikkaa on ruvettu ottamaan mukaan opetukseen. Sitä on seurannut myöhemmin myös kodin ja koulun välisen yhteistyön toteuttaminen tietotekniikan avulla. Pohjoismaissa toteutettiin E-Learning Nordic 2006-tutkimus, johon osallistui neljä maata: Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska. Näiden maiden opetusviranomaiset sekä Ramboll Management Tanskasta suunnittelivat ja toteuttivat tutkimuksen. Aineisto kerättiin syksyllä 2005 ja tulokset julkistettiin keväällä 2006. Ramboll Management vastasi käytännön toteutuksesta sekä tulosten analysoinnista ja raportoinnista. (Pedersen ym. 2006.) Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tietotekniikan vaikutuksia koulutyöhön kolmella keskeisellä alueella: oppilaiden suoritukset, opetus- ja oppimismenetelmät sekä tietojen jakaminen, tiedonvälitys ja kodin ja koulun välinen yhteistyö. Tutkimukseen osallistui yhteensä yli 8000 henkilöä, jotka koostuivat peruskoulujen ja lukioiden opettajista, rehtoreista, oppilaista ja vanhemmista. (Pedersen ym. 2006.)

22 Vaikka tietotekniikkaa onkin hyödynnetty Pohjoismaissa hyvin paljon, tutkimus kuitenkin osoittaa, että kaikki mahdolliset resurssit eivät ole vielä käytössä. Samoin tutkimuksesta käy ilmi, että Suomi hyödyntää tietotekniikkaa muita pohjoismaita vähemmän kodin ja koulun välisessä yhteistyössä. Tämäkin siis osoittaa meidän opinnäytetyömme ajankohtaisuuden. Suomessa on vielä paljon mahdollisuuksia kehittää ja sitä kautta ottaa käyttöön nykytekniikan tuomia etuja. Pieksämäellä Maaselän koulu onkin ottanut tavoitteekseen levittää tietoa verkkoympäristöstä muille kaupungin kouluille. Päätöksen verkkoympäristön käyttöönotosta tekevät koulut itse. 5 MAASELÄN KOULUN JA KODIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMISHANKE Maaselän koulu ja Diakonia-ammattikorkeakoulun Pieksämäen yksikkö olivat vuodesta 2006 lähtien mukana hankkeessa, jonka tarkoituksena oli etsiä uusia muotoja kodin ja koulun väliselle yhteistyölle. Hankkeessa keskityttiin ensimmäisten luokkien vanhempien ja koulun yhteistyöhön. Opetusministeriö myönsi sille rahoitusta vuosille 2006 2008 ja Pieksämäen lisäksi mukana olivat Diakonia Ammattikorkeakoulun Porin, Helsingin, Lahden ja Kauniaisten yksiköt. Lahti jäi hankkeesta pois vuoden 2007 alussa. Kullakin paikkakunnalla yhteistyötä tehtiin yhteistyökumppaniksi valikoituneen koulun kanssa työmuotoja yhdessä luoden. Pieksämäellä yhteistyökouluksi valikoitui siis Maaselän koulu. Pieksämäellä hankkeessa oli tavoitteena: - lisätä ja vahvistaa ensimmäistä luokkaa käyvien lasten vanhempien keskinäistä vuoropuhelua sekä yhteistyötä vanhempien ja opettajan välillä, - kehittää sähköistä palautejärjestelmää apuvälineeksi yhteistyöhön, - etsiä keinoja, miten tuoda koulun arkea tutummaksi vanhemmille sekä - vahvistaa isien, etävanhempien ja/tai muuten lapselle tärkeiden henkilöiden osallistumismahdollisuuksia lapsen koulunkäynnin arkeen. (Diakonia-ammattikorkeakoulu i.a.)

23 Keinoja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi oli vuorovaikutteisen verkkoympäristön luominen ja käyttö, sähköisen reissuvihkon käyttöönotto ja kokeileminen sekä vuorovaikutusta mahdollistavien välineiden ja sisältöjen rakentaminen verkkoympäristöön. (Diakonia-ammattikorkeakoulu i.a.) Pieksämäellä hanke käynnistettiin kartoittamalla Maaselän koulun ensimmäisten luokkien vanhempien käsityksiä olemassa olevien käytänteiden toimivuudesta ja kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä laajemminkin. Kartoituksen suoritti opiskelijaosuuskunta Tukeva Diakonia-ammattikorkeakoulusta ja se toteutettiin haastattelemalla vanhempia marraskuussa 2006. Juuri tässä kartoituksessa olimme mukana haastattelijoiden roolissa. Haastattelujen jälkeen koostimme vastausten perusteella raportin, joka esiteltiin kaikille Maaselän koulun oppilaiden vanhemmille. Syksyllä 2006 toteutetun kartoituksen jälkeen ja siitä saadun raportin perusteella aloitettiin vuorovaikutteisen verkkoympäristön suunnittelu kahdelle silloiselle ensimmäiselle luokalle. Kehitimme verkkoympäristön syksyllä 2007 ja se rakentui pääasiassa kahden silloisen ensimmäisen luokan opettajan suunnitelmien pohjalta. Verkkoympäristö oli käytössä näillä kahdella luokalla noin puoli vuotta, minkä jälkeen keväällä 2008 teimme näiden luokkien vanhemmille arviointikyselyn sen käytettävyyteen liittyen. Kysely toteutettiin verkossa eli internetin välityksellä verkkoympäristön kautta. Arviointikyselyn tavoitteena oli selvittää, millaisena vanhemmat ja opettajat kokivat vuorovaikutteisen verkkoympäristön. Tähän liittyen pyrittiin kartoittamaan, miten vanhemmat ja opettajat kokivat vanhempien keskinäisen vuoropuhelun muuttuneen, miten he kokivat heidän välisen yhteistyön muuttuneen ja miten vanhemmat kokivat verkkoympäristön vaikuttaneen koulun arjen tutummaksi tulemiseen. Arviointikyselyssä selvitettiin myös, mitkä olivat vanhempien ja opettajien mielestä vuorovaikutteisen verkkoympäristön kehittämishaasteet. Kyselyn pienen vastausprosentin (16 %) vuoksi jouduimme tekemään uusintakyselyn edellisen kyselyn kohderyhmälle syyskuussa 2008. Uusintakyselyyn vastasi vain sellaisia vanhempia, jotka eivät olleet osallistuneet kyselyyn keväällä. Kyselyihin vastanneiden määrä jäi valitettavasti uusintakyselynkin jälkeen pieneksi. Yhteensä kyselyymme vastasi vain 31 vanhempaa 88 vanhemmasta eli kokonaisvastausprosentti

24 oli 35 %. Vastaajista 6 oli isiä ja 25 äitiä. Haastattelimme myös kahta verkkoympäristöä käyttänyttä opettajaa heidän käyttökokemuksistaan marraskuussa 2008. Vuoden 2006 kartoituksen sekä arviointikyselymme pohjalta olemme kirjoittaneet raportin ja kaikista näistä edellä mainituista vaiheista on syntynyt meidän opinnäytetyömme. Alkukartoituksen ja arviointikyselyn tuloksia sekä verkkoympäristön rakentamista kuvataan seuraavissa kappaleissa. Tutkimuksen päättyessä ja opinnäytetyömme valmistuessa ensimmäisen vaiheen oppilaat ovat jo kolmasluokkalaisia ja varsinaisen verkkoympäristö-tutkimuksen kohdeluokat ovat toisella luokalla. Vuorovaikutteinen verkkoympäristö on tällä hetkellä käytössä koko koulussa. Jokaisella luokalla on omat sivunsa, joita vanhemmat ja opettaja voivat käyttää ja seurata niiden avulla luokan ajankohtaisia asioita. Sen lisäksi jokaisella oppilaalla on salasanalla toimivat omat sivut, jotka on tarkoitettu kodin ja koulun väliseen henkilökohtaiseen yhteydenpitoon. 6 VANHEMPIEN AJATUKSIA KODIN JA KOULUN VÄLISESTÄ YHTEISTYÖSTÄ SYKSYLLÄ 2006 6.1 Alkukartoituksen toteutus Maaselän koulun ja Diakonia-ammattikorkeakoulun yhteinen hanke käynnistettiin kartoittamalla silloisten (lukuvuoden 2006 2007) ensimmäisten luokkien vanhempien käsityksiä olemassa olevien käytänteiden toimivuudesta ja kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä laajemminkin (liite 1). Kartoituksen suoritti opiskelijaosuuskunta Tukeva Diakonia-ammattikorkeakoulusta, ja se toteutettiin haastattelemalla vanhempia marraskuussa 2006. Haastattelut toteutettiin Maaselän koululla, jonne ensimmäisten luokkien vanhemmat oli kutsuttu yhteiseen tilaisuuteen. Me toimimme tilaisuudessa haastattelijoina.

25 Haastattelu sisälsi 35 kysymystä koulun ja kodin yhteistyöstä. Vanhemmat saivat tuoda esiin näkemyksiä yhteistyöstä tällä hetkellä sekä toiveita sen kehittämiseksi. Samalla kartoitettiin vanhemmilta internetyhteyden ja sähköpostin käyttömahdollisuutta sekä halukkuutta siirtyä internetin kautta toimivaan sähköiseen reissuvihkoon. Yksi haastattelu kesti noin puoli tuntia. Haastatteluun osallistui 30 lapsen vanhemmat 35:stä. Vastaajista 19 oli äitejä, kaksi isiä ja yhdeksässä haastattelussa vastaajina olivat molemmat vanhemmat. Haastateltavista 17:llä oli muita lapsia samassa koulussa. 6.2 Alkukartoituksen tuloksia 6.2.1 Kodin ja koulun välinen tiedonkulku Vanhemmilta kysyttiin reissuvihkon tärkeyttä. Vastanneista (n=30) 83 % piti reissuvihkoa erittäin tärkeänä tiedonkulun välineenä. Melko tärkeänä reissuvihkoa piti 17 % vastanneista. Vanhempien mielestä reissuvihko oli hyvä ja helppo tiedonkulun väline, koska paikan päällä koululla ei tullut niin usein käytyä. Alkuopetuksen eli 1. 2. luokan jälkeen reissuvihkoa erittäin tärkeänä piti 40 % (n=30) vastanneista ja 47 % piti sitä melko tärkeänä. Mielipidettä tähän kysymykseen ei osannut sanoa 13 %. Haastatteluun vastanneista vanhemmista 14 perusteli syyn reissuvihkon tärkeyteen myös alkuopetuksen jälkeen. Näistä 14:stä kuusi piti tärkeänä, että tieto tulee perille. Tiedon pysymistä tallessa myöhempää käyttöä varten toivoi kolme vastaajaa. Jonkin muun syyn perusteli viisi vastaajaa. Näitä muita syitä olivat yksilökohtainen tarve ja lapsen oma oppiminen, kun hän itse kirjoittaa asioita vihkoon. Koulussa oli harkittu vaihtoehdoksi perinteisen reissuvihkon rinnalle internetin ja sähköpostin avulla toimivaa sähköistä reissuvihkoa. Kuitenkin 70 % vastanneista (n=30) ei tukenut tätä ehdotusta. Loput 30 % pitivät ehdotusta hyvänä. Vastanneista 90 %: lla oli käytössään internet ja sähköposti. Yksi vanhemmista ehdotti sähköistä reissuvihkoa perinteisen reissuvihkon rinnalle, eikä halunnut siirtyä pelkästään sähköiseen versioon. Yksi vanhemmista taas piti sähköistä reissuvihkoa hyvänä, koska silloin lapsi ei näkisi negatiivisia asioita.

26 Oman lapsen koulunkäyntiin liittyvän tiedon määrästä kysyttäessä 87 % (n=30) vastaajista kertoi saaneensa aivan riittävästi tietoa. Jossain määrin tietoa oli saanut 10 % ja 3 % taas oli saanut aivan liian vähän tietoa oman lapsensa koulunkäynnistä. Vanhemmat olivat saaneet riittävästi tietoa hyvin erilaisista asioista ja he mainitsivat niistä useita. Koulumenestyksestä ja oppimisesta oli saanut tietoa 62 % vastanneista. Opetukseen liittyvästä tiedottamisesta kuten läksyistä, kokeista ja aikatauluista oli saanut riittävästi tietoa 24 %. Tapahtumista riittävästi tietoa oli saanut 62 %. Lasten sosiaalisista suhteista oli saanut tietoa 4 %. Muita esille nousseita asioita oli esimerkiksi lapsen henkilökohtaisista asioista saadun tiedon riittävyys. Vanhemmat olivat olleet myös itse aktiivisia tietojen hankkimisessa. Vanhemmat toivoivat joistain asioista myös enemmän tietoa. Kysymykseen vastasi 19 vanhempaa ja vanhemmat saivat vastata useita asioita. Koulumenestyksestä ja oppimisesta halusi enemmän tietoa 14 % vastanneista. Opetukseen liittyviä tiedotuksia toivoi lisää 10 %. Muita vaihtoehtoja mainitsi 28 % vastanneista. Esimerkiksi ruokalistaa toivottiin saatavaksi kotiin. Myös tiedonkulkua kasvotusten ja puhelimitse toivottiin lisää. Tämän kysymyksen kohdalla 21 % mainitsi saaneensa aivan riittävästi tietoa kaikista asioista. Kaikista 30 vastaajasta 37 % ei osannut ilmaista mielipidettään tai jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Vanhemmat saivat nimetä kolme tärkeintä keinoa tiedon saamisessa. Vanhemmat olivat saaneet lapsen koulunkäynnistä tietoa monin eri tavoin, kuten kuviosta 1 näkyy. Reissuvihko nimettiin tärkeimmäksi keinoksi 17 kertaa, puhelin neljä kertaa ja vanhempainvartit yhdeksän kertaa. Samat vaihtoehdot nimettiin useampaan kertaan myös joko toiseksi tai kolmanneksi tärkeimmäksi keinoksi. Vanhempainillat sekä kokeet ja testit mainittiin joko toiseksi tai kolmanneksi tärkeimmäksi keinoksi. Yksi vanhempi mainitsi kolmanneksi tärkeimmäksi keinoksi muu-kohtaan yleistiedotteen, joka oli jaettu kotiin.

27 Vastaajien määrä 0 5 10 15 20 25 30 Reissuvihko Puhelin Vanhempainvartit Vanhempainillat 1.tärkein keino 2.tärkein keino 3.tärkein keino Kokeet ja testit Muu KUVIO 1. Parhaimmat keinot koulunkäyntiä koskevan tiedon saamisessa kuluneena syksynä (n=30) Vanhemmat olivat myös itse olleet aktiivisia yhteydenpidossa. Kaikista vastanneista 90 % oli ottanut itse yhteyttä lapsen opettajaan. Vain 10 % ei ollut ottanut yhteyttä koululle kuluneen syksyn aikana. Yleisesti koulun ja kodin välistä yhteistyötä pidettiin hyvänä. Tyytyväisiä yhteistyöhön oli 29 vastanneesta 70 %. Erilaisia kehitysehdotuksia nosti esiin 15 % vastanneista. Eräs vanhemmista toivoi, että kaikki informaatio tulisi kotiin aina hyvissä ajoin. Eräät vanhemmat toivoivat kaikkea tietoa molemmille vanhemmille, koska asuvat eri paikoissa. Avoimuuden tärkeys kaikissa asioissa nousi myös esiin useissa vastauksissa. Selviä puutteita yhteistyössä mainitsi 7 % vastaajista. Eräs vanhemmista piti puutteena sähköpostiyhteyden puuttumista ja eräs vanhemmista taas koki, että yleisesti kaikista asioista on tullut liian vähän tietoa. Vastanneista 15 % toi esiin muitakin asioita. Esimerkiksi pohdittiin, mitkä asiat ovat niin isoja, että voi ottaa yhteyttä opettajaan. Positiivisen palautteen saamista pidettiin myös hyvin tärkeänä. 6.2.2 Koulun vanhempainillat Vanhemmat toivoivat vanhempainiltoja järjestettävän keskimäärin kaksi lukuvuoden aikana. Vastanneista (n=30) 57 % toivoi juuri kahta vanhempainiltaa. Kolmea vanhempainiltaa toivoi 17 % ja samoin neljää vanhempainiltaa 17 %. Yhtä

28 vanhempainiltaa lukuvuoden aikana toivoi 6 % vastanneista. Yksi vanhemmista (3 %) toivoi vanhempainiltojen sijasta vanhempainvartteja, jolloin saa keskustella lapsen henkilökohtaisista asioista. Lähes kaikki vanhemmat olivat käyneet vanhempainillassa syksyn aikana. Ainoastaan yksi vastaaja ei ollut osallistunut vanhempainiltaan. Vanhemmilta kysyttiin valmiiden vastausvaihtoehtojen avulla myös mitä ajatuksia kutsu vanhempainiltaan herättää. Kaikista 30 vastanneesta 63 % sanoi ilahtuvansa, kun pääsee keskustelemaan lapsen koulunkäynnistä yhdessä muiden vanhempien ja opettajan kanssa. Vanhempainiltaan osallistumisen velvollisuudeksi koki 24 % vastanneista. Muita ajatuksia heräsi 13 %:lla vastaajista. Näitä olivat mm. suru päällekkäisistä menoista sekä henkilökohtaisten vanhempainvarttien mielekkyys verrattuna koko luokan vanhempainiltoihin. Vanhempainiltoihin osallistumiseen liittyy myös erilaisia esteitä, kuten seuraavasta kuviosta (kuvio 2) näkyy. Vanhemmat saivat valita valmiista vaihtoehdoista kolme merkittävintä syytä, jotka vaikuttavat osallistumiseen. Työaikoihin liittyvät seikat sekä lastenhoitojärjestelyt nousivat yleisimmin esiin. Omat koulukokemukset ja kiinnostuksen puute mainittiin myös, mutta niitä ei sanottu merkittävimmäksi syyksi. Muita esteitä osallistumiselle olivat yleisesti muut päällekkäiset menot. Yksi vanhemmista myös koki, että vanhempainilloissa tulee vertailua muiden vanhempien kanssa, jolloin tuntee eriarvoisuutta. Vastaajien määrä 0 5 10 15 20 25 30 Ei mitkään asiat Lastenhoitojärjestelyt Työaikoihin liittyvät seikat Omat koulukokemukset Ei kiinnosta muut 1. tärkein 2. tärkein 3. tärkein KUVIO 2. Asiat, jotka vaikeuttavat osallistumista vanhempainiltaan (n=30)

29 Vanhemmilta tiedusteltiin, mikä voisi helpottaa osallistumista vanhempainiltoihin. Tiedottaminen tulevasta vanhempainillasta hyvissä ajoin oli 30 % (n=30) mielestä erittäin tärkeää. Lapsiparkkia eli lapsille samaan aikaan ohjattua toimintaa koululla toivoi 26 % vastanneista. Osallistumisen esteitä ei kokenut lainkaan 14 % vastanneista. Muita vaihtoehtoja nousi esiin 30 %. Toiset toivoivat alkamisajankohtaa aikaisemmaksi ja toiset taas myöhäisemmäksi. Eräs vanhemmista toivoi, että lapsen henkilökohtaisista asioista tiedotettaisiin kotiin etukäteen, eikä niitä tuotaisi esiin kaikkien vanhempien kuullen. Vanhempainiltoja ei myöskään toivottu järjestettävän liian usein. Vanhemmat halusivat vanhempainilloissa käytävän läpi hyvin erilaisia asioita. Esiin nousivat kuitenkin tietyt teemat, jotka näkyvät seuraavassa kuviossa (kuvio 3). Vanhemmat toivat esille useita eri vaihtoehtoja. Koulunkäyntiin liittyviä asioita pidettiin tärkeimpänä, ja ne mainittiin 63 %:ssa vastauksista. Vanhemmat haluavat erityisesti kuulla luokan arjesta ja saada faktatietoa koulunkäynnistä. Vastanneista 20 % mainitsi haluavansa tietoa erilaisista tapahtumista. Yksittäisiä muitakin asioita mainittiin. Niitä olivat luokan mahdolliset ongelmat, vanhempien yhteiset pelisäännöt, lasten sosiaaliset suhteet sekä koulun ja kodin välisen yhteisymmärryksen saavuttaminen. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % koulunkäynti 63 % muu 53 % tapahtumat luokkahenki kiusaaminen tutustuminen vanhempiin kasvatusasiat 20 % 17 % 17 % 10 % 10 % KUVIO 3. Asioita, joita vanhemmat haluavat vanhempainilloissa käsiteltävän (n=30)

30 6.2.3 Kasvatamme yhdessä Monissa Maaselän koulun luokissa toimii huoltajien oma toimikunta eli luokkatoimikunta, joka voi järjestää esim. retkiä, pikkujouluja ja muuta vapaaehtoista toimintaa. Haastatteluun vastanneista 30 vanhemmasta 62 % toivoi oman lapsen luokalle tällaista toimikuntaa. Sen koettiin olevan hyödyllinen ja se helpottaisi myös yhteisten asioiden organisointia. Vastanneista 38 % ei halunnut luokkatoimikuntaa perustettavan, koska eivät pitäneet sitä tarpeellisena ja se aiheuttaisi heidän mukaansa liikaa ylimääräistä työtä. Vanhemmista 62 % oli valmiita osallistumaan toimikunnan toimintaan jos sellainen perustettaisiin. Yksi vanhemmista halusi luokkatoimikunnan perustettavan ja oli valmis osallistumaan sen toimintaan siinä tapauksessa, että siitä olisi konkreettista hyötyä. Luokkatoimikunnan perustamista toivoi 69 % niistä vanhemmista, joilla on jo muitakin lapsia samassa koulussa. Niistä, joilla ei ole muita lapsia samassa koulussa, luokkatoimikunnan halusi perustaa 54 %. Monissa kouluissa toimii myös vanhempainyhdistys. Sen tehtävänä on tukea opettajien ja oppilaiden työtä sekä edistää koulun ja kodin yhteistyötä. Haastatteluun vastanneista vanhemmista 47 % (n=29) oli sitä mieltä, että Maaselän koulu tarvitsee yhteisen vanhempainyhdistyksen. Se edistäisi vastaajien mukaan yhteistyötä ja auttaisi mm. puuttumaan kiusaamistilanteisiin. Yli puolet eli 53 % oli kuitenkin sitä mieltä, ettei yhdistykselle ole tarvetta. Yhdistyksen toimintaan oli valmiita osallistumaan 29 vastanneesta 48 %. Vanhemmilta kysyttiin, toivovatko he luokan vanhempien ja oppilaiden yhteistä vapaaajan toimintaa. Mielipiteet jakautuivat lähes tasan. Vapaa-ajan toimintaa toivoi 30 vanhemmasta 57 %, kun taas 43 % ei halunnut ylimääräistä toimintaa. Vanhemmilta, jotka toimintaa halusivat (n=17), tiedusteltiin lisäksi, millaista toimintaa he toivoivat. Pikkujouluja toivoi 47 % ja erilaisia retkiä ja ulkoilua 35 % vastanneista. Liikunnallisia peli-iltoja toivoi 24 % ja askartelua 12 %. Muita ehdotuksia olivat mm. makkaranpaisto ja laskiaisriehat sekä kulttuurivierailut. Vapaa-ajan toimintaa toivoneista 17:sta vanhemmasta kymmenen oli sellaisia, joilla on jo vanhempia lapsia Maaselän koulussa.

31 Tutkimuksessa selvitettiin myös avoimella kysymyksellä kodin ja koulun tärkeimpiä tehtäviä kasvattamisessa. Vanhemmat saivat vastata useamman vaihtoehdon. Vastanneista (n=30) 43 % toi esiin sen, että päävastuu kasvattamisesta kuuluu kodille. Tapakasvatus kuuluu pääasiassa kodin tehtäväksi 53 % mielestä. Rajojen asettamisen ensisijaiseksi kodin tehtäväksi nimesi 20 % vastanneista. Myös muita kodin tehtäviä mainittiin. Tällaisia asioita olivat perusturvallisuuden luominen, riitatilanteiden sopiminen, toisten huomioonottaminen ja vastuuntunto. Vastaajista (n=30) 57 % koki koulun pääasiallisen tehtävän olevan tiedollinen opettaminen. Sosiaalisuuden ja ryhmätyöskentelyn opettamisen mainitsi koulun tehtäväksi 33 %. Tapakasvatuksen nosti esiin 20 % vastanneista. Samoin kodin kasvatuksen tukemisen nosti esiin 20 %. Muita esille tulleita asioita olivat uskonnolliset asiat, roolit yhteiskunnassa ja turvallisen kouluympäristön luominen. Vanhemmilta tiedusteltiin, kuinka koulu voisi tukea heitä kasvatustyössä. Vanhemmat saivat mainita useita asioita. Kaikista vanhemmista 54 % oli sitä mieltä, että koulu voisi tukea kotia tekemällä yhteistyötä. Heistä vielä viisi korosti erityisen tärkeänä yhteistä linjaa kodin ja koulun välillä. Vanhemmista 13 % piti tärkeänä, että koulu antaa aktiivisesti tietoja lapsesta kotiin. Kiusaamiseen puuttumista toivoi 10 % vastanneista. Neuvoja lapsen opettamiseen toivoi 7 %. Vastanneista 60 % mainitsi myös muita asioita, joissa toivoi tukea. Näitä olivat oppimisvaikeudet, käytöstapojen opettaminen, lapsen itsetunnon kohottaminen ja toisten huomioon ottaminen. Missä asioissa taas koti voisi vanhempien mielestä tukea koulua? Kysymykseen vastasi 28 vanhempaa. Heistä puolet oli sitä mieltä, että koti voisi tukea koulua tekemällä yhteistyötä aktiivisesti, ja heistä taas 8 korosti erityisesti yhteistä linjaa koulun kanssa. Vastanneista neljä oli sitä mieltä, että vanhemmat voisivat tukea koulua antamalla avoimesti tietoja omasta lapsesta. Myönteisen asenteen ja kannustamisen näki tärkeänä tukena 2 vastaajaa. Muita asioita mainitsi kahdeksan vastaajaa: koti voisi tukea koulua auttamalla erilaisissa ongelmatilanteissa ja huolehtimalla siitä, että läksyt tulee tehtyä. Vanhempien mielestä tukea antaa myös se, etteivät vanhemmat arvostele opettajaa lapsen kuullen.

32 Maaselän koululla on tarjota erilaisia tukipalveluja niissä tilanteissa, jolloin lapsella ilmenee ongelmia. Vanhemmat tunsivat näitä palveluja kattavasti ja seuraavasta kuviosta (kuvio 4) on nähtävillä, mitä konkreettisia tukipalveluita vastaajat nimesivät. Kuraattorin mainitsi 90 % vastaajista ja terveydenhoitajan lähes yhtä moni. Psykologi ja erityisopettaja tulivat myös esiin useissa vastauksissa. Näiden lisäksi muita palveluja mainitsi yhteensä 33 % vastaajista. Näitä olivat esimerkiksi kriisiryhmä, koululääkäri ja koulunkäyntiavustajat. kuraattori terv.hoitaja psykologi erityisopettaja muut puheopetus tukiopetus pienryhmä oppilashuoltoryhmä kummioppilaat sosiaalityöntekijä 40 % 33 % 27 % 23 % 20 % 13 % 7 % 3 % 60 % 83 % 90 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % KUVIO 4. Tukipalvelut, jotka vanhemmat tietävät Maaselän koululla olevan (n=30) Tutkimuksessa tiedusteltiin myös onko vanhempien mielestä olemassa esteitä koulun ja kodin väliselle yhteistyölle. Minkäänlaisia esteitä ei ollut 87 % (n=30) mielestä. Esteitä löytyi 13 % mukaan esim. aikatauluista ja henkilökemioista sekä omista aiemmista lapsuuden kokemuksista. 6.2.4 Koulu toimintaympäristönä Koulun omaan opetussuunnitelmaan oli tutustunut 53 % kaikista vanhemmista. Heistä 15 kertoi, millaista tietoa oli opetussuunnitelmasta etsinyt. Vastaajista 67 % oli yleisesti silmäillyt sen sisältöä. Tietoa siitä, mitä opetetaan ja missä järjestyksessä etsi 13 % vastanneista. Muita tietoja, kuten opettajien kuvia ja tietoa kouluruokailusta, oli etsinyt 20 %.

33 Koulun järjestyssäännöistä oli saanut tietoa 57 % kaikista vastaajista. Heistä 16 kertoi mielipiteensä näistä säännöistä. Tyytyväisiä sääntöihin oli vastanneista 62 %. Sääntöjen olemassa oloa piti tärkeänä 19 %. Vastanneista 18 % ilmaisi muun mielipiteen. Näitä olivat esim. se, että säännöt ilmaistaan negatiiviseen sävyyn, säännöt voitaisiin jakaa kotiin ja säännöt ovat tasapuoliset kaikille. Jos koulun sääntöjä muutetaan, 29 vastanneesta 35 % haluaisi päästä vaikuttamaan muutoksiin. Sääntöjen muutoksiin vaikuttamista ei pitänyt tarpeellisena 65 %. Vanhemmilta kysyttiin, haluaisivatko he päästä tutustumaan koulupäivän kulkuun. Kaikista 30 vastaajasta 20 % ei pitänyt tutustumista tarpeellisena. Kuitenkin 80 % haluaisi päästä mukaan seuraamaan koulupäivän tapahtumia. Heistä 40 % haluaisi nähdä luokan toimintaa ja arkea. Oman lapsen toimintaa ja osallistumista halusi nähdä 30 %, koska lapsi on erilainen koulussa kuin kotona. Muita vastauksia esitettiin 30 %. vastauksessa oli esim. toiveena, että myös isovanhemmat voisivat tulla tutustumaan koulupäivään. Yksi vanhemmista uskoi oppivansa itsekin jotain seuraamalla opetusta ja osaisi kotona sitten opettaa lasta samalla tavalla. Viisi vastaajaa halusi saada todellisen kuvan koulupäivän kulusta, koska opetus on muuttunut omista kouluajoista. Lopuksi vanhemmilta tiedusteltiin, olisiko heillä jotain lisättävää haastatteluun. Kysymykseen vastasi 17 vanhempaa kaikista 30 tutkimukseen osallistuneesta. Heistä 10 halusi painottaa, että on tällä hetkellä tyytyväinen kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Myös avoimuutta korostettiin. Muitakin kommentteja tuli, kuten se, että koulupäivät alkavat joskus liian myöhään. Vanhemmat lähtevät töihin jo aikaisemmin, joten huolena oli miten lapsi pärjää aamun. Yleisesti ottaen haastattelua pidettiin tärkeänä ja tarpeellisena. Joidenkin mielestä se sisälsi vaikeita, mutta hyviä ja ajankohtaisia kysymyksiä. Kokonaisuutena haastattelua pidettiin kattavana, ja sen uskottiin antavan tärkeää tietoa niin koululle kuin vanhemmillekin. Analysoimme alkukartoituksen tulokset ja kokosimme niistä raportin. Tuloksia esiteltiin yhteisesti vanhemmille ja opettajille vanhempainillassa tammikuussa 2007. Vanhempainilta oli tarkoitettu kaikille koulun oppilaiden vanhemmille, ei ainoastaan haastatteluihin osallistuneille.

34 7 VUOROVAIKUTTEISEN VERKKOYMPÄRISTÖN RAKENTAMINEN Nykypäivänä tietotekniikka on iso osa useiden perheiden arkea. Vaikka kotona ei olisikaan tietokonetta ja internet-mahdollisuutta, niin töissä useimmat vanhemmat joutuvat opettelemaan ainakin sähköpostin käytön. Useat ekaluokkalaisten vanhemmat ovat jo ns. nuorempaa ikäluokkaa ja tietotekniikka on heille tuttu asia. Näiden asioiden perusteella voidaan päätellä, että kynnys tietoteknisten laitteiden tai sähköisten sovellusten käyttämiseen ei ole enää nykypäivänä kovinkaan suuri. Koulun ja kodin yhteistyön kehittämishankkeeseen kuuluneessa vuoden 2006 kartoituksessa osallistuneille vanhemmille kerrottiin tulevaisuuden muutoksista: perinteinen paperinen reissuvihko korvattaisiin sähköisellä versiolla. Kartoituksen jälkeen syksyn 2007 aikana rakensimme vuorovaikutteisen verkkoympäristön kahdelle Maaselän koulun silloiselle ensimmäiselle luokalle hankkeen puitteissa. Näiden luokkien opettajat tekivät kirjallisen suunnitelman verkkoympäristön sisällöstä, ja me aloimme rakentaa verkkoympäristöä sen pohjalta. Pyrimme toteuttamaan suunnitelman mahdollisimman tarkasti. Tärkeimpänä tavoitteena verkkoympäristön rakentamisessa oli helpottaa opettajan ja vanhempien välistä yhteydenpitoa. Verkkoympäristöön kuuluva sähköinen reissuvihko oli yksi osa tämän tavoitteen täyttämistä, helpottaen samalla kummankin osapuolen työmäärää. Toisena tavoitteena oli oppilaiden vanhempien vuorovaikutuksen lisääminen, johon pyrittiin rakentamalla verkkoympäristöön erilaisia keskustelupalstoja. Opettajan ja koulunkäyntiavustajien työtä sähköinen reissuvihko helpottaa erityisesti siinä, miten konkreettinen työmäärä laskee. Ei enää kymmeniä leikattavia ja liimattavia lappusia oppilaiden ruutuvihkoihin. Tällaiseen askarteluun kuluu yllättävän paljon aikaa päivässä ja tuon ajan voisi käyttää monilla muilla ja hyödyllisillä tavoilla. Verkkoympäristön pohjana käytettiin valmista ja jo koululla käytössä olevaa pohjaa: Peda.net-kouluverkon tarjoamaa Veräjä-palvelua. Peda.net -kouluverkko tarjoaa jäsenilleen verkkotyövälineitä sekä koulutus-, tuki-, kehittämis- ja tutkimuspalveluita. Kouluverkon tavoitteena on tieto- ja viestintätekniikan tarkoituksenmukaisen käytön

35 edistäminen opiskelussa ja opetuksessa. Veräjä-palvelu on materiaalin kokoamis- ja jakelualusta, jota yleensä opettaja ylläpitää ja oppija käyttää. Opettaja voi ylläpitää mm. linkkilistoja, siirtää tiedostoja opiskelijoiden käyttöön, saada tehtävien palautuksia opiskelijoilta, avata verkkokeskusteluja sekä tiedottaa ja muistuttaa eri asioista. Työvälineen avulla voi toteuttaa ympäristön verkko-opiskeluun. (Jyväskylän yliopisto 2004.) Tämän kyseisen palvelun avulla rakennettiin siis verkkoympäristö, joka on opettajan ja oppilaiden sijaan suunniteltu opettajan ja vanhempien vuorovaikutuksen mahdollistamiseen. Palvelu oli verkkoympäristön rakentamisprosessin aikaan vielä suuren kehityksen alla, eivätkä kaikki toiminnot toimineet oikein. Nämä ongelmat vaikeuttivat joidenkin suunniteltujen asioiden toteuttamista. Jotkut alkuperäisessä suunnitelmassa olleet toivomukset jäivät väkisinkin pois, koska niitä ei tämän kyseisen pohjan puitteissa pystytty toteuttamaan ollenkaan. Esimerkiksi gallupeja ei pysty verkkoympäristössä järjestämään. Rakennettu verkkoympäristö koostuu etusivusta, joka toimii eräänlaisena ilmoitustauluna. Etusivulla opettaja tiedottaa yleistä koulutyötä koskevista asioista. Verkkoympäristöön on rakennettu myös keskustelupalstoja, vanhempaintoimikunnan sivu, kirpputori sekä luku- ja linkkivinkit. Lisäksi jokaisella oppilaalla on oma salasanalla suojattu henkilökohtainen sivu, jolla pääsee vierailemaan ainoastaan oppilaan vanhemmat ja opettaja. Oppilaan omilla sivuilla on Onnistumiset- ja Töllön työt -osiot sekä sähköinen reissuvihko. Onnistumiset-osion avulla opettaja voi välittää kotiin tiedon oppilaan onnistumisista koulutyössä ja vastaavasti Töllön työt -osion kautta oppilaan tekemisistä, jotka eivät ole olleet hyväksyttäviä. Näin kotiin saadaan tieto sekä negatiivisista että positiivisista asioista helposti ja nopeasti. Sähköinen reissuvihko koostuu kahdesta osasta: Asiaa opelle -osiosta sekä Viestejä opelta -osiosta. Asiaa opelle -osio on yksinkertainen kysymys-vastaus -palsta, jonka kautta vanhemmat voivat ottaa yhteyttä opettajaan kaikissa asioissa. Opettaja pystyy vastaamaan suoraan vanhemman viestiin. Viestejä opelta -osion kautta opettaja taas pystyy ottamaan yhteyden vanhempiin.

36 Ennen verkkoympäristön käyttöönottoa pidimme vanhempainillan kummallekin ensimmäiselle luokalle erikseen. Vanhempainillassa kävimme läpi verkkoympäristön eri osia ja niiden käyttöä. Ohjeistimme myös opettajia verkkoympäristön käytössä. Laadimme sekä vanhemmille että opettajille kirjalliset ohjeistukset verkkoympäristön käytöstä. Ohjeistusten jälkeen syksyllä 2007 vanhemmat ja opettajat pääsivät itsenäisesti käyttämään vuorovaikutteista verkkoympäristöä. 8 VANHEMPIEN KOKEMUKSIA VUOROVAIKUTTEISESTA VERKKOYMPÄRISTÖSTÄ VUONNA 2008 8.1 Arviointikyselyn toteutus Toukokuussa 2008 järjestimme arviointikyselyn silloisten (lukuvuoden 2007 2008) ensimmäisten luokkien vanhemmille (liite 2). Kyselyyn vastasivat siis eri vanhemmat kuin alkukartoitukseen. Arviointikysely koski vuorovaikutteisen verkkoympäristön käyttöä ja sen toimivuutta. Kyselyn päätutkimuskysymyksenä oli, millaisena vanhemmat ja opettajat kokivat vuorovaikutteisen verkkoympäristön. Tähän kysymykseen liittyen asetimme alakysymyksiä, jotka olivat seuraavat: - Miten vanhemmat ja opettajat kokivat vanhempien keskinäisen vuoropuhelun muuttuneen? - Miten he kokivat heidän välisen yhteistyön muuttuneen? - Miten vanhemmat kokivat verkkoympäristön vaikuttaneen koulun arjen tutummaksi tulemiseen? - Mitkä olivat vanhempien ja opettajien mielestä vuorovaikutteisen verkkoympäristön kehittämishaasteet? Kysely toteutettiin verkossa eli internetin välityksellä verkkoympäristön kautta. Kyselystä tiedotettiin verkkoympäristön etusivulla ja vastaajatunnukset jaettiin sähköisen reissuvihkon kautta. Ensimmäisellä kyselykerralla kyselyyn vastasi vain 14

37 vanhempaa, joten jouduimme järjestämään samalle vastaajajoukolle uusintakyselyn syyskuussa 2008. Tuolloin kyselyyn vastasi 17 vanhempaa. Koska kysely toteutettiin verkossa, saimme kyselylomakkeiden sijasta vain yhteenvedon vastauksista. Tämän vuoksi avointen kysymysten vastauksien kohdalla ei ole voitu laskea prosentteja, vaan tuloksissa on käytetty vastaajien määrää. Muut tulokset on käsitelty prosentteina. Kyselyyn vastasi siis yhteensä 31 vanhempaa, joista 81 % oli äitejä ja 19 % isiä. Kyselyyn vastanneista 45 % oli 1A:n vanhempia ja 55 % 1B:n vanhempia. Nuorin vastaaja oli 28-vuotias ja vanhin 48-vuotias. Vastaajista 61 %:lla oli tietokoneen ja internetin käyttömahdollisuus sekä työpaikalla että kotona ja 39 %:lla vain kotona. Muita kouluikäisiä lapsia Maaselän koulussa oli 58 %:lla vastaajista ja 42 %:lla ei. 8.2 Vanhempien arviointikyselyn tuloksia 8.2.1 Verkkoympäristö Yhteensä 97 % vastaajista (n=31) piti verkkoympäristöä erittäin tärkeänä tai melko tärkeänä. Vastaajista 3 % piti verkkoympäristöä melko tarpeettomana. Vastaajista 48 % koki verkkoympäristön käytön alkuopetuksen (1-2 lk.) jälkeen erittäin tärkeänä, 33 % melko tärkeänä, 3 % melko tarpeettomana ja 3 % täysin tarpeettomana. Vastaajista 13 % ei osannut ilmaista kantaansa. Vastaajista yhteensä 25 piti verkkoympäristön käyttöä erittäin tärkeänä tai melko tärkeänä myös alkuopetuksen jälkeen. Heistä 12 piti sitä tärkeänä kuudenteen luokkaan asti. Vastaajista 12 piti verkkoympäristöä tärkeänä yhdeksänteen luokkaan asti. Yksi vastaaja jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Vastaajista 13 % on antanut verkkoympäristön salasanan muillekin lapsen läheisille. Näitä lapsen muita läheisiä ovat olleet etävanhempi, äiti-/isäpuoli ja isovanhemmat sekä sisarukset. Yhden isovanhemman ja siskon tiedettiin käyttäneen verkkoympäristöä. Kuten seuraavassa kuviossa (kuvio 5) näkyy, verkkoympäristön eri osista eniten seurattuja olivat etusivu ja oppilaan omat sivut. Etusivua seurasi päivittäin 20 %

38 vanhemmista ja oppilaan omia sivuja 22 %. Viikoittain etusivua seurasi 60 % vanhemmista ja oppilaan omia sivuja lähes yhtä moni. Muut osat olivat selvästi vähemmän seurattuja: keskustelupalstoja sekä vanhempaintoimikunnan sivua seurattiin vähiten. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Etusivu Linkkivinkit Vanhempaintoimikunta Yleinen keskustelupalsta Äitien oma keskustelupalsta Isien oma keskustelupalsta Lukuvinkit Kirpputori Oppilaan omat sivut 1 päivittäin 2 viikottain 3 kerran kuukaudessa 4 harvemmin kuin kerran kuukaudessa 5 ei lainkaan KUVIO 5. Verkkoympäristön osien seuraaminen (n=31) Yli puolet vastanneista vanhemmista piti etusivua ja oppilaan omia sivuja erittäin helppona käyttää, kuten seuraavasta kuviosta (kuvio 6) käy ilmi erittäin vaikeana osana vastaajat eivät pitäneet mitään, mutta yksi vanhemmista piti melko vaikeana juuri etusivua sekä oppilaan omia sivuja. Monet vanhemmat eivät keskustelupalstojen ja linkkivinkkien kohdalla osanneet vastata, oliko käyttö helppoa tai vaikeaa. Kyseiset osat olivat samat, joita myös seurattiin vähiten, joten käyttökokemuksetkin olivat vähäisiä.

39 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Etusivu Linkkivinkit Vanhempaintoimikunta Yleinen keskustelupalsta Äitien oma keskustelupalsta Isien oma keskustelupalsta Lukuvinkit Kirpputori Oppilaan omat sivut Erittäin vaikea Melko vaikea Neutraali kanta Melko helppo Erittäin helppo KUVIO 6. Verkkoympäristön osien käytettävyys (n=31) Seuraavasta kuviosta (kuvio 7) käy ilmi, että oppilaan omat sivut olivat vanhempien mielestä ehdottomasti verkkoympäristön tarpeellisin osa. Lähes 90 % vastanneista piti omia sivuja erittäin tai melko tarpeellisena. Myös etusivua 65 % vastanneista piti erittäin tärkeänä. Lähes puolet vanhemmista piti myös linkki- ja lukuvinkkejä erittäin tai melko tarpeellisena. Täysin tarpeettomana ja melko tarpeettomana osa vanhemmista piti linkki- ja lukuvinkkejä, vanhempaintoimikuntaa, keskustelupalstoja sekä kirpputoria. Monet vastaajat eivät tämänkään kysymyksen kohdalla ilmaisseet kantaansa. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Etusivu Linkkivinkit Vanhempaintoimikunta Yleinen keskustelupalsta Äitien oma keskustelupalsta Isien oma keskustelupalsta Lukuvinkit Kirpputori Oppilaan omat sivut 1 Täysin tarpeeton 2 Melko tarpeeton 3 Neutraali kanta 4 Melko tarpeellinen 5 Erittäin tarpeellinen KUVIO 7. Verkkoympäristön osien tarpeellisuus (n=31)

40 Useissa edellä mainituissa kohdissa on huomattavissa, että suurin osa vastaajista osasi ilmaista mielipiteensä ja kantansa, kun kysymykset koskivat etusivua tai oppilaiden omia sivuja. Muut osiot olivat jääneet vastaajien mukaan vähemmälle tai jopa olemattomalle seuraamiselle ja näin ollen vastaajien oli myös vaikea vastata niitä koskeviin kysymyksiin. Esitimme kyselyssämme muutamia väitteitä, jotka koskivat verkkoympäristöä. Väittämin vastaajien täytyi vastata asteikolla täysin samaa mieltä täysin eri mieltä. Ensimmäinen väittämä oli seuraavanlainen: Olen saanut tiedon etusivulla tiedotettavista asioista riittävän ajoissa. Kyselyyn vastanneista 52 % oli täysin samaa mieltä väitteen kanssa. 32 % oli jokseenkin samaa mieltä ja 10 % oli jokseenkin eri mieltä. Vain yksi vastaaja oli täysin eri mieltä ja yksi vastaaja ei osannut ilmaista kantaansa (ei samaa eikä eri mieltä). Toinen väittämä kuului: Olen saanut tietoa etusivulla tiedotettavista asioista riittävästi. Vastaajista 61 % oli täysin samaa mieltä ja 29 % oli jokseenkin samaa mieltä. Vain yksi vastaaja oli täysin eri mieltä ja kaksi vastaajaa eivät osanneet ilmaista kantaansa. Verkkoympäristön ulkoasuun tehtiin muutoksia vain muutaman kuukauden käytön jälkeen, sillä sen täytyi olla samanlainen kuin koko Pieksämäen kouluverkostossa. Kolmas väittämämme olikin seuraava: Viimeaikaiset muutokset verkkoympäristön ulkoasussa ovat parantaneet käytettävyyttä. Väitteen kanssa täysin samaa mieltä oli 26 % vastaajista ja samansuuruinen osa vastaajista oli väitteen kanssa jokseenkin samaa mieltä. Jokseenkin eri mieltä oli yksi vastaaja ja täysin eri mieltä yksi vastaaja. 42 % vastaajista ei osannut ilmaista kantaansa. Neljäs ja viimeinen väittämämme kuului: Vuorovaikutteinen verkkoympäristö on tukenut koulun ja kodin välistä yhteistyötä. Tämän väitteen kanssa täysin samaa mieltä oli 55 % vastaajista ja jokseenkin samaa mieltä 36 %. Täysin eri mieltä väitteen kanssa oli kaksi vastaajaa ja yksi vastaajaa ei osannut ilmaista kantaansa.

41 Vanhemmat toivoivat verkkoympäristön etusivulla tiedotettavan erilaisista asioista. Vastaajista 11 toivoi etusivulle tiedotteita koulun ja luokan yhteisistä asioista. Sen lisäksi tietoa toivottiin harrastusmahdollisuuksista ja kiusaamistilanteista. Yksi vastaaja oli sitä mieltä, että pelkät asioiden otsikot ovat etusivulla riittävät. Kolme vastaajaa oli sitä mieltä, että etusivun tiedotteet ovat olleet tähän asti hyvät. Vastaajista 14 ei vastannut kysymykseen. Keskustelupalstojen käyttöä vaikeuttaviksi asioiksi vastaajat mainitsivat keskustelun ja keskustelijoiden puutteen. On vaikea lähteä aloittamaan keskustelua. Keskustelun virittämiseksi kaivattiin aktiivista ongelmien ja pohdintojen esiintuontia. Vastaajista 13 ilmoitti, ettei ole lainkaan käyttänyt keskustelupalstoja. Yksi vastaajaa kertoi, ettei hänellä ole ollut mitään asiaa. Yksi vastaajaa oli myös sitä mieltä, ettei mitään vaikeuttavia asioita ole ollut. Vastaajista yksi kertoi, että ei pääse internetiin silloin kuin haluaisi, ja se vaikeuttaa keskustelupalstoille kirjoittamista. Vastaajista 14 ei vastannut tähän kysymykseen. Keskustelupalstojen käyttöä helpottavia tekijöitä oli kahden vastaajan mielestä tekniikan nopeus, toimivuus ja helppous. Kolme vastaajaa ilmoitti tässä kohtaa, etteivät keskustelupalstat ole ollut käytössä ja 26 koko kyselyyn vastanneista ei vastannut tähän kysymykseen lainkaan. Kaksi vastaajaa oli sitä mieltä, että keskustelupalstoille voisi virittää keskustelua opettajan aloitteesta. Neljä vastaajaa taas oli sitä mieltä, että aloite voisi tulla vanhemmilta. Vastaajista yksi toivoi, että ongelmia ja asioita vain yleisesti tuotaisiin aktiivisemmin esiin keskustelupalstoille. Kyselyyn osallistuneista 24 ei vastannut lainkaan kysymykseen. Vastaajista 29 % kaipasi opettajalta toimia, jotka motivoisivat käyttämään verkkoympäristöä enemmän. Vastaajista 71 % ei toivonut minkäänlaisia toimia. Opettajilta toivottiin avoimuutta ja eri teemoista lähteviä keskustelun avauksia. Esimerkkinä mainittiin luokan retket ja kokeet.

42 Verkkoympäristön kehittämishaasteita kysyttäessä ilmeni ulkoasun uuden värivalinnan tuottamat vaikeudet. Kolmen vastaajan mukaan päävalikon otsikoiden värit tuottivat ongelmia, sillä sivut, joilla käyttäjät olivat jo käyneet, häipyivät lähes näkymättömiin. Kolme vastaajaa kertoi kuitenkin verkkoympäristön olevan jo nyt riittävän hyvä. Yksittäisiä kehittämisehdotuksia tuli yhteensä kolme. Toivottiin mm. kuvien latausmahdollisuutta sekä viestien perille menon varmistamista. Tutkimukseen osallistuneista 22 ei vastannut kysymykseen. 8.2.2 Sähköinen reissuvihko Vastaajista 61 % koki sähköisen reissuvihkon olevan erittäin tärkeä, 36 % melko tärkeä ja 3 % ei osannut ilmaista kantaansa. Samoin 61 % vastaajista koki sähköisen reissuvihkon käytön alkuopetuksen (1-2 lk.) jälkeen erittäin tärkeänä, 30 % melko tärkeänä ja 3 % melko tarpeettomana. Vastaajista 6 % ei osannut ilmaista kantaansa. Niistä vastaajista (n=28), jotka kokivat sähköisen reissuvihkon käytön alkuopetuksenkin jälkeen tärkeäksi tai melko tärkeäksi, 12 koki sen olevan tärkeää 6. luokkaan asti ja kahdeksan koko peruskoulun ajan. Yksi vastaaja piti sähköistä reissuvihkoa tärkeänä 4. tai 5. luokkaan asti ja yksi toivoi sen olevan käytössä niin pitkään kuin mahdollista. Kuusi vastaajaa heistä, jotka pitivät sähköistä reissuvihkoa myöhemminkin tärkeänä, ei vastannut tähän kysymykseen. Sähköistä reissuvihkoa käyttäjät pitivät hyvänä mm. siksi, että se on nopea ja nykyaikainen viestintämuoto. Sähköinen reissuvihko ei ole aikaan sidottu, vaan yhteyttä opettajaan voi ottaa mihin aikaan vuorokaudesta tahansa. Myös sitä, että erillisiä paperisia tiedotteita ei enää tullut kotiin eikä näin ollen ollut vaaraa, että ne katoavat, pidettiin hyvänä asiana. Verkkoympäristön avulla tiedotteet tulevat vastanneiden mukaan varmasti perille. Kyselyyn vastanneista 65 % koki sähköisen reissuvihkon toimineen paremmin verrattuna perinteiseen reissuvihkoon, 26 % koki sen toimineen yhtä hyvin, 6 % koki sen toimineen huonommin ja 3 % ei osannut ilmaista kantaansa.

43 Esitimme kyselyssämme väittämiä koskien sähköistä reissuvihkoa. Väittämiin vastaajien täytyi vastata asteikolla täysin samaa mieltä täysin eri mieltä. Ensimmäinen väittämä oli seuraavanlainen: Olen saanut riittävästi tietoa lapseni koulunkäynnistä sähköisen reissuvihkon välityksellä. Kyselyyn vastanneista 45 % oli täysin samaa mieltä väitteen kanssa, 32 % oli jokseenkin samaa mieltä ja 16 % oli jokseenkin eri mieltä. Yksi vastaaja oli täysin eri mieltä ja yksi vastaaja ei osannut ilmaista kantaansa. Toinen väittämä kuului: Olen saanut riittävästi positiivista palautetta lapseni koulunkäynnistä sähköisen reissuvihkon välityksellä. Kyselyyn vastanneista 26 % oli täysin samaa mieltä väitteen kanssa, 23 % oli jokseenkin samaa mieltä ja 13 % oli jokseenkin eri mieltä. Vastanneista 3 % eli yksi vastaaja oli täysin eri mieltä. Vastaajista 35 % ei osannut ilmaista kantaansa. Kolmantena väittämänä oli: Olen saanut enemmän negatiivista palautetta lapseni koulunkäynnistä kuin ennen. Kyselyyn vastanneista 3 % oli täysin samaa mieltä väitteen kanssa ja 3 % oli jokseenkin samaa mieltä. Vastaajista 29 % oli jokseenkin eri mieltä ja 36 % oli täysin eri mieltä. 29 % vastaajista ei osannut ilmaista kantaansa. Neljäs väittämä oli: Opettaja on ollut helpompi tavoittaa sähköisen reissuvihkon avulla. Kyselyyn vastanneista 29 % oli täysin samaa mieltä väitteen kanssa ja 45 % oli jokseenkin samaa mieltä. Vastaajista 10 % oli jokseenkin eri mieltä ja 3 % oli täysin eri mieltä väitteen kanssa. 13 % vastaajista ei osannut ilmaista kantaansa. Viides väittämä kuului: Sähköinen reissuvihko on vähentänyt puhelinkeskustelujen tarvetta. Vastaajista 49 % oli täysin samaa mieltä väitteen kanssa ja 29 % oli jokseenkin samaa mieltä. Vain yksi vastaaja, eli 3 % vastanneista, oli jokseenkin eri mieltä, ja samoin 3 % oli täysin eri mieltä. Vastaajista 16 % ei osannut ilmaista kantaansa. Kuudentena väittämänä oli: Opettajaan on ollut helppo ottaa yhteyttä lapseeni koskevissa asioissa sähköisen reissuvihkon välityksellä. Kyselyyn vastanneista 55 % oli täysin samaa mieltä väitteen kanssa ja 29 % oli jokseenkin samaa mieltä. Vastaajista 6 % oli jokseenkin eri mieltä ja 10 % vastaajista ei osannut ilmaista kantaansa.

44 Viimeinen väittämä oli seuraava: Sähköisen reissuvihkon välityksellä saadun tiedon kautta käsitykseni lapseni koulutyöskentelystä on lisääntynyt. Kyselyyn vastanneista 26 % oli täysin samaa mieltä väitteen kanssa ja 35 % oli jokseenkin samaa mieltä. Vastaajista 10 % oli jokseenkin eri mieltä ja yksi vastaaja oli täysin eri mieltä. 26 % vastaajista ei osannut ilmaista kantaansa. Vastaajat kertoivat saaneensa sähköisen reissuvihkon välityksellä tietoa mm. koulumenestyksestä, erilaisten testien tuloksista, ongelmista, tukiopetuksesta, koulun retkistä sekä liikuntatunneista ja muutoksista aikatauluissa. Kerrottiin koulun tulleen lähemmäksi kotia, mutta myös siitä mainittiin, ettei opettajalta ole tullut yhteydenottoa muissa kuin yleisissä ilmoitusasioissa. Sähköisen reissuvihkon kehittämishaasteita kysyttäessä ongelmaksi ilmeni se, että kaikki lähetetyt viestit eivät ole saavuttaneet opettajaa. Yksi vastaajista toivoikin, että reissuvihkon toimivuus pystyttäisiin takaamaan. Vastaajat pitivät tärkeänä myös sitä, että opettajat ilmoittavat asioista tarpeeksi ajoissa. Yksi vastaaja toivoi parannusta verkkoympäristön ulkoasuun. Neljä vastaajaa kehui kuitenkin reissuvihkon olevan tällaisenaan hyvä. Vastaajista 21 ei vastannut tähän kysymykseen. Muuta lisättävää -kohdassa suurin osa vastaajista kiitteli toimivaa verkkoympäristöä. Muutama vastaaja oli sitä mieltä, ettei jaksa joka päivä avata tietokonetta ja luokan sivustoa, kun taas paperinen reissuvihko ja tiedotteet tuli luettua joka päivä.

45 9 OPETTAJIEN KOKEMUKSIA VUOROVAIKUTTEISESTA VERKKOYMPÄRISTÖSTÄ VUONNA 2008 Marraskuussa 2008 järjestimme vuorovaikutteiseen verkkoympäristöön liittyvän arviointikyselyn myös kahdelle verkkoympäristöä käyttäneelle opettajalle (liite 3). Tutkimuskysymys sekä sen alakysymykset olivat samat kuin vanhempien kyselyssä. Nämä opettajat olivat ensimmäisiä, jotka pääsivät kokeilemaan verkkoympäristön käyttöä ja olivat kyselyyn mennessä käyttäneet sitä reilun vuoden ajan. Kysely toteutettiin verkossa eli internetin välityksellä verkkoympäristön kautta. Opettajat saivat vastaajatunnuksensa sähköpostin kautta. 9.1 Opettajien arviointikyselyn tuloksia 9.1.1 Verkkoympäristö Kumpikin vastaajista piti verkkoympäristöä erittäin tärkeänä oman työnsä kannalta. Kumpikin vastaajista kertoi verkkoympäristön helpottaneen opettajan työtään: Minun ei tarvitse välttämättä huolehtia reissuvihkon viesteistä kiireisen työpäivän aikana. Voin hoitaa tunnit ja kun oppilaat ovat lähteneet kotiin, istahdan alas kirjoittamaan viestit. Näinhän en voisi toimia, jos reissuvihkojen pitäisi ennättää lapsen mukaan. Aikaa säästyy tunneilta ja välkiltä. Lisäksi voin käyttää monissa viesteissä leikepöytää, eli kopioiliitä -toimintoja. Nopeuttaa! Ei enää viitsisi käsin kirjoittaa moneen vihkoon. Vaikka tekstin kirjoittikin tietokoneella, sen joutui usein liimaamaan vihkoon - nyt se työvaihe jää pois. Viestintä muuttunut nopeaksi, vaivattomaksi. Tiedotusympäristön kautta koulukuulumisten ja oppilastöiden välittäminen koteihin on helppoa ja monipuolisempaa kuin perinteisen reissuvihkolla. Toinen vastaajista kertoi käyttävänsä etusivua päivittäin, toinen viikoittain. Samoin oli myös oppilaiden omien sivujen kanssa. Linkkivinkkejä toinen kertoi käyttävänsä viikoittain ja toinen kerran kuukaudessa. Vanhempaintoimikunnan osiota, kirpputoria, lukuvinkkejä ja keskustelupalstoja kumpikaan vastaajista ei käyttänyt lainkaan.

46 Vastaajien mielestä etusivu, keskustelupalstat ja oppilaiden omat sivut olivat olleet erittäin helppoja käyttää. Linkkivinkit ja lukuvinkit olivat olleet toisen vastaajan mielestä erittäin helppoja käyttää ja toisen mielestä melko helppoja käyttää. Vanhempaintoimikunnan osio ja kirpputori olivat toisen vastaajan mielestä erittäin helppoja käyttää, kun taas toinen ei osannut ilmaista kantaansa. Verkkoympäristön osista erittäin tarpeellisina vastaajat pitivät etusivua ja oppilaiden omia sivuja. Toinen vastaajista piti linkkivinkkejä erittäin tarpeellisina, toinen melko tarpeellisina. Vanhempaintoimikunnan osion sekä isien ja äitien omien keskustelupalstojen tarpeellisuutta kumpikaan vastaajista ei osannut määritellä. Keskustelupalstan, lukuvinkkien ja kirpputorin tarpeellisuutta toinen vastaajista ei osannut määritellä ja toinen piti niitä melko tarpeettomina. Kumpikin vastaajista koki, että oli kannustanut ja aktivoineet vanhempia käyttämään verkkoympäristöä. Keinoja tähän oli ollut suorat kehotukset, vanhempainillassa tiedottaminen, sivustolle usein kirjoittaminen ja sivuston uudistaminen. Kumpikaan vastaajista ei ollut aktivoinut erityisesti isiä käyttämään verkkoympäristöä. Toisen vastaajan mielestä verkkoympäristö on kuitenkin lisännyt isien osallistumista lapsiensa koulunkäyntiin. Hänen mukaansa moni verkkoympäristön postituslistalle liittynyt on ollut perheen isä, kun taas perinteisissä reissuvihkoissa yhteyttä piti yleensä äiti. Toisen vastaajan mielestä verkkoympäristö on lisännyt myös äitien osallistumista lapsiensa koulunkäyntiin. Hänen mukaansa äidit seuraavat ympäristöä ja tiedottavat sairastumisista ynnä muista sen avulla. Myös opettajille esitimme väittämiä, joihin heidän täytyi vastata asteikolla täysin samaa mieltä täysin eri mieltä. Ensimmäinen väittämä oli: Muutokset verkkoympäristön ulkoasussa ovat parantaneet käytettävyyttä. Tämän väittämän kanssa toinen vastaajista oli täysin samaa mieltä ja toinen jokseenkin samaa mieltä. Toinen väittämä kuului: Käytän verkkoympäristöä vain tarvittaessa. Tämän väittämän kanssa toinen vastaajista oli täysin samaa mieltä ja toinen jokseenkin eri mieltä.

47 Kolmantena väittämänä esitimme seuraavan: Verkkoympäristö on tukenut koulun ja kodin välistä yhteistyötä. Tämän väitteen kanssa kumpikin vastaaja oli täysin samaa mieltä. Neljäntenä väittämänä oli: Uskon verkkoympäristön lisänneen vanhempien keskinäistä vuoropuhelua. Tämän väitteen kanssa toinen vastaajista oli jokseenkin samaa mieltä ja toinen jokseenkin eri mieltä. Viidentenä väittämänä oli seuraava: Uskon, että etävanhemmat ovat päässeet verkkoympäristön avulla paremmin osallistumaan lapsensa koulunkäyntiin. Tämän väitteen kanssa kumpikin vastaaja oli täysin samaa mieltä. Kuudentena väittämänä esitimme seuraavan: Uskon, että isät ovat päässeet verkkoympäristön avulla paremmin osallistumaan lapsensa koulunkäyntiin. Tämän väitteen kanssa toinen vastaajista oli täysin samaa mieltä ja toinen jokseenkin samaa mieltä. Viimeisenä väittämänä oli: Uskon, että muut lapsille läheiset henkilöt ovat päässeet verkkoympäristön avulla paremmin osallistumaan lapsen koulunkäyntiin. Tämän väitteen kanssa toinen vastaajista oli jokseenkin eri mieltä ja toinen ei osannut ilmaista kantaansa. Verkkoympäristön kehittämishaasteita kysyttäessä ilmeni ulkoasun tympeys, johon haluttaisiin pystyä itse helpommin vaikuttamaan. Toinen kehittämishaaste liittyi viestien arkistoimisongelmaan. Opettajan on säilytettävä tieto aiemmista yhteydenotoista ynnä muista, mutta esimerkiksi oppilaan siirtyessä toiselle luokalle olisi hyvä aloittaa niin sanotusti puhtaalta pöydältä. Viestejä ei kuitenkaan voi verkkoympäristössä helposti arkistoida, mikä tuottaa ongelmia. 9.1.2 Sähköinen reissuvihko Kumpikin vastaajista piti sähköistä reissuvihkoa erittäin tärkeänä ja kokivat sen helpottaneen opettajan työtä. He kokivat sähköisen reissuvihkon käytön erittäin tärkeäksi myös alkuopetuksen (1-2 lk.) jälkeen. Vastaajien mielestä sitä voisi käyttää koko alakoulun ajan, jopa koko peruskoulun ajan.

48 Vastaajat kokivat sähköisen reissuvihkon toimineen paremmin kuin perinteisen paperisen reissuvihkon mm. siksi, että vihko ei voi unohtua kotiin eikä kouluun, oppilas ei voi poistaa opettajan viestejä, viestejä voi kirjoittaa myös kotoa, kuvien käyttö on mahdollistunut ja yhteydenpito on ollut huomattavasti nopeampaa ja helpompaa. Kumpikin vastaajista kertoi sähköisen reissuvihkon käytössä olleen ongelmia. Tällaisia ongelmia on ollut mm. se, että kaikki viestit eivät saapuneet perille roskapostisuodattimen takia. Lisäksi työajan rajoittaminen oli ollut hankalaa, viesteihin saattoi vastata yömyöhälläkin. Esitimme sähköisen reissuvihkonkin kohdalla väittämiä, joihin tuli vastata asteikolla täysin samaa mieltä täysin eri mieltä. Ensimmäisenä väitteenä oli: Sähköisen reissuvihkon avulla olen saanut yhteyden vanhempiin helpommin kuin perinteisellä reissuvihkolla. Toinen vastaajista oli tämän väitteen kanssa täysin samaa mieltä ja toinen jokseenkin samaa mieltä. Toisena väitteenä esitimme: Sähköisen reissuvihkon avulla olen saanut yhteyden vanhempiin nopeammin kuin perinteisellä reissuvihkolla. Kumpikin vastaajista oli tämän väitteen kanssa täysin samaa mieltä. Kolmantena väitteenä oli seuraava: Sähköinen reissuvihko on vähentänyt puhelinkeskustelujen tarvetta. Toinen vastaajista oli tämän väitteen kanssa täysin samaa mieltä ja toinen jokseenkin samaa mieltä. Neljäntenä väitteenä esitimme seuraavan: Vanhempiin on ollut helppo ottaa yhteyttä oppilaita koskevissa asioissa sähköisen reissuvihkon välityksellä. Kumpikin vastaajista oli tämän väitteen kanssa täysin samaa mieltä. Viidentenä väitteenä oli: Vanhemmat ovat ottaneet yhteyttä minuun useammin kuin perinteisen reissuvihkon aikaan. Toinen vastaajista oli tämän väitteen kanssa jokseenkin samaa mieltä ja toinen ei osannut ilmaista kantaansa. Viimeisenä väitteenä oli: Olen itse ottanut vanhempiin useammin yhteyttä kuin perinteisen reissuvihkon aikaan. Kumpikin vastaajista oli tämän väitteen kanssa täysin samaa mieltä. Vastaajat kertoivat käyttävänsä sähköistä reissuvihkoa lapsien henkilökohtaisista asioista tiedottamiseen, arviointiin sekä negatiivisen ja positiivisen palautteen antoon. Sähköinen reissuvihko on vastaajien mukaan hyvä työväline ja toimii hyvin, eivätkä he osanneet sanoa, kuinka sitä tulisi kehittää.

49 10 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Opinnäytetyömme aiheen idea on lähtöisin työelämäyhteistyökumppaniltamme eli Maaselän koululta. Ollessamme mukana kodin ja koulun yhteistyön kehittämishankkeessa tuntuikin luontevalta alkaa työstää opinnäytetyötä sen pohjalta. Toivomme, että erityisesti Maaselän koulun opettajat saavat opinnäytetyömme kautta käsityksen vuorovaikutteisen verkkoympäristön toimivuudesta ja osaavat tulevaisuudessa työmme avulla kehittää sitä. Opinnäytetyömme mahdollistaa myös muiden Pieksämäen koulujen henkilökunnan tiedonsaannin aiheesta, jonka avulla he voivat halutessaan kehittää omalle koululleen tarpeitansa vastaavan verkkoympäristön. Prosessin aikana toteutettu tutkimus on empiirinen. Empiirisessä tutkimuksessa aihetta voidaan lähestyä käytännön ja teorian näkökulmasta. Aineistonkeruutapoina voidaan käyttää kvantitatiivisia tai kvalitatiivisia menetelmiä. Tärkeää empiirisessä tutkimuksessa on ymmärtämään ja kehittämään pyrkivä tutkimusote. Empiirinen tutkimus sopii usein myös työelämän vaatimien kartoitusten toteutukseen. (Kuokkanen, Kivirinta, Määttänen & Ockenström 2007, 33.) Näiltä osin tutkimuksemme täyttää empiirisen tutkimuksen ehdot. 10.1 Tutkimuksen tulosten tarkastelu ja johtopäätökset Syksyllä 2006 tehdyn kartoituksen mukaan silloisessa kohderyhmässä lähes kaikilla oli käytössään internet ja sähköposti. Vastaajista 70 % ei kuitenkaan tukenut ehdotusta siirtyä internetin ja sähköpostin välityksellä toimivaan reissuvihkoon. Sähköisen reissuvihkon toimivuutta epäiltiin, mutta sitä pidettiin myös hyvänä vaihtoehtona siksi, ettei lapsi näkisi kaikkia viestejä. Verkkoympäristön rakentaminen ja sitä kautta sähköiseen reissuvihkoon siirtyminen kuitenkin toteutettiin koulun toimesta, ja käyttöönoton jälkeen suoritettiin arviointikysely. Tämän kyselyn kohderyhmä oli eri kuin ensimmäisen kartoituksen. Kyselyyn vastasivat silloisten ensimmäisten luokkien vanhemmat.

50 Arviointikyselyn vastausprosentti (35 %) jäi valitettavan pieneksi. Saaduista vastauksista käy kuitenkin ilmi, että suurin osa vanhemmista pitää verkkoympäristöä sekä siellä käytössä olevaa sähköistä reissuvihkoa tärkeänä. Suurin osa verkkoympäristöä tärkeänä pitävistä vanhemmista pitää sitä tärkeänä myös alkuopetuksen jälkeen koko ala-asteen tai jopa koko peruskoulun ajan. Sama koskee sähköistä reissuvihkoa. Verkkoympäristön seuratuimpia osia olivat vastanneiden vanhempien mukaan etusivu ja oppilaiden omat sivut. Nämä olivat ainoita osia, joita osa vanhemmista seurasi päivittäin. Voimme siis päätellä, että vanhemmat ovat hyvin kiinnostuneita lapsen henkilökohtaisista asioista sekä yleisistä luokkaa ja koulua koskevista asioista, joita on esillä etusivulla. Vanhemmilla on mahdollisuus seurata näitä asioita aina halutessaan ja näyttääkin siltä, että näin on myös tehty. On luonnollista, että juuri nämä osat ovat ne kaikkein kiinnostavimmat. Verkkoympäristö kuitenkin mahdollistaisi myös monipuolisemman käytön ja esimerkiksi vanhempien keskinäisen vuorovaikutuksen hyvin vaivattomasti keskustelupalstojen välityksellä. Vähiten vanhempien käytössä olivat keskustelupalstat ja vanhempaintoimikunnan sivut. Myös Latvalan tutkimuksessa vanhempien vuorovaikutus ja keskustelupalstojen käyttö osoittautui vähäiseksi (Latvala 2006). Tämä on siis selkeä kehittämishaaste verkkoympäristöjen käytössä muuallakin kuin Maaselän koululla. Opettajien mielestä tärkeimpiä osia verkkoympäristössä ovat etusivu ja oppilaan omat sivut. He pitivät myös linkkivinkkejä tärkeänä osana ja uskovat, että niistä voisi olla vanhemmille paljon hyötyä. Molemmat opettajat olivat mielestään aktivoineet vanhempia verkkoympäristön käyttöön. Isien osallistuminen kyselyyn oli hyvin vähäistä. Myös isien omalta keskustelupalstalta on havaittavissa, että yleinen keskusteluun osallistuminen puuttuu. Opettajat olivat kuitenkin sitä mieltä, että verkkoympäristö on lisännyt isien osallistumista lapsiensa koulunkäyntiin. Heitä ei ole erityisesti aktivoitu opettajien taholta, ja siksi onkin positiivista, että isät ovat toimineet oma-aloitteisesti ja käyttävät verkkoympäristöä äitien ohella. Aktivointi verkkoympäristön käyttöön opettajien taholta on kohdistunut yleisesti molempiin vanhempiin. Toisen opettajan mielestä verkkoympäristö on lisännyt

51 myös äitien aktiivisuutta. Näin ollen Maaselän koululla on päästy toivottuihin tuloksiin yhteistyön kehittämisen saralla, ja molempia vanhempia on saatu tasapuolisesti mukaan kasvatuskumppanuuteen yhdessä koulun kanssa. Yleisesti ottaen verkkoympäristö sai positiivista palautetta kyselyyn vastanneilta vanhemmilta. Myös kehitysehdotuksia nousi esiin. Verkkoympäristön ulkoasun selkeyteen toivottiin parannuksia, mutta jotkut vanhemmat olivat huolissaan erityisesti verkkoympäristön toimivuudesta. Vanhemmat halusivat olla varmoja, että lähetetyt viestit menevät vastaanottajalle perille. Kaikkeen uuteen kohdistuu aina epävarmuus tekijöitä. Näin ollen onkin hyvä, että näitä asioita nostetaan esiin. Verkkoympäristö on kuitenkin jatkuvasti kehittynyt ja parannuksia ensimmäiseen versioon on jo tehty. Opettajilla on jatkuvasti mahdollisuus muokata oman luokkansa verkkoympäristöä. Verkkoympäristön sisällä toimiva sähköinen reissuvihko sai myös pääasiassa positiivista palautetta kyselyyn vastanneilta vanhemmilta. Sitä pidettiin nopeana ja nykyaikaisena yhteydenpidon välineenä. Suurin osa myös koki sähköisen reissuvihkon toimineen paremmin kuin perinteinen reissuvihko. Muutama vastaaja kuitenkin koki sen toimineen huonommin perinteiseen reissuvihkoon verrattuna. Myös Kaukon ja Salkinojan (2006) pro gradu- tutkielman tuloksissa ilmenee, että opettajat ja vanhemmat kokevat sähköisen reissuvihkon varmemmaksi kuin perinteisen paperisen reissuvihkon. Sähköisesti viestit tulevat varmemmin perille kuin lasten itse tuomana. Myös kaksi kyselyyn osallistunutta opettajaa olivat tyytyväisiä verkkoympäristöön ja he pitivät sen käyttöä helppona. Verkkoympäristö on helpottanut opettajien työmäärää. Korhosen (2007) opinnäytetyössäkin nousi esille sähköisen reissuvihkon tiedon siirron nopeus ja helppous. Perheille menevä informaatio on perillä parilla hiiren klikkauksella, jolloin aikaa säästyy. Sekä vanhemmat että opettajat kokivat yhteistyön muuttuneen positiivisempaan suuntaan. Erityisesti vanhempien mielestä yhteydenottokynnys on madaltunut huomattavasti. Myös Kaukon ja Salkinojan (2006) tutkielmassa selvisi, että sähköinen reissuvihko helpotti molemminpuolista yhteydenpitoa erityisesti tavoitettavuutta lisäävien piirteidensä ansiosta.

52 Pääpiirteissään sekä opettajat että vanhemmat pitivät verkkoympäristöä hyvänä työvälineenä kodin ja koulun välisessä yhteistyössä, ja suurin osa on suhtautunut sen käyttöön ottoon positiivisesti. Myös aikaisemmat tutkimukset ja koko ajan kehittyvät tietoliikennepalvelut puhuvat puolestaan. Erilaiset verkkoympäristöt ja sähköinen yhteydenpito koulun ja kodin välillä ovat nykypäivää ja yleistymässä jatkuvasti. Koulun ja kodin yhteistyön kehittämishankkeen tavoitteet Pieksämäellä olivat seuraavat: - lisätä ja vahvistaa ensimmäistä luokkaa käyvien lasten vanhempien keskinäistä vuoropuhelua sekä yhteistyötä vanhempien ja opettajan välillä, - kehittää sähköistä palautejärjestelmää apuvälineeksi yhteistyöhön, - etsiä keinoja, miten tuoda koulun arkea tutummaksi vanhemmille sekä - vahvistaa isien, etävanhempien ja/tai muuten lapselle tärkeiden henkilöiden osallistumismahdollisuuksia lapsen koulunkäynnin arkeen. Arviointikyselyjen tuloksista käy ilmi, että yhteistyö vanhempien ja opettajan välillä lisääntyi ja vahvistui. Sen sijaan ensimmäistä luokkaa käyvien lasten vanhempien keskinäinen vuoropuhelu ei lisääntynyt tai vahvistunut. Hankkeen tavoitteena oli myös vahvistaa isien, etävanhempien ja/tai muiden lapsen läheisten osallistumismahdollisuuksia lapsen koulunkäyntiin. Muutama vastaaja kertoi myös muiden lapsen läheisten käyttäneen verkkoympäristöä, mutta ilmeisesti verkkoympäristö ei ole suuremmalti vahvistanut heidän osallistumistaan lapsen koulunkäyntiin. Arviointikyselyyn vastasi yhteensä 6 isää, jotka olivat käyttäneet verkkoympäristöä. Luku ei ole suuri, mutta se ja opettajien kokemus isien aktivoitumisesta osoittavat verkkoympäristön vahvistaneen ainakin muutaman isän osallistumista lapsensa koulunkäynnin arkeen. Hankkeen aikana kehitettiin vuorovaikutteinen verkkoympäristö, joka toteutti tavoitteen sähköisen palautejärjestelmän kehittämisestä. Verkkoympäristön sisällöillä pyrittiin vastaamaan hankkeen tavoitteeseen etsiä keinoja, joilla tuoda koulun arkea tutummaksi vanhemmille. Siinä arviointikyselyn tuloksien perusteella onnistuttiin melko hyvin.

53 Sähköinen reissuvihko ja verkkoympäristön tiedotteet vähentävät opettajien työmäärää, mutta myös oppilaiden vastuuta. Jos lapsi on saanut reissuvihkoon negatiivisen viestin, hänen ei tarvitse ottaa vastuuta viestin kertomisesta. Tähän kuitenkin vanhemmat voivat itse vaikuttaa. Vaikka he saavat viestin sähköisesti suoraan opettajalta, he voivat kotona tiedustella lapselta, onko hänellä jotain kerrottavaa koulupäivän tapahtumista. Tällöin myös lapsen vastuu säilyy. Samoin lasta voi opettaa muistamaan esim. liikuntapäivät tai muut poikkeavat koulupäivät, vaikka vanhemmilla olisikin niistä suoraan tieto verkkoympäristön kautta. Verkkoympäristön ja sähköisen reissuvihkon hyödyntämisessä on myös haasteensa. Aikaa tietokoneen käyttöön täytyy löytyä, vaikka muuten tällainen yhteistyömuoto onkin nopea. Kaikkea ei kuitenkaan välttämättä ehdi kirjoittaa reissuvihkoon, joten siksi myös muunlainen yhteydenpito ja tapaamiset ovat tärkeitä. Opettajallakin on paljon muita tiedotettavia asioita vanhemmille kuin pelkät lapsen henkilökohtaiset asiat. Aina pelkkä tiedottaminen ei riitä, vaan asioista halutaan myös keskustella. Myös vanhempien keskinäinen vuorovaikutus on verkkoympäristössä vähäistä ja siksi tutustuminen tapaamisten merkeissä voisi edistää vuorovaikutusta. Haluamme korostaa sitä, ettei vuorovaikutteinen verkkoympäristö saisi korvata kaikkia jo olemassa olevia yhteistyömuotoja. Koemme, että esimerkiksi vanhempien ja opettajien henkilökohtaiset tapaamiset ja vanhempainillat ovat välttämättömiä laadukkaan yhteistyön saavuttamiseksi. Vanhempainilloissa myös vanhemmat tutustuvat toisiinsa ja voivat vaihtaa ajatuksia lapsen kasvusta, kehityksestä ja koulunkäynnistä. On myös hyvä että vanhemmat tuntevat lastensa kavereiden ja koulutovereiden vanhempia. Myös aikaisemmissa tutkimuksissa, kuten Kaukon ja Salkinojan (2006) pro gradu -tutkielmassa on noussut esiin, että tällaiset sähköiset viestintämuodot sopivat osaksi kodin ja koulun yhteistyötä, mutta eivät saa olla korvaavia yhteistyönmuotoja. Kaikkia asioita ei voi kirjoittaa, joistakin asioista täytyy keskustella myös kasvokkain. Opettajien täytyy olla itse aktiivisia siinä, että järjestävät myös tapaamismahdollisuuksia sekä ovat vanhempien saatavilla, kun he haluavat keskustella.

54 10.2 Tulosten luotettavuus ja eettisyys Pienen vastaajamäärän vuoksi arviointikyselyn tulokset eivät ole yleispäteviä. Kaikki osallistujat eivät myöskään vastanneet kaikkiin kysymyksiin, mikä vaikeuttaa yleistettävyyttä. Jos tutkimus toistettaisiin jossakin toisessa koulussa tai luokassa, voisivat tulokset poiketa hyvin paljon tästä tutkimuksesta. Silti saimme tarvittavaa ja hakemaamme tietoa työelämäyhteistyökumppanillemme eli Maaselän koululle. Tutkimus on toteutettu eettisesti, sillä tutkimukseen osallistuneiden anonymiteetti on säilynyt koko tutkimuksen ajan. Alkukartoituksessa ei missään vaiheessa tullut ilmi vastaajien henkilötiedot. Arviointikyselyn tuloksien analysoinnissa käytettiin vain vastauksien yhteenvetoa, eikä yksittäisiä vastauslomakkeita. Näin ollen henkilötiedot pysyivät salassa myös arviointikyselyn kohdalla. 10.3 Jatkotutkimusideat Verkkoympäristö on tällä hetkellä käytössä kaikilla Maaselän koulun luokilla. Vastaavan verkkoympäristön käytettävyyteen liittyvän kyselyn voisi toteuttaa muillekin luokille. Näin ollen kehittämishaasteita ja uusia ideoita voisi nousta esiin enemmänkin. Verkkoympäristö on jo muuttunut paljon siitä versiosta, jonka me rakensimme. Opettajat voivat muokata oman luokkansa sivustosta mieleisensä. Näin ollen vanhempien mielipiteitä voisi kysyä myös luokkakohtaisesti. Samoin opettajien mielipiteitä ja näkemyksiä tiedetään nyt vain kahden luokan osalta. Pieksämäellä kodin ja koulun väliset verkkoympäristöt eivät ole kaikilla käytössä. Olimme esittelemässä koulujen ja päiväkotien edustajille aihetta ja rakentamaamme verkkoympäristöä. Aihe herätti mielenkiintoa, ja jos useammat tahot ottavat vastaavanlaisen palvelun käyttöönsä, voi aihetta tutkia koko kaupungin laajuudella. Päiväkodeissakin yhteistyön merkitys kodin kanssa on suuri, ja aihetta voisi siis laajentaa myös varhaiskasvatuksen puolelle Pieksämäellä.

55 10.4 Tavoitteiden toteutuminen ja oman oppimisprosessin tarkastelu Opinnäytetyöprosessimme on ollut pitkäkestoinen ja hyvin haastava. Osasyynä tähän on ollut se, että olemme olleet paljon eri paikkakunnilla, jolloin yhteisen työskentelyajan järjestäminen on ollut hankalaa. Olemme kuitenkin pysyneet hyvin aikataulussa, emmekä ole kohdanneet suuria vastoinkäymisiä prosessin aikana. Pieni muutos suunnitelmiimme tuli keväällä 2008, jolloin vanhemmille suunnatun kyselyn vastausprosentti jäi pieneksi ja jouduimme toteuttamaan uusintakyselyn samalle kohderyhmälle syksyllä 2009. Mielestämme laadimme arviointikyselyn kysymykset onnistuneesti. Päätutkimuskysymyksen muotoilimme seuraavasti: millaisena vanhemmat ja opettajat kokivat vuorovaikutteisen verkkoympäristön. Tämän kysymyksen ympärille asetimme neljä alakysymystä, joihin halusimme vastauksia. Näiden tutkimuskysymysten pohjalta laadimme varsinaisen kyselyn kysymykset. Pohdimme kysymyksiä pitkään ja muokkasimme niitä useaan otteeseen. Lopulliset kysymykset olivat mielestämme hyvin muotoiltuja. Verkossa eli internetin välityksellä toteutetut arviointikyselyt vanhemmille ja opettajille antoivat mielestämme hakemaamme tietoa. Saimme arviointikyselyn avulla vastauksia tutkimuskysymyksiimme, vaikka aineisto jäikin vastausprosentin (35 %) vuoksi pieneksi. On todennäköistä, että olisimme voineet saada enemmän ja syvällisempää tietoa haastattelemalla vanhempia kasvotusten. Päädyimme verkossa toteutettavaan kyselyyn siksi, että kyselyn aiheena oli nimenomaan internetpohjainen verkkoympäristö ja koimme verkkokyselyn olevan luonnollinen tapa kysellä aiheesta. Myös työelämäyhteistyökumppanimme toive kyselyjen toteutuksen aikataulusta oli otettava huomioon. Meillä ei ollut tarpeeksi aikaa kasvotusten tapahtuvien haastattelujen toteutukseen, ja se oli myös osasyy siihen, että päädyimme verkkokyselyyn. Koemme, että onnistuimme hankeprosessin kuvauksessa hyvin. Olemme käsitelleet hanketta nimenomaan niiltä osin, joissa itse olemme olleet mukana. Näin ollen tavoitteemme on täyttynyt hienosti.

56 Nyt opinnäytetyön valmiiksi saatuamme olemme hyvin tyytyväisiä ja iloisia onnistuneesta tiimityöskentelystämme. Ammatillisesta näkökulmasta ajateltuna opinnäytetyö on opettanut nimenomaan tiimityöskentelyä sekä verkostoitumista eri työelämäyhteistyökumppaneiden kanssa. Olemme myös päässeet kokeilemaan erilaisia aineiston keruu- ja analyysimenetelmiä sekä oppineet paljon hankkeisiin liittyvistä asioista. Opinnäytetyöprosessin kautta on täytynyt harjoitella aikataulutusta, suunnitelmallisuutta sekä pitkäjänteistä työskentelyä. Näistä on varmasti tulevaisuudessa hyötyä niin ammatillisesti kuin muussakin elämässä.

57 LÄHTEET Alasuutari, Maarit 2003. Kuka lasta kasvattaa? Helsinki: Gaudeamus, 16 21. Diakonia-ammattikorkeakoulu i.a. Kodin ja koulun yhteistyöhankkeen tavoitteet ja keinot. Koulun ja kodin välisen yhteistyön kehittämishankkeen aikana syntyneitä työpapereita. Harjajärvi, Katja 2008. Verkkopalvelut kodin ja koulun yhteistyön tukemisessa. Tampere: Tampereen yliopisto. Pro gradu tutkielma, 70-72. Härkönen, Ulla 2008. Teorian ja tutkimuskohteen vuorovaikutus - Bronfenbrennerin ekologinen systeemiteoria ihmisen kehittymisestä. Joensuun yliopiston julkaisussa Oppimista, opetusta, monitieteisyyttä - kirjoituksia kuninkaankartanonmäeltä. Viitattu 30.1.2009. http://sokl.joensuu.fi/verkkojulkaisut/monitiet/harkonen.htm Jyväskylän yliopisto, koulutuksen tutkimuslaitos 2004. Veräjä - tuottamisen iloa ja yhteistoimintaa. Viitattu 3.1.2009. http://peda.net/veraja/ Kauko, Risto & Salkinoja, Mikko 2006. Sähköinen yhteys. Laadullinen tutkimus sähköisen reissuvihkon soveltuvuudesta kodin ja koulun väliseen yhteydenpitoon. Tampere: Tampereen yliopisto. Pro gradu tutkielma, 110-111. Korhonen, Satu 2007. Sähköinen reissuvihko. Tietotekniikan hyödyntäminen päiväkodin ja vanhempien välisessä yhteistyössä. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Kuokkanen, Ritva, Kivirinta, Mervi, Määttänen, Jukka, Ockenström, Leena 2007. Kohti tutkivaa ammattikäytäntöä. Opas Diakonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetöitä varten. Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja, 33. Latvala, Juha-Matti 2006. Digitaalisen kommunikaatiosovelluksen kehittäminen kodin ja koulun vuorovaikutuksen edistämiseksi. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Väitöskirja. Latvala, Juha-Matti 2007. Tietotekniikasta tehoa kodin ja koulun yhteistyöhön. Psykologia (5), 377 381. Opetushallitus 2004. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Viitattu 21.1.2009. http://www.oph.fi/ops/perusopetus/pops_web.pdf

58 Paquette, Dede & Ryan, John i.a. Bronfenbrenner s Ecological Systems Theory. National-Louis University. Viitattu 24.2.2009. http://pt3.nl.edu/paquetteryanwebquest.pdf Pedersen, Sanya Gertsen; Malmberg, Per; Christensen, Allan J.; Pedersen, Marianne; Nipper, Søren; Duelund Græm, Christian & Norrgård, Joakim 2006. E-learning Nordic 2006. Tietotekniikan vaikutukset koulutyöhön. Kööpenhamina: Ramboll Management. Peruskouluasetus 1984. 718/12.10.1984. Viitattu 5.9.2008. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1984/19840718 Perusopetuslaki 1998. 628/21.8.1998. Viitattu 5.9.2008. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628?search%5btype%5d =pika&search%5bpika%5d=perusopetuslaki Pulkkinen, Lea 2002. Mukavaa yhdessä. Sosiaalinen alkupääoma ja lapsen sosiaalinen kehitys. Jyväskylä: PS-Kustannus, 217 223. Siniharju, Marjatta 2003. Kodin ja koulun yhteistyö peruskoulun alkuopetusluokilla. Yhteistyön arvostus ja toteutuminen Helsingin kaupunginperuskoulujen alkuopetusluokilla lukuvuosina 1983 1984 ja 1998 1999. Helsinki: Helsingin yliopisto. Väitöskirja. Unkuri Juhana 2004. Isäkin voi antaa lapselle hoivaa ja hellyyttä. Kristillinen kasvatus (2) Vuorinen, Jukka 2000. Koti ja koulu ontuva parivaljakko. Teoksessa Vuorinen, Jukka (toim.) Arviointi ja kehityskeskustelu. Koko kuva oppijasta. Jyväskylä: PS-Kustannus, 20 22.

59 LIITE 1 Koulun ja kodin yhteistyötä koskeva kartoitus ensimmäisten luokkien oppilaiden vanhemmille Haastateltavien taustatiedot 1. Kysymyksiin vastasi/vastasivat 1 Äiti 2 Isä 2. Onko lapsellanne sisaruksia tässä koulussa 1 Kyllä 2 Ei Kodin ja koulun välinen tiedonkulku 3. Miten tärkeänä pidätte nyt käytössä olevaa reissuvihkoa? 1 Erittäin tärkeä 2 Melko tärkeä 3 En osaa sanoa 4 Melko tarpeeton 5 Aivan tarpeeton 4. Miten tärkeäksi koette reissuvihkon käytön myös alkuopetuksen (1.-2. lk.) jälkeen? 1 Erittäin tärkeä 2 Melko tärkeä 3 En osaa sanoa 4 Melko tarpeeton 5 Aivan tarpeeton Miksi ja mihin luokkaan asti? Koulussa on harkittu vaihtoehdoksi perinteisen reissuvihkon rinnalle internetin ja sähköpostin avulla toimivaa sähköistä reissuvihkoa. 5. Haluaisitteko vaihtaa perinteisen reissuvihkon sähköiseen? 1 Kyllä 2 Ei

60 6. Onko käytössänne internetyhteys ja sähköposti? 1 Kyllä 2 Ei 7. Oletteko saaneet koululta riittävästi tietoa tämän syksyn aikana oman lapsenne koulunkäynnistä? 1 Aivan riittävästi 2 Jossain määrin 3 Aivan liian vähän 8. Millaisista asioista olette saaneet tietoa riittävästi? 9. Millaisista asioista toivoisitte tietoa enemmän? 10. Mitkä ovat olleet tänä syksynä parhaat keinot lapsenne koulunkäyntiä koskevan tiedon saamisessa? (numeroi kolme parasta, 1 = paras, 2 = toiseksi paras jne.) 1 Reissuvihko 2 Puhelin 3 Vanhempainvartit 4 Vanhempainillat 5 Kokeiden ja testien tulokset 6 Muu vaihtoehto, mikä? 11. Oletteko itse ottanut yhteyttä lapsen opettajaan tämän syksyn aikana? 1 Kyllä 2 Ei 12. Haluatteko sanoa vielä jotain koulun ja kodin välisestä yhteydenpidosta, esim. mikä on erityisen hyvää tai onko mahdollisesti jotain yhteistyön esteitä/ongelmia? Koulun vanhempainillat 13. Montako vanhempainiltaa toivoisitte lukuvuoden aikana järjestettävän? 14. Oletteko käynyt vanhempainillassa tänä lukuvuonna? 1 Kyllä 2 Ei 15. Kun saatte kutsun vanhempainiltaan 1 ilahdutte, kun pääsette keskustelemaan lapseni koulunkäynnistä yhdessä muiden vanhempien ja opettajan kanssa 2 päätätte osallistua vanhempainiltaan, koska se on vanhemman velvollisuus, vaikka ette olekaan kovin innostunut 3 käytte kotona keskustelua, kumman vuoro on lähteä, koska kumpikaan ei haluaisi lähteä 4 etsitte syitä, ettei tarvitsisi lähteä ja jäät pois 5 muu ajatus, mikä?

61 16. Millaiset asiat vaikeuttavat osallistumistanne vanhempainiltoihin? (valitse kolme merkittävintä vaihtoehtoa, 1 = merkittävin, 2 = toiseksi merkittävin jne.) 1 Ei mitkään asiat 2 Lastenhoitojärjestelyt 3 Työaikoihin liittyvät seikat 4 Aikaisemmat huonot kokemukset vanhempainilloista 5 Omat koulukokemukset 6 Vanhempainiltojen sisällöt/aiheet eivät kiinnosta 7 Pelko siitä, että omaa vanhemmuutta arvioidaan 8 Muu asia, mikä? 17. Mikä helpottaisi osallistumista vanhempainiltoihin? 18. Mitä asioita haluaisitte vanhempainilloissa yhdessä käsiteltävän / tehtävän? Kasvatamme yhdessä Monissa Maaselän koulun luokissa on huoltajien oma toimikunta. Se on luokan oppilaiden vanhempien muodostama epävirallinen tiimi, joka esim. voi järjestää retkiä, pikkujouluja yms. vapaaehtoista toimintaa. 19. Haluaisitteko, että oman lapsenne luokalle (1. lk.) perustettaisiin luokkatoimikunta? 1 Kyllä 2 Ei Miksi? 20. Olisitteko itse valmiit osallistumaan sen toimintaan? 1 Kyllä 2 Ei Monissa kouluissa toimii vanhempainyhdistys. Sen tehtävänä on tukea opettajien ja oppilaiden työtä sekä edistää koulun ja kodin yhteistyötä. 21. Tarvitseeko Maaselän koulu luokkien yhteistä vanhempainyhdistystä? 1 Kyllä 2 Ei Miksi? 22. Olisitteko itse valmiit osallistumaan vanhempainyhdistyksen toimintaan? 1 Kyllä 2 Ei 23. Toivoisitteko luokan vanhempien ja oppilaiden yhteistä vapaa-ajan toimintaa? 1 Kyllä 2 Ei Jos toivoisitte, niin millaista?

62 24. Mitkä asiat lapsen kasvattamisessa ovat pääasiassa kodin tehtäviä? 25. Mitkä asiat lapsen kasvattamisessa ovat pääasiassa koulun tehtäviä? 26. a) Missä asioissa ja b) miten koulu voisi tukea huoltajia kasvatustyössä? 27. a) Missä asioissa ja b) miten koti voisi tukea koulua kasvatustyössä? 28. Mitä tukipalveluja tiedätte Maaselän koululla olevan käytössä, jos lapsella ilmenee ongelmia? 29. Onko mielestänne olemassa esteitä koulun ja kodin väliselle yhteistyölle? 1 Kyllä 2 Ei Millaisia esteitä? Koulu toimintaympäristönä 30. Oletteko tutustuneet koulun omaan opetussuunnitelmaan (OPS)? 1 Kyllä 2 Ei Jos olette tutustuneet, niin mitä tietoa siitä etsitte? 31. Oletteko saanut tietoa koulun järjestyssäännöistä? 1 Kyllä 2 Ei Jos olette saanut tietoa, mitä mieltä olette niistä? 32. Haluaisitteko päästä vaikuttamaan koulun järjestyssääntöihin niitä muutettaessa? 1 Kyllä 2 Ei 33. Haluaisitteko tulla tutustumaan koulunpäivän kulkuun? 1 Kyllä 2 Ei Miksi? Lopuksi 34. Mitä vielä haluaisitte tästä aiheesta meille kertoa? Olisiko esimerkiksi pitänyt kysyä vielä jotain muuta? 35. Mitä mieltä olitte tästä haastattelusta?

63 LIITE 2 KYSELY VUOROVAIKUTTEISEN VERKKOYMPÄRISTÖSTÄ ENSIMMÄISTEN LUOKKIEN VANHEMMILLE VUONNA 2008 Hei! Olemme Diakonia-ammattikorkeakoulun sosionomi-opiskelijoita ja teemme opinnäytetyönämme kyselyä, joka on osa Maaselän koulun ja kodin yhteistyön kehittämishanketta. Kysely on suunnattu Maaselän koulun ensimmäisten luokkien vanhemmille. Pyrimme kartoittamaan teidän henkilökohtaisia kokemuksianne vuorovaikutteisen verkkoympäristön käytöstä ja toimivuudesta. Toivomme, että vastaatte kyselyyn, vaikka olisitte esimerkiksi ehtinyt tutustua siihen vain vähän. Vastauksenne ovat tärkeitä ja arvokkaita verkkoympäristön kehittämisessä! Vastauksenne käsitellään luottamuksellisesti ja nimettöminä. Toivomme vastauksia kummaltakin vanhemmalta erikseen. Vastausaikaa on varattu kaksi viikkoa, 25.5.-8.6.2008! Kiitos vastauksistanne! terv. Riikka Onttonen ja Elina Heiskanen Taustatiedot 1 Vastaaja 2 Ikänne Äiti Isä Muu, kuka? 3 Onko teillä tietokoneen ja internetin käyttömahdollisuus? 4 Millä luokalla lapsenne on? Ei lainkaan Vain työpaikalla Vain kotona Työpaikalla ja kotona 1A 1B

64 5 Onko teillä muita kouluikäisiä lapsia? Kyllä Ei Vuorovaikutteinen verkkoympäristö 6 Miten tärkeänä pidätte vuorovaikutteista verkkoympäristöä? Täysin tarpeeton Melko tarpeeton En osaa sanoa Melko tärkeä Erittäin tärkeä 7 Miten tärkeäksi koette verkkoympäristön käytön myös alkuopetuksen (1.-2. lk.) jälkeen? Täysin tarpeeton Melko tarpeeton En osaa sanoa Melko tärkeä Erittäin tärkeä 8 Jos pidätte verkkoympäristön käyttöä tärkeänä myös alkuopetuksen jälkeen, niin miksi ja mihin luokkaan asti? 9 Onko verkkoympäristön salasanaa annettu muille lapsen läheisille? Kyllä Ei 10 Jos vastasitte edelliseen kysymykseen kyllä, niin kenelle? Voitte valita useamman vaihtoehdon. Isä-/äitipuoli Etävanhempi Isovanhempi/-vanhemmat Muu, kuka? 11 Jos olette antaneet salasanan muille lapsen läheisille, tiedättekö ainakin jonkun heistä käyttäneen verkkoympäristöä? Kyllä Ei 12 Jos vastasitte edelliseen kysymykseen kyllä, kuka/ketkä ovat käyttäneet?

65 13 Kuinka usein seuraatte seuraavia verkkoympäristön osia? (Päivittäin, Viikoittain, Kerran kuukaudessa, Harvemmin kuin kerran kuukaudessa, En lainkaan) Etusivu Linkkivinkit Vanhempaintoimikunta Yleinen keskustelupalsta Äitien oma keskustelupalsta Isien oma keskustelupalsta Lukuvinkit Kirpputori Oppilaan omat sivut 14 Millaisia seuraavat verkkoympäristön osat ovat olleet käyttää? ( Erittäin vaikea, Melko vaikea, Neutraali kanta, Melko helppo, Erittäin helppo) Etusivu Linkkivinkit Vanhempaintoimikunta Yleinen keskustelupalsta Äitien oma keskustelupalsta Isien oma keskustelupalsta Lukuvinkit Kirpputori Oppilaan omat sivut 15 Kuinka tarpeellisena pidätte verkkoympäristön eri osia? (Täysin tarpeeton, Melko tarpeeton, Neutraali kanta, Melko tarpeellinen, Erittäin tarpeellinen) Etusivu Linkkivinkit Vanhempaintoimikunta Yleinen keskustelupalsta Äitien oma keskustelupalsta Isien oma keskustelupalsta Lukuvinkit Kirpputori Oppilaan omat sivut

66 16 Vastaa seuraaviin väittämiin asteikolla täysin eri mieltä - täysin samaa mieltä. (Täysin eri mieltä, Jokseenkin eri mieltä, Ei samaa eikä eri mieltä, Jokseenkin samaa mieltä, Täysin samaa mieltä) - Olen saanut tiedon etusivulla tiedotettavista asioista riittävän ajoissa - Olen saanut tietoa etusivulla tiedotettavista asioista riittävästi - Viimeaikaiset muutokset verkkoympäristön ulkoasussa ovat parantaneet käytettävyyttä - Vuorovaikutteinen verkkoympäristö on tukenut koulun ja kodin välistä yhteistyötä 17 Minkälaisista asioista toivoisitte tiedotettavan etusivulla? 18 Millaiset asiat ovat vaikeuttaneet keskustelupalstojen käyttämistä? 19 Millaiset asiat ovat helpottaneet keskustelupalstojen käyttämistä? 20 Millä tavalla vuoropuhelua voisi virittää keskustelupalstoille? 21 Toivotteko opettajalta toimia, jotka esimerkiksi motivoisivat käyttämään verkkoympäristöä enemmän? Kyllä Ei 22 Jos vastasitte edelliseen kysymykseen kyllä, niin esimerkiksi millaisia? 23 Miten verkkoympäristöä voisi mielestänne kehittää? Sähköinen reissuvihko 24 Kuinka tärkeänä pidätte sähköistä reissuvihkoa? Täysin tarpeeton Melko tarpeeton En osaa sanoa Melko tärkeä Erittäin tärkeä 25 Kuinka tärkeäksi koette sähköisen reissuvihkon käytön myös alkuopetuksen (1.-2. lk.) jälkeen? Täysin tarpeeton Melko tarpeeton En osaa sanoa Melko tärkeä Erittäin tärkeä

67 26 Jos vastasitte edelliseen kysymykseen kyllä, niin miksi ja mihin luokkaan asti? 27 Miten sähköinen reissuvihko on toiminut mielestänne verrattuna perinteiseen reissuvihkoon? Huonommin Yhtä hyvin Paremmin En osaa sanoa 28 Vastaa seuraaviin väittämiin asteikolla täysin eri mieltä - täysin samaa mieltä. (Täysin eri mieltä, Jokseenkin eri mieltä, Ei samaa eikä eri mieltä, Jokseenkin samaa mieltä, Täysin samaa mieltä) - Olen saanut riittävästi tietoa lapseni koulunkäynnistä sähköisen reissuvihkon välityksellä - Olen saanut riittävästi positiivista palautetta lapseni koulunkäynnistä sähköisen reissuvihkon välityksellä - Olen saanut enemmän negatiivista palautetta lapseni koulunkäynnistä kuin ennen - Opettaja on ollut helpompi tavoittaa sähköisen reissuvihkon avulla - Sähköinen reissuvihko on vähentänyt puhelinkeskustelujen tarvetta - Opettajaan on ollut helppo ottaa yhteyttä lapseeni koskevissa asioissa sähköisen reissuvihkon välityksellä - Sähköisen reissuvihkon välityksellä saadun tiedon kautta käsitykseni lapseni koulutyöskentelystä on lisääntynyt 29 Mistä asioista olette saanut tietoa sähköisen reissuvihkon avulla? 30 Miten sähköistä reissuvihkoa voisi mielestänne kehittää? Kiitämme suuresti vastauksistanne! Mukavaa kesän alkua! Terv. Riikka ja Elina

68 LIITE 3 KYSELY VUOROVAIKUTTEISEN VERKKOYMPÄRISTÖSTÄ ENSIMMÄISTEN LUOKKIEN OPETTAJILLE VUONNA 2008 Vuorovaikutteinen verkkoympäristö 1 Miten tärkeänä pidätte vuorovaikutteista verkkoympäristöä oman työnne kannalta? Täysin tarpeeton Melko tarpeeton En osaa sanoa Melko tärkeä Erittäin tärkeä 2 Kuinka usein käytätte seuraavia verkkoympäristön osia? (Päivittäin, Viikoittain, Kerran kuukaudessa, Harvemmin kuin kerran kuukaudessa, En lainkaan) Etusivu Linkkivinkit Vanhempaintoimikunta Keskustelupalsta Lukuvinkit Kirpputori Oppilaan omat sivut 3 Kuinka usein seuraatte seuraavia verkkoympäristön osia? (Päivittäin, Viikoittain, Kerran kuukaudessa, Harvemmin kuin kerran kuukaudessa, En lainkaan) Etusivu Linkkivinkit Vanhempaintoimikunta Keskustelupalsta Lukuvinkit Kirpputori Oppilaan omat sivut Äitien ja isien omat keskustelupalstat

69 4 Millaisia seuraavat verkkoympäristön osat ovat olleet käyttää? (Erittäin vaikea, Melko vaikea, Neutraali kanta, Melko helppo, Erittäin helppo) Etusivu Linkkivinkit Vanhempaintoimikunta Keskustelupalsta Lukuvinkit Kirpputori Oppilaan omat sivut 5 Kuinka tarpeellisena pidätte verkkoympäristön eri osia? (Täysin tarpeeton, Melko tarpeeton, Neutraali kanta, Melko tarpeellinen, Erittäin tarpeellinen) Etusivu Linkkivinkit Vanhempaintoimikunta Keskustelupalsta Lukuvinkit Kirpputori Oppilaan omat sivut Äitien ja isien omat keskustelupalstat 6 Vastatkaa seuraaviin väittämiin asteikolla täysin eri mieltä - täysin samaa mieltä. (Täysin eri mieltä, Jokseenkin eri mieltä, Ei samaa eikä eri mieltä, Jokseenkin samaa mieltä, Täysin samaa mieltä) - Muutokset verkkoympäristön ulkoasussa ovat parantaneet käytettävyyttä. - Käytän verkkoympäristöä vain tarvittaessa. - Verkkoympäristö on tukenut koulun ja kodin välistä yhteistyötä. - Uskon verkkoympäristön lisänneen vanhempien keskinäistä vuoropuhelua. - Uskon, että etävanhemmat ovat päässeet verkkoympäristön avulla paremmin osallistumaan lapsensa koulunkäyntiin. - Uskon, että isät ovat päässeet verkkoympäristön avulla paremmin osallistumaan lapsensa koulunkäyntiin. - Uskon, että muut lapsille läheiset henkilöt ovat päässeet verkkoympäristön avulla paremmin osallistumaan lapsen koulunkäyntiin.

70 7 Onko verkkoympäristö mielestänne helpottanut opettajan työtänne? Kyllä Ei 8 Jos vastasitte edelliseen kysymykseen kyllä, niin miten? 9 Oletteko kannustaneet ja aktivoineet vanhempia käyttämään verkkoympäristöä? Kyllä Ei 10 Jos vastasitte edelliseen kysymykseen kyllä, niin miten? 11 Oletteko aktivoineet erityisesti isejä käyttämään verkkoympäristöä? Kyllä Ei 12 Jos vastasitte edelliseen kysymykseen kyllä, niin miten? 13 Onko verkkoympäristö mielestänne lisännyt isien osallistumista lapsensa koulunkäyntiin? Perustelut: Kyllä Ei 14 Onko verkkoympäristö mielestänne lisännyt äitien osallistumista lapsensa koulunkäyntiin? Perustelut: Kyllä Ei 15 Miten vuorovaikutteista verkkoympäristöä voisi mielestänne kehittää?

71 Sähköinen reissuvihko ja oppilaiden omat sivut 16 Kuinka tärkeänä pidätte sähköistä reissuvihkoa oman työnne kannalta? Täysin tarpeeton Melko tarpeeton Neutraali kanta Melko tärkeä Erittäin tärkeä 17 Miten tärkeäksi koette verkkoympäristön käytön myös alkuopetuksen (1.-2. lk.) jälkeen? Täysin tarpeeton Melko tarpeeton Neutraali kanta Melko tärkeä Erittäin tärkeä 18 Jos pidätte verkkoympäristön käyttöä tärkeänä myös alkuopetuksen jälkeen, niin miksi ja mihin luokkaan asti? 19 Miten sähköinen reissuvihko on toiminut mielestänne verrattuna perinteiseen reissuvihkoon? Perustelut: Huonommin Yhtä hyvin Paremmin En osaa sanoa 20 Onko sähköisen reissuvihon käytössä ollut ongelmia? Kyllä Ei 21 Jos vastasitte edelliseen kysymykseen kyllä, niin minkälaisia?

72 22 Vastaa seuraaviin väittämiin asteikolla täysin eri mieltä - täysin samaa mieltä. (Täysin eri mieltä, Jokseenkin eri mieltä, Ei samaa eikä eri mieltä, Jokseenkin samaa mieltä, Täysin samaa mieltä) - Sähköisen reissuvihkon avulla olen saanut yhteyden vanhempiin helpommin kuin perinteisellä reissuvihkolla. - Sähköisen reissuvihkon avulla olen saanut yhteyden vanhempiin nopeammin kuin perinteisellä reissuvihkolla. - Sähköinen reissuvihko on vähentänyt puhelinkeskustelujen tarvetta. - Vanhempiin on ollut helppo ottaa yhteyttä oppilaita koskevissa asioissa sähköisen reissuvihkon välityksellä. - Vanhemmat ovat ottaneet yhteyttä minuun useammin kuin perinteisen reissuvihkon aikaan. - Olen itse ottanut vanhempiin useammin yhteyttä kuin perinteisen reissuvihkon aikaan. - Sähköinen reissuvihko on helpottanut opettajan työtäni. 23 Millaisissa asioissa käytätte sähköistä reissuvihkoa? 24 Miten sähköistä reissuvihkoa voisi mielestänne kehittää? Lopuksi 25 Mitä haluatte aiheesta vielä kertoa?