VAPAA-AJAN LAUTAKUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2018 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE INVESTOINTISUUNNITELMA VUOSILLE

Transkriptio

1 VAPAA-AJAN LAUTAKUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2018 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE INVESTOINTISUUNNITELMA VUOSILLE

2 Henkilöstösuunnitelma Henkilöstösuunnitelman perustelut Hyvinvointipalvelujen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, toiminnan painopistealueet ja perustelut... 5 Hyvinvointipalvelujen tuloskortit... 5 Hyvinvointipalveluiden toimintastrategia Vapaa-ajan palvelut Kulttuuripalvelut Kirjasto- ja tietopalvelut Liikuntapalvelut Kansalaisopisto Investointisuunnitelma Investointisuunnitelman perustelut... 37

3 Henkilöstösuunnitelma Uudet virat ja työsuhteet Palvelualue Kustannuspaikka Tehtävänimike Palkka/v TS 2018 HKE 2018 KJE 2018 KHE 2018 TA 2018 Kaikki henkilöstökulut/vuosi TA Vapaa-ajan palvelut 4031 Salon historiallinen museo SAMU yleisöpalvelut museoassistentti (elektroniikkakokoelma) Vapaa-ajanpalvelut yhteensä Määräaikaiset toimet ja työsuhteet Palvelualue Kustannuspaikka Tehtävänimike Palkka/v 401 Vapaa-ajan palvelut TS 2018 HKE 2018 KJE 2018 KHE 2018 TA 2018 Kaikki henkilöstökulut/vuosi TA Aik. maahanmuuttajien perusopetus Määräaikaiset tuntiopettajat Kansalaisopisto Määräaikainen koulutussuunnittelija Kansalaisopisto Määräaikaiset tuntiopettajat Liikuntatoiminta Määräaikaiset tuntiohjaajat ja uimaopettajat Ulkoliikuntapaikat Määräaikaiset luistelukenttien valvojat Vapaa-ajanpalvelut yhteensä

4 Henkilöstösuunnitelman perustelut Uudet virat ja työsuhteet Hyvinvointipalvelut 401 Vapaa-ajan palvelut 4031 Salon historiallinen museo Samu, yleisöpalvelut (elektroniikkamuseo) Salon elektroniikkamuseo on ollut yleisölle avoinna ympärivuotisesti vuodesta 2014 ilman vakinaista asiakaspalveluhenkilöstöä. Aukipito on järjestetty työllistettävillä, mikä ei ole pitkäjänteistä ja tämän vuoksi museota on voitu pitää avoinna ainoastaan osan viikkoa. Elektroniikkamuseoon palkattavan museoassistentin toimenkuva suuntautuu vahvasti museon markkinointiin sekä sidosryhmätyöhön. Lisäksi museoassistentti toimii museossa oppaana, vastaa pääsylippu- ja tuotemyynnistä sekä muusta asiakaspalvelusta kuten työpajatoiminnasta ja sen kehittämisestä. Määräaikaiset toimet ja työsuhteet Hyvinvointipalvelut 401 Vapaa-ajan palvelut 4513 Liikuntatoiminta Palkkasumma kertyy liikuntatoiminnassa käytettävien liikunnan tuntiohjaajien tuntipalkoista. Tuntiohjaajina toimii liikunnanohjaajia, uimaopettajia, vauva- ja perheuinnin ohjaajia sekä avustajia. Ohjauksia on iltaisin ja viikonloppuisin Salon keskustassa sekä eri taajamissa. Vakinaisten liikunnanohjaajien ei ole mahdollista ohjata kaikkia ryhmiä. Määräaikaiset tuntiohjaajat ohjaavat keskimäärin 1-4 tuntia viikossa ohjauskausien ajan (esim. kevät, kesä tai syksy). Tuntiohjaajien avulla on liikuntapalveluissa (kuten kansalaisopistossakin) monien vuosien ajan järjestetty merkittävä osa ohjatusta liikuntatoiminnasta. Tuntiohjaajien rinnalla toimivat yhdistysten vertaisohjaajat, joita on paljon erityisesti ikääntyneiden Pirteyttä Päiviin ohjelmassa Ulkoliikuntapaikat Määräaikaiset työntekijät ovat kaupungin reuna-alueilla sijaitsevien jääkenttien hoitajia. Jääkenttien hoitajat ovat kenttien lähellä asuvia henkilöitä, jotka palkataan aina yhdeksi luistelukaudeksi kerrallaan. Vakinainen työntekijämäärä ei riitä kaikille kentille, eivätkä vakinaiset työntekijät voi iltaisin lukita koppeja ja sammuttaa valoja eri kentillä Kansalaisopisto Koulutussuunnittelija Salon kansalaisopisto on viime vuosina kehittänyt ja lisännyt järjestämäänsä maahanmuuttajakoulutusta. Sitä on toteutettu vuodesta 2012 alkaen Opetushalliuksen myöntämällä projektirahoituksella, vuodenvaihteesta lisäksi myymällä koulutusta Halikon vastaanottokeskukselle ja Kärkelän tukiasumisyksikölle sekä vuoden 2017 maaliskuusta lähtien järjestämällä edellisten rinnalla aikuisten maahanmuuttajien perusopetuksen alkuvaiheen opintoja (kp 4610), joihin saadaan erillistä valtionosuutta. Vuonna 2017 maahanmuuttajakoulutuksen määrä tulee olemaan noin 38 kurssia, yhteensä osapuilleen 2800 opetustuntia, ja opiskelijamäärä noin 440 kursseille osallistujaa, joista eri opiskelijoita on yhteensä 230 henkilöä. Tähän asti maahanmuuttajakoulutus on järjestetty ilman vakinaista koulutusta koordinoivaa henkilöä. Toiminnasta on vastannut osa-aikainen tuntiopettaja. Toiminta on kasvanut niin laajaksi, että tarvitaan välttämättä päätoiminen vastuuhenkilö, koulutussuunnittelija, jonka tehtävänä on suunnitella ja organisoida kansalaisopiston maahanmuuttajakoulutusta ja hoitaa siihen liittyviä monia oheistehtäviä sekä hanketoimintaa. Koulutussuunnittelijan tehtävää esitetään määräaikaiseksi, kestoltaan yhdeksi vuodeksi, tehtävän mahdollisen tilapäisyyden vuoksi, sillä tällä hetkellä ei ole tietoa siitä, mikä on maahanmuuttajakoulutuksen, mm. aikuisten maahanmuuttajien perusopetuksen alkuvaiheen opintojen tarve vuoden 2018 jälkeen. Määräaikaisen vakanssin hoitamiskulut voidaan

5 suurelta osin kattaa ulkopuolisella rahoituksella, jota saadaan hanketoiminnasta, myyntikoulutuksesta ja myös laskennallisesti aikuisten perusopetuksen valtionosuudesta. Kansalaisopiston määräaikaiset opettajat Hyvin suuren osan kansalaisopiston opetuksesta hoitavat määräaikaiset opettajat, tuntiopettajat. Heidät palkataan määräaikaisesti, koska kurssit, joissa he toimivat opettajina, ovat määräaikaisia Aikuisten maahanmuuttajien perusopetuksen alkuvaiheen opinnot (Kansalaisopisto) Aikuisten maahanmuuttajien perusopetuksen alkuvaiheen opetusta antavat toistaiseksi kansalaisopiston määräaikaiset tuntiopettajat. Tuntiopettajien palkkoihin on varattu 64930, oheiskuluineen Aikuisten maahanmuuttajien perusopetukseen saadaan erillinen valtionosuus.

6 Hyvinvointipalvelujen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, toiminnan painopistealueet ja perustelut Hyvinvointipalvelujen tuloskortit Elinvoima ja työpaikat Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 1. Nuorten syrjäytymisen vähentäminen 1.1. Katkeamattomat palveluketjut, jotka tukevat nuorten kouluttautumista ja työllistymistä Monialainen yhteistyö nivelvaiheet huomioiden Etsivän nuorisotyön asiakkuuksien määrä Työllistyneiden ja koulutukseen siirtyneiden määrä Nuorten löytyminen ja motivointi. Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku Suuri mahdollisuus = 5, yksi syrjäytynyt nuori kustantaa yhteiskunnalle 1,5 milj euroa Nuorisopalvelupäällikkö Uudistuvat palvelut ja kuntalaisten hyvinvointi Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 1. Edistää palveluratkaisuilla kuntalaisten hyvinvointia ja alueen vetovoimaa 1.1. Palvelut sisällöllisesti ja laadullisesti nykyvaatimusten ja kokonaisedun mukaisia Soten yhteinen laatujärjestelmä Palvelualueiden toteutuneet auditoinnit/sosiaali- terveys- ja vanhuspalveluilla on voimassa oleva laaduntunnus, SHQS-laatusertifikaatti. Henkilöstöresurssit ja vaihtuvuus Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku jonkin verran 1, mah- johtaja, Vanhus- Sosiaalipalveluiden dollinen 2 = palveluiden johtaja, Terveyspal- 2 veluiden johtaja

7 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 1.2. Salon kaupunki on Yhteisöllisten toimintamallien kehittämi- lapsiperheelle terveellinen ja turvallinen kasvuympäristö. kehitysyhteisöjen kesnen lasten ja nuorten ken (varhaiskasvatus, koulut, nuorisopalvelut, kolmas sektori) Asiakkaiden tarpeita vastaavat palvelut Asiakaslähtöinen palvelusuunnittelu Perhekeskus -toimintamallin toteuttaminen ja jalkauttaminen, ehkäisevien palveluiden vanhemmuuden tuen jatkuva vahvistaminen Organisoidaan uudelleen sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden rakennetta (perheet/aikuiset, työttömät, vanhukset) Perheiden sekä lasten ja nuorten osallistaminen osana päätöksenteon valmistelua Perhekeskusmallin mukainen toiminta käynnistynyt. Perheiden tukemiseen järjestettyjen tilaisuuksien määrä SHL asiakkaiden määrä/ls asiakkaiden määrä Uuden rakenteen mukainen toiminta käynnistyy vuonna Osallistavan mallin luominen/palvelumuotoilu. Ei saada hankkeeseen valtionavustusta. Henkilöstöresurssit ja henkilöstön vaihtuvuus. Asenteet, henkilöstöresurssi Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku Lähiliikuntapaikkainvestointien toteutuminen. mahdollinen riski = 2 Toimijoilla ei ole oman perustyön vaateiden takia mahdollista sitoutua riittävästi uuteen toimintatapaan. mahdollinen riski = 3 Lasten ja nuorten palveluiden johtaja, Varhaiskasvatuspalvelupäällikkö, Vapaa-aikapalveluiden johtaja Sosiaalipalveluiden johtaja, Terveyspalveluiden johtaja, Lasten ja nuorten palveluiden johtaja, Varhaiskasvatuspalvelupäällikkö jonkin verran 1, mah- johtaja Sosiaalipalveluiden dollinen 2 = 2 kohtalainen riski = 3 Lasten ja nuorten palveluiden johtaja, Varhaiskasvatuspalvelupäällikkö, Nuorisopalvelupäällikkö, Sosiaalipalveluiden johtaja

8 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 2. Asiakkaan valinnanmahdollisuuksien lisääminen varhaiskasvatuksessa. 3. Toimintaympäristön digitalisaatio 2.1. Yksityisen varhaiskasvatuksen määrän lisäys Asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien digitalisointi Paljon palveluita käyttävien voimassa oleva hoitosuunnitelma laadittu yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa Varhaiskasvatuksen palvelutuotannon uudelleen järjestelyt IP-toimintaprosessin sähköistäminen Sosiaalisen median hyödyntäminen hyvinvointipalveluissa Asiakas- ja potilastietojen mobiilikirjaus Lapsivaikutusten arviointimenetelmä aktiivisessa käytössä Hoitosuunnitelma laadittu 50 %:lle paljon palveluita käyttävistä Vuonna 2018 hoitopaikoista 20 % on yksityisiä Sähköistetty IPprosessi Sosiaalisen median ohjeen laatiminen ja sosiaalisen median koulutukset + viikottaiset julkaisut Järjestelmät otettu käyttöön. Asenteet, henkilöstöresurssi Henkilöstöresurssien vähäisyys, järjestelmien toimivuus Henkilöstöresurssin puute ja asenteet. Järjestelmiä ei saada käyttöön. Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku kohtalainen riski = 3 Henkilökunnan saatavuus. Ei saada kaikki laadituksi. mahdollinen riski = 2 Asiakkaat eivät siirry käyttämään palveluseteliä. mahdollinen riski = 2 Kohtalainen riski = 3 mahdollinen riski = 2 jonkin verran mahdollinen riski = 1 Lasten ja nuorten palveluiden johtaja, Varhaiskasvatuspalveluiden päällikkö, Nuorisopalvelupäällikkö, Sosiaalipalveluiden johtaja Terveyspalveluiden johtaja Varhaiskasvatuspalvelupäällikkö Lasten ja nuorten palveluiden johtaja, Opetuspäällikkö Sosiaalipalveluiden johtaja, Vanhuspalveluiden johtaja, Terveyspalveluiden johtaja, Lasten ja nuorten palveluiden johtaja, Vapaa-aikapalveluiden johtaja Vanhuspalveluiden johtaja, Terveyspalveluiden johtaja

9 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 4. Eri ryhmille kohdennettuja ennaltaehkäiseviä palveluita ylläpidetään ja kehitetään Kohderyhmien tavoittaminen, kohderyhmien kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen ja terveyden edistäminen Liikuntaneuvonta, Toteutuneiden kohdennettu kurssitarjonta, kulttuuripalveluilistujien määrä. Hanke- ryhmien määrä ja osalden markkinointi eri ryhmille, kirjasto on kohtyötaamispaikka kuntalaisille, museot tarjoavat työpajoja ja opastuksia eri ryhmille, hanketyön kautta kehittäminen, maksualennukset ja alennuskortit Lisää terveyttä edistäviä ryhmiä / yhteistyö 3. sektorin kanssa, digitalisaation suomien mahdollisuuksien hyödyntäminen Lasten ja nuorten ylipainon vähentäminen hallintorajat ylittävällä yhteistyöllä Toteutuneiden ryhmien määrä, osallistujien määrä, verkkopohjaisten kurssien (etä- ja monimuoto-opetus) määrä. Yhteistyöyhdistysten määrä palvelujen tuottamisessa Nuorten tavoittaminen Lataa Liikettä ohjelman avulla, perheiden liikuntaneuvonnan käynnistäminen, Ilo kasvaa liikkuen ohjelman kautta. Ei onnistuta tavoittamaan kohderyhmiä, resurssien vähäisyys Oikean kohderyhmän tavoittaminen. Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku mahdollinen riski = 2 Ei onnistuta tavoittamaan kohderyhmiä, resurssien vähäisyys, kolmannen sektorin resurssit ja mahdollisuus pitkäjänteiseen yhteistyöhön mahdollinen riski = 2 melko suuri riski = 4 Museopalvelujen esimies, Kansalaisopiston rehtori, Kirjastopalvelupäällikkö, Vapaaaikapalveluiden johtaja Kansalaisopiston rehtori, Kirjastopalvelupäällikkö, Vapaa-aikapalveluiden johtaja Terveyspalveluiden johtaja, Vapaa-aikapalveluiden johtaja, Varhaiskasvatuspalvelupäällikkö

10 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 5. Vapaa-aikapalveluita kehitetään nykyistä palveluverkkoa ylläpitämällä ja parantamalla palveluiden saavutettavuutta mm. digitalisoinnin avulla sekä uusia toimintamalleja toteuttamalla Kuntalaisten aktivoiminen vapaa-aikapalveluiden pariin yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Digitalisaation avulla pystytään säilyttämään ja kehittämään nykyisiä laadukkaita vapaa-ajanpalveluita nykyisillä resursseilla Sähköisten palveluiden tarjonnan lisääminen, investoinnit ja kehittämishankkeet Lähikirjastojen automatisointi suunnitelman mukaan, verkkokirjaston käytön lisääntyminen (varaukset ja lainojen uusimiset), mobiilimaksamisen mahdollistaminen, kansalaisopiston opetuksen uudet toimintamallit, paikallismuseoiden inventointien toteutuminen, Veturitallin laajennuksen käynnistäminen ja toteutuneiden ääni- ja mobiiliopastusten määrä, kirjaston irtaimistohankinnat ja RFID:n käyttöönotto, lähiliikuntapaikkojen investoinnit Digitalisaation hyödyntämisessä riskinä asenteiden hidas muutos sekä lisenssimaksujen kasvu. Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku Digitaalisuuden li- esimies, Kansalais- Museopalvelujen sääminen opiston rehtori, riski mahdollinen = 2 päällikkö, Vapaa- Kirjastopalveluaikapalveluiden johtaja Vakavarainen talous Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 1. Edistää kustannustehokkuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta Optimaalinen palveluketju talouden, toiminnan ja kokonaisedun näkökulmasta sekä uudistuneet toimintatavat Vanhuspalveluiden lyhyen ja pitkäaikaisen tukiasumisen yksiköt Lyhytaikaisessa vähintään 90 % kotiutuu, pitkäaikaisessa siirtymiä ympärivuorokautiseen hoitoon on alle 20 %. Hankkeen jatko. Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku Merkittävä Vanhuspalveluiden 2, mahdollinen 2 = johtaja 4

11 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 2. Hallintorajat ylittävä tilojen yhteiskäyttö. 3. Kustannustehokas palvelutuotanto varhaiskasvatuksessa 4. Opetustilat ja oppilasmäärä suhteessa toisiinsa tehokkaassa käytössä. 5. Kustannustehokas vapaa-ajanpalvelutuotanto 1.2. Palvelujen, hankkeiden, tietojärjestelmien ja prosessien kokonaisarkkitehtuurilähtöinen kehittäminen Tilat ovat tehokkaassa ja monipuolisessa käytössä muovautuen eri käyttäjien ja kuntalaisten tarpeisiin Hoitopaikkojen optimaalinen käyttö 4.1. Oppimisympäristöselvitys ja sen toimenpiteiden toteuttaminen Laadukkaiden palveluiden tuottaminen ja kehittäminen vertailukuntien resurssien tasolla Jatkuva keskeisten hoito- ja palveluketjujen tarkastelu Kohdennetut palveluketjut on tarkistettu Laaditaan kasvatus- ja opetuspalveluitearkkitehtuurikuvaus Laadittu tavoiden tavoitearkkitehtuurikuvaus Tilojen poikkihallinnollinen yhteissuunnittelu, tilojen avaaminen alueen asukkaiden käyttöön Uudistusten hallittu ja ripeä täytäntöönpano, keskitetty ja tehokas palveluohjaus Muuntojoustavat ja kustannustehokkaat tilaratkaisut, jotka tukevat uutta opsia ja kestävää kehitystä Yhteistyön kehittäminen kolmannen sektorin, kaupungin oman organisaation ja yksityisen sektorin kanssa. Oman toiminnan kehittäminen Uudet tilaratkaisut, tilojen määrän ja käyttöasteen kartoitus, uusien palvelutarpeiden mahdollistaminen Kustannukset /oppilas, perusopetuksen ja lukion nettokustannukset /oppilas vertailukuntien tasoa Nettokustannukset vertailukuntien keskitasoa. Avainhenkilöiden aikapula. Asenteet, yhteistyön puuttuminen, järjestelmien yhteentoimivuus. Asenteet, yhteistyön puuttuminen Asiakkaan hoitomatkan piteneminen Tilojen tehoton käyttö suhteessa oppilasmäärään ja ylisuuret kustannukset. Liian vähän resursseja kehittämistyöhön, huonoin tilanne kulttuuripalveluissa. Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku Merkittävä = 2 Mahdollinen = 2 = 4 Melko suuri = 4 kohtalainen riski = Täyttöaste 95 %, päivähoitopaikan hinta vertailukuntien tasoa mahdollinen riski = 2 melko suuri riski = 4 melko suuri riski = 4 Terveyspalveluiden johtaja, Vanhuspalveluiden johtaja Lasten ja nuorten palveluiden johtaja Lasten ja nuorten palveluiden johtaja, Varhaiskasvatuspalvelupäällikkö, Nuorisopalvelupäällikkö, Vapaa-aikapalveluiden johtaja Varhaiskasvatuspalvelupäällikkö Lasten ja nuorten palveluiden johtaja Museopalvelujen esimies, Kansalaisopiston rehtori, Nuorisopalvelupäällikkö, Kirjastopalvelupäällikkö, Vapaa-aikapalveluiden johtaja

12 Johtaminen ja osaava henkilöstö Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 1. Tukea ja kannustaa 1.1. Ammattitaitoinen ja henkilöstön osaamista ja osaava henkilöstö. hyvinvointia. 2. Koulujen ja päiväkotien systeeminen kehittäminen digitalisaatiota hyödyntäen Opettajien osaamisen vahvistaminen Pedagogisen jaetun johtajuuden vahvistaminen Täydennyskoulutus henkilökohtaiseen koulutussuunnitelmaan perustuen Jatkuva perehdytys suhteutettuna työtehtävään Opettajien kehittämisohjelman toteuttaminen Rehtoreiden koulutusohjelman toteuttaminen Täydennyskoulutusvelvoitteet toteutuvat Perehdytysseuranta on toteutunut Opettajien oppimispäiväkirjat, opettajan pedagoginen e-käsikirja Rehtoreiden oppimispäiväkirjat, johtamisen pedagoginen e- käsikirja. Asiakastyön määrä suhteessa resursseihin. Perehdys ei toteudu. Henkilöstöresurssin vähäisyys. Leikkaukset talousarvioon, jotka vähentävät ydintoiminnan resurssia ja Oppiva Salo -kehittämisohjelman toteutumista. Henkilöstöresurssin vähäisyys. Leikkaukset talousarvioon, jotka vähentävät ydintoiminnan resurssia ja Oppiva Salo -kehittämisohjelman toteutumista. Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku jonkin verran 1, mahdollinen 2 =2 mahdollinen riski = 2 kohtalainen riski = 3 kohtalainen riski = 3 Sosiaalipalveluiden johtaja, Vanhuspalveluiden johtaja, Terveyspalveluiden johtaja, Varhaiskasvatuspalvelupäällikkö Sosiaalipalveluiden johtaja, Vanhuspalveluiden johtaja, Terveyspalveluiden johtaja, Lasten ja nuorten palveluiden johtaja, Vapaa-aikapalveluiden johtaja Lasten ja nuorten palveluiden johtaja, Opetuspäällikkö Lasten ja nuorten palveluiden johtaja, Opetuspäällikkö

13 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 2.3. Fyysisten oppimisympäristöjen parantaminen Oppiva Salo -kehittämisohjelman toimenpiteiden hallittu toteuttaminen %:ssa kouluista on vähintään yksi muuntojoustava oppimistila. Henkilöstöresurssin vähäisyys. Leikkaukset talousarvioon, jotka vähentävät ydintoiminnan resurssia ja Oppiva Salo -kehittämisohjelman toteutumista. Riskin vaikutus, to- Vastuutaho dennäköi- syys ja riskiluku kohtalainen riski = 3 Lasten ja nuorten palveluiden johtaja, Opetuspäällikkö

14 Hyvinvointipalvelujen toimintastrategia : Salon sairaalan tulevaisuus toimintakykyisenä, päivystävänä maakunnan kakkossairaalana varmistetaan yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa. Asukkaiden akuutti- ja kiireettömän hoidon vastaanotto-, kuntoutus ja muut lakisääteiset palvelut turvataan kaupungissa toimivina lähipalveluina myös toimintaympäristön muuttuessa. Ikääntyneiden kasvavaan palvelutarpeeseen vastataan ensisijaisesti kotiin annettavilla palveluilla ja tukemalla toimintakykyä. Vahvistetaan oikea-aikaisia sosiaalihuoltolain mukaisia palveluita, jotta erityspalveluiden tarve vähenee tulevaisuudessa. Lasten ja nuorten hyvinvointia edistetään kehittämällä varhaiskasvatuksen ja opetuksen oppimisympäristöjä sekä laajentamalla yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Oppilaiden tulevaisuuden osaamistarpeet varmistetaan Oppiva Salo ohjelmalla. Asukkaiden aktiivista elämäntapaa edistetään helposti saavutettavilla vapaa-aikapalveluilla. Sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun osallistutaan aktiivisesti kuntalaisten palveluiden turvaamiseksi ja henkilöstön tulevaisuuden turvaamiseksi. Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä toimitaan yhteistyössä järjestöjen ja kolmannen sektorin kanssa. Vapaa-ajan palvelut 1. Vapaa-ajan palveluiden perustehtävä Vapaa-ajan palvelut vastaavat kaupungin kulttuuri-, kirjasto-, liikunta-, ja kansalaisopistopalveluiden järjestämisestä kuntalaisten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Vapaa-ajan palveluilla mahdollistetaan myös itsensä elinikäinen kehittäminen. Palvelujen halutaan olevan helposti saavutettavia, vetovoimaisia, laadukkaita ja ajan tasalla olevia. 1.1 Painopisteet 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin tukeminen ja terveyden edistäminen laadukkaiden ja ajantasaisten vapaa-ajanpalveluiden avulla 2. Elintapasairauksien ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy. Liikuntamahdollisuuksien tarjoaminen kaikenikäisille ja elinikäisen oppimisen mahdollistaminen 3. Palveluiden saavutettavuuden kehittäminen digitalisoinnin avulla 4. Kaupungin vetovoimaisuuden edistäminen muutto- ja matkailukaupunkina tarjoamalla esim. monipuolisia liikuntapalveluja ja kulttuurisia kärkipalveluja, kävijämäärien kasvattaminen 5. Yhteistyön tiivistäminen kolmannen sektorin ja kaupungin oman organisaation kanssa, kaupunkiyhteisöllisyyteen ja kaupunkikuvaan vaikuttaminen 6. Eri ryhmille kohdennettujen palveluiden kehittäminen mm. hanketyön avulla (mm. vähän liikkuvat, työttömät, ikäihmiset, maahanmuuttajat, lapset, nuoret, ylipainoiset) 7. Uusien liiketoimintamahdollisuuksien kehittäminen yksityisten toimijoiden kanssa Urheilupuiston palveluita tuotteistamalla 1.2 Merkittävimmät riskit Ydintoimintojen supistuminen kaupungin säästöjen vuoksi Palvelutason heikkeneminen pienentyneillä henkilöstöresursseilla Kehittämistyö vähenee, koska resurssit eivät riitä Tilojen käyminen soveltumattomaksi palvelujen tuottamiseen, ellei tiloja uudisteta ja pidetä hyvässä kunnossa

15 1.3 Talousarvion perustelut Vapaa-ajan palveluiden toimintatuotot ovat e pienemmät kuin vuoden 2017 talousarviossa. Menot ovat annetun raamin mukaiset eli samat kuin 2017 talousarviossa. Toimintatuottojen pienenemisestä johtuen toimintakate on suurempi kuin vuonna Tulojen pienennys johtuu eläkeläisliikuntakortin ja työttömien Virkisty virtaa kortin käyttöönotoista ja näiden edullisuuden aiheuttamista tulonmenetyksistä sekä uimarantojen lasten saunamaksujen poistamisesta kesällä Tulojen saavuttamiseksi korttien käytöstä pitäisi luopua ja laittaa asiakkaat maksamaan hinnaston mukaiset uimahallimaksut, kuntosalikortit ja ohjatun liikunnan osallistumismaksut sekä palauttaa saunamaksut. Tämä johtaisi kuitenkin todennäköisesti ainakin eläkeläisten kohdalla liikuntapalvelujen käytön vähenemiseen. Tarkemmat perustelut on kerrottu liikuntapalvelujen talousarvioperusteluissa. Vapaa-aikapalveluiden yhteisille kustannuspaikoille (4001 vapaa-aikalautakunta, 4009 vapaa-aikapalvelujen hallinto) on kirjattu vapaa-ajanlautakunnan kulut, vapaa-aikapalveluiden johtajan palkasta 25 % (50 % liikunnassa, 25 % kulttuurissa), koko palvelualueen KuEL varhemaksut ennenaikaisista eläkkeistä sekä koulutusmäärärahaa. Vapaa-ajan lautakunnan tuloslaskelma 41 VAPAA-AIKALTK TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 Ero% TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT ,9 MAKSUTUOTOT ,0 TUET JA AVUSTUKSET ,7 MUUT TOIMINTATUOTOT ,9 TOIMINTATUOTOT ,3 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT ,5 PALKAT JA PALKKIOT ,2 HENKILÖSIVUKULUT ,9 ELÄKEKULUT ,1 MUUT HENKILÖSIVUKULUT ,6 PALVELUJEN OSTOT ,3 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT ,9 AVUSTUKSET ,0 MUUT TOIMINTAKULUT ,8 TOIMINTAKULUT ,0 TOIMINTAKATE ,9 POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POIS- TOT ,8 POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,8 TILIKAUDEN TULOS ,2 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALI- JÄÄMÄ ,2

16 Tuloslaskelma: 41 VAPAA-AIKALTK 4001 VAPAA-AJAN PALVELUT TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 Ero% TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT ,9 PALKAT JA PALKKIOT ,8 HENKILÖSIVUKULUT ,9 ELÄKEKULUT ,0 MUUT HENKILÖSIVUKULUT ,8 PALVELUJEN OSTOT ,0 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT ,3 MUUT TOIMINTAKULUT ,4 TOIMINTAKULUT ,2 TOIMINTAKATE ,2 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALI- JÄÄMÄ ,2 Toimintatiedot 4001 Vapaa-ajanpalvelujen hallinto HKE TP 2016 TA 2017+MRM 2018 Toiminta Vapaa-aika lautakunta Kokoukset Käsitellyt asiat Kulut / käsitelty asia / kokous Vapaa-ajan palvelujen hallinto Kulut Varhaiseläkemenoperusteinen määräraha, käyttö palveluilla Vakituista henkilöstöä 0,3 0,5 0,3 Tuotot 0 Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut 351 Vapaa-ajanpalvelujen hallinto yhteensä Tuotot Kulut Netto Poistot ja arvonalentumiset

17 Kulttuuripalvelut 2.1 Kulttuuriasiain yksikkö Painopisteenä on määrärahojen oikea kohdentaminen, saavutettavuus ja yhteistyö. Kulttuuriasiain yksikön toiminta nojaa Varsinais-Suomen kulttuuristrategian kantavaan teemaan - kumppanuuteen. Kumppanuutta tarkentavat näkökulmat vastuullisuus, yhteistyötaidot, saavutettavuus ja resurssiviisaus. Kulttuuri ja taide ovat perusoikeuksia ja pitää ymmärtää kulttuurin moninaiset hyvinvointivaikutukset ja kulttuuri- ja taidekasvatuksen luoma perusta henkilökohtaisen taidesuhteen syntymiselle ja läpi elämänkaaren jatkuvaksi mahdollisuudeksi. Talousarvioon on varattu euroa avustuksiin. Tästä summasta myönnetään yleisavustuksia rekisteröidyille kulttuuri- ja taidetoimintaa harjoittaville yhdistyksille ja kohdeavustuksia, joita voivat hakea salolaiset taiteilijat, työryhmät ja kulttuuriyhdistykset taiteellisen sisällön tuottamiseen. Kulttuuripalvelujen toteuttamisessa kehitetään yhteistyötä ja olemassa olevia palveluja eri toimijoiden kanssa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on varattu euroa palvelujen ostoja varten. Summa käytetään kulttuuritapahtumien järjestämiseen yhdistysten ja ammattitaiteilijoista koostuvien työryhmien kanssa tehtävien palvelusopimusten kautta. Näin syntyvä kumppanuus toteuttaa innovatiivista ja avointa toimintakulttuuria ja takaa kaupunkilaisille laadukkaan kulttuuritapahtumatarjonnan. Verkostomaista yhteistyötä edistetään kulttuurihyvinvoinnin, luovan yrittäjyyden ja tapahtumatyön kautta. Kulttuuriasiain yksikkö edellyttää tiivistä sisällöllistä yhteistyötä yhdistysten välillä. Palvelusopimuksin kustannetaan mm. - Wiurilan kesä -taidenäyttelykokonaisuutta oheistoimintoineen - Salo Jazz ry:n tuottamaa ympärivuotista konsertti- ja koulutustoimintaa - Salo Lasten laulukaupunki ry:n tuottamaa ympärivuotista konsertti- ja tapahtumatoimintaa lapsille ja koko perheelle - Salo Irish Festival -tapahtumaa - Jatkumona kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 tapahtumista Pimeän peitto laskeutuu Perniössä ja Yö Kuusjoella -tapahtumia - Suomusjärvellä tehtävää ympärivuotista kulttuuritoimintaa Määrärahasta maksetaan kulttuuriasiain yksikön oma klassisen musiikin konserttituotanto ja laatuelokuvasarja ja oopperaa ja balettia valkokankaalla -näytökset. Riskit ovat hallinnassa, jos edellytykset luodulle toimintamallille kaupungin ja kolmannen sektorin toimijoiden vastuullisesta yhteistyöstä ja kumppanuudesta kulttuuritarjonnan järjestämisessä ja rahoittamisessa voidaan säilyttää. 2.2 Museopalvelut Salon museopalvelujen yhteinen toiminta-ajatus on edistää Salossa kuvataiteen ja historiallisen kulttuurin säilymistä, kehittymistä ja esille saattamista. Salon museopalvelut tuottaa korkeatasoisia vaihtuvia näyttelyjä tai näyttelyjä omista kokoelmista. Museot esittelevät kokoelmiaan joko museoissa, kaupungin toimipisteissä tai kotisivuillaan. Toiminta on saavutettavaa ja asiakkaan huomioivaa ja sitä edistetään museokasvatuksellisin keinoin. Museot huolehtivat seudun taide- ja kulttuuriperinnön vaalimisesta ja kartuttavat sitä ostoin, lahjoituksin tai talletuksin. Museot ovat kohtaamispaikkoja ja oppimisympäristöjä. Museopalvelujen toiminnot jakautuvat yleisötyöhön ja kokoelmatyöhön. Tuloja saadaan pääsylippujen myynnistä museokohteissa ja taidemuseon museokaupan tuotemyynnistä Yleisötyö Painopisteenä ovat kulttuurimatkailua edistävät, vetovoimaiset, laadukkaasti tuotetut ja tutkitut museopalvelujen näyttelyt. Taidemuseo järjestää kolme uutta vaihtuvaa päänäyttelyä Veturitallissa. Keväällä on esillä Salon taiteilijaseuran 50-vuotisjuhlanäyttely sisältäen nykytaidetta ja Anja Ahon muistonäyttelyn. Kesä on vielä avoin. Syksyllä esitellään taidemaalari Nanna Suden laaja näyttely, jossa mukana on myös Suomessa toimivan Canal Chang-Jägerroosin teoksia. Näyttelyjulkaisut tuotetaan taiteilijaseuran juhlanäyttelyyn ja Nanna Suden näyttelyyn, jälkimmäinen kustannusyhteistyönä usean taidemuseon kesken.

18 Elektroniikkamuseossa on nähtävillä omista kokoelmista koottu, jatkuvasti täydentyvä MADE IN SALO - näyttely, joka esittelee 90 vuoden ajalta erityisesti paikallisen ja samalla globaalin elektroniikkateollisuuden historiaa. Näyttelyä kehitetään edelleen salolaisen elektroniikkateollisuuden merkittäviä kehitysaskelia kuvaavalla aikajanalla sekä salolaisyrityksiä esittelevällä showroomilla. Valmistellaan asiantuntijajulkaisua tilaamalla artikkeleja salolaisen alan teollisuuden edistysaskelista ja niiden vaikutuksesta kertovaa julkaisua varten. Salon paikallismuseot (9 kohdetta) esittelevät paikallisten kotiseutuyhdistysten valmistamia erikoisnäyttelyjä kesäisin. Museokasvatus lisää taiteen ja kulttuuriperinnön saavutettavuutta ja ymmärrettävyyttä sekä madaltaa kynnystä näyttelyihin. Taidemuseon päänäyttelyihin (3) tuotetaan ääniopastukset ja niistä mobiiliopastukset, sekä osaan taiteilijavideot. Elektroniikkamuseon ääniopastusta laajennetaan. Paikallismuseot tuottaa seudun kulttuurihistoriaa esittelevän videon kotisivuille. Eri museot järjestävät yhteensä kymmenisen kertaa luentoja ja työpajoja näyttelyjen oheistapahtumiksi. Omien kotisivujen verkkoviestintä, katumarkkinointi, Salon kotitalouksiin jaettava yhteinen vuosikalenteri, medialle tiedottaminen ja kouluille viestiminen sekä some-viestintä ovat avainasemassa palvelujen markkinoinnissa. Kulttuuriasiain yksikön Veturitallissa järjestämien tilaisuuksien lisäksi taidemuseo vastaa vähäisessä määrin kevyen ja klassisen musiikin, esitelmien ja muiden taidetapahtumien kuten Silmänjuhla järjestämisestä. Painopisteenä on huipputapahtumien kuten vetovoimaisen Salo jazz-tilaisuuksien onnistuneet järjestelyt. Päivisin kahvila- ja tornitiloissa on eri järjestäjien kokouksia. Elektroniikkamuseo tekee yhteistyötä Astrum-keskuksen muiden toimijoiden kanssa kuten museon ystäväyhdistyksen ja kuvataiteilijoiden kanssa kuten Silmänjuhla. Painopisteenä on työpajatoiminta. Paikallismuseoihin järjestetään tapahtumia yhdistysten kanssa Kokoelmatyö Taidekokoelman kartuttaa kokoelmaansa ostoin ja talletuksin, tavoitteena taiteen sijoittaminen julkisiin tiloihin viihtyisän työ- ja elinympäristön edistämiseksi. Kokoelmateoksia kierrätetään ja sijoitetaan uudelleen. Kokoelmat kuvataan ja inventoidaan palkkatyöllistämisen turvin. Museoliiton kanssa sovitaan kokoelmakuvien Kuvasto-korvauksellisesta käytöstä internetissä ja tulevan, uuden kokoelmahallintaohjelman MuseumPlusRian käyttöottoon järjestelyistä ja kustannuslaskemista. MuseumPlusRia-ohjelma tulee käyttöön myöhemmin koko museopalveluissa, sillä sen käyttöön siirtyneet Kansallisgalleria ja Museovirasto eivät enää tue Salon museoissa nykyisin käytössä olevia kokoelmahallintaohjelmia. Ohjelman hankkiminen ja hankinnan valmistelu on mukana investointisuunnitelmassa. Pyritään jatkamaan prosenttitaiteen hankintoja Salossa neuvottelemalla niiden päätösprosessi nykyistä joustavammaksi, ja hyödyntämällä Taiteen keskustoimikunnan tukimahdollisuuksia. Salon elektroniikkamuseossa tehdään kokoelma-inventointia ja supistetaan kokoelmia varastotilojen ja näyttelytilan väljentämiseksi. Yksilöityä esinetietoa siirretään kokoelmatietokantaan. Kreivinmäelle tuotetaan infotaulu. Paikallismuseoista Halikon museossa päätetään ostopalveluna 2017 aloitettu kokoelmaesineiden inventointi ja aloitetaan uusi inventointi Perniön museossa. Meritalon museon elektroniikkamuseon varastossa säilytetty kokoelma inventoidaan omana työnä, liittyen elektroniikkamuseon varastotilojen uudelleen järjestelyihin. Esineinventointien tavoitteena on saada käsitys kokoelmien kattavuudesta, päällekkäisyyksistä, kunnosta sekä merkittävyydestä, minkä jälkeen kokoelmia voidaan järkevällä tavalla tiivistää. Mikäli kaupungilta löydetään historiallisen museon kokoelmien säilyttämiseen sopiva vuokrattava tila, tehdään esineistön siirtoa. Paikallismuseokiinteistöjen ja niissä säilytettävien kokoelmien hallinnan selvitystä jatketaan kotiseutuyhdistysten kanssa Elektroniikkamuseon kehittäminen Salon elektroniikkamuseon nykyisen näyttelyn uudistamiseen on käyttötalousarviossa varattu raamiin euroa osana Salon elektroniikkamuseon vapaa-ajan lautakunnan maaliskuussa 2017 hyväksymää kehittämissuunnitelmaa. Lisäksi euroa on varattu museoassistentin vuosipalkkaan, ja vakinaisen toimen perustaminen on lisätty henkilöstösuunnitelmaan. Museota on 2014 lähtien pidetty avoinna työllistetyin. Investointiin on varattu euroa, joten kehittämisen kokonaiskustannukset 2018 ovat euroa, joista lisäystä vuoden 2017 käyttötalouteen on museoassistentin vuosipalkka.

19 Kehittäminen sisältää nykyisen näyttelyn jalostamisen salolaisen elektroniikka-teollisuuden ja salolaisen tuotannon kehitystä ja kohokohtia nykyistä näkyvämmin. Näytteillä olevan esineistön määrää vähennetään mm. karsimalla päällekkäisyyksiä ja lisäämään tilan näyttelynomaisuutta. Aikajananostot ja yritysten showroom ja tarinalliset äänisuihkut lisätään näyttelyyn. Museoassistentti avustaa markkinoinnissa ja kehittää asiakaspalvelua. Matkailun edistämiseksi Astrumin kaksi näyttelyä, yksityinen autonäyttely ja elektroniikkamuseon näyttely yhdistetään asiakaskäytävällä. Käytävään historiallinen museo SAMU tuottaa kaupungin Leena Vihervaaran Marimekko-kokoelmasta tekstiilinäyttelyn, sekä elektroniikkamuseo valmistaa paikallisen elektroniikkateollisuuden kehittäjistä kertovan, valokuvia ja seinätekstejä hyödyntävän tarinan ääniopastuksineen. Käytävän vaatima tila vähentää esinevarastoa, joten esineistöä karsitaan keskittymällä olennaiseen. Käytävän rakentaminen ei säästä tilavuokrassa. Pääsylipputulojen odotetaan nousevan runsaasti, nykyisestä 2500 maksavasta vuosikävijästä monikertaiseksi. Kimppapääsylipulla avautuu sisäänpääsy molempiin näyttelyihin tai vain elektroniikkamuseoon. Lipputulot jaetaan. Jokinen-yhtiöiden kanssa laaditaan yhteistyöstä erillinen sopimus, joka tuodaan lautakunnan päätettäväksi erikseen Elektroniikkamuseon näyttely- ja kokoelmasäilytystilojen esineistön siirrot ja kokoelmien tiivistäminen Radio- ja tv-näyttelyissä esineistö (n. 2000) vie nykyisestä Made in Salo-näyttelystä tilaa noin 80 % esineiden koon vuoksi. Radio- ja televisiovastaanottimista siirretään pois näyttelystä noin 35 %. Monitori- ja puhelinpuolella noin 90 % on joko Salossa suunniteltuja tai valmistettuja laitteita, joten sieltä ei ole tarve poistaa kuin vähäisessä määrin esillä olevia laitteita. Yläkerran säilytystilan materiaalista poistetaan noin %. Poistoprosessi, joka on hidas, tehdään museon poisto-ohjelman mukaisesti. Varastona toimivasta, pienemmästä kokoelmasäilytystilasta poistetaan noin 30 % siellä olevasta materiaalista (arkisto-, esine- ja varaosamateriaali yhteensä) rakennettavan näyttelykäytävän tieltä. 2.3 Riskit Taidemuseo ei selviä kokoelmatyöstä eikä näyttelyjen kuratoinneista, mikäli toimintoja ei resursoida riittävästi ostopalveluin. Veturitallin varastosiiven laajennuksen hankesuunnitelman viivästyminen vaikeuttaa entisestään näyttely- ja tapahtumatoimintaa taidemuseossa ja kulttuuriasiain yksikössä. Elektroniikkamuseon aukipitäminen ympärivuotisesti ilman vakinaista asiakaspalvelijaa haittaa markkinointia ja ylläpitää epävakautta asiakkaan kannalta. Paikallismuseoiden verkoston tarkoituksenmukaisen koon hahmottaminen onnistuu vain käymällä yksityiskohtaisesti läpi moninkertaiseksi kasvaneet kokoelmat, muuten kokoelmat jäävät passiiviin tilaan. Tuloslaskelma 41 VAPAA-AIKALTK 4004 KULTTUURIPALVELUT TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 Ero% TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT ,2 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT ,2 TOIMINTATUOTOT ,9 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT ,8 PALKAT JA PALKKIOT ,6 HENKILÖSIVUKULUT ,5 ELÄKEKULUT ,6 MUUT HENKILÖSIVUKULUT ,4 PALVELUJEN OSTOT ,8

20 41 VAPAA-AIKALTK TP 2016 TA+MUUT. LTK 2018 Ero% KULTTUURIPALVELUT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT ,3 AVUSTUKSET ,0 MUUT TOIMINTAKULUT ,6 TOIMINTAKULUT ,2 TOIMINTAKATE ,7 POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT POISTOT JA ARVONALENTUMISET TILIKAUDEN TULOS ,7 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,7 Toimintatiedot 4004 Kulttuuripalvelut TP 2016 TA 2017 HKE 2018 Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut Myönnetyt toimintatuet ja avustukset Kulut Vakituista henkilökuntaa Yleiset kulttuuripalvelut Kulttuuritapahtumat ja -tilaisuudet Tapahtumat ja tilaisuudet Kävijämäärä Kulut / tapahtumat, tilaisuudet / kävijä 7,92 10,08 10,58 Vakinaista henkilöstöä Tuotot / asukas 3,79 3,74 3,93 Taidemuseopalvelut Yleisöpalvelutoiminta (Veturitalli) Kävijämäärä Aukiolopäivät Kulut / kävijä 41,43 30,13 30,67 Vakinaista henkilöstöä Tuotot / asukas 10,59 10,06 10,24 Taidekokoelmatyö Kulut Kokoelman teosmäärä (sis. luonnokset) Kokoelmasta kunnan tiloissa esillä 46 % 45 % 45 % Vakinaista henkilöstöä / asukas 1,11 1,34 1,49 Samu, tuotanto- ja kulttuurihistorialliset museopalvelut

21 4004 Kulttuuripalvelut TP 2016 TA 2017 HKE 2018 Kulttuuriperinteen välittäminen (yleisötyö) Kävijämäärä Aukiolopäivät Kulut / kävijä 33,04 19,94 28,25 Vakinaista henkilöstöä Tuotot / asukas 4,76 3,70 5,24 Kulttuuriperinteen säilyttäminen (kokoelmat) Kokoelmien kokonaismäärä, josta luetteloidut esineet ja valokuvat Kulut / kokonaismäärä 1,95 3,53 2,79 Vakinaista henkilöstöä Tuotot 0 / asukas 3,53 4,60 3,64 Kulttuuripalvelut yhteensä Tuotot Kulut Netto Netto / asukas 23,96 23,83 24,72 Poistot ja arvonalennukset

22 Kirjasto- ja tietopalvelut 3. Kirjastopalvelut Kirjastopalvelut tarjoavat kuntalaisille perinteisen kirjastopalvelun lisäksi kohtaamispaikan, jossa voi lukea sanoma- ja aikakauslehtiä sekä hoitaa asioitaan kirjaston asiakaskoneilla. Kirjastoissa voi ottaa kopioita, tulostaa sekä skannata asiakirjoja ja valokuvia. Erityisesti lähikirjastot ovat kuntalaisille merkittäviä kohtaamispaikkoja, koska ne ovat lähes ainoita vapaasti käytettäviä palveluja keskustan ulkopuolella. Kirjastojen käyttö on Salossa jatkunut totutun vilkkaana. Eri-ikäisten kuntalaisten lukuharrastuksen ja omaehtoisen opiskelun tukeminen on merkittävä osa kirjastopalveluiden toimintaa. Omalta osaltaan tästä kertoo koulujen opetussuunnitelmaan kirjattu yhteistyö kirjastopalveluiden kanssa. Talousarvion raami ja käytettävissä olevat henkilöstöresurssit luovat tiukat reunaehdot palvelujen toteuttamiselle. 3.1 Painopistealueet kirjaston palvelukonseptin uudistuksen jatkaminen lapsille, nuorille ja senioreille suunnatut kirjastopalvelut palvelun hyvä tavoitettavuus henkilöstön jaksamisesta huolehtiminen yhteistyön lisääminen eri toimijoiden kanssa Vuoden 2018 aikana palveluiden tavoitettavuuden turvaamiseksi kolme lähikirjastoa muutetaan automatisoiduiksi omatoimikirjastoiksi. Muutostyöt koskevat Kiskon, Kuusjoen ja Särkisalon lähikirjastoja. 3.2 Riskit henkilöstön määrä. Ikääntyminen ja mahdolliset sairauspoissaolot. Vaikeutetun rekrytoinnin vuoksi sijaisia ei palkata. Toiminnan kehittäminen vaikeaa nykyisillä resursseilla kaluston (kirjastoautot) sekä kiinteistöjen ikääntyminen ja lisääntyvät korjaustarpeet yleinen kustannusten nousu (aineistot, leasingmaksut, erilaiset käyttömaksut) 3.3 Talousarvion perustelut MENOT Kokonaismenojen osalta kirjastopalveluiden talousarvio on annetun raamin mukainen. Henkilöstökulut Vakinaisia työntekijöitä on tällä hetkellä 36, joista neljä on osa-aikaisia. Henkilöstön kokonaismäärä on alle Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisten kirjastojen laatusuositusten, joiden mukaan kirjastossa tulisi olla yksi kirjastoammatillinen työntekijä jokaista tuhatta asukasta kohti. Salon asukaslukuvuonna 2017 on Vuoden 2018 aikana on odotettavissa yhden henkilön eläkkeelle siirtyminen. Sopeuttamisohjelman mukaisesti tätä vakanssia ei täytetä. Palvelujen ostot Suurimman yksittäisen menoerän ostopalveluissa muodostaa atk-palvelut (tietoliikenneverkkojen käyttömaksut ja lisenssit). Toinen suuri menoerä on puhtaanapito- ja siivous- sekä tilapalvelut. Aineet, tarvikkeet ja tavarat Suurin osa näistä menoista koostuu kirjastoaineiston hankintamenoista. Vuoden 2018 talousarviossa Vaski-kirjastojen yhteiset e-aineistojen lisenssimaksut on laitettu kirjastopalveluiden hallintoon kirjallisuus-tilille aikaisemman ICT-palveluiden ostotilin sijaan. Esityksen mukaisesti vuoden 2018 aineistomääräraha on 6,48 asukasta kohti (laskettu mukaan). Valtakunnallinen keskitaso on 7 asukasta kohti.

23 Muut toimintakulut Sisältää posti- ja telemaksut, tietokoneiden ja kopiokoneiden leasingmaksut sekä toimitilavuokrat. Lisäksi muihin toimintakuluihin kirjataan nykyisin siivoustarvikkeet. Muihin toimintakuluihin sisältyvät myös lakisääteiset maksut, kuten ajoneuvoverot. TULOT Myyntituotot Sisältää muun muassa asiakkaiden ottamista kopioista ja tulosteista, myydyistä kasseista ja poistokirjojen myynnistä saadut tulot. Muut toimintatuotot Sisältää huomautuksista ja noutamatta jääneistä varauksista koituvat maksut, korvattava aineisto ja kaukolainat sekä pääkirjaston wc:n käyttömaksut. Kirjastopalveluiden saamat toimintatuotot ovat pienentyneet varausmaksujen poistumisen myötä uuden kirjastolain tultua voimaan. Tuotot ovat pienentyneet myös kirjaston kahvilan vuokratulojen poistumisen myötä. Kirjastopalvelut eivät enää hallinnoi kahvilan tiloja, vaan ne ovat nykyisin kaupungin työvoimapalvelujen käytössä. Tuloslaskelma 41 VAPAA-AIKALTK 4100 KIRJASTO- JA TIETOPAL- VELUT TP 2016 TA+MUUT LTK 2018 Ero% TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT ,4 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT ,1 TOIMINTATUOTOT ,5 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT ,5 PALKAT JA PALKKIOT ,3 HENKILÖSIVUKULUT ,4 ELÄKEKULUT ,9 MUUT HENKILÖSIVUKULUT ,8 PALVELUJEN OSTOT ,0 AINEET, TARVIKKEET JA TAVA ,1 RAT MUUT TOIMINTAKULUT ,8 TOIMINTAKULUT ,7 TOIMINTAKATE ,6 POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POIS- TOT ,0 POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,0 TILIKAUDEN TULOS ,6 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALI- JÄÄMÄ ,6

24 Toimintatiedot 4100 Kirjastopalvelut TP 2016 Toiminta TA 2017+MRM HKE 2018 Osaston hallinto Kulut Vakinaista henkilöstöä Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut Pääkirjasto Lainat Kulut / laina 3,21 2,02 1,97 Käynnit / käynti 7,82 4,84 4,72 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Lähikirjastot Lainat Kulut / laina 2,27 2,28 2,29 Käynnit / käynti 7,34 4,79 4,81 Vakinaista henkilöstöä Kirjastoautot Lainat Kulut / laina 1,28 0,86 0,85 Käynnit / käynti 2,70 2,43 2,41 Vakinaista henkilöstöä Kirjastopalvelut yhteensä Tuotot Kulut Netto Poistot ja arvonalennukset

25 Liikuntapalvelut 4. Liikuntapalvelut Liikuntapalvelut tarjoavat kaikille asukkaille liikuntaelämyksiä eri puolilla Saloa. Palvelut jakautuvat liikuntatoimintaan ja liikuntapaikkoihin, joiden molempien osalta palveluja tuotetaan ja kehitetään yhdessä kolmannen sektorin ja yksityisten toimijoiden kanssa. Liikuntatoiminta sisältää ohjattua liikuntatoimintaa eri-ikäisille ja henkilökohtaista liikuntaneuvontaa, joka toteutetaan yhteistyössä terveyspalvelujen kanssa. Liikuntatoiminnassa järjestetään myös erilaisia tapahtumia sekä osallistutaan kehittämistyöhön erilaisten hankkeiden ja ohjelmien avulla (mm. Voimaa Vanhuuteen , Salli-Salon liikkuvat lapset, Liikkuva koulu) Määrärahoista suurin osa käytetään liikuntapaikkojen tarjontaan, auki pitoon, hoitoon ja kunnossapitoon sekä liikuntapaikkojen rakentamiseen (investoinnit). Merkittävä osa kaupunkilaisista ei liiku terveytensä kannalta riittävästi. Liikuntapalveluilla on suuri rooli elintapasairauksien ennaltaehkäisyssä sekä kuntalaisten fyysisen, sosiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin edistämisessä. Liikuntapalvelujen laajalla saavutettavuudella ja runsaalla käytöllä voidaan pienentää kaupungin menoja korjaavassa työssä. 4.1 Painopisteet Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien kuntalaisten aktivointi Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen yhteistyössä lasten ja nuorten palvelujen, terveyspalvelujen ja kolmannen sektorin kanssa Liikuntapalveluiden saavutettavuuden parantaminen mm. investoinnein sekä ikääntyneiden osalta palveluliikenteen avulla 4.2 Merkittävimmät riskit Olemassa olevien palveluiden ylläpito ja kehittäminen vähillä resursseilla Henkilöstön riittävyys ja jaksaminen kasvavassa palvelutarpeessa Liikuntaneuvonnan ruuhkautuminen 4.3 Talousarvion perustelut Liikuntapalvelujen menot alittavat annetun talousarvioraamin reilulla eurolla, menot ovat pienentyneet erityisesti henkilöstökulujen osalta. Alituksella katetaan kulttuuripalvelujen ylitystä, joka johtuu elektroniikkamuseon uuden museoassistentin palkkaamisesta sekä vapaa-aikapalveluiden johtajan palkan jakamisesta 25 %:sti kulttuuripalveluille. Liikuntapalvelujen tulot ovat yhteensä e alle annetun raamin johtuen seuraavista syistä on otettu käyttöön vapaa-aikalautakunnan päätöksellä ns. eläkeläisliikuntakortti kaikille eläkeläisille. Kortin hinta on 40 e / vuosi ja sillä voi käyttää uimahallia kerran päivässä, saada vuosikortin haluamalleen kuntosalille sekä osallistua ikäihmisten ohjattuun liikuntaan. Kortteja on vuonna 2016 myyty 2300 kpl. Korttia käyttöönotettaessa ei esitetty alennusta liikuntapalvelujen tuloihin. Laskelmien mukaan tulot ovat laskeneet vuositasolla n (n. 22 e / kortti). Aikaisemmin oli käytössä yli 70-vuotiaille salolaisille ns kortti, jolla pääsi uimahalliin ja erikseen eläkeläisille ns. eläkeläisliikuntakortti, jolla pääsi vain ohjattuihin ryhmiin. Alle 70-vuotiaat eläkeläiset ovat aktiivisia uimahallin ja liikuntapalvelujen käyttäjiä ja tulonmenetys on liikuntapalveluille merkittävä. Talousarvioon esitetään e tulojen pienennystä eläkeläisten liikuntakortin osalta. Kaupunginvaltuuston aloitteesta vuoden 2018 alusta alkaen otetaan käyttöön Kelan tukea saaville työttömille Virkisty virtaa-kortti, jolla työtön voi käyttää uimahallia kerran päivässä, saada vuosikortin haluamalleen kuntosalille, osallistua työikäisten liikuntaryhmiin ilmoittautumalla sekä käydä Salon museoissa. Ennen kortin käyttöönottoa on hankala arvioida kortin suosiota, mutta laskennalliseksi tulonmenetykseksi Virkisty virtaa kortin osalta on saatu e vuodessa ja tämän vuoksi talousarvioon esitetään e tulojen pienennystä. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan ( otto-oikeuspäätös) poistaa uimarantojen saunamaksut alle 16-vuotiailta. Vuonna 2016 uimarannoilla oli ensimmäistä kertaa käytössä alennus myös työttömille, eläkeläisille ja opiskelijoille. Vapaa-ajan lautakunta päätti, että tämä alennus poistetaan ja palataan vanhaan käytäntöön kahdesta eri maksusta (aikuiset 3 e, lapset 1,50 e). Kaupunginhallitus