päätöksellä ja tuli kansainvälisesti voimaan Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193

Transkriptio

1 Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa Taustaa ja teoriaa Lapsella on oikeus, kasvattajalla vastuu Sylvia Tast

2 YK:n sopimus velvoittaa Hyväksyttiin YK:n yleiskokouksen yksimielisellä päätöksellä ja tuli kansainvälisesti voimaan Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193 maata, poislukien vain Somalia ja Yhdysvallat. Suomi on ratifioinut sopimuksen vuonna 1991 ja lainsäädäntö on sopimuksen mukainen. (

3 Sopimuksen neljä periaatetta tt kaikki lapset ovat tasa-arvoisia lapsen etu on ensisijainen kaikessa päätöksenteossa lapsella on oikeus hyvään elämään lapsen näkemykset on otettava huomioon

4 Lapsen kolme perusoikeutta Protection ti >oikeus erityiseen i suojeluun ja hoivaan Provision >oikeus riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Participation >oikeus osallistua ja tulla kuulluksi kaikissa itseään koskevissa asioissa

5 Osallisuuden teoriaa Bronfenbrennerin ekologinen teoria (1979) lapsi nähdään monen eri yhteisön jäsenenä yhtä aikaa (esim. perhe, päiväkotiryhmä, äk i ä kunnan asukas) käytännön osallisuus on lapsen aktiivista osallistumista yhteiseen toimintaan osallisuus on dynaamista vuorovaikutusta ympäristön ja ihmisten kanssa.

6 Bronfenbrennerin systeemit Mikrosysteemi on esim. koti Mesosysteemi on kahden mikrosysteemin suhde, esim koti ja päiväkoti Eksosysteemiin kuuluu useampia ympäristöjä, mutta lapsi ei ole niissä kaikissa aktiivinen kii i toimija, ij esim. vanhempien työpaikat Makrosysteemi on esim. perheen sosio-ekonominen asema,,joka vaikuttaa lapseen

7 Osallisuuden malleja Hart (1992): osallisuuden portaat: 8 porrasta, joista 3:lla ensimmäisellä portaalla ei ole lasten osallisuutta, vaan manipulointia Thomasin (2000) osallisuuden ulottuvuudet Shierin (2001) osallisuuden polut: 5 tasoa osallisuutta Kirbyn malli (2003): Organisaation arviointi, osallisuuden tasot eivät ole pysyvässä hierarkkisessa järjestyksessäjest Lapsi toimijana ks. Lehtinen 2000

8 Varhaiskasvatussuunnitelmat ja osallisuus Ei tapana ohjata aikuisia i i kysymään lapsilta tai antaa heille muita välineitä vaikuttaa. selkeimmin ohjeita kasvatusympäristöön ja sen järjestämiseen varhaiskasvatuksen suunnitteluun, tavoitteidenasetteluun ja arviointiin ohjaus lasten osallisuuden huomioon ottamiseen vähenee, mitä lähemmäs lasta suunnitelmat tulevat. Lasten suora vaikutusvalta näyttää toteutuvan vain kussakin ki välittömässä ä ä ympäristössään. ää Kuvataan yksisuuntaista vuorovaikutusta, aikuinen havainnoi ja mahdollistaa lapsen toimintaa. Kaksisuuntaiseen vuorovaikutukseen ohjattiin satunnaisesti, mutta välineitä ei tarjottu. Aikuisten välinen yhteistyö mahdollistaa tai estää osallisuuden Varhaiskasvatuksen kirjatut käytännöt ovat hyvin vaihtelevia. (Pyökkimies, M. (2009). Lasten osallisuus suomalaisissa varhaiskasvatusta ohjaavissa asiakirjoissa. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto.)

9 Aikuisen i rooli Esimerkkejä kasvattajan toiminnasta Emilson & Folkesson 2006, Children s participation and teacher control.

10 Ensimmäinen esimerkki 2-vuotiaita poikia 2 tuokio liittyy bussiteemaan kasvattaja ohjeistaa lyhyesti > tuotos kommunikointi kehitystaso t il/ /fli

11 Toinen esimerkki Lapset 2-v Poikia 5 materiaalit aikuisen rooli vuorovaikutus joustavuus weelicious.com/2009/02/19/homemade-play-dough/ dough/

12 Protection ti suojaa ja hoivaa (

13 Provision i osuus voimavaroista i

14 Participation oikeus osallistua ja tulla kuulluksi zunia.org

15 Lähteitä Bronfenbrenner, U The Ecology of Human Development. Experiments by Nature and Design. Harvard University Press. Hart, R. (1992). Children s Participation: From Tokenism to citizenship. UNICEF International Child Development Centre (nyt: Innocenti Research Centre), Florence, / h / /d /Ch df Kiili, J Lasten osallistumisen voimavarat. Tutkimus Ipanoiden osallistumisesta. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 283. Kirby, P., Lanyon, C., Cronin, K., & Sinclair, R., (2003). Building a Culture of Participation: Involving Children and young people in policy, service planning, delivery and evaluation. Research Report, Department for Education and Skills, Nottingham: UK. h t /d t /it /2009/07/ l d pdf Lehtinen, A.-R. (2000). Lasten kesken. Lapset toimijoina päiväkodissa. Jyväskylä: SoPhi. Pyökkimies, M. (2009). Lasten osallisuus suomalaisissa varhaiskasvatusta ohjaavissa asiakirjoissa. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto.) Shier H.(2001). Pathways to participation: openings, opportunities and obligations Children & Society, Vol 15,(2), pp (11). John Wiley & Sons, Ltd Thomas, Nigel 2000: Children, Family and State: Decision-making and Child Participation. New York: Houndmills Macmillan Press Ltd. St. Martin s Press. Emilson, A & Folkesson, A-M. (2006). Children s participation and teacher control. Early Child Development and Care Vol. 176, (3/4), pp Taylor & Francis