Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=319. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,64. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Transkriptio

1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2013 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä Osalle vanhemmista päiväkodin johtaja lähetti kyselylinkin sähköpostilla. Kyselyyn vastasi 319 vanhempaa. Vastausprosentiksi muodostui 26,58%, mikä on hieman suurempi kuin vuonna Asiakaskyselyn kysymyksistä suurin osa on monivalintakysymyksiä asteikolla 1-5. Lisäksi vastaajat ovat voineet kirjoittaa avoimesti kommentteja ja kehittämistoiveita. Laadun arvioinnin keskiarvon, vuoden 2013 sitovan tavoitteen mukaan, tulee olla vähintään 4,3. Koko kyselyn tulosten KA=4,2. Vastausten nostamat vahvuus- ja kehittämiskohteet on koottu keskiarvotaulukoiksi päivähoidon laatuluokituksen mukaisesti. Kehittämiskohteiksi on nostettu väittämät, joiden kohdalla eri mieltä on yli 10%.vastaajista sekä väittämät, joiden kohdalla yli 15% vanhemmista on vastannut ei eri eikä samaa mieltä, Vahvuuksia muodostavat väittämät, joiden kohdalla yli 90% vastaajista on täysin ja melko samaa mieltä. 1. Yleisarvosana päivähoitopaikan laadusta Kyselyn mukaan yleisvaikutelma päivähoidosta on positiivinen ja tämä perheiden positiivinen näkemys välittyy asiakaskyselyn vastauksissa kautta linjan. Asiakaskyselyssä useampi kysymys selvittää yleisvaikutelmaa perheiden käyttämästä päivähoitoyksiköstä. Ka= 4,55 on sama kuin vuosi sitten. Perhepäivähoidossa ka on 4,8 (N=13). Yleisvaikutelma (Taulukko 1) Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,64 Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 4,66 Päivähoidon toiminta vastaa lapsemme ja perheemme toiveita ja tarpeita. 4,52 Yleisarvosana päivähoitopaikan laadusta. 4,38 Yhteenveto 4,55 2. Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vahvuudet Vahvuuksiksi nousseet väittämät kootaan keskiarvotaulukkoon, jossa KA > 4,3. Vahvuudet noudattelevat vuoden 2012 tuloksia. Päivähoidon järjestämisen (puitetekijät) vahvuudet, turvallisuus ja siisteys, näkyvät alla olevassa taulukossa (Taulukko 2.).

2 Päivähoidon järjestäminen/ puitetekijät: Turvallisuus ja siisteys (Taulukko 2) Päivähoitopaikan ulkoilualueet ovat turvalliset. 4,37 Päivähoitopaikan sisätilat ovat turvalliset. 4,55 Päivähoitopaikka on yleisilmeeltään siisti ja puhdas. 4,52 Yhteenveto 4,48 Päivähoidon ja vanhempien yhteistyössä (välilliset tekijät) vahvuus on lapsikohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen (94,30% taulukko alla/ v 2012 n. 92%). Päivähoidon henkilökunta keskustelee ja sopii vanhempien kanssa lapsen hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta. (Lapsikohtainen varhaiskasvatussuunnitelma) (Taulukko 3) Vastaus Prosentti 1. Täysin samaa mieltä 61,71% 2. Melko samaa mieltä 32,59% 3. Ei samaa eikä eri mieltä 2,53% 4. Melko eri mieltä 2,53% 5. Eri mieltä 0,63% Yhteensä 100% Yhteistyötä kartoittavista kysymyksistä valittiin vahvuudeksi myös vanhempien kanssa sovittujen kasvatusperiaatteiden ja -tavoitteiden toteutuminen varhaiskasvatuksen arjessa. Yli 87% ( sama % kuin v 2012) vanhemmista oli täysin samaa ja melko samaa mieltä sen toteutumisesta. Varhaiskasvatuksen toteuttamisen (prosessitekijät) laatuluokan vahvuus on, aikaisempien vuosien mukaisesti, päivähoidon henkilökunnan taito tukea yhteisöllisyyteen kasvamista. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen: Tuki yhteisöllisyyteen kasvamisessa (prosessitekijät), (Taulukko 4) Lapsia ohjataan toimimaan ryhmän jäseninä, noudattamaan hyviä käytöstapoja ja ottamaan toiset huomioon. 4,56 Lapsia ohjataan huolehtimaan omista ja yhteisistä tavaroista sekä ympäristöstä. 4,51 Henkilökunta rohkaisee lapsia omatoimisuuteen. 4,60 Yhteenveto 4,57.

3 Lapsen kokemuksia varhaiskasvatuksesta ja vuorovaikutuksesta kuvaavien väittämien vahvuudeksi nousevat lapsen tyytyväisyys toimintaan, turvallisuus lapsiryhmässä sekä päivittäinen leikkimahdollisuus. Varhaiskasvatus lapsen kokemana päivähoito- ja esiopetusyksikössä (vaikuttavuustekijä): Tyytyväisyys toimintaan ja viihtyminen lapsiryhmässä (Taulukko 5) Lapsemme mielestä hänellä on turvallinen olo päivähoitopaikassa. 4,52 Lapsemme kokee toiminnan kiinnostavaksi ja riittävän haasteelliseksi. 4,42 Päivähoidossa lapsellamme on päivittäin mahdollisuus omaehtoiseen leikkiin. 4,57 Yhteenveto 4,51 Lapsen tyytyväisyys toimintaan ja viihtyminen lapsiryhmässä - taulukosta ovat pudonneet pois lapsen myönteistä minäkuvaa ja tuntemuksia muiden lasten/aikuisten suhtautumisesta itseensä koskevat väittämät. Näiden väittämien samaa mieltä vastausten määrä on laskenut vuoden takaisesta. Tähän on voinut vaikuttaa vuoden aikana julkisuudessa käydyt keskustelut kiusaamisesta. Julkinen keskustelu on lisännyt tietoisuutta kiusaamisilmiöstä ja samalla lasten hyvinvointiin kiinnitetään tarkempaa huomiota. 3. Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kehittämiskohteet Päivähoidon järjestäminen (puitetekijät) laatuluokan kehittämiskohteena voidaan pitää Ekologisuus näkyy päivähoitopaikan arjessa. Väittämään on 49,34% vastannut ei samaa eikä eri mieltä. Saman vastausvaihtoehdon väittämään Vanhempien työ- tai opiskelutilanteen muuttuessa hoitosuhteen jatkuvuutta arvioidaan lapsen tarpeista käsin on valinnut 34,15% vastaajista. Vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä koskevien väittämien kohdalla eri mieltä - tai melko eri mieltä -vastauksien määrä ei noussut yli 10%. Esimerkiksi vuoden takainen kehittämiskohde Tunnemme muutakin päivähoitopaikan henkilökuntaa kuin vain lapsemme oman ryhmän kasvattajia on poistunut. Tähän on voinut vaikuttaa: henkilökunnan vakiintuneempi nimineulojen käyttö yksikön henkilöstö kohtaa lapsia ja perheitä yhdenvertaisesti ryhmärajoista välittämättä yksittäisen työntekijän työpanos, oman ryhmän lisäksi, on yksikössä laajemminkin käytössä. Kehittämiskohteena yhteistyössä on, aiempia vuosia noudattaen, tiedottaminen vanhemmille. Vanhemmista yli 15% vastasi ei samaa eikä eri mieltä taulukon 6. väittämiin. Asiakaskyselyssä korostuu, viime vuoden tapaan, vastausvaihtoehdon ei samaa eikä eri mieltä käyttäminen. Tämä kertonee siitä, että vanhemmilla ei ole tietoa väittämien toteutumisesta tai toteutumattomuudesta. Mahdollisuus lapsen Kasvun kansion tarkasteluun on noussut uutena asiana yhteistyön kehittämiskohdetaulukkoon.

4 Varhaiskasvatuksen ja vanhempien yhteistyö (välilliset tekijät) (Taulukko 6 ) Lapsen kasvun kansio on vanhempien nähtävissä ja käytettävissä. 4,06 Lapsemme kasvattaja on perehtynyt lapsen koti- ja kulttuuritaustaan. 3,99 Lapsen siirtyessä toiseen ryhmään, päivähoitopaikkaan tai kouluun keskustelevat molempien tahojen edustajat vanhempien luvalla lapsesta. 3,86 Yhteenveto 3,97 Kotkan varhaiskasvatuksessa on hyvät lähtökohdat vastata näihin kehittämiskohteisiin. Siirtymä- eli nivelvaihekäytännöt on kirjoitettu näkyväksi ja niiden mukaan on arjessa jo toimittu. Vuonna 2013 aloitetaan opinnäytetyö koskien vanhempien kokemuksia ja odotuksia varhaiskasvatuksen tiedottamisesta. Kotkan varhaiskasvatuksessa koottujen Kasvun kansioiden sisällöstä on tehty opinnäytetyö v Tämän työn pohjalta tarkastellaan ja kirjataan näkyviin kasvun kansion -rooli lapsen kasvussa, kehityksessä ja oppimisessa sekä osana kasvatuskumppanuutta. Päivähoidon henkilökunnan kodin kasvatustehtävälle antaman tuen todentumisesta on vanhemmista 15,51% ollut epätietoisia (vuonna ,21%). Saamme päivähoidon henkilökunnalta tukea kasvatustehtäväämme. (Taulukko 9) Vastaus Lukumäärä Prosentti 1. Täysin samaa mieltä ,08% 2. Melko samaa mieltä ,09% 3. Ei samaa eikä eri mieltä 49 15,51% 4. Melko eri mieltä 15 4,75% 5. Eri mieltä 5 1,58% Yhteensä % Kuitenkin vastaajista 87,98% kokee vuorovaikutuksen avoimeksi ja luottamukselliseksi. Varhaiskasvatuksen toteuttamiseen liittyvänä uutena kehittämiskohteena vuoden 2013 asiakaskyselyssä aikaisempiin vuosiin verrattuna nousi esille hoitotilanteiden tunnelma. Hoitotilanteiden tunnelman kiireettömyys -väittämään vanhemmista yli 10 % on valinnut melko eri mieltä -vaihtoehdon. Hoitotilanteiden tunnelman kiireettömyys. (Taulukko 10) Vastaus Prosentti 1. Täysin samaa mieltä 33,02% 2. Melko samaa mieltä 44,76% 3. Ei samaa eikä eri mieltä 9,84% 4. Melko eri mieltä 10,16% 5. Eri mieltä 2,22% Yhteensä 100%

5 Kotkan varhaiskasvatuksessa kirjoitetaan parhaillaan näkyväksi vuorovaikutustilanteita. Tässä Varhaiskasvatuksen käsikirja -työssä tavoitteena on tukea päivittäisten vuorovaikutustilanteiden tunnelmaa ja erityisesti lasten kohtaamista niissä. Vuosina päivähoidon henkilöstölle toteutettu Lapselle hyvä päivä tänään - koulutusprosessi tukee päivittäisen toiminnan toteutttamista pienissä ryhmissä. Tämä antaa mahdollisuuden kohtaamiseen ja vähemmän kiireettömiin hetkiin lapsen päivässä. Varhaiskasvatuksen toteuttamisen (prosessitekijät) kehittämiskohteena ovat lasten osallisuus ja lapsiryhmän ristiriitatilanteet. Väittämiin yli 15% vanhemmista on vastannut ei samaa eikä eri mieltä. Kehittämiskohde on sama kuin vuonna 2012, jolloin Ka oli 3,96. Keskiarvon laskuun on voinut vaikuttaa vuoden aikana julkisuudessa käydyt keskustelut kiusaamisesta. Tämä on osaltaan lisännyt vanhempien tietoisuutta ristiriitatilanteiden käsittelyn tärkeydestä. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen (prosessitekijät): Lasten osallisuus ja lapsiryhmän ristiriitatilanteet (Taulukko 8) Lasten keskinäisistä ristiriitatilanteista sekä niiden ratkaisemisesta keskustellaan vanhempien kanssa silloin, kun asiat ovat ajankohtaisia. 3,93 Vanhempien ja lasten tuomat ajankohtaiset kysymykset käsitellään lasten kanssa. 3,89 Lapsilla on mahdollisuus esittää toiveita hoitopaikan toimintaan liittyen. 3,73 Yhteenveto 3,85 Aikaisempien asiakaskyselyjen mukaisesti vanhemmat ovat tänäkin vuonna tuoneet esiin sen, ettei päivähoito mahdollista tutustumista ja yhteistyötä muiden vanhempien kanssa (23,76% eri meiltä ja melko eri mieltä ). Päivähoidon tarjoamat yhteistyönpaikat ovat vanhempainillat, päiväkodin tapahtumat, vanhempainyhdistysmahdollisuus sekä aiemmin olleet alueelliset vanhempaintapaamiset. Alueellisten vanhempainryhmien muotoa on muunneltu tavoitteena löytää käytäntö, joka vastaa nykyelämän haasteisiin. Tänä ja viime vuonna on toteutettu Lasten ja nuorten palveluiden yhteinen Kasvunpaikka -tapahtuma. Kasvunpaikassa palvelut jalkautuvat sinne, missä palvelun käyttäjät liikkuvat. Avointen kysymysten vastaukset korostavat kuulumisten, tiedonkulun ja keskustelujen tärkeyttä. Lisäksi vanhemmat osoittivat huolta lapsiryhmien koosta ja henkilökunnan riittävyydestä.