TIIVISTELMÄ Tässä tekstissä tarkastelen, miten systeemistä konstellaatiota ja systeemistä ymmärrystä voidaan hyödyntää niin johtamisessa kuin organisaatioiden kehittämisessä. Kirjoitan myös systeemisen konstellaation opiskelusta. SYSTEEMISEN KONSTELLAATION KÄYTTÖ ORGANISAATIOIDEN KEHITTÄMISESSÄ Dialogi-instituutti Jani Roman TkT (työpsykologia), energia- ja tuotantotalouden DI, Master of Quality, psyko- ja sosiodraaman TRO, systeemisen konstellaation ohjaaja, mindfulnessohjaaja
1(5) Systeemisen konstellaation käyttö johtamisessa, konsultaatiossa, coachauksessa ja työnohjauksessa Jani Roman 29.3.2016 Yhä enemmän systeemistä ymmärrystä johtamiseen Systeemistä konstellaatiota käytetään yhä enemmän myös Suomessa organisaatioiden kehittämisessä. Esimerkiksi Ruotsissa se on ollut jo pitkään osa parhaimpia johtajakoulutuksia. Euroopassa monet suuret yritykset hyödyntävät systeemistä konstellaatiota monin eri tavoin toimintansa kehittämisessä, kuten brändien ja tuotteiden kehityksessä sekä organisaatioiden dynamiikan ja toimivuuden kehittämisessä. Myös tutkimustulokset puhuvat puolestaan. Aiheesta on tehty jo useita väitöskirjoja sekä tutkimuksia ja menetelmän luotettavuus ei ole enää kysymys (ks. esim. Roevens LM J. 2008; Birkenkrahe, M. 2008; Jurg, W. 2010; Roman, J. 2011, 2015). Dialogi-instituutin 2016 toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan menetelmä on koettu hyvin positiiviseksi ja tehokkaaksi niin terapian kuin organisaatioiden kehittämisen menetelmänä (Roman 2016). Haasteensa menetelmällä kuitenkin on. Yksi on ylipäätään sen soveltamisen vaativuus: menetelmän käyttö edellyttää koulutusta, vaikka se voikin näyttää yksinkertaiselta taitavan ohjaajan tekemänä. Organisaatioiden johtajat hyötyvätkin todennäköisesti eniten systeemisestä ymmärryksestä. Erotan mielelläni systeemisen ymmärryksen ja systeemisen konstellaation eli menetelmän, vaikka ne läheisesti toisiinsa liittyvätkin: menetelmän käytön kautta systeeminen ymmärryksemme kehittyy. Systeeminen ymmärrys on kokemuksen kautta kertynyttä kykyä ymmärtää ihmissysteemien toimintaa, miten eri tahojen väliset suhteet muodostuvat ja miten niissä olevat lataukset vaikuttavat systeemin toimintaan ja tuloksiin, ja miten edistää systeemin kehitystä mahdollisimman tasapainoisesti. Siten esimerkiksi johtajakoulutuksissa on hyvin arvokasta, jos johtajaopiskelijat saavat kokea konstellaatioita liittyen organisaation johtamiseen. Näin heidän ymmärryksensä siitä, miten organisaatio toimii systeeminä, ja miten ihmisten väliset suhteet vaikuttavat merkittävästi organisaation suorituskykyyn, kasvaisi merkittävästi. Konstellaatioista syntynyt ymmärrys auttaa johtajaa tajuamaan paremmin oman roolinsa kokonaisuudessa ja miten vuorovaikuttaa entistä tehokkaammin henkilöstönsä kanssa. Se monesti selkeyttää tilannetta ja vastuita ja auttaa suuntaamaan energian kaikkein oleellisimpaan. Tämä vaikuttaa positiivisesti sekä johtamisen laatuun että tietenkin tuloksentekokykyyn. Esimerkiksi Työterveyslaitos on tutkinut hyvän fiiliksen vaikutusta organisaatioiden tulokseen, ja todennut, että asiantuntijatyössä vaikutus voi olla jopa satakertainen (Perhoniemi, R. & Hakanen, J. 2013; Hakanen, J. 2014). Myös Google tuli samankaltaiseen tulokseen tutkiessaan lukuisien eri tiimiensä suorituskykyä: ainoa yhteinen nimittäjä parhaimmissa tiimeissä oli psykologinen turvallisuus, joka liittyy ryhmän jäsenten väliseen vuorovaikutukseen (New York Times 25.2.2016).
2(5) Konstellaation kyselytutkimuksen mukaan johtajat itse kokivat saavansa konstellaation avulla uudenlaisen ja toisenlaisen kuvan omasta organisaatiostaan, joka kuitenkin tuntui totuudenmukaiselta. Kaikki kokivat saaneensa oivalluksia, jotka auttoivat heitä työssään. Lisäksi menetelmä auttoi heitä erityisesti tulemaan selkeämmäksi (67 % vastaajista), minkä voisi tulkita nimenomaan tukevan vastuunottoa ja johtamista. Kolmasosa ylimmän johdon edustajista koki, että organisaatiokonstellaatio auttoi ratkaisemaan ongelman (kaikilla ei lähtökohtaisesti ollut ongelmaa, vaan osa vain tarkasteli omaa organisaatiotaan) ja 17 % koki jopa, että työssä tapahtui merkittävä muutos konstellaation ansiosta. (Roman 2016). Tässä joitakin ylimmän johdon edustajien kommentteja kyselytutkimuksessa: Tulos oli todenmukainen. Ilmaisuvoimainen tapa kuvata dynamiikkaa. Sain vastauksia ja oivalluksia. Sain toisenlaisen kuvan oman organisaation tilanteesta ja henkilösuhteista. Menetelmän ja ymmärryksen hyödyntäminen Organisaation kehittäjille, kuten konsulteille, coacheille ja työnohjaajille systeeminen ymmärrys ja systeeminen konstellaatio avaavat aivan uuden ulottuvuuden tukea asiakkaitaan. Kyselytutkimuksessa vastaajat, niin ylimmän johdon edustajat (100 %) kuin organisaation kehittäjät (92 %), arvioivat menetelmän erittäin hyödylliseksi uudeksi työkaluksi organisaatioiden kehittämiseen. Työnohjaajat, coachit ja konsultit kommentoivat mm. näin: Nopea pääsy asioiden ytimeen, tekee näkyväksi. Yhteisön/organisaation kokonaissynergia ja tarkoitus selkeytyvät ja haasteet tulevat näkyviksi. Organisaation dynamiikkaan uusi näkökulma. Perinteiset metodit ovat olleet aina pelkkää vapaata keskustelua tai joitain ryhmä/teemakeskusteluja. Konstellaation toiminnallisuus vie heti ajattelun ihan toiselle tasolle - sekä tuntemukset joita keskustelut eivät avaa / pura välttämättä yhtään. Organisaatiokonstellaatio tekee näkyväksi, onko yhteisön sisällä kaikki kunnossa erityisesti sen suhteen, mihin yhteisö on menossa ja miten yksilöt vaikuttavat tämän päämäärän saavuttamiseksi. (Roman 2016). Organisaation kehittäjät voivat hyödyntää menetelmää ja systeemistä ymmärrystä kolmella tavalla: 1. Saada itse työnohjausta ja tukea asiakastapauksiinsa. 2. Konstellaatioiden kautta lisääntynyt systeeminen ymmärrys auttaa tukemaan asiakkaita ilman konstellaatioiden tekemistä. 3. Tekemällä konstellaatiopohjaisia harjoitteita tai kokonaisia konstellaatioita asiakkaidensa kanssa ja ratkoen asiakkaiden kysymyksiä.
3(5) Mielenkiintoinen oppimisprosessi organisaatioiden kehittäjille Prosessi, jossa organisaation kehittäjä opiskelee menetelmää ja kartuttaa omaa systeemistä ymmärrystään, voi olla myös henkilökohtaisesti monella tavalla käänteentekevä ja auttaa löytämään paremmin oman roolinsa, positionsa ja voimansa omassa työssään. Kyselytutkimuksen mukaan peräti 40 % koki elämässään (29 %) tai työssään (11 %) tapahtuneen merkittävän muutoksen konstellaation ansiosta. Käytännössä kaikki vastaajat kokivat, että systeemisestä konstellaatiosta saa oivalluksia, jotka tukevat elämässä ja ihmissuhteissa. (Roman 2016). Menetelmää voi opiskella neljällä tasolla: 1) oppimalla soveltamaan systeemistä ymmärrystä osana muuta työtään, kuten konsultaatiota tai coachausta, jolloin uuden ymmärryksen avulla voi tukea asiakastaan entistä paremmin 2) soveltamalla yksinkertaisia ja turvallisia konstellaatiomenetelmiä, jolloin itse konstellaatio pysyy hallinnassa ja auttaa tuottamaan oivalluksia asiakkaan kanssa ja hänen tilanteestaan 3) toteuttamalla laajempia ja kokonaisvaltaisia konstellaatioita organisaatiokysymyksistä 4) ohjaamalla tarpeen mukaisia konstellaatioita kaikista niistä kysymyksistä, joita asiakkaalla on. Aika, joka tarvitaan kunkin tason riittävään hallintaan, on suoraan suhteessa niiden vaativuuteen. Systeemisen ymmärryksen kehittyminen on tietenkin elinikäinen prosessi, mutta alkuun pääsee jo varsin nopeasti. Ja kun prosessi on kerran käynnistynyt, sillä on taipumus jatkua ja kehittyä. Yksinkertaisia ja turvallisia konstellaatiomenetelmiä tai -sovelluksia on mahdollista oppia jo muutaman päivän kurssilla. Jos on jo muuten kokemusta yksilöohjaamisesta tai ryhmäprosesseista, näitä yksinkertaisia sovelluksia on suhteellisen helppo lähteä käyttämään. Organisaatiokysymyksiä käsittelevien konstellaatioiden kokonaisvaltaisempi ohjaaminen edellyttää pidempää koulutusta ja kypsymistä. Näissä konstellaatioissa on oikeastaan kaksi suuntaa, jotka myös määrittävät konstellaation haastavuutta, ja näistä kerron lisää myöhemmin. Kokonaisvaltaisten, tilanteen mukaisten konstellaatioiden ohjaaminen on kaikkein haastavin taso, johon ihminen kypsyy vain altistumalla konstellaatiotyöskentelylle pitkän ajan kuluessa, jolloin hän saa kohdata monia ihmissysteemin kysymyksiä ja alkaa tajuta systeemistä näkökulmaa niihin (mikä yleensä aina kytkeytyy omien elämänkysymysten kohtaamiseen). Oma kokemukseni on, että tämä on vuosien prosessi, joka vaatii kymmeniä, ellei satoja konstellaatioita (siis muiden konstellaatioihin osallistumista) ja ohjausharjoittelua opettajan ohjauksessa. Minulle tärkeä tausta on psykodraamaohjaajakoulutus. Se kesti koulutusvaiheineen seitsemän vuotta sisältäen omaa terapiaa. Itse sain siitä vahvan pohjan ryhmätilanteissa tapahtuvaan ohjaamiseen. Psykodraama antoi myös hyvän lähtökohdan niin systeemiselle ymmärrykselle kuin terapiatyöskentelylle. Pidän itse tärkeänä, että systeemisen konstellaation ohjaajalla, vaikka hän suuntautuisi organisaatioiden kehittämiseen, on vahva perhekonstellaatio siis terapiaymmärrys taustalla. Ilman sitä koen, että organisaatioiden ohjaaminen voi jäädä ohueksi, tai ainakin on mahdollista, että työskentelyyn jää rajoituksia, joiden takia on vaikea kohdata organisaation keskeisiä kysymyksiä.
4(5) Kaksi suuntaa organisaatioiden konstellaatioissa Organisaatioita tai tarkemmin sanottuna organisaatioissa toimivia ihmisiä tukevissa konstellaatioissa meillä on kaksi vaihtoehtoa: suuntautua organisaation dynamiikkakysymyksiin tai vaihtoehtojen tutkimiseen. Toki on myös mahdollista näiden kombinaatio. Usein on turvallisempaa tehdä konstellaatioita vaihtoehdoista. Käytän tässä sanaa turvallinen, koska konstellaatio on voimakas menetelmä, jossa on omat riskinsä. Yksi riski ja kaikkein keskeisin riski on ohjaajan kokemus ja osaaminen mukaan lukien hänen kykynsä toimia turvallisena tukihenkilönä konstellaatiossa. Siis miten ohjaaja on sisäistänyt niin systeemisen ymmärryksen kuin oman roolinsa ohjaajana. Tätä riskiä voidaan pienentää valitsemalla konstellaation suunta ja rajaus sellaiseksi, että potentiaaliset vahinkoa aiheuttavat tilanteet voidaan jo ennalta minimoida. Konstellaation suuntaaminen vaihtoehtojen tarkasteluun vähentää tätä riskiä. Tätä on myös tutkittu paljon ja tulokset ovat hyviä. Voimme tarkastella esimerkiksi miten henkilöstö suhtautuu erilaisiin strategiavaihtoehtoihin tai ratkaisuihin. Tai miten potentiaaliset asiakkaat suhtautuvat tuotteisiin. Voimme myös pyrkiä hahmottamaan, miten asiakkaat suhtautuvat brändiin ja miten brändiä voidaan kehittää. Tai jopa rekrytointitilanteissa arvioida eri kandidaattien soveltumista ryhmään ja haettavaan tehtävään. Tutkimusten mukaan menetelmä toimii näissä hyvin. Tällaisissa konstellaatioissa me itse asiassa nojaamme erityisesti menetelmään. Tämän suorastaan mystisen menetelmän avulla voimme nähdä eri tahojen reaktioita ja tuntemuksia. Jo pelkästään tällaisen taikapeilin käyttö voi olla hyvin hyödyllistä. Tällöin meidän ei tarvitse niinkään pohtia asiaa edes systeemisen ymmärryksen kautta, vaan hyödynnämme puhtaasti menetelmän hienoutta. Jos taas suuntaamme menetelmän organisaation sisäisen dynamiikan tarkasteluun, esimerkiksi miten kehittää henkilöstön innostumista tai tekemisen iloa tai parantaa eri osastojen ja ryhmien välistä yhteistyötä, potentiaaliset riskit kasvavat. Toivon, että tätä ei ymmärretä väärin. En manaa esille riskejä, haluan vain nostaa tietoiselle tasolle näiden valintojen seurauksia. Riskit ovat samankaltaiset kuin monissa muissa menetelmissä, joissa halutaan päästä asioiden ytimeen. Organisaation dynamiikan tarkastelu vaatii suurempaa luottamusta. Saattaa olla, että kaikki eivät ole valmiita tarkastelemaan omaa ja muiden roolia kokonaisuudessa. Esimerkiksi ihmisillä voi olla vahva käsitys, että sellainen tarkastelu on väärin tai vahingollista. Ja näin voidaan kokea erityisesti, jos psykologinen turvallisuus on heikko. Toisaalta asioiden aito tarkastelu myös mahdollistaa luottamuksen kehittämisen. Oma kokemukseni on, että ohjaajan oma energia vaikuttaa merkittävästi konstellaatioon. Ehkä tässäkään emme voi erottaa subjektia ja objektia toisistaan. Lähteitä Birkenkrahe, M. 2008. System constellations as a tool supporting organisational learning and change processes. International Journal of Learning and Change. Issue: Volume 3, Number 2 / 2008. Pages: 125 144.
5(5) Hellinger, B. & ten Hövel, G. 1999. Acknowledging What Is, Conversations with Berth Hellinger. Zeig, Tucker & Co., Inc. Phoenix, Arizona. Hellinger, B. 2001. Lecture given at the 3rd International Congress for Family and Humans Systems Constellations, Würzburg, Germany 1-4 May, 2001. http://www.systemicfamilysolutions.com/articles_christian.html Horn, K.P.,Brick, R. 2005. Invisible Dynamics, Systemic Constellations in Organisations and in Business. Heidelberg. Carl-Auer-Systeme Verlag Jurg, W. 2010. Unravelling Braning Systems. The Perceived Usefulness in Branding Constellations. Groningen. Uitgeverij Het Noorderlicht New York Times 25.2.2016. How to build a perfect team. http://www.nytimes.com/2016/02/28/magazine/whatgoogle-learned-from-its-quest-to-build-the-perfect-team.html?_r=3 Perhoniemi, R. & Hakanen, J. 2013. Työn imun ja ystävällisyyden siirtyminen työpareilla. PSYKOLOGIA 48 (02), 2013. Ks. Myös TTT-lehti 21.22.2014. Työn imua kokeva työntekijä voi hyvin ja on tuottava. http://www.tttlehti.fi/tyon-imua-kokeva-tyontekija-voi-hyvin-ja-on-tuottava/ Roman, J. 2011. Systeeminen ymmärrys ja systeeminen konstellaatio. www.dialogi-instituutti.fi Roman, J. 2015. Systeeminen konstellaatio muuttaa käsityksemme ihmisestä osana yhteisöä. www.dialogiinstituutti.fi. Katso myös Työsuojelurahaston raportti: Systeeminen konstellaatio organisaation kehittämisen menetelmänä. https://www.tsr.fi/tutkimustietoa/tata-on-tutkittu/hanke/?h=110306 Roman, J. 2016. Systeemisen konstellaation kyselytutkimus 2016 yhteenveto. Dialogi-instituutti.