1165/02.02.00.01/2016 VAPAA-AIKAPALVELUT KÄYTTÖSUUNNITELMA 2017
SISÄLLYS 1 VAPAA-AIKAPALVELUT... 4 1.1 Hyvinvointipalvelujen tuloskortti... 4 1.2 Vapaa-aikalautakunnan tuloslaskelma... 2 1.3 Vapaa-ajanpalveluiden hallinnon toimintatiedot... 2 1.4 Henkilöstösuunnitelma 2017 2020... 9 1.5 Henkilöstösuunnitelman 2017 2020 perustelut... 9 1.6 Investointisuunnitelma 2017 2021... 9 1.7 Investointisuunnitelman 2017 2021 perustelut... 14 1.8 Organisaatiokaavio... 17 2 KULTTUURIPALVELUT... 18 2.1 Kulttuuripalveluiden keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit... 18 2.2 Palveluiden painopistealueet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut... 18 2.3 Kulttuuripalveluiden tuloslaskelmat... 21 2.4 Kulttuuripalvelujen toimintatiedot... 23 2.5 Kulttuuripalveluiden käyttösuunnitelma... 24 3 KIRJASTOPALVELUT... 26 3.1 Kirjastopalveluiden keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit... 26 3.2 Palveluiden painopistealueet sekä keskeisten toimintamenojen ja tulojen perustelut... 26 3.3 Kirjastopalveluiden tuloslaskelma... 27 3.4 Kirjastopalvelujen toimintatiedot... 29 3.5 Kirjastopalvelun käyttösuunnitelma... 29 4 LIIKUNTAPALVELUT... 31 4.1 Palveluiden keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit... 31 4.2 Palveluiden painopistealueet sekä keskeisten toimintamenojen ja tulojen perustelut... 31 4.3 Liikuntapalveluiden tuloslaskelmat... 33 4.4 Liikuntapalvelujen toimintatiedot... 35 4.5 Liikuntapalveluiden käyttösuunnitelma... 36
5 KANSALAISOPISTO... 37 5.1 Palveluiden keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit... 37 5.2 Palveluiden painopistealueet sekä keskeisten toimintamenojen ja tulojen perustelut... 37 5.3 Kansalaisopiston tuloslaskelma... 38 5.4 Kansalaisopiston toimintatiedot... 39 5.5 Kansalaisopiston käyttösuunnitelma... 39
1 VAPAA-AIKAPALVELUT 1.1 Hyvinvointipalvelujen tuloskortti Elinvoima ja työpaikat Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot 1. Nuorten syrjäytymisen vähentäminen 1.1. Katkeamattomat palveluketjut, jotka tukevat nuorten kouluttautumista ja työllistymistä 1.1.1. Monialainen yhteistyö nivelvaiheet huomioiden Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 1.1.1.1. Etsivän nuorisotyön asiakkuuksien määrä 1.1.1.1. Nuorten löytyminen ja motivointi. Riskin vaikutus, todennäköisyys ja riskiluku Vastuutaho Suuri mahdollisuus = jen esimies Nuorisopalvelu- 5, yksi syrjäytynyt nuori kustantaa yhteiskunnalle 1,5 milj euroa Uudistuvat palvelut ja kuntalaisten hyvinvointi Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot 1. Edistää palveluratkaisuilla kuntalaisten hyvinvointia ja alueen vetovoimaa 1.1. Palvelut sisällöllisesti ja laadullisesti nykyvaatimusten ja kokonaisedun mukaisia 1.1.1. Soten yhteinen laatujärjestelmä. Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 1.1.1.1. Palvelualueiden toteutuneet auditoinnit/terveys- ja vanhuspalveluilla on voimassa oleva laaduntunnus ja sosiaalityön jollekin palvelulle on suoritettu kartoittava auditointi. 1.1.1.1. Henkilöstöresurssit ja vaihtuvuus. Riskin vaikutus, todennäköisyys ja riskiluku jonkin verran 1, mahdollinen 2 = 2 Vastuutaho Sosiaalipalveluiden päällikkö, vanhuspalvelujen päällikkö, ylilääkäri
Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot 2. Asiakkaan valinnanmahdollisuuksien lisääminen varhaiskasvatuksessa. 3. Toimintaympäristön digitalisaatio 4. Eri ryhmille kohdennettuja ennaltaehkäiseviä palveluita lisätään. 1.2. Asiakaslähtöinen palvelusuunnittelu 2.1. Yksityisen päivähoidon määrän lisäys. 3.1. Asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien digitalisointi. 4.1. Kohderyhmien tavoittaminen, kohderyhmien kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen ja terveyden edistäminen 1.2.1. Käynnistetään 1.2.1.1. Toiminta alkaa palveluohjaus- ja palvelutarpeen arviointitiimin 1.1.2017. työ ja kehitetään toimintaa muissa sosiaalityön palveluissa. 2.1.1. Varhaiskasvatuksen palvelutuotannon uudelleen järjestelyt. 3.1.1. Wilman käyttöön ottaminen varhaiskasvatuksessa. Iltapäivätoimintaprosessin sähköistäminen, nuorisopalveluissa sosiaalisen median hyödyntäminen tiedottamisessa. 4.1.1. Liikuntaneuvonta, kansalaisopiston kohdennettu kurssitarjonta, kulttuuripalveluiden markkinointi eri ryhmille, kirjasto on kohtaamispaikka kuntalaisille (myös työasemien käyttömahdollisuus), museot tarjoavat työpajoja ja opastuksia eri ryhmille, räätälöidyt osallistumismaksut. Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 2.1.1.1. Vuonna 2017 hoitopaikoista 20 % on yksityisiä. 3.1.1.1. Wilman pilotointi, iltapäivätoiminnan asiakkuusprosessien sähköistys (ilmoittautuminen, laskutus, toiminnasta eroaminen), nuorisopalveluissa otettu käyttöön uusia sosiaalisen median sovelluksia 4.1.1.1. Toteutuneiden ryhmien määrä ja osallistujien määrä. 1.2.1.1. Henkilöstöresurssit. Riskin vaikutus, todennäköisyys ja riskiluku jonkin verran 1, mahdollinen 2 = 2 2.1.1.1. Ei saada riittävästi yksityisiä palvelun- riski = 4 Melko suuri tuottajia, asiakkaat eivät siirry käyttämään palveluseteliä. 3.1.1.1. Henkilöstöresurssien vähäisyys. Kohtalainen riski = 2 4.1.1.1. Ei onnistuta tavoittamaan kohderyhmiä, kaupungin maantieteellinen laajuus, resurssien vähäisyys mahdollinen = 2 Vastuutaho Sosiaalipalveluiden päällikkö Varhaiskasvatuspalveluiden esimies Lasten ja nuorten palveluiden päällikkö, tietohallintopäällikkö, varhaiskasvatuspalveluiden esimies, nuorisopalvelujen esimies Vapaaaikapäällikkö, museopalvelujen esimies, kirjastopalveluiden esimies, liikuntapalveluiden esimies, kansalaisopiston rehtori
Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot 5. Vapaa-aikapalveluita kehitetään nykyistä palveluverkkoa ylläpitämällä ja tehostamalla mm. digitalisoinnin avulla sekä uusia toimintamalleja toteuttamalla. 5.1. Kuntalaisten aktivoiminen vapaaaikapalveluiden pariin yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa ja kaupungin oman organisaation kanssa. Digitalisaation avulla pystytään säilyttämään ja kehittämään nykyisiä laadukkaita vapaaajanpalveluita nykyisillä resursseilla. 4.1.2. Lisää terveyttä edistäviä ryhmiä / yhteistyö 3. sektorin kanssa, digitalisaation suomien mahdollisuuksien hyödyntäminen 5.1.1. Sähköisten palveluiden tarjonnan lisääminen, peruskorjaus- ja kehittämishankkeet Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 4.1.2.1. Toteutuneiden ryhmien määrä, osallistujien määrä. 5.1.1.1. Lähikirjastojen automatisointi suunnitelman mukaan, verkkomaksamisen mahdollistaminen, verkkopohjaisen liikuntaneuvonnan ja kansalaisopiston opetuksen kehittäminen, Urheilupuiston peruskorjauksen valmistuminen, kirjaston käyttöjärjestelmän muutos, paikallismuseosuunnitelman vaiheittainen toteutus, Veturitallin toimintaympäristön kehittämishankkeet ja toteutuneiden ääni- ja mobiiliopastusten määrä, pääkirjaston irtaimistohankinnat, Perniön urheilukentän suorituspaikkojen peruskorjaus, Tupurin frisbeegolf ja kuntoilualue - hanke 4.1.2.1. Ei onnistuta tavoittamaan kohderyhmiä, kaupungin maantieteellinen laajuus, resurssien vähäisyys, kolmannen sektorin resurssit ja mahdollisuus pitkäjänteiseen yhteistyöhön 5.1.1.1. Digitalisaation hyödyntämisessä riskinä resurssien vähäisyys, muutosvastarinta sekä järjestelmien toimivuus. Riskin vaikutus, todennäköisyys ja riskiluku Mahdollinen = 2 Vastuutaho Kirjastopalveluiden esimies, liikuntapalveluiden esimies, kansalaisopiston rehtori Digitaalisuudeaikapäällikkö, Vapaa- lisääminen riski mahdollinen = 2 museopalvelujen esimies, kirjastopalveluiden esimies, liikuntapalveluiden esimies, kansalaisopiston rehtori
Vakavarainen talous Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot 1. Edistää kustannustehokkuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta. 2. Hallintorajat ylittävä tilojen yhteiskäyttö. 3. Kustannustehokas palvelutuotanto varhaiskasvatuksessa 4. Opetustilat ja oppilasmäärä suhteessa toisiinsa tehokkaassa käytössä. 1.1. Optimaalinen palveluketju talouden, toiminnan ja kokonaisedun näkökulmasta sekä uudistuneet toimintatavat. 2.1. Tilat ovat tehokkaassa ja monipuolisessa käytössä muovautuen eri käyttäjien ja kuntalaisten tarpeisiin. 3.1. Hoitopaikkojen optimaalinen käyttö 4.1. Kouluverkon muutosta arvioidaan säännöllisesti. 1.1.1. Geriatrinen arviointiyksikkö ja Perniön dementiayksikkö käynnistyvät. 1.1.2. Tukiasumiskokeilu osasto Rauhalassa. 2.1.1. Tilojen poikkihallinnollinen yhteissuunnittelu, tilojen avaaminen alueen asukkaiden käyttöön 3.1.1. Uudistusten hallittu ja ripeä täytäntöönpano, keskitetty ja tehokas palveluohjaus 4.1.1. Ryhmäkokojen hallittu kasvattaminen 3-9 -luokilla. Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 1.1.1.1. Toiminta käynnistyy kesällä 2017. 1.1.2.1. Yli puolet tukiasumisen asiakkaista kotiutuu. 2.1.1.1. Uudet tilaratkaisut, tilojen määrän ja käyttöasteen kartoitus, uusien palvelutarpeiden mahdollistaminen 3.1.1.1. Täyttöaste 95 %, päivähoitopaikan hinta vertailukuntien tasoa 4.1.1.1. Kustannukset /oppilas, oppilasryhmien koko, perusopetuksen ja lukion nettokustannukset /oppilas vertailukuntien tasoa 1.1.1.1. Poliittinen päätöksenteko. 1.2.1.1. Poliittinen päätöksenteko. 2.1.1.1. Asenteet, yhteistyön puuttuminen 3.1.1.1. Asiakkaan hoitomatkan piteneminen 4.1.1.1. Kouluverkon joustamattomuus Riskin vaikutus, todennäköisyys ja riskiluku Merkittävä 2, mahdollinen 2 = 4 Merkittävä 2, mahdollinen 2 = 4 Vastuutaho Vanhuspalvelujen päällikkö, ylilääkäri Vanhuspalvelujen päällikkö, ylilääkäri Lasten ja nuorten palveluiden päällikkö, varhaiskasvatuspalveluiden esimies, nuorisopalvelujen esimies 2 Varhaiskasvatuspalveluiden esimies Suuri riski = 5 Lasten ja nuorten palveluiden päällikkö
Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot 5. Kustannustehokas vapaaajanpalvelutuotanto 5.1. Laadukkaiden palveluiden tuottaminen ja kehittäminen nykyresurssein. 5.1.1. Yhteistyön kehittäminen kolmannen nukset vertailukuntien 5.1.1.1. Nettokustan- sektorin, kaupungin tasoa. oman organisaation ja yksityisen sektorin kanssa. Oman toiminnan kehittäminen. Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) Riskin vaikutus, todennäköisyys ja riskiluku Mahdollinen = 2. Vastuutaho 5.1.1.1. Liian vähän resursseja kehittämistyöhön. Vapaaaikapäällikkö, museopalvelujen esimies, kirjastopalveluiden esimies, liikuntapalveluiden esimies, kansalaisopiston rehtori, nuorisopalvelujen esimies Johtaminen ja osaava henkilöstö Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot 1. Tukea ja kannustaa henkilöstön osaamista ja hyvinvointia. 2. Koulujen ja päiväkotien kokonaisvaltainen pedagoginen kehittäminen digitalisaatiota hyödyntäen. 1.1. Ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö. 2.1. Fyysisten oppimisympäristöjen kehittäminen, Pedagogisen johtamisen ja osaamisen vahvistaminen 1.1.1. Täydennyskoulutus henkilökohtaiseen koulutussuunnitelmaan perustuen. 2.1.1. Laaditaan kasvatuksen ja opetuksen kehittämissuunnitelma OPPIVA SALO vuosille 2017 2020. Laaditaan osaamisen kehittämissuunnitelma. Laaditaan kasvatus- ja opetuspalveluiden tavoitearkkitehtuurikuvaus. Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 1.1.1.1. Täydennyskoulutusvelvoite 3 päivää/työntekijä toteutuu. 2.1.1.1. Laadittu ja hyväksytty kehittämissuunnitelma. 50 % Salon kouluissa on vähintään yksi monipuolinen oppimisympäristö. Laadittu kehittämissuunnitelma ja käynnistyneet koulutukset. Laadittu tavoitearkkitehtuurikuvaus. 1.1.1.1. Asiakastyön määrä suhteessa resursseihin. 2.1.1.1. Jatkuvat leikkaukset talousarvioon, jotka vähentävät ydintoiminnan resurssia. Riskin vaikutus, todennäköisyys ja riskiluku jonkin verran 1, mahdollinen 2 =2 Suuri riski = 5 Vastuutaho Sosiaalipalveluiden päällikkö, vanhuspalvelujen päällikkö, ylilääkäri Lasten ja nuorten palveluiden päällikkö, tietohallintopäällikkö, varhaiskasvatuspalveluiden esimies
2 (38) Vapaa-ajan palvelut Vapaa-ajan palvelut vastaavat kaupungin kulttuuri-, kirjasto-, liikunta-, ja kansalaisopistopalveluiden järjestämisestä kuntalaisten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Palvelualueen merkittävimmät riskit Ydintoimintojen supistuminen kaupungin säästöjen vuoksi Palvelujen toteuttaminen vähenevillä henkilöstöresursseilla korkeat palvelumaksut karkottavat asiakkaat paikallisuuden ja itse tuotetun arvo pienenee Palvelualueen painopisteet kuntalaisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen ja terveyden edistäminen laadukkaiden ja monipuolisten vapaa-ajanpalveluiden avulla nykyisten laadukkaiden palveluiden säilyttäminen ja kehittäminen kaikille kuntalaisille palveluiden kehittäminen digitalisoinnin avulla kustannuksia kasvattamatta vapaa-ajanpalveluiden vetovoimaisuuden esille tuonti markkinoinnin avulla yhteistyön lisääminen kolmannen sektorin ja kaupungin oman organisaation kanssa kustannustehokkaamman ja kuntalaisten tasapuolisesti saavutettavissa olevan palvelutuotannon toteuttamiseksi eri ryhmille kohdennettujen palveluiden lisääminen ja kehittäminen (mm. vähän liikkuvat, työttömät, ikäihmiset, maahanmuuttajat, lapset, nuoret, kouluyhteistyö) uusien ratkaisujen kokeileminen kuntalaisten aktivoimisessa vapaa-ajanpalveluiden pariin uusien liiketoimintamahdollisuuksien kehittäminen yksityisten toimijoiden kanssa paikallismuseosuunnitelman toteutus 1.2 Vapaa-aikalautakunnan tuloslaskelma 41 Vapaa-aika ltk TP2015 TA2016 HKE TA 2017 TA% Toimintatuotot 1 920 585 1 780 177 1 789 940 1 789 940 0,5 Myyntituotot 999 035 1 110 153 1 007 476 1 007 476-9,2 Maksutuotot 299 269 290 000 290 000 290 000 0,0 Tuet ja avustukset 208 502 9 000 30 520 30 520 239,1 Muut toimintatuotot 413 780 371 024 461 943 461 943 24,5 Toimintakulut -12 634 980-12 325 394-12 646 363-12 436 446 0,9 Henkilöstökulut -5 545 523-5 287 825-5 451 782-5 250 652-0,7 Palkat ja palkkiot -4 205 831-3 972 594-4 087 533-3 967 791-0,1 Henkilösivukulut -1 339 692-1 315 231-1 364 249-1 282 860-2,5 Palvelujen ostot -2 380 980-2 359 159-2 445 528-2 445 528 3,7 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -791 380-779 067-805 409-805 409 3,4 Avustukset -318 000-318 000-320 000-320 000 0,6 Muut toimintakulut -3 599 097-3 581 344-3 623 644-3 614 857 0,9 Toimintakate -10 714 394-10 545 217-10 856 423-10 646 506 1,0 1.3 Vapaa-ajanpalveluiden hallinnon toimintatiedot Toiminta TP 2015 TA2016 +MRM HKE 2017 TA 2017 Vapaa-aika lautakunta Kokoukset 10 10 10 10 Käsitellyt asiat 115 100 100 100 Kulut 37 253 36 751 42 199 41 402 /käsitelty asia 324 368 422 414 /kokous 3 725 3 675 4 220 4 140 Vapaa-ajan palvelujen hallinto Kulut 34 097 98 362 62 486 61 681 Vakituista henkilöstöä 0,25 0,3 0,5 0,5 Tuotot
3 (38) Toiminta TP 2015 TA2016 +MRM HKE 2017 TA 2017 Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut 23 231 Vapaa-ajanpalvelujen hallinto yhteensä Tuotot 0 0 0 0 Kulut 71 350 135 113 104 685 103 083 Netto -71 350-135 113-104 685-103 083
9 (38) 1.4 Henkilöstösuunnitelma 2017 2020 Määräaikaiset toimet ja työsuhteet 2017 2020 Palvelualue Palkka/v Kustannukset / vuosi Kustannuspaikka HKE TA 2018 2019 2020 2017 2017 TA 2017 2018 2019 2020 401 Vapaa-ajan palvelut 4510 Määräaikaiset liikunnanohjaajat ja uimaopettajat yms 58 911 50 50 58 911 401 Vapaa-ajanpalvelut yhteensä 58 911 50 50 0 0 0 58 911 0 0 0 1.5 Henkilöstösuunnitelman 2017 2020 perustelut Määräaikaiset toimet ja työsuhteet 2017-2020 Hyvinvointipalvelut 401 Vapaa-ajan palvelut 4510 Liikuntapalvelut Määräaikaiset liikunnanohjaajat ja uimaopettajat yms Määräaikaiset liikunnanohjaajat ja uimaopettajat toimivat tuntiohjaajina pääsääntöisesti kurssitoiminnassa, joka tapahtuu iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina. Jääkenttien hoitoon reuna-alueilla on palkattu tuntityöntekijöitä kenttien hoitoon olosuhteiden turvaamiseksi. 1.6 Investointisuunnitelma 2017 2021 Selitys TP 2015 TA 2016 Kust. yht. HKE 2017 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 2017-2021 Investointimenot 200 Talonrakennus Vapaa-ajan palv. Hankkeet 4602 Urheilupuiston pukuhuone- ja huoltorakennus -900 000-350 000-350 000-550 000 225 Vapaa-ajan palvelut yhteensä 0 0-900 000-350 000-350 000-550 000 0 0 0 400 Kiinteät rakenteet ja laitteet 450 Toimialojen muut kohteet
10 (38) Selitys TP 2015 TA 2016 Kust. yht. HKE 2017 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 2017-2021 4600 Urheilupuiston peruskorjaus -1 064 663-1 000 000-980 000-980 000-980 000 4605 Lähiliikuntapaikkojen rakentaminen 0-170 000-600 000-120 000-120 000-170 000-70 000-170 000 4613 Lehmijärven viemäröinti -50 280 0 0 xxxx Tupurin kuntoilu- ja frisbeegolfrata -50 000-70 000 0-50 000 450 Toimialojen muut kohteet yhteensä -1 114 943-1 170 000-1 660 000-1 200 000-1 130 000-220 000-70 000-170 000 600 Irtain omaisuus 635 Vapaa-ajan palvelut 6417 Liikuntapalvelujen irtain -78 012-200 000-1 340 000-300 000-280 000-330 000-330 000-200 000-200 000 6427 Kirjaston tietojärjestelmän hankinta -19 488-20 000-20 000-20 000-20 000 6428 Pääkirjaston kalusteet 0-20 000-20 000-20 000-20 000 6429 Kiikalan kirjaston automatisointi 0-57 000 0 0 6430 Muurlan kirjaston automatisointi 0-57 000-57 000-57 000 xxxx Lähikirjastojen automatisointi -285 000 0-171 000-114 000 xxxx Kirjaston sähköisten palvelujen kehittäminen -25 000-25 000-25 000 xxxx Pääkirjaston keskusradion uusinta 0-20 000 0 6431 Veturitallin tuolit 0-27 000 0 0 6432 Elektroniikkamuseon puhelinnäyttely 0-38 000 0 0 6433 Pääkirjaston palautusautomaatti 0-46 000 0 0 xxxx Kulttuuripalveluiden monitoimitilan kehittäminen -30 000-30 000-30 000 635 Vapaa-ajan palvelut, irtain yhteensä -97 500-408 000-1 777 000-472 000-432 000-501 000-444 000-200 000-200 000
14 (38) 1.7 Investointisuunnitelman 2017 2021 perustelut 200 Talonrakennus 225 Vapaa-ajan hankkeet 4600 Urheilupuiston pukuhuone- ja huoltotilojen peruskorjaus 2017 2018 Urheilupuiston pukuhuone ja huoltotilat on rakennettu 60-luvulla ja ovat käyttöikänsä päässä. Alkuperäisessä urheilupuiston peruskorjaus suunnitelmassa oli ehdotus jossa olisi rakennettu yläkentän ja keinonurmen väliin iso katsomo jonka yhteydessä olisi ollut pukuhuoneja huoltotilat. Tästä vaihtoehdosta luovuttiin sen korkean kustannusarvion johdosta ja päätettiin tehdä pienempi katsomo ja huoltotilat yläkentän tarpeisiin. Uusiin tiloihin ei tullut pukuhuonetiloja. Vanhan huolto- ja pukuhuonerakennuksen tiloja on tarkasteltu talosuunnitteluosaston kanssa ja tilojen peruskorjaus ei ole tarkoituksen mukaista vaan on järkevämpää purkaa vanha ja rakentaa uusi. Lisäksi kentän hoitotöihin liittyvät tilat ovat liian pienet kaluston säilytystä ja huoltotöitä varten. Suunnitelmana on, että vanhan huoltorakennuksen paikalle rakennetaan pukuhuoneet, henkilökunnan sosiaalitilat sekä valvomo. Alapuolella sijaitsevan konehallin viereen tehdään laajennus työ- ja huoltotiloja varten. 400 Kiinteät rakenteet ja laitteet 450 Toimialojen muut kohteet 4600 Urheilupuiston peruskorjaus 2017 Urheilupuiston peruskorjauksen toinen vuosi. Yleisurheilukentän pinnat tehdään kuntoon ja katsomo sekä huoltorakennus rakennetaan valmiiksi. 4605 Lähiliikuntapaikkojen rakentaminen(2016 2020) 2017 Perniön kirkonkylän keskustassa sijaitsevan yleisurheilukentän suorituspaikkojen pintojen uusiminen. XXXX Tupurin kuntoilu ja frisbeegolfrata (2018) 2017 Tupurin kuntoilualueen ja frisbeegolf radan rakentaminen (toteutetaan mikäli oikotie 110-tielle toteutuu). Tupurin asuinalueelta on suunniteltu oikotietä 110-tielle. Tämän suunnitelman johdosta myös Tupurin ulkoilualue muuttuu. Suunnitelmassa on tehty varaus uudelle paikoitustilalle kuntoilualueen käyttäjille. Paikoitustilan yhteyteen esitetään rakennettavaksi lihaskuntoharjoitteluun soveltuva ulkoalue sekä frisbeegolf-rata. 600 Irtain omaisuus 635 Vapaa-ajan palvelut 6417 Liikuntapalveluiden irtain (2017 2021) Urheilupuiston yläkentän peruskorjaus valmistuu 2017 ja samalla tulee ajankohtaiseksi uusia eri lajien välineistöä. Alustavan kartoituksen ja tarjousten perusteella kustannusarvio on n. 110.000 Urheilupuistoon kentän hoitoon tarvitaan uusi kelaleikkuri. Hinta-arvio uudelle leikkurille lisävarusteineen on n. 30.000. Kuntosalien uusien välineiden hankinta 20.000 Uusitaan välttämättömiä välineitä liikuntapalveluiden kuntosaleilla. Kuntoratojen osalta uusi lamppudirektiivi on astunut voimaan 2015 ja nyt vielä käytössä olevien lamppujen (elohopeahöyry) valmistus ei ole enää sallittua. Nykyiset varastolamput alkavat olla lopussa ja näin ollen tulee uusia sekä lamput, että valaisimet. Mm. tämän vuoksi on tehty suunnitelmaa kuntoratojen tulevaisuudesta ja lakkautettu neljä kuntorataa vuosina 2013 2014. Jäljelle jäävien kuntoratojen osalta on tehty yhdessä sähkösuunnittelijan kanssa laskelma uusista led-valaisimista kuntoradoille ja on laskettu kuntoratojen valaisinten määrä. Valaisimien vaihto led-valaisimiin maksaa 11 kuntoradan osalta n. 300.000 e. Uusiminen aletaan vuonna 2017 (140.000 ) ja jatketaan vuonna 2018 loppuun.
15 (38) Vuosi 2018, 295.000 : Vuonna 2018 kuntoratojen lamppujen uusintaa on edelleen jatkettava (n. 200.000 ). Lisäksi pitää uusia Urheilupuiston ns. 5-kentän (keinonurmen alapuolella oleva kenttä) sadettajajärjestelmä, joka on tehty 1990-luvulla. Uuden sadettajajärjestelmän hinnaksi on laskettu 35.000. Jäähalliin tarvitaan uusi kaukalo (60.000 ). Vanha kaukalo voidaan tarvittaessa sijoittaa ulkojäille. 6427 Kirjaston tietojärjestelmän hankinta (2017) Vuosille 2015 2017 on investointikohteena kirjastopalveluiden käyttöjärjestelmän uusiminen. Aikaisempi käyttöjärjestelmä Origo päivitettiin Auroraksi. Käyttöjärjestelmän päivitys oli ajankohtainen, sillä Origoa ei ole kehitetty enää vuosiin, vaan ainoastaan ylläpidetty. Lisäksi Auroraan siirtyminen oli edellytys Salon kirjaston liittymiselle mukaan Vaskikirjastoihin. Vapaa-ajan lautakunta teki vuoden 2014 joulukuussa liittymistä koskevan päätöksen. Axiell Finland Oy:ltä saadun tarjouksen perusteella Salon kokoisessa kaupungissa käyttöjärjestelmän päivityskustannukset ovat suuruudeltaan 60.000. Hankintakustannukset jaetaan Axiellin kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti kolmelle vuodelle, eli 20.000 / vuosi. 6428 Pääkirjaston kalusteet (2017) Pääkirjaston toiminnallisuuden parantamista jatketaan uusimalla kalusteita 20 000 eurolla. Kirjahyllyjä uusitaan korvaamalla huonokuntoisimpia hyllyjä. Uudet kirjahyllyt on tarkoituksenmukaista varustaa lukittavilla pyörillä. Tämä mahdollistaa kirjaston tilojen sujuvan käyttämisen yleisötilaisuuksien ja näyttelyiden järjestämiseen. Suuri osa nykyisistä kirjahyllyistä on peräisin 1980-luvulta. Niiden hyllyjen kiinnikkeitä on jouduttu korjaamaan erilaisin tilapäisratkaisuin. Alas romahtavat hyllyt ovat vaarallisia sekä asiakkaille että henkilökunnalle. 6430 Muurlan kirjaston automatisointi (2017) Sopeuttamisohjelman mukaisesti Muurlan kirjasto automatisoidaan vuonna 2017 omatoimikirjastoksi, joissa asioiminen ei edellytä henkilökunnan kokoaikaista läsnäoloa. Automatisoituihin kirjastoihin sisältyvän infrastruktuurin rakentaminen maksaa saadun selvityksen mukaan 37 000 /kohde. Lisäksi kiinteistön muutostöihin tulee varata 20 000 /kohde. Yhteensä nämä tekevät 57.000 /kohde. XXXX Lähikirjastojen automatisointi (2018 2019) Sopeuttamisohjelman mukaisesti Muurlan kirjasto automatisoidaan vuonna 2017 omatoimikirjastoksi, joissa asioiminen ei edellytä henkilökunnan kokoaikaista läsnäoloa. Automatisoituihin kirjastoihin sisältyvän infrastruktuurin rakentaminen maksaa saadun selvityksen mukaan 37 000 / kohde. Lisäksi kiinteistön muutostöihin tulee varata 20 000 / kohde. Yhteensä nämä tekevät 57 000 / kohde. Lähikirjastojen automatisointia jatketaan vuonna 2018 171.000 eurolla ja vuonna 2019 114.000 eurolla. Yksiköiden muuttaminen laajennetun aukiolon toimipisteiksi turvaa kirjastopalveluiden ja kaupungin palvelupisteiden toiminnan keskusta-alueen ulkopuolella. Automatisointi mahdollistaa kirjastopalveluiden käytön myös silloin, kun henkilökunta ei ole paikalla. xxxx Kirjaston sähköisten palvelujen kehittäminen (2017) Kirjaston sähköisiä palveluja kehitetään 25.000 eurolla. Sekä kauno- että tietokirjallisuuden kokoelmien sisällöistä kerrotaan QR-kooditunnisteilla. Asiakas voi omaan älypuhelimeen tai tablettitietokoneeseen ladatulla sovellutuksella etsiä tietoa haluamastaan aineistosta tai suosikkikirjailijastaan. Kirjaston uutuusluettelot on mahdollista lukea QR-koodin avulla asiakkaan omasta laitteesta. QR-kooditunnisteita voidaan käyttää perinteisten hyllyopasteiden yhteydessä. Tunnisteet täydentävät hyllyluokituksen antamaa informaatiota esittelemällä sekä kirjailijoita että heidän teoksiaan. Tavoitteena on saada asiakkaat etsimään itse aktiivisesti haluamaansa aineistoa. Osana sähköisten palvelujen kehittämistä on kahden isokokoisen info-tv-tyyppisen näyttölaitteen hankkiminen. Ne sijoitetaan helposti saavutettaviin paikkoihin. Tarkoituksena on jakaa tietoa sekä kirjaston palveluista, kokoelmien uutuuksista ja yleisötapahtumista. Näiden laitteiden avulla voidaan välittää tietoa myös alueellisista tapahtumista ja uutisista. Samalla niitä voidaan käyttää myös kaupungin toiminnan esittelemiseen, kuten eri palveluista tai lautakuntien päätöksistä kertomiseen. XXXX Pääkirjaston keskusradion uusinta Pääkirjaston uuden keskusradion hankkimiseen esitetään 20.000. Hintaan sisältyy keskusyksikkö, kuulutuslaite, kaapelit ja kaiuttimet asennustöineen. Nykyinen keskusradio on peräisin 1980-luvulta. Sen toimintavarmuus on heikko. Keskusradiota tarvitaan erilaisia tiedotuksia varten. Tavallisesti sillä annetaan kuulutuksia yleisötapahtumista tai iltaisin kiinteistön sulkeutuessa. Keskusradiota tarvitaan myös tilanteissa, joissa rakennus joudutaan tyh-
16 (38) jentämään esimerkiksi tulipalon vuoksi. Nykyisellä 1980-luvulla hankitulla keskusradiolla ei tavoiteta Hilkansalissa, kahvilassa tai musiikkiopiston puolella olevia asiakkaita, koska laitetta hankittaessa koko kirjastotalo oli pienempi. Laajennusosa valmistui vuonna 2004. Tällöin ei tehty muutoksia, joilla olisi parannettu keskusradion kuuluvuusaluetta ja siten koko rakennuksen turvallisuutta (Kirjaston keskusradion uusiminen poistettiin talousarviosta jatkokäsittelyn aikana.) XXXX Kulttuuripalveluiden monitoimitilan rakentaminen Salon taidemuseo Veturitallin kahvilatila Cafe Veturitalli on nykyään monikäytössä. Salon kulttuuriasiain yksikkö järjestää Veturitallissa säännöllisesti konsertteja iltaisin ympärivuotisesti. Veturitallin kahvilatilaa käytetään tuolloin väliaikatarjoiluun. Taidemuseo käyttää kahvilatilaa kokoustilanaan päivittäin viikoittain. Kahvilatilaa annetaan myös yhdistyksille päivisin kokouskäyttöön ja yritykset voivat pitää siellä asiakastarjoilujaan ja kokouksiaan. Tilassa ei ole mitään äänieristettä eikä käyntiestettä. Veturitallin kaarikäytävä on yhtä avointa tilaa kahvilasta näyttelysalipäätyyn. Eri tiloista toisiin kantautuu melu ja kokouksien pito on muodostunut vaikeaksi. Tarjoiluihin liittyvien järjestelyjen turvaamiseksi ja erimuotoisten kokouksien yksityisyyden turvaamiseksi tarvitaan saranaovella varustettu siirtojärjestelmällä varustettu lasiseinämä erottamaan taidemuseon aulan kahvilasta. Seinämä, n. 12m2, voi olla samantyyppinen kuin kaupungintalolla. Lasikon paksuus on 12 mm, ja taidemuseon kaltevan kattorakenteen vuoksi kattoon on rakennettava painoa kestävä kiskorakenne. Investoinnin arvio on n. 30.000 euroa. Veturitallin suurimman näyttelysalin, 4. salin, takaseinään on rakennettu 1990-luvun lopussa väliaikainen kovalevyseinä peittämään seinässä olevat ikkunat. Samalla on saatu li sää tärkeätä ripustustilaa. Huokoinen kovalevyseinämä rakennettiin alaosastaan suljetuksi, ja sen taakse on tiivistynyt kosteutta, joka on pehmittänyt seiniä ja saanut osan levyistä pullistumaan. Levyt tulee vaihtaa paremmiksi ja alaosaltaan avoimeksi ilmankierron mahdollistamiseksi. Uudet levyt tulee olla paksua vaneria, joka on kovalevyä siistimpi ja kulutusta kuten jatkuvia maalauksia sekä myös kiinnitysruuvilla tapahtuvia ripustuksia kestävä. Levyjen vaihto vie 1-2 viikkoa ja se voidaan toteuttaa kaupungin sisäisenä työnä. Materiaalit ja sisäiset kulut yhteensä n. 10.000 euroa.
1.8 Organisaatiokaavio 17 (38)
18 (38) 2 KULTTUURIPALVELUT 2.1 Kulttuuripalveluiden keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit Kulttuuriasiainyksikön tavoitteena on, että palvelut olisivat kaikkien kuntalaisten tasapuolisesti saavutettavissa asuinpaikasta, sosiaalisesta asemasta tai varallisuudesta riippumatta. Salon museopalvelujen tavoitteena on tarjota yleisölle kuvataide- ja kulttuuriperinnön monipuolisia palveluja. Kulttuuripalvelujen merkittävimmät riskit Suurena riskinä on vähenevien resurssien vaikutukset suunnitelmalliseen kokoelma- ja näyttelytoimintaan sekä paikallismuseokiinteistöistä huolehtimiseen. Mikäli vakinaisen henkilöstön (9) määrä putoaa muutoksissa (eläköityminen, muu siirtyminen), ydintoimintoja kuten laadukasta näyttelytoimintaa ja jo hiipunutta kokoelmahoitoa kyetä tuottamaan, vaikka kokoelmat ovat museotyön ydin. Myös valtionapu voi laskea. Säännöllinen, ympärivuotinen aukipito elektroniikkamuseossa järjestetään tilapäisellä henkilöstöllä, jonka saanti on epävarmaa. Taideteosten säilytys- ja tekniset tilat ovat puutteelliset, ahtaat ja riskialttiit. Kulttuurihistoriallisten kokoelmaesineiden säilytystilat ovat hajallaan. Prosenttitaiteen hankinta tulisi mahdollistaa palauttamalla niiden hankintamääräraha rakennusten irtaimisto- ja kalustehankintoihin. 2.2 Palveluiden painopistealueet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut Kulttuuriasiainyksikkö Painopistealueet: määrärahojen oikea kohdentaminen, saavutettavuus ja yhteistyö Kulttuuriasiainyksikön toiminnan lähtökohtana on talousarvioon varatun määrärahan kohdentaminen mahdollisimman tehokkaasti tuottamaan laadukkaita kulttuuripalveluja kuntalaisille. Kulttuuriasiainyksikön toiminta nojaa Varsinais-Suomen kulttuuristrategian kantavaan teemaan - kumppanuuteen. Kumppanuutta tarkentavat näkökulmat vastuullisuus, yhteistyötaidot, saavutettavuus ja resurssiviisaus. Moniarvoisessa ja monikulttuurisessa Salossa kaikilla asukkailla tulisi olla helposti saavutettavat ja tasapuoliset mahdollisuudet kulttuurin ja taiteen kokemiseen ja harrastamiseen. Kulttuuri ja taide pitää nähdä perusoikeutena ja ymmärtää kulttuurin moninaiset hyvinvointivaikutukset sekä kulttuuri- ja taidekasvatuksen luoma perusta henkilökohtaisen taidesuhteen syntymiselle ja läpi elämänkaaren jatkuvaksi mahdollisuudeksi. Keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut Avustukset Talousarvioon on varattu 140.000 euroa avustuksiin. Tästä summasta myönnetään yleisavustuksia rekisteröidyille kulttuuri- ja taidetoimintaa harjoittaville yhdistyksille ja kohdeavustuksia, joita voivat hakea salolaiset taiteilijat, työryhmät ja kulttuuriyhdistykset taiteellisen sisällön tuottamiseen. Palvelusopimukset Kulttuuripalvelujen toteuttamisessa kehitetään yhteistyötä ja olemassa olevia palveluja eri toimijoiden kanssa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on varattu 93.000 euroa palvelujen ostoja varten. Tämä summa käytetään kulttuuritapahtumien ja -toimintojen järjestämiseen yhdistysten ja ammattitaiteilijoista koostuvien työryhmien kanssa tehtävien palvelusopimusten kautta. Näin syntyvän kumppanuuden tarkoituksena on toteuttaa uutta, innovatiivista ja avointa toimintakulttuuria ja taata samalla kaupunkilaisille laadukas kulttuuritapahtumatarjonta. Verkostomaista yhteistyötä edistetään eri teemojen kuten kulttuurihyvinvoinnin, luovan yrittäjyyden ja tapahtumatyön kautta. Kulttuuriasiain yksikkö edellyttää tiivistä sisällöllistä yhteistyötä yhdistysten välillä.
19 (38) Museopalvelut Konkreettinen tavoite on toimintamallien luominen kaupungin ja kolmannen sektorin toimijoiden vastuulliselle yhteistyölle ja luottamukselliselle kumppanuudelle kulttuuritarjonnan järjestämisessä ja rahoittamisessa. Palvelusopimuksin kustannetaan mm. Wiurilan kesä -taidenäyttelytapahtumaa oheistoimintoineen Salo Jazz ry:n tuottamaa ympärivuotista konsertti- ja koulutustoimintaa ja International Jazz Festival -tapahtumassa tehtävää kulttuurityötä Salo Lasten laulukaupunki ry:n tuottamaa lasten ympärivuotista konsertti- ja toimintatapahtumia Salo Irish Festival -tapahtumaa maahanmuuttajien kanssa tehtävää kulttuuritoimintaa romanikulttuurin edistämistä kulttuuritapahtumia vanhoihin kuntakeskuksiin ja Salon kaupungin tehostetutun palveluasumisen kohteisiin, hoivakoteihin ja palvelukeskuksiin Määrärahasta maksetaan myös kulttuuriasiain yksikön oma klassisen musiikin konserttituotanto taidemuseo Veturitalliin (6-8 kpl) ja Bio Saloon laatuelokuvasarja (10 kpl) ja oopperaa ja balettia valkokankaalla -näytökset (8 kpl). Taidemuseon painopisteenä ovat kulttuurimatkailua edistävät, vetovoimaiset, laadukkaasti tuotetut ja tutkitut kolme päänäyttelyä. Taidemuseo tekee yhteistuotannot Suomen valokuvataiteen museon, Heinolan museon ja Kokkolan museon kanssa. Heikki Willamon luontokuvanäyttelyn ajankohta siirtyi syksystä 2016 keväälle 2017. Kesällä on esillä vanhoja pitsejä ja kuvataidetta yhdistävä Pitsi on Pop näyttely, syksyn näyttely on avoin. Näyttelyihin tuotetaan julkaisut kustannusyhteistyönä. Tornissa pidetään kolme studionäyttelyä. SAMUn painopisteenä on Salon elektroniikkamuseon kokoelmista 2016 avatun perusnäyttelyn viimeistely tutkimuksen ja museopedagogiikan osalta. Näyttelyyn valmistuu Suomi 100- juhlavuoteen liittyvä osio, joka kertoo puhelintoiminnasta Salon seudulla 1880-1910-luvulla. Elektroniikkamuseon osalta tullaan harkitsemaan sen statuksen muuttamista jatkossa kokoelmaksi sekä tarkastelemaan sen laajuutta kriittisesti. Elektroniikkamuseosta toteutetaan tiivistetty Salon elektroniikkateollisuuden historiaa kuvaava näyttely. Paikallismuseoiden näyttelytoiminnassa nousee esille erityisesti Suomi 100-vuotta teema. Vaihtuvat näyttelyt toteutetaan osittain yhteistyössä museon auki pidosta vastaavien yhdistysten kanssa. Keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut Museopalveluiden yleisötyö Näyttelyt ja tutkimus Salon taidemuseo järjestää näyttelyjä ympärivuotisesti Veturitallissa ja Salon historiallinen museo SAMU ympärivuotisesti elektroniikkamuseossa sekä osavuotisesti paikallismuseoiden tiloissa tai SAMUn tuottamina muualla. Museokasvatus Taidemuseon ja elektroniikkamuseon näyttelyihin tuotetaan museoita avoimena oppimisympäristönä tukevia museopedagogisia toimintoja ääniopastuksia, taiteilija- ja historiavideoita ja mobiilisovelluksia. Niihin valmistetaan oppimissisällöt omana työnä tai asiantuntijapalveluina. Taidemuseon näyttelyjen oheistoimintana ovat luennot ja työpajat. Elektroniikkamuseo jatkaa joulukuussa 2016 valmistuneen perusnäyttelyn täydentämistä museokasvatuksellisin toiminnoin. Näyttelyyn tuotetaan yliopistollisena yhteistyönä artikkeleja salolaisen elektroniikkateollisuuden kehityksestä, josta toimitetaan julkaisu. Elektroniikkamuseoon valmistetaan yleisöopastusmateriaalia eri kohderyhmille. Työpajatoiminta jatkuu. Kokoelmatyö
20 (38) Taidekokoelma Kartuttamisen lähtökohta on seudullisen taiteen tallentaminen sekä viihtyisän elinympäristön edistäminen kaupungin omista tai talletuskokoelmista. Viime vuosina vain muutamia teoksia on voitu hankkia, joten kaupungin kokoelmateoksia ja talletusteoksia kierrätetään ja sijoitetaan uudelleen toimipisteisiin myös toimintavuonna. Niitä ei enää kuitenkaan riitä kaikille halukkaille. Tehdään vuosi-inventaario. Kulttuuri- ja tuotantohistoriallinen kokoelma Lähtökohtana esineellisen kulttuuriperinnön säilyttämisessä jälkipolville Salossa on paikallismuseoiden kokoelmatoiminnan kehittäminen lautakunnan 2016 hyväksymän paikallismuseosuunnitelman mukaan. Vuodelle 2022 ulottuvan suunnitelman toteuttaminen aloitetaan Halikon ja Perniön museoiden kokoelmien digitoinnilla ja arvoluokituksella 2017. Museokiinteistöjen ja niissä olevien kokoelmien hallinnan selvitystä jatketaan kotiseutuyhdistysten kanssa. Kiinteistöjen kunnostamista jatketaan osittain perinnerakentamiseen erikoistuneilla ostopalveluilla. Kokoelmia kartutetaan rajoitetusti lahjoituksina. Tapahtumat Kulttuuriasiain yksikön klassisen musiikin konserttisarja järjestetään Veturitallissa. Taidemuseo vastaa myös itse tapahtumatilaisuuksien kuten kevyen musiikin, esitelmien ja taidetapahtumien järjestämisestä iltaisin. Päivisin kahvila- ja tornitiloissa on kokouksia. Veturitallin käyttöä kulttuurisena monitoimitilana kohennetaan eristämällä siirrettävällä lasiseinällä aula ja kahvilatila toisistaan. Elektroniikkamuseon tapahtumissa otetaan huomioon myös Astrum-keskuksen muu ohjelmisto. Paikallismuseoihin järjestetään tapahtumia osittain yhteistyössä yhdistysten kanssa. Tiedotus, markkinointi Toteutetaan yhteinen vuosikalenteri Salon kotitalouksiin jaettavaksi sekä museomatkailun tarpeisiin. Jatketaan paikallista katumarkkinointia. Vaihtuvista päänäyttelyistä ilmoitetaan tiedotusvälineissä. Lisätään sosiaalisessa mediassa leviävää markkinointia. SAMUn paikallismuseoiden markkinointia varten valmistetaan seudun historiasta ja kulttuuriperinnöstä kertova video. Muu talous ja henkilöstö Museopalvelujen toimintakate jakautuu taidemuseon osuuteen 54 % ja historiallisen museon osuuteen 46 %. Henkilöstöä taidemuseolla on 6 vakinaista, historiallisessa museossa 3 vakinaista. Toimipisteitä taidemuseolla on 1, historiallisella museolla 9, josta paikallismuseokohteet (8) ovat erittäin pieniä. Toimitilavuokrissa taidemuseon osuus on 41 %.
21 (38) 2.3 Kulttuuripalveluiden tuloslaskelmat Tuloslaskelma 4004 Kulttuuripalvelut TP2015 TA2016 HKE KHE TA2017 TA% Toimintatuotot 296 460 158 714 99 985 99 985 99 985-37 Myyntituotot 85 977 53 609 25 529 25 529 25 529-52,4 Tuet ja avustukset 71 753 0 0 0 0 0 Muut toimintatuotot 138 730 105 105 74 456 74 456 74 456-29,2 Toimintakulut -1 527 932-1 408 061-1 413 340-1 403 732-1 403 732-0,3 Henkilöstökulut -600 655-465 121-489 791-480 183-480 183 3,2 Palkat ja palkkiot -475 042-354 696-382 711-374 337-374 337 5,5 Henkilösivukulut -125 612-110 425-107 080-105 846-105 846-4,1 Palvelujen ostot -417 099-408 037-422 227-422 227-422 227 3,5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -81 578-86 761-65 974-65 974-65 974-24 Avustukset -138 000-140 000-140 000-140 000-140 000 0 Muut toimintakulut -290 600-308 142-295 348-295 348-295 348-4,2 Toimintakate -1 231 472-1 249 347-1 313 355-1 303 747-1 303 747 4,4 Tuloslaskelma 4015 Kulttuuriasiainyksikkö TP2015 TA2016 HKE KHE TA2017 TA% Toimintatuotot 11 337 18 110 12 000 12 000 12 000-33,7 Myyntituotot 11 337 18 110 0 0 0-100 Muut toimintatuotot 0 0 12 000 12 000 12 000 0 Toimintakulut -344 888-355 406-344 720-341 667-341 667-3,9 Henkilöstökulut -61 123-67 191-61 157-58 104-58 104-13,5 Palkat ja palkkiot -37 549-40 959-37 508-36 677-36 677-10,5 Henkilösivukulut -23 574-26 232-23 649-21 426-21 426-18,3 Palvelujen ostot -113 813-109 329-114 286-114 286-114 286 4,5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 927-4 776-700 -700-700 -85,3 Avustukset -138 000-140 000-140 000-140 000-140 000 0 Muut toimintakulut -30 024-34 110-28 577-28 577-28 577-16,2 Toimintakate -333 551-337 296-332 720-329 667-329 667-2,3
22 (38) Tuloslaskelma Tulosyksikkö: 4025, 4030 Museopalvelut TP2015 TA2016 HKE KHE TA2017 TA% Toimintatuotot 285123 140604 87985 87985 87985-37,4 Myyntituotot 74640 35499 25529 25529 25529-28,1 Tuet ja avustukset 71753 0 0 0 0 0 Muut toimintatuotot 138730 105105 62456 62456 62456-40,6 Toimintakulut -1183044-1052654 -1068619-1062065 -1062065 0,9 Henkilöstökulut -539532-397929 -428633-422079 -422079 6,1 Palkat ja palkkiot -437494-313737 -345203-337660 -337660 7,6 Henkilösivukulut -102038-84192 -83430-84419 -84419 0,3 Palvelujen ostot -303286-298708 -307941-307941 -307941 3,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -79651-81985 -65274-65274 -65274-20,4 Muut toimintakulut -260576-274032 -266771-266771 -266771-2,6 Toimintakate -897922-912050 -980634-974080 -974080 6,8
23 (38) 2.4 Kulttuuripalvelujen toimintatiedot Toiminta TP 2015 TA2016 +MRM HKE 2017 TA 2017 Osaston hallinto Vakinaista henkilöstöä Kulut 509 Tuotot Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut 17 906 26 029 17 908 15 069 Myönnetyt toimintatuet ja avustukset Kulut 138 000 140 000 140 000 140 000 Vakituista henkilökuntaa Yleiset kulttuuripalvelut Kulttuuritapahtumat ja -tilaisuudet Tapahtumat ja tilaisuudet 80 120 150 150 Kävijämäärä 16 600 16 000 20 000 20 000 Kulut 206 379 215 406 204 721 201 667 /tapahtumat, tilaisuudet 2 580 1 795 1 365 1 344 /kävijä 12,43 13,46 10,24 10,08 Vakinaista henkilöstöä 1 1 1 1 Tuotot 11 337 17 110 12 000 12 000 /asukas 3,82 4 3,8 3,74 Taidemuseopalvelut Yleisöpalvelutoiminta (Veturitalli) Kävijämäärä 47 136 18 000 18 000 18 000 Aukiolopäivät 273 264 264 Kulut 636 400 514 650 546 135 542 379 /kävijä 13,5 28,59 30,34 30,13 Vakinaista henkilöstöä 5 5 5 5 Tuotot 242 372 139 469 81 810 81 810 /asukas 11,79 9,55 10,13 10,06 Taidekokoelmatyö Kulut 62 598 73 953 73 037 72 325 Kokoelman teosmäärä (sis. luonnokset) 2 351 2 346 2 376 2 376 Kokoelmasta kunnan tiloissa esillä 46 % 45 % 45 % 45 % Vakinaista henkilöstöä 1 1 1 1 /asukas 1,16 1,37 1,36 1,34 Samu, tuotanto- ja kulttuurihistorialliset museopalvelut Kulttuuriperinteen välittäminen (yleisötyö) Kävijämäärä 7 701 10 000 10 000 10 000 Aukiolopäivät 357 320 353 353 Kulut 153 347 179 199 200 664 199 371 /kävijä 19,91 17,92 24,88 24,8 Vakinaista henkilöstöä 1 2 2 2 Tuotot 42 750 0 6 175 6 175 /asukas 2,84 3,32 4,62 4,6 Kulttuuriperinteen säilyttäminen (kokoelmat) Kokoelmien kokonaismäärä, josta 69 000 69 163 70 164 70 164 luetteloidut esineet ja valokuvat 36 728 36 728 41 000 41 000 Kulut 330 700 284 853 248 783 247 991 /kokonaismäärä 4,79 4,12 2,86 2,84 Vakinaista henkilöstöä 2 1 1 1 Tuotot 7 135 /asukas 6,12 5,28 3,72 3,7 Kulttuuripalvelut yhteensä Tuotot 296 459 163 714 99 985 99 985 Kulut 1 527 933 1 408 061 1 413 340 1 403 733 Netto -1 231 474-1 244 347-1 313 355-1 303 748 Netto /asukas 22,81 22,75 24,01 23,83
24 (38) 2.5 Kulttuuripalveluiden käyttösuunnitelma Tehtäväalue Tulosyksiköt Tehtäväalueen esimies Kulttuuripalvelut Kulttuuriasiain yksikkö, taidemuseo Veturitalli, Salon historiallinen museo SAMU Vapaa-aikapäällikkö Toiminnallinen kuvaus/muutokset Kulttuuriasiainyksikkö Palvelusopimuksella kustannetaan - Salo Jazz ry:n tuottamaa ympärivuotista konsertti- ja koulutustoimintaa ja International Jazz Festival -tapahtumassa tehtävää kulttuurityötä (9.000 ) - Wiurilan kesä -taidenäyttely tapahtumaa oheistoimintoineen (9.000 ) - Salo Lasten Laulukaupunki ry:n tuottamaa lasten konsertti- ja toimintatapahtumia (9.000 ) - Raatalan Humpparalli -tapahtumakokonaisuutta (5.000 ) - Salo Irish Festivaalitapahtumaa (2.000 ) - Yö Kuusjoella -tapahtumaa (1.500 ) - Pimeän peitto laskeutuu Perniöön -tapahtumaa (7.000 ) - ympärivuotinen tapahtumatuotanto Suomusjärvelle (3.500 ) - säännölliset esitystoiminnat Salon kaupungin tehostetutun palveluasumisen kohteisiin, hoivakoteihin ja palvelukeskuksiin (5.000 ) - laatuelokuvasarja (10 kpl) Bio-Salossa (4.000 ) - oopperaa ja balettia valkokankaalla (10 kpl) Bio-Salossa (2.000 ) - klassisen musiikin taidekummitoiminta Kaivolan, Kuusjoen ja Ollikkalan ala-asteen koululaisille ja eläkeläisryhmille, (3.000 ) - koululaiskonserttikiertueet (7.500 ) - maahanmuuttajien kanssa tehtävää kulttuurityötä (2.000 ) - romanikulttuurin edistämistä ja tunnetuksi tekemistä (2.000 ) - kulttuuriasiain yksikön oma klassisen musiikin konserttituotanto ja muu tapahtumatuotanto (21.500 ) Museopalvelut Kehittäminen: - Salon historiallinen museo SAMUn vuoden 2017 keskeisin painopiste on kehittämistyö o SAMUn paikallismuseoiden kehittämisessä edetään vapaa-ajan lautakunnassa 16.6.2016 hyväksytyn suunnitelman mukaan: Halikon ja Perniön museoiden kokoelmatoimenpiteet, ks. Kokoelmatyö - Salon elektroniikkamuseon kehittämisessä edetään kaupunginvaltuuston 14.11.2016 hyväksymän elektroniikkamuseon toimintaa ja kokoelmaa koskevien selvityspyyntöjen mukaan.. o maaliskuun loppuun mennessä selvitetään kaupunginhallitukselle, millä aikataululla ja millä toimilla elektroniikkamuseon varastotila voidaan purkaa o selvitykseen lisätään, kuinka tyhjiksi jäävistä kokoelmatiloista luovutaan mahdollisimman pian o miten kokoelmia voidaan tiivistää ja keskittyä salolaisen elektroniikkateollisuuden tuotannon esittelyyn näyttelyssä o miten elektroniikkamuseosta saadaan toteutettua ytimekäs Salon elektroniikkateollisuuden historiaa kuvaava näyttely ja samalla huomioida showroomin avulla salolaisten teknologiayritysten uusinta tuotantoa, mikä esittely laajentaa näyttelyn aikajanan menneisyydestä tulevaisuuteen o selvitetään mahdollisuus koota Marimekko-kokoelma, Kupittaan Saven kokoelma sekä elektroniikkaesineistö yhtenäiseksi kokoelmaksi - museopalvelujen keskusvarastona toimivan uuden säilytystilan saaminen kaupungin omista tiloista - millä toimenpiteillä voidaan luopua elektroniikkakokoelmasta ylimääräiseksi jäävästä aineistosta
25 (38) Yleisöpalvelu: Näyttelyt Salon taidemuseo Veturitalli: - Heikki Willamon luontokuvanäyttely 4.2.-7.5.2017 - Pitsi on Pop näyttely 20.5.-17.9.2017 - Elliott Erwitt retrospektiivi 30.9.2017-4.2.2018. Salon historiallisen museon SAMU: - paikallismuseoiden Suomi100 aiheiset kesänäyttelyt yhdistysten kanssa Museokasvatus/Saavutettavuus: - ääniopasteet taidemuseon päänäyttelyihin sekä elektroniikkamuseon kokoelmanäyttelyyn, ja niistä mobiiliopasteet - yleisövideot taidemuseon kahteen näyttelyyn ja paikallismuseoista esihistoria-video - Suomi100 juhlavuoden luentojen järjestäminen Kokoelmatyö: - selvitetään taidemuseon kokoelmatallennusohjelman siirto MuseumPlusRia tallennusjärjestelmään nykyisen Muusa-järjestelmän sijasta - Halikon ja Perniön museoiden kehittäminen aloitetaan näiden museoiden kokoelmien inventoinnilla, sen yhteydessä tehtävällä arvoluokituksella sekä näiden jälkeisellä luettelointitoimenpiteillä sähköiseen kokoelmahallintajärjestelmään Muskettiin (digitointi) Voimavarat 2017 museopalvelujen esimies 1 intendentti 2 kulttuurituottaja 1 toimistosihteeri 1 museoassistentti 2 museomestari 1 Tutkija 1 Museoamanuenssi 1 Seurattavat suoritteet Esitetään kulttuuripalvelujen yhteisenä toimintatietotilastona.
26 (38) 3 KIRJASTOPALVELUT 3.1 Kirjastopalveluiden keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit Kirjastopalvelujen keskeiset tavoitteet Kirjastopalvelut tarjoavat kuntalaisille perinteisen kirjastopalvelun lisäksi kohtaamispaikan, jossa voi lukea sanoma- ja aikakauslehtiä sekä hoitaa asioitaan kirjaston asiakaskoneilla. Kirjastoissa voi ottaa kopioita, tulostaa sekä skannata asiakirjoja ja valokuvia. Erityisesti lähikirjastot ovat kuntalaisille merkittäviä kohtaamispaikkoja, koska ne ovat lähes ainoita vapaasti käytettäviä palveluja keskustan ulkopuolella. Kirjastojen käyttö on Salossa jatkunut totutun vilkkaana. Kirjastopalvelujen merkittävimmät riskit Taloudellisesti huonot ajat merkitsevät kirjastoille korkeata käyttöastetta. Tämä tarkoittaa Salon kirjastopalveluille todellista haastetta resurssien riittämiselle, kun kasvavaa palvelun kysyntää joudutaan kohtaamaan niukkenevin henkilöstöresurssein. Vakanssien täyttämättä jättämiset ja sijaisten rekrytointikielto vaikeuttavat palvelujen järkevää mitoitusta. Vuoden 2017 aikana on odotettavissa kahden henkilön eläkkeelle siirtymiset. Näiden kahden tehtävän palkat ja sivukulut ovat suuruudeltaan yhteensä 80.000. 3.2 Palveluiden painopistealueet sekä keskeisten toimintamenojen ja tulojen perustelut Painopistealueet kirjaston palvelukonseptin uudistuksen jatkaminen lapsille, nuorille ja vanhuksille suunnatut kirjastopalvelut palvelun hyvä tavoitettavuus henkilöstön jaksamisesta huolehtiminen yhteistyön lisääminen eri toimijoiden kanssa Keskeiset toimintamenojen ja tulojen perustelut Kirjastopalvelujen toimintakate on vuoden 2017 talousarvioesityksessä 2.862.336 eli n. 2 % annettua raamia korkeampi. Ylitys selittyy sillä, että raamissa on huomioitu kahden työntekijän eläkkeelle siirtyminen jo vuoden alusta. Tämä toteutuu kuitenkin vasta vuoden 2017 aikana. Koska tarkkaa eläkkeelle siirtymisaikaa ei ole tiedossa, henkilöstömenoihin on varattu rahaa täysimääräisesti. Henkilöstökulut, 1.474.083 Palkan sivukulujen osuus henkilöstömenoista on 355.513. Vuosilta 2011 2016 täyttämättömiä vakansseja on kuusi, joista viisi on lakkautettu. Vakinaisia työntekijöitä on tällä hetkellä 36, joista neljä on osa-aikaisia. Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisten kirjastojen laatusuositusten mukaan kirjastossa tulisi olla yksi kirjastoammatillinen työntekijä jokaista tuhatta asukasta kohti. Salon asukaslukuvuonna 2016 on 53.831. Palvelujen ostot, 492.302 Suurimman yksittäisen menoerän ostopalveluissa muodostaa atk-palvelut (tietoliikenneverkkojen käyttömaksut ja lisenssit 210.516 ). Toinen suuri menoerä on puhtaanapito- ja siivouspalvelut (130.494 ). Aineet, tarvikkeet ja tavarat, 390.636 Suurin osa näistä menoista koostuu aineistomäärärahoista (323 042 ). Esityksen mukaisesti vuoden 2017 aineistomääräraha on 6 asukasta kohti (laskettu 53 831 mukaan). Valtakunnallinen keskitaso on 7 asukasta kohti. Muut toimintakulut, 566.954 Sisältää muun muassa toimitilavuokrat (521.221 ) ja leasingvuokrat (47.738 ). Toimitilavuokriin on varattu 1,5 % vähemmän vuoden 2016 talousarvioon verrattuna. Sen sijaan leasingvuokrissa on kasvua 1.958, joka 4,3 enemmän vuoden 2016 talousarvioon verrattuna. Talousarvion käyttömenoihin esitetään pääkirjaston osalta 20.000 lastauslaiturin rakentamiseen. Pääkirjastorakennuksessa ei tällä hetkellä ole minkäänlaista lastauslaituria. Postin ja muiden tavarantoimittajien lähetykset joudutaan purkamaan rullakoista pihalla ja kanta-
27 (38) maan sylissä sisälle rakennukseen. Lastauslaiturin rakentaminen parantaa merkittävästi päivittäisen kirjastotyön sujuvuutta. Muutostyöt eivät edellytä nykyisten ilmastointilaitteiden tai käyttövesiputkien purkamista tai muita muutoksia. Myyntituotot, 8.298 Sisältää muun muassa asiakkaiden ottamista kopioista ja tulosteista, myydyistä kasseista ja poistokirjojen myynnistä saadut tulot. Muut toimintatuotot, 53.341 Sisältää muun muassa pääkirjaston kahvilan vuokrat, huomautus- ja varausmaksut, korvattava aineisto ja kaukolainat sekä wc:n käyttömaksut. Summa on 16.782 pienempi vuoden 2016 talousarvioon verrattuna. Tulojen vähentyminen selittyy kirjaston kahvilan vuokraamisesta saatavien tulojen pienentymisellä sekä varatun aineiston varausmaksujen poistumisesta. Tämä perustuu 1.7.2017 voimaan astuvaan kirjastolakiin. 3.3 Kirjastopalveluiden tuloslaskelma Tuloslaskelma 4100 Kirjastopalvelut TP2015 TA2016 HKE KHE TA2017 TA% Toimintatuotot 112 538 98 801 61 639 61 639 61 639-37,6 Myyntituotot 8 298 8 678 8 298 8 298 8 298-4,4 Tuet ja avustukset 45 900 0 0 0 0 0 Muut toimintatuotot 58 341 90 123 53 341 53 341 53 341-40,8 Toimintakulut -2 940 313-2 968 308-2 989 347-2 923 975-2 923 975-1,5 Henkilöstökulut -1 531 466-1 519 010-1 530 668-1 474 083-1 474 083-3 Palkat ja palkkiot -1 163 279-1 130 074-1 154 386-1 118 571-1 118 571-1 Henkilösivukulut -368 187-388 937-376 282-355 513-355 513-8,6 Palvelujen ostot -437 252-502 676-492 302-492 302-492 302-2,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -397 372-364 050-390 636-390 636-390 636 7,3 Muut toimintakulut -574 222-582 572-575 741-566 954-566 954-2,7 Toimintakate -2 827 774-2 869 507-2 927 708-2 862 336-2 862 336-0,2