qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe 0 rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf Hattulan kunnan opetussuunnitelman ghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk täydennykset löäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäz Oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja tukimuodot xcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcv bnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnm qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf ghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk löäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäz xcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcv bnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnm rtyuio perusteiden muutokset ja Luku 4 ja 5 22.6.2011

1 SISÄLLYSLUETTELO 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 4 4.4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki paikallisessa opetussuunnitelmassa 4 4.4.1 Opetuksen tukimenetelmiä 4 4.4.2 Alakoulujen tuen muodot ja vastuut 6 4.4.3 Parolan Yhteiskoulun vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken oppilashuollossa ja tuen järjestämisessä 7 4.5 Yksilölliset suunnitelmat 9 4.5.1 Oppimissuunnitelmat 9 4.5.2 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 9 5. Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot 10 5.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki 10 5.1.1 Tukiopetus 10 5.1.1.1 Alakoulut 10 5.1.1.2 Parolan Yhteiskoulu 10 5.1.2 Osa-aikainen erityisopetus 11 5.1.2.1 Alakoulut 11 5.1.2.2 Parolan Yhteiskoulu 13 5.1.3 Erityisopetus 14 5.1.4 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen 14 5.1.5 Pidennetty oppivelvollisuus 14 5.2 Ohjauksellinen tuki 15 5.2.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö 15 5.2.1.1 Alakoulut 16 5.2.1.2 Parolan Yhteiskoulu 17

2 5.2.2 Ohjauksen järjestäminen 18 5.2.2.1 Alakoulut 18 5.2.2.2 Parolan Yhteiskoulu 19 5.2.2.2.1 Ohjaustoiminnan periaatteet ja työnjako Parolan Yhteiskoulussa 20 5.2.2.2.2 Nivelvaiheiden ohjauksellinen yhteistyö 21 5.2.2.2.3 Ohjaus opintojen aikana 21 5.2.2.2.4 Ohjaus päättövaiheessa 22 5.2.2.2.5 Erityisopetukseen yhteydessä olevien oppilaiden ohjaus 22 5.2.3 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen 25 5.2.4 Perusopetusta tukeva muu toiminta 26 5.4 Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen 27 5.4.1 Oppilashuolto 27 5.4.1.1 Oppilashuoltoryhmä 28 5.4.1.2 Kouluruokailu 29 5.4.1.3 Oppilashuollon muut palvelut 30 5.4.1.4 Oppilashuolto tehostetun ja erityisen tuen aikana 32 5.4.1.5 Nivelvaiheen oppilashuoltotyö 34 5.4.2 Turvallisuuden edistäminen 36 5.4.2.1 Koulukuljetus 36 5.4.2.2 Toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa 37 5.4.2.3 Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä 37 5.4.3 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen 38 5.4.4 Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa 39 5.4.4.1 Perehdyttäminen 39 5.4.4.2 Päivittäminen, toteutumisen seuranta ja arviointi 40

3 LIITTEET: LIITE 1 Alakoulujen tuen muodot ja vastuut vanhempien versio LIITE 2 Pedagoginen arvio (alakoulut) LIITE 3 Arvioon liittyvä itsearviointi (alakoulut) LIITE 4 Oppimissuunnitelma (alakoulut) LIITE 5 Opettajan lausunto (alakoulut) LIITE 6 Pedagoginen selvitys (alakoulut) LIITE 7 HOJKS (alakoulut) LIITE 8 Oppilaan koulunkäynnin arviointi (Parolan Yhteiskoulu) LIITE 9 Pedagoginen arvio (Parolan Yhteiskoulu) LIITE 10 Oppimissuunnitelma (Parolan Yhteiskoulu) LIITE 11 Pedagoginen selvitys (Parolan Yhteiskoulu) LIITE 12 HOJKS (Parolan Yhteiskoulu) LIITE 13 Vanhemmuuden tukipuut LIITE 14 Kurinpitotoimet LIITE 15 Asian esille ottaminen oppilashuoltoryhmässä LIITE 16 Muistio oppilashuoltoryhmän kokoontumisesta LIITE 17 Huolen harmaa vyöhyke LIITE 18 Hattulan kunnan koululaitoksen kriisisuunnitelma

4 4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI PAIKALLISESSA OPETUSSUUNNITELMASSA 4.4.1 Opetuksen tukimenetelmiä Yleisen tuen keinoja eriyttäminen oppimateriaalit oppimisympäristö koejärjestelyt yhteistyö huoltajien kanssa kehityskeskustelut muut vanhempain tapaamiset oppimaan oppimisen taidot oppilaan ohjaus yhteistyö muiden tahojen kanssa läksyparkki tukiopetuksen eri muodot osa-aikainen erityisopetus laaja-alaisen eo:n konsultaatio palkittaminen huolen puheeksi ottaminen vaihtelevat työskentelytaidot eri opetusmenetelmät ja -tyylit oppilaan eri oppimistyylien huomioon ottaminen

5 rajat poissaolokontrolli oppimissuunnitelma moniammatillinen yhteistyö, yhteisopettajuus avustajapalvelut Tehostetun tuen keinoja (edellä esitettyjen lisäksi) samanaikaisopetus eriyttäminen moniammatillisuus oppilashuollon yhteistyö kodin ja koulun yhteistyönkoriohjelmat oppimateriaalit osa-aikainen erityisopetus oppimisympäristön järjestelyt kerhotoiminta oppimissuunnitelma avustajapalvelut Erityisen tuen keinoja (edellä esitettyjen lisäksi) yksilöllistäminen, hojks pienryhmäopetus oppimisympäristön järjestelyt opetuksen muokkaaminen avustajapalvelut

6 4.4.2 Alakoulujen tuen muodot ja vastuut YLEINEN YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI ERITYINEN TUKI Eriyttäminen Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Oppimissuunnitelman mukaan suunnitelmallisesti Eriyttäminen Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus HOJKSin mukainen opetus Voi olla yksilöllistettyjä oppiaineita Eriyttäminen Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus OHR OHR Vanhemmille esitettävä kaavio liitteenä (Liite 1) Kaaviossa esitetyt asiakirjat Opetussuunnitelman liitteenä : Pedagoginen arvio (liite 2) Arvioon liittyvä itsearviointi (liite 3) Oppimissuunnitelma (liite 4) Opettajan lausunto (liite 5) Pedagoginen selvitys (liite 6) HOJKS (liite 7) 4.4.3 Parolan Yhteiskoulun vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken oppilashuollossa ja tuen järjestämisessä

7 Työnjako Parolan Yhteiskoulussa rehtorit opinto-ohjaaja luokan-valvoja aineen-opettaja hoitaja erityis-opettaja terveyden- psykologi koulu- oppilas-huoltoryhmä jälki-istuntojen X X X X X määrääminen kiusaamisasiat X X X X X X X X oppilaiden myöhästymiset oppilaiden sairastumiset poissaololuvat 1-3vrk poissaololuvat yli 3 vrk luvattomat poissaolot toistuvat rikkomukset vanhempainvartit nivelvaiheen neuvottelut perheneuvottelut oppimisvaikeudet (X) X X X X X X X X X X X (X) X X X X X X X X X X (X) X X X X X (X) X X X X X X X oppilaiden sosiaaliset X X X

8 ongelmat (X) X X X (X) X X X pedagogisen arvion laatiminen oppimisvaikeuksi en kartoitus ja testaaminen oppimissuunnitelman laatiminen pedagogisen selvityksen laatiminen HOJKS:n laatiminen aloite tehostettuun tukeen tai erityiseen tukeen erityisen tuen päätös ohjaus opintojen aikana ohjaus päättövaiheessa, yhteishaku työelämään tutustumisen järjestelyt (X) X X X X (X) X X X X X X X X X X X X X X X X X valinnaisainei-en esittely ja X X

9 valintaprosessi yhdysluokan 7-9 oppilaanohjaus pienryhmän oppilaanohjaus X X X Oppilaan koulun käynnin arviointi (liite 8), Pedagoginen arvio (liite 9), Pedagoginen selvitys (liite 10), Oppimissuunnitelma (liite 11), HOJKS (liite 12) 4.5 YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT 4.5.1 Oppimissuunitelmat Oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma yleisen tuen vaiheessa, mutta aina tehostettuun tukeen siirryttäessä (Hattulan alakoulujen ja Parolan Yhteiskoulun oppimissuunnitelmat, kaavakkeet ). Oppimissuunnitelma laaditaan, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa. 4.5.2. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Oppilaan luokanopettaja (alakoulut)/aineenopettaja(t) ja/tai erityisopettaja laativat ja tarvittaessa tarkistavat (vähintään kerran vuodessa) oppilaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman yhteistyössä huoltajan kanssa.

10 5. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT 5.1 OPETUSJÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄ TUKI 5.1.1 Tukiopetus 5.1.1.1 Alakoulut Tukiopetus on yksilöllisenä tai pienryhmässä järjestettävää tukea, jota annetaan mahdollisimman pian opinnoissaan tilapäisesti viivästyneille tai muusta syystä sitä tarvitseville oppilaille. Tukiopetusta annetaan sellaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy tai oppituntien ulkopuolella. Tukiopetusta voidaan antaa tuen kaikilla tasoilla. Tukiopetusta voidaan antaa etukäteen, rinnakkaisopetuksena ja jälkikäteen korjaavana toimintana. Yleisen tuen aikana: Jokaisen opettajan tehtävänä on seurata oppilaan oppimista ja kasvua sekä mahdollista tuentarpeen ilmenemistä. Tehostetun tuen aikana: Osana pedagogista arviota, arvioidaan yleisen tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja sen tarve jatkossa. Erityisen tuen aikana: Pedagisessa selvityksessä arvioidaan tehostetun tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja tarve. Tavoitteen ja tukiopetuksen järjestäminen kirjataan HOJKS:iin. 5.1.1.2 Parolan Yhteiskoulussa Yleisen tuen aikana: tukiopetusta antaa pääasiassa aineenopettaja, tarvittaessa erityisopettaja tukiopetuksen järjestämisestä tiedotetaan huoltajaa

11 tukiopetuksen järjestämisestä päättää oppilaan aineenopettaja tukiopetusta voidaan järjestää myös tilapäisten poissaolojen jälkeen Mikäli oppilaan tukiopetuksen tarve todetaan pysyväksi ja riittämättömäksi yhdessä muiden yleisen tuen tukimuotojen kanssa, aloitetaan tehostettu tuki. Tehostetun tuen aikana: ennen tehostetun tuen aloittamista pedagogiseen arvioon arvioidaan aiemmin annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus tukiopetuksen tavoitteet ja järjestämistapa kirjataan oppimissuunnitelmaan Erityisen tuen aikana: ennen erityisen tuen päätöstä arvioidaan osana pedagogista selvitystä tehostetun tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa tukiopetuksen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKSiin 5.1.2 Osa-aikainen erityisopetus 5.1.2.1 Alakoulut Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa. Osa-aikaisella erityisopetuksella voidaan parantaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä oppimisen eri alueisiin liittyvien ongelmien kasvua. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan esimerkiksi oppilaille, joilla on kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa, vaikeuksia opiskelutaidoissa, sosiaalisissa taidoissa tai koulunkäynnissä.

12 Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivelletään oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Osa-aikainen erityisopetus suunnitellaan ja oppilaan oppimista arvioidaan opettajien yhteistyönä. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa kaikilla tuen tasoilla. Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille alkuopetuksen vanhempainilloissa. Tarvittaessa erityisopettaja kutsuu vanhempia kouluun seuraamaan osa-aikaista erityisopetusta. Huoltajan tuki opetuksen onnistuneessa toteuttamisessa on keskeinen. Osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämisen suunnittelussa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös oppilashuollon palveluista vastaavien kanssa. Erityisopettaja toimii oppilashuoltoryhmän jäsenenä ja osallistuu pedagogisen selvityksen tekoon. Osa-aikainen erityisopetus osana yleistä tukea Osa-aikaisen erityisopetuksen avulla vahvistetaan oppimiseen tarvittavia perustaitoja. Opetus painottuu alkuopetukseen. Oppilasta tuetaan matalan kynnyksen periaatteella kielellisissä ja matemaattisissa perusvalmiuksissa. Oppilaat saavat tarvittaessa puheopetusta. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa arvioidaan oppilaan oppimisen vaikeuksiin vaikuttavia tekijöitä. Osa-aikainen erityisopetus tehostetun tuen aikana Tehostetun tuen aikana osa-aikaisen erityisopetuksen merkitys tukimuotona vahvistuu. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan yleisen tuen aikana saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen jatkossa. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen. Erityisopettaja vastaa oppimissuunnitelman toteuttamisesta osaltaan osa-aikaisessa erityisopetuksessa.

13 Osa-aikainen erityisopetus erityisen tuen aikana Oppilas voi saada osa-aikaista erityisopetusta myös erityisen tuen aikana riippumatta siitä opiskeleeko hän yleisopetuksen ryhmässä tai erityisryhmässä. Oppilaan aiemmin saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen arvioidaan osana pedagogista selvitystä. Oppilaan tarvitsema osaaikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKSiin. 5.1.2.2 Parolan Yhteiskoulu Yleinen tuki: osa-aikaista erityisopetusta antaa mahdollisuuksien mukaan erityisopettaja tai erityisluokanopettaja yleisen tuen piirissä olevalle oppilaalle järjestettävästä osa-aikaisesta erityisopetuksesta päättävät aineenopettaja ja erityisopettaja/ erityisluokanopettaja yhdessä osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämisestä keskustellaan huoltajan kanssa yleisen tuen piirissä olevien oppilaiden osalta keskeistä on oppimisvaikeuksien seulonta osana osa-aikaista erityisopetusta Mikäli oppilaan osa-aikaisen erityisopetuksen tarve todetaan pysyväksi ja riittämättömäksi yhdessä muiden yleisen tuen tukimuotojen kanssa, aloitetaan tehostettu tuki. Tehostettu tuki: pedagogisessa arviossa arvioidaan oppilaan aiemmin saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen jatkossa oppimissuunnitelmaan kirjataan osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja järjestäminen

14 Erityinen tuki: erityisen tuen piirissä oleva oppilas voi saada osa-aikaista erityisopetusta, vaikka opiskelisi erityisryhmässä mikäli oppilas opiskelee yleisopetuksen ryhmässä, mahdollinen osa-aikainen erityisopetus toteutetaan HOJKSissa päätetyssä laajuudessa 5.1.3 Erityisopetus Erityisopetuksesta päätetään erityistä tukea koskevan päätöksen yhteydessä, joka on kuvattu luvussa 4.3. 5.1.4. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Parolan Yhteiskoulussa päätöksen oppilaan oppimäärän yksilöllistämisestä ja oppiaineen opiskelusta vapauttamisesta muutoin kuin tilapäisesti tekee 7-9-vuosiluokkien oppilaiden osalta koulun rehtori erityisen tuen päätöksen yhteydessä. Päätöksen valmisteluun liittyy aina oppilaan ja hänen huoltajansa kuuleminen sekä asian moniammatillinen käsittely. 5.1.5 Pidennetty oppivelvollisuus Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa lapsen oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle oppilaalle kestää yhden tai kaksi vuotta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään lääketieteellisten ja psykologisten tutkimusten perusteella. Samalla tehdään päätös lapsen erityisestä tuesta. Lapsella on oikeus saada maksutonta esiopetusta oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna eli sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen

15 esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen toteutuu. Esiopetuspäätöksen tekee varhaiskasvatuksen palveluesimies. Yhteistyötä tehdään neuvolan terveydenhoitajien, sairaanhoidon ja psykologin kanssa. Avainasemassa on neuvolan Lene-tutkimus (Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio), joka tehdään kaikille 4-vuotiaille lapsille. Lene-tutkimukseen kuuluu neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyölomake, joka täytetään lapsen päivähoitopaikassa yhteistyössä huoltajien kanssa (liite 9). Huoltajat toimittavat yhteistyölomakkeen neuvolaan, jossa terveydenhoitaja ja lääkäri kirjaavat palautteen ja mahdolliset jatkotutkimussuosituksen lapsesta. Huoltajille tulee antaa riittävästi tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja vaikutuksesta lapsen ja perheen elämään. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten opetus järjestetään siten, että lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa integroidussa erityisryhmässä ja aloittaa sen jälkeen perusopetuksen koulussa. Oppivelvollisuuden aloittamispäätöksen tekee johtava rehtori. Joissakin tapauksissa on mahdollista, että pidennetyn oppivelvollisuuden lapsi opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös, jonka tekee johtava rehtori. Huoltajien kanssa pyritään arvioimaan lapsen tilannetta niin, että se parhaalla mahdollisella tavalla tukee lapsen kasvua ja kehitystä sekä vahvistaa lapsen valmiuksia selviytyä koulussa mahdollisimman hyvin. 5.2 OHJAUKSELLINEN TUKI 5.2.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Opetus- ja kasvatus järjestetään yhteistyössä kodin kanssa. Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulu on yhteistyössä huoltajan kanssa niin, että hän voi osaltaan tukea lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Kodin

16 ja koulun yhteistyötä toteutetaan yhteisö- ja yksilötasolla. Tavoitteena on edistää koulussa oppilaan oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja kouluyhteisön hyvinvointia. Kodin ja koulun yhteistyötä ja vanhemmuutta pyritään tukemaan Vanhemmuuden tukipuut toiminnalla, jossa moniammatillinen yhteistyö eri toimijoiden kesken mahdollistaa erilaiset luennot (Liite 13) 5.2.1.1 Alakoulut Vastuu kodin ja koulun yhteistyön kehittämisestä ja ylläpitämisestä on opetuksen järjestäjällä. Huoltajilla on mahdollisuus saada tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, opintoihin liittyvästä arvioinnista, oppilaan tuen tarpeista ja tuen saannin mahdollisuuksista ja huoltajan mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen. Oppilaan huoltajalle tulee antaa tietoa oppilasta koskevien tietojen käsittelystä, tietojen saannista sekä tietojen luovuttamisesta ja salassapitoon liittyvistä kysymyksistä. Yhteyttä koteihin pidetään tiedotteilla: lukuvuositiedote, kuukausi/kausikirjeet ja aina kun tiedottamisen tarvetta syntyy. Tiedote voidaan julkaista sähköisessä muodossa tai paperisena. Hattulan kunnassa otetaan käyttöön sähköinen reissuvihko (WILMA), jonka avulla tiedotteet voidaan julkaista, poissaoloja seurata ja muuten pitää yhteyttä kodin ja koulun välillä reaaliajassa. Vanhemmille järjestetään vähintään kaksi vanhempainiltaa vuodessa sekä vanhempainvartit (väh. 15 min) kerran vuodessa. Koulut määrittelevät kuntakohtaisten ohjeiden pohjalta tarkemmin yksikkökohtaisesti oman yhteistyönsä niin koulun, luokan kuin oppilaankin tasolle.

17 5.2.1.2 Parolan Yhteiskoulu Parolan Yhteiskoulun johtava toiminta-ajatus on laadukas perusopetus. Pidämme tärkeänä lapsen ja nuoren arvostavaa kohtaamista sekä yksilöllisten tarpeiden ja tilanteiden huomioimista. Tähän tarvitsemme avointa ja välitöntä vuorovaikutusta kotien kanssa. Kodin ja koulun yhteistyö on lapsen koulunkäynnin tärkein tukimuoto. Tätä yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisötasolla että yksilötasolla. Yhteisötasolla yhteistyö toteutuu koulun tasolla ja luokkatasolla. Koulun tasolla tärkeitä yhteistyökanavia ovat lukuvuoden alussa julkaistava tiedotelehtinen, josta löytyy lukuvuoden keskeiset asiat, pedagogista tietoa (esimerkiksi joustavista opetusryhmistä ja arvioinnista) kuvaus koulun moniammatillisista yhteistyöverkostoista sekä tärkeät yhteystiedot oppilaita ja huoltajia varten. Tiedotelehdessä kuvataan myös oppilaan tuen saannin mahdollisuuksia (tukiopetus ja läksykerho) sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuteen yhteydessä olevia tekijöitä, kuten terveydenhoidon-, koulupsykologin-, hammashoidon-, sosiaalitoimen-, erityisopetuksen-, oppilaanohjauksen- sekä oppilashuollon palvelut. Koulun nettisivut toimivat myös tärkeänä yhteistyökanavana. Koulun kotisivuilta löytyy mm. koulun opetussuunnitelma ja opetuksen järjestämiseen sekä oppiaineisiin liittyvää tietoa. Tiedotelehtinen ja koulun nettisivut täydentävät toisiaan. Koulun tasolla järjestetään aika ajoin tarpeen mukaan myös teemailtoja, esim. Vanhemmuuden tukipuiden mukaan. Säännöllisesti vähintään kerran lukuvuodessa luokka-asteittain toteutettavat vanhempainillat ovat tärkeä yhteistyömuoto kodin ja koulun välillä. Luokkatasolla kodin ja koulun yhteistyö toteutuu mahdollisina luokkakohtaisina vanhempainiltoina, vanhempainvartteina sekä säännöllisenä yhteydenpitona luokanvalvojan ja huoltajan välillä. Luokkatason asioissa ensisijaisena kodin ja koulun yhteyshenkilönä toimii luokanvalvoja. Tärkeitä yhteydenpidon työvälineitä huoltajan ja luokanvalvojan välillä ovat tarvittaessa sähköposti ja puhelin sekä säännöllisesti kuukausiraportti, johon kootaan yksilötason kuukausittaiset tiedot tarvittaessa oppiaineittain oppilaan koulun sujumisesta, poissaolot sekä mahdolliset muut tiedotettavat asiat. Huoltajalla on mahdollisuus käyttää kuukausiraporttia aktiivisesti yhteistyövälineenä luokanvalvojan kanssa. Viikottain järjestettävät luokanvalvojan tuokiot toimivat tärkeänä viikoittaisena yhteistyön muotona ja tiedotuskanavana sekä yhteisötasolla, luokkatasolla että yksilötasolla.

18 5.2.2 Ohjauksen järjestäminen Ohjaukseen kiinnitetään huomiota koko perusopetuksen ajan. Ohjaus muodostuu oppilaan psykososiaalisesta tuesta, opiskelun ja opiskelutaitojen ohjauksesta sekä ammatillisen suuntautumisen ja elämänsuunnittelun ohjauksesta. Ohjaustoiminnan jatkuvuus taataan siten, että ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun siirtymävaiheissa eli nivelvaiheissa. Näitä nivelvaiheita ovat alaluokilta yläluokille siirtyminen sekä perusopetuksesta toisen asteen koulutukseen siirtyminen. Kouluissa toteutettava ohjaus tukee ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia. 5.2.2.1 Alakoulut Ohjaus osana yleistä tukea: o Jokaisen opettajan tehtävänä on ohjata oppilasta koulunkäynnissä ja eri oppiaineiden tavoitteiden mukaisesti ja siten ehkäistä ennalta opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä o Opettajan tehtäviä ohjauksen järjestämisessä ovat mm. oppilaan opiskelutekniikan ja työtapojen kehittäminen ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntyä oppilaan persoonallisen ja terveen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen huolehtia tiedonsiirrosta opettajien ja muun henkilökunnan kesken nivelkohdissa (ks. EsiOPS, OPS 5.4.1.3) tiedottaa oppilaalle ja huoltajalle koulun työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle selvittää oppilaalle ja huoltajalle ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät koulukohtaiset asiat järjestää huoltajalle tilaisuuksia keskustella oppilaan opiskeluun liittyvistä asioista

19 Ohjaus tehostetun tuen aikana: o Ohjauksen näkökulma otetaan huomioon arvioitaessa oppilaan tarvetta tehostettuun tukeen. Pedagoginen arvio tehdään ennen tuen alkamista. Oppimissuunnitelmaan kirjataan myös oppilaan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. - Ohjaus erityisen tuen aikana: Erityisen tuen päätöksen jälkeen oppilaalle laadittavaan HOJKS:iin kirjataan myös ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. 5.2.2.2 Parolan Yhteiskoulu Rehtorin tehtävänä ohjauksen järjestämisessä on mm. luoda ohjaukselle sellaiset toimintaedellytykset, että sovitun työnjaon toteuttaminen on mahdollista tukea toiminnallaan vararehtorin, opinto-ohjaajan ja opettajien keskinäistä yhteistyötä tukea toiminnallaan koko oppilaitoksen yhteistä ohjaustoiminnan suunnittelua tiedottaa oppilaille ja huoltajille koulun toimintaa ohjaavista säännöistä ja periaatteista Opettajan tehtävänä ohjauksen järjestämisessä on mm. oppilaan opiskelutaitojen, opiskelutekniikan ja työtapojen kehittäminen oman oppiaineensa näkökulmasta ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntyä oppilaan persoonallisen ja terveen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen

20 huolehtia tiedonsiirrosta opettajien ja muun henkilökunnan kesken kolmiportaisen tuen eri vaiheissa sekä nivelkohdissa tiedottaa oppilaalle ja huoltajalle koulun työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle selvittää oppilaalle ja huoltajalle ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät koulukohtaiset asiat järjestää huoltajalle tilaisuuksia keskustella oppilaan opiskeluun liittyvistä asioista Opinto-ohjaajan tehtävänä ohjauksen järjestämisessä on mm. oppilaan persoonallisen ja terveen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen huolehtia tiedonsiirrosta opettajien ja muun henkilökunnan kesken kolmiportaisen tuen eri vaiheissa sekä nivelkohdissa tiedottaa oppilaalle ja huoltajalle koulun työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle tukea ja ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja ammatinvalintaan liittyvissä asioissa järjestää oppilaille työelämään tutustumista luokilla 7-9 yhteistyössä oppilaiden kanssa 5.2.2.2.1 Ohjaustoiminnan periaatteet ja työnjako Parolan Yhteiskoulussa Parolan Yhteiskoulussa ohjaustoiminta toteutetaan kokonaisvaltaisen (holistisen) ohjausmallin mukaisesti. Ohjaustoiminta jaetaan kolmeen osa-alueeseen: oppilaan kasvun ja kehityksen tukeminen (psykososiaalinen tuki), opiskelun ja opiskelutaitojen ohjaus sekä ammatillisen suuntautumisen ja elämänsuunnittelun ohjaus. Tätä ohjausta toteutetaan koulussa toimivien asiantuntijoiden yhteistyönä. Rehtorilla, vararehtorilla,

21 luokanvalvojalla, aineenopettajilla, erityisopettajilla ja opinto-ohjaajalla sekä muulla henkilöstöllä on oma vastuunsa ja roolinsa ohjaustehtävien hoitamisessa. Holistiseen ohjausmalliin kuuluu myös yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. 5.2.2.2.2 Nivelvaiheiden ohjauksellinen yhteistyö Oppilaalle pyritään antamaan tukea ja ohjausta hänen siirtyessään koulutuksen eri nivelvaiheissa perusopetuksen sisällä ja perusopetuksen päättövaiheessa. Kun oppilas on siirtymässä 6. luokalta 7. luokalle, opinto-ohjaaja sekä mahdollisuuksien mukaan erityisopettaja / erityisohjaaja sekä tukioppilaat käyvät tutustumiskäynnillä alakouluilla kevätlukukauden aikana tapaamassa tulevia 7.-luokkalaisia ja heidän luokanopettajiaan. Näiden neuvottelujen tavoitteena on helpottaa siirtymistä yläkoulun uuteen toimintaympäristöön. Myöhemmin keväällä kuudesluokkalaiset tekevät luokanopettajan johdolla vastavierailun yläkoululle mikäli mahdollista. Vierailun tavoitteena on tutustuminen uuden koulun tiloihin opinto-ohjaajan ja tukioppilaiden organisoimana. Lisäksi järjestää tutustumisilta tulevien 7.-luokkalaisten vanhemmille kevään aikana. Peruskoulun päättövaiheessa tehdään yhteistyötä toisen asteen oppilashuoltohenkilöstön kanssa etenkin erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden jatkoopintoihin siirtymisen helpottamiseksi. Keskeistä nivelvaiheiden neuvotteluissa on se, että tieto siirtyisi tarkoituksenmukaisesti vastaanottavalle koululle ja vastaanottavassa koulussa voitaisiin huomioida esimerkiksi erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetusjärjestelyihin liittyviä asioita. 5.2.2.2.3 Ohjaus opintojen aikana Opintojen aikaisen ohjauksen tehtävänä on edistää oppilaan opiskelutaitojen kehittymistä ja opintojen kulkua. Opintojen aikaiseen ohjaukseen kuuluu opiskelutaitojen opettaminen ja oppimisvaikeuksissa tukeminen. Tätä ohjausta toteuttaa jokainen aineenopettaja oman aineensa osalta mahdollisuuksien mukaan,

22 luokanvalvoja oman valvontaluokkansa osalta, opinto-ohjaaja omalta osaltaan sekä erityisopettaja etenkin erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ohjaamisessa. Yhteistyö eri toimijoiden kesken on tärkeää. Lisäksi opintojen aikaisessa ohjauksessa tuetaan oppilaan ainevalintojen tekemistä ja ohjataan oppilasta jatko-opintovalmiuksien kehittämisessä. Tätä ohjausta tekevät kaikki aineenopettajat valottaessaan oman aineensa valintamahdollisuuksia ja oman aineensa tarpeellisuutta työelämän vaatimusten ja mahdollisuuksien näkökulmasta. Ammatillisen suuntautumisen ja urasuunnittelun ohjauksen osalta opinto-ohjaaja vastaa valinnaisaineiden esittelystä ja valintaprosessin toteuttamisesta sekä työelämään tutustumisjaksojen järjestelyistä. Tet-jaksojen järjestelyt selvitetään tarkemmin opetussuunnitelman luvussa 7.2.1. 5.2.2.2.4 Ohjaus päättövaiheessa Ohjauksen tärkeänä tavoitteena on tukea opintojen eri vaiheissa oppilaiden koulutusja ammattialan valintaprosessia, johon kuuluu peruskoulun päättövaiheessa tapahtuva ohjaus sekä jatko-opintoihin hakeutuminen. Peruskoulun päättövaiheessa olevat oppilaat saavat luokkamuotoisen- ja pienryhmäohjauksen lisäksi yksilöllistä ohjausta opinto-ohjaajalta. Jatko-opintoihin siirtymiseen ja yhteishakuun liittyvästä ohjauksesta vastaa opinto-ohjaaja. Päättöluokkalaisten vanhempainillan keskeinen teema on yhteishaku ja jatko-opintomahdollisuudet. 5.2.2.2.5 Erityisopetukseen yhteydessä olevien oppilaiden ohjaus Oppilaat osallistuvat mahdollisuuksien mukaan yleisopetuksen ryhmän mukana luokkamuotoiseen ohjaukseen. Yhdysluokan 7-9 ohjauksesta vastaa erityisluokanopettaja ja mahdollisuuksien mukaan ohjausta integroidaan yleisopetuksen ryhmään. Pienryhmien ohjauksesta vastaavat erityisopettaja ja opintoohjaaja.

23 Taulukossa kuvataan Parolan Yhteiskoulun vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken Työnjako Parolan Yhteiskoulussa rehtorit opinto-ohjaaja hoitaja erityisopettaja aineenopettaja luokan-valvoja terveyden- psykologi koulu- oppilas-huoltoryhmä määrääminen X X X X X kiusaamisasiat X X X X X X X X jälkiistuntojen oppilaiden myöhästymiset oppilaiden sairastumiset poissaololuvat 1-3vrk poissaololuvat yli 3 vrk luvattomat poissaolot toistuvat rikkomukset vanhempainvartit nivelvaiheen neuvottelut (X) X X X X X X X X X X X (X) X X X X X X X X X X

24 (X) X X X X X (X) X X X X X X X X X X (X) X X perheneuvottelut oppimisvaikeudet oppilaiden sosiaaliset ongelmat pedagogisen arvion laatiminen oppimisvaikeuk sien kartoitus ja testaaminen oppimissuunnitelman laatiminen X (X) X X X pedagogisen selvityksen laatiminen HOJKS:nn laatiminen (X) X X X X (X) X X aloite tehostettuun tukeen tai erityiseen tukeen erityisen tuen päätös X X X X X X

25 ohjaus opintojen aikana ohjaus päättövaiheessa, yhteishaku työelämään tutustumisen järjestelyt X X X X X X X X X valinnaisaineien esittely ja valintaprosessi X X yhdysluokan 7-9 oppilaanohjaus pienryhmän oppilaanohjaus X X X 5.2.3 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Hattulan kunta ostaa vammaisten oppilaiden koulutuspalvelut pääsääntöisesti Hämeenlinnan kaupungilta. Samalla hankitaan myös tarvittavat tukipalvelut. Hattulan kunnan kouluissa toimii kouluohjaajia ja -avustajia niin yleisopetuksen kuin erityisopetuksenkin puolella. Kouluohjaajien toiminta on järjestetty seuraavalla tavalla: - Kaikissa kunnan erityisluokissa (sijaitsevat Parolan koululla ja Parolan yhteiskoululla) on luokkakohtainen avustaja, jonka tehtävänä on auttaa erityisen tuen päätöksen saaneita oppilaita päivittäisessä koulutyössä pyrkien takaamaan heille oppimisen ja koulunkäynnin perusedellytykset. Kunnan opetustoimeen pyritään saamaan riittävä määrä kouluohjaajia ja -avustajia yleisen tuen ja tehostetun tuen piiriin. Näin voidaan mahdollisimman tehokkaasti estää oppilaiden ajautuminen erityisen tuen piiriin.

26 - Kun erityisen tuen päätöksen saaneita oppilaita integroidaan yleisopetuksen puolelle, kouluohjaaja liikkuu oppilaiden mukana mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan, jotta integroituminen sujuisi kivuttomasti. Tavoitteena on oppilaan integroituminen yleisopetukseen vähitellen, lopulta ilman ohjaajan tukea. Integroituminen voi tapahtua yhdessä tai useammassa aineessa, ja mahdollisesti lopulta kokonaan. - Yleisen tuen aikana kouluohjaajat liikkuvat tarpeen mukaan luokissa niiden oppilaiden apuna, joilla on yleisen tuen tarve. Tarkoituksena on kohdistaa apua sinne, missä sitä kulloinkin tarvitaan. Tällä oikea-aikaisella tuella pyritään välttämään oppilaan tarve tehostettuun tai erityiseen tukeen. - Pedagogisessa arviossa arvioidaan oppilaan tuen tarve ennen tehostetun tuen aloittamista. Oppilaan saaman tuen riittävyys ja vaikutus arvioidaan. Tämän arvion pohjalta suunnitellaan ohjaajan antaman tuen määrää jatkossa. Hattulan kunnassa tehdään syksyllä 2011 selvitys kouluohjaajien ja -avustajien tarpeellisesta määrästä kunnan perusopetuksessa. Tavoitteena on, että kunnassa olisi riittävä määrä vakituisia kouluohjaajia ja avustajia. Heitä pystytään siirtämään kunnan kouluissa sinne, missä tukea tarvitaan. 5.2.4 Perusopetusta tukeva toiminta Hattulan kunta on ollut mukana kerhotoiminnan kehittämisessä projektin alusta lähtien. Valtion rahoituksella on saatu kuntaan niin sanottu kerhotarjotin, johon on kerätty kaikki kunnan alueella järjestettävät kerhot. Kerhoja pyörittävät Hattulassa koulujen opettajat ja urheiluseurat. Yhteistyö sivistystoimen ja urheiluseurojen välillä toimii hyvin. Lisäksi kerhoja käy pitämässä joitakin yksityishenkilöitä. Hattulan kunnassa kerhotoiminnan tavoitteena on saada mukaan pääsääntöisesti sellaisia lapsia, jotka eivät ole mukana missään harrastustoiminnassa. Tällä pyritään välttämään syrjäytymistä ja myös auttamaan perheitä, joiden on vaikeata syystä tai toisesta löytää lapselleen sopivaa harrastusta. Toki kerhot ovat avoimia kaikille kunnan perusopetuksen oppilaille, joitakin rajoituksia lukuun ottamatta. Lisäksi erityisryhmille pyritään järjestämään omia kerhoja, joissa parannetaan esimerkiksi lapsen motorisia taitoja.

27 Hattulan kunta jatkaa kerhotoiminnan kehittämistä valtion rahoituksen turvin myös jatkossa. 5.4. OPPILASHUOLLON JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN 5.4.1 Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykeen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuollon tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisöissä työskenteleville. Yhteistyö kotien kanssa on oppilashuollollisissa kysymyksissä tärkeää. Yksittäistä oppilasta koskevien tukitoimien suunnittelussa tulee kuulla oppilasta ja huoltajaa. Oppilashuoltotyön keskeisenä ajatuksena on oppilaiden koulunkäynnin ja muun hyvinvoinnin edistäminen. Oppilashuoltoon sisältyy arviointia, neuvontaa, ohjausta, neuvotteluapua ja erilaisia tukitoimia. Tavoitteita: -oppilaat voivat saada tarvitsemaansa tukea ja apua kasvuunsa, kehitykseensä ja koulunkäyntiinsä -vanhemmat voivat saada tarvittaessa tukea lastensa kasvatukseen ja oppimiseen liittyvissä kysymyksissä -opettajat voivat saada tarvittaessa oppilashuoltoryhmältä tukea työhönsä -koulun työskentelyilmapiiriin pyritään mahdollisuuksien mukaan vaikuttamaan oppilaiden koulunkäynnin ja hyvinvoinnin näkökulmasta myönteisellä tavalla -koulun toiminnassa pyritään rakentavaan yhteistyöhön ulkopuolisten tahojen kanssa oppilashuollollisissa asioissa KURINPITO Kurinpidolliset toimet perusopetuslain mukaisesti ( Liite 14)

28 POISSAOLOT Sairauden takia. Jos oppilas on sairauden vuoksi poissa koulusta ja sairauden oletetaan olevan hieman pidempiaikaisen, pitää luokanopettajalle ilmoittaa heti, viimeistään kolmantena päivänä poissaolon syy. Mikäli suinkin mahdollista tulisi sairaana olleen oppilaan ottaa selville ennen kouluun tuloa seuraavan päivän läksyt ja tehdä ne. Muu poissaolo. Jos oppilas joutuu olemaan koulusta pois muun kuin sairauden takia, on siihen aina pyydettävä lupa etukäteen. Alle kolmen päivän loman voi myöntää opettaja, pidemmät lomat myöntää rehtori. Loma-ajaksi oppilas saa opettajalta läksyjä, jotka tehdään loman aikana. 5.4.1.1 Oppilashuoltoryhmä Hattulan kunnassa moniammatilliseen oppilashuoltoryhmään voivat kuulua rehtori, koulupsykologi, kouluterveydenhoitaja, erityisohjaaja/kuraattori, sosiaalityöntekijä, erityisopettaja ja opinto-ohjaaja. Tarvittaessa oppilashuoltoryhmän kokoukseen voidaan kutsua vanhempia, oppilas ja opettajia (esim. luokanvalvoja). Oppilashuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti noin kerran kuukaudessa lukuvuoden aikana. Oppilashuoltoryhmä tekee säännöllistä verkostoyhteistyötä koulun ulkopuolisten tahojen, kuten sosiaalitoimen-, vapaa-aikatoimen-, seurakunnan- sekä lapsi- ja nuorisotyön toimijoiden kanssa. Liitteenä oppilashuoltotyön tukena käytettävät kaavakkeet: - Asian esille ottaminen (Liite 15) - Muistio oppilashuoltoryhmän kokoontumisesta (Liite 16) - Huolen harmaa vyöhyke (Liite 17)

29 Hyvä oppilashuoltotyö perustuu aina avoimuuteen vanhempien kanssa. Opettajan pitäisi aina ensin ilmaista oppilasta koskeva huolensa oppilaan vanhemmille. Rehtori vastaa oppilashuoltotyön organisoinnista. Hän määrää kuka toimii puheenjohtajana ja kenen tehtäviin kirjaaminen kuuluu. Oppilashuoltoryhmän toiminta ja salassapito käsitellään tarkemmin luvussa 5.4.3. Nivelvaiheen esikoulusta kouluun oppilashuoltoryhmä Hattulan kunnassa Hattulassa oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä perusturvan ja opetustoimen kanssa. Moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä toimii esiopettajien edustaja, esiopetuksesta vastaava varhaiskasvatuksen palveluesimies, varhaisen tuen ohjaaja, terveydenhuollon edustaja, alkuopetuksen opettaja, Parolan koulun erityisopettaja ja rehtori. Läsnäolo-oikeus moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä on johtavalla rehtorilla ja varhaiskasvatusjohtajalla. Oppilashuoltoryhmään kutsutaan tarvittaessa eri alojen asiantuntijoita esim. lastensuojelusta. Oppilashuollosta vastaava varhaiskasvatuksen palveluesimies toimii ryhmän koollekutsujana. Ryhmä kokoontuu vähintään kolme kertaa vuodessa (toimintakauden alussa, ennen kouluvalmiustestejä ja testien valmistuttua oppilaiden sijoitteluja ennen). Oppilashuolto suunnitelmaa ja sen toteuttamista arvioidaan säännöllisesti. 5.4.1.2 Kouluruokailu Kouluruokailu on oleellinen osa koulun opetus- ja kasvatustehtävää. Kouluruokailun tehtävänä on edistää oppilaan hyvinvointia sekä tervettä kasvua ja kehitystä. Hyvin suunniteltu ja rytmitetty kouluruoka, jonka oppilaat säännöllisesti syövät, ylläpitää työvireyttä koulupäivän aikana ja vähentää levottomuutta oppitunneilla. Kouluruokailu on osa opetusta. Kouluruokailussa aikuisen läsnäolo on erityisen tärkeää. Opettaja ohjaa ja opastaa sekä samalla valvoo ruokailutapahtumaa. Samalla opettaja antaa omalla ruokailullaan aikuisen mallia lapselle ja nuorelle. Kouluruokailu on osa virallista oppilashuoltoa. Ruoan tulee olla terveellistä, suositusten mukaista ja sisältää mahdollisimman vähän lisäaineita. Ruokailu tulee järjestää säännöllisesti oppilaiden normaaliin päivärytmiin sopivana ajankohtana. Sopiva lounasaika olisi n. klo 11 12. Ruokailu on jaksotettava ja koulun lukujärjestys

30 suunniteltava erilaisille ja eri-ikäisille ryhmille niin, että oppilailla on riittävästi aikaa rauhalliseen syömiseen. Ruokalassa tulisi olla näkyvissä ravitsemussuositusten mukainen malliateria, joka ohjaa ja opastaa lasta ja nuorta oikeisiin ja terveellisiin ruokatottumuksiin. 5.4.1.3 Oppilashuollon muut palvelut Koulupsykologi Koulupsykologi on Hattulan kaikkien koulujen yhteinen. Koulupsykologi tekee oppilashuoltotyötä yhteistyössä oppilaiden, heidän huoltajiensa, oppilashuoltoryhmän, opettajien ja koulun ulkopuolisten yhteistyötahojen kanssa. Koulupsykologiin voi ottaa yhteyttä mm. seuraavissa asioissa: oppimisvaikeudet, koulunkäyntiin liittyvät pelot ja jännittäminen, kouluhaluttomuus, alisuoriutuminen, aiheettomat poissaolot, häiriökäyttäytyminen, tunne-elämän häiriöt, syömishäiriöt sekä ihmissuhteisiin liittyvät vaikeudet. Koulupsykologi tekee mahdollisuuksien mukaan oppimiseen liittyviä tutkimuksia. Tarvittaessa koulupsykologi ohjaa oppilaan ja/tai hänen perheensä jatkotutkimuksiin tai hoitoon. Koulupsykologi osallistuu tarvittaessa koulutyön suunnitteluun, vanhempainiltoihin ja muihin koulun tilaisuuksiin sekä toimii osana kriisiryhmää. Koulupsykologin palvelut ovat maksuttomia ja käynnit luottamuksellisia. Koulun syystiedotteessa määritellään tarkemmin, milloin koulupsykologi on tavattavissa. Kouluterveydenhoito Lasten ja nuorten hyvinvointi on kansallisten terveyspoliittisten linjausten ja ohjelmien tärkeimpiä tavoitteita. Kouluyhteisöllä ja kouluterveydenhuollolla on tärkeä merkitys lasten ja nuorten elämässä, koska koulu on paikka, jossa lapsi ja nuori viettää valtaosan ajastaan päivisin ja kouluterveydenhuollon henkilöstö tavoittaa kaikki koululaiset useamman kerran koulunkäynnin aikana. Lasten hyvinvoinnin edistämisessä on tärkeää säilyttää hyvä ja toimiva yhteys vanhempiin ja tukea heitä kasvatustyössä, koska peruskouluikäinen lapsi ei koskaan ole irrallinen omista vanhemmistaan ja oman kodin vaikutuksesta.

31 Kouluterveydenhuollon laatusuosituksen avulla tuetaan kuntien omaa laadunhallintatyötä. Tavoitteena on, että koululaiset saavat laadukkaita kouluterveydenhuollon palveluja tasa-arvoisesti asuinpaikasta riippumatta. Laatusuositus tukee kouluterveydenhuollon ja kouluyhteisön kehittämistä kunnissa antamalla tavoitteet kehittämistyölle. Laatusuosituksen tavoitteena on myös auttaa seuraamaan ja arvioimaan suosituksen toimeenpanoa. Kouluterveydenhuollon tarkoituksena on turvata jokaiselle oppilaalle mahdollisimman terve kasvu ja kehitys, juurruttaa oppilaisiin terveyttä edistävät elämäntavat ja luoda perusta aikuisiän terveydelle ja hyvinvoinnille. Kouluterveydenhuolto on oppilaille maksutonta. Koulupäivän aikana tapahtuneet koulutapaturmat hoidetaan kouluterveydenhuollossa, niiden koulujen osalta missä kouluterveydenhoitaja on päivittäin tavattavissa. Muissa kouluissa koulutapaturmien ensihoidosta huolehtii opettajat tai kouluavustajat. Koulutapaturmiin liittyvät ohjeet vanhemmille löytyy Hattulan kunnan sivistystoimen nettisivuilta. Laaja-alaiset terveystarkastukset toteutetaan koululääkärin sekä kouluterveydenhoitajan osalta oppilaille ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla. Väliin jäävinä vuosiluokkien terveystarkastukset hoitaa kouluterveydenhoitaja. Tavoitteena on tavata lapsi tai nuori vähintään kerran vuodessa. Terveystarkastusten tavoitteena lapsen, nuoren ja perheen elämäntilanteen, voimavarojen ja neuvonnan tarpeiden selvittäminen. Vanhempien toivotaan osallistuvan lasten terveystarkastuksiin. Kouluterveydenhuolto on osana myös moniammatillista yhteistyöverkkoa, tekee yhteistyötä vanhempien kanssa, osallistuu vanhempainiltoihin, osallistuu ongelmien ennaltaehkäisyyn ja valistustyöhön sekä antaa konsultaatiota tarvittaessa. Terveyskasvatustunnit pidetään Vanhempien tukipuut-ohjelman mukaisesti kyseisen luokan tarkastusten jälkeen. Fysioterapeutti pitää ryhtitunnit neljännelle luokalle. Teemapäivät pidetään 8lk:lle; sinä & minä ja 9lk:lle; elämänhallinnan tukeminen.

32 Yhteistyö lastensuojeluviranomaisten ja poliisin kanssa Kun lapsen tai nuoren kasvu ja kehitys voi kasvuympäristössä olevien tekijöiden vuoksi vaarantua, niin tällöin yhteistyö eri viranomaisten kanssa tulee ajankohtaiseksi. Tämän tyyppiset toiminnot tullaan kirjaamaan Hattulan kunnan Hyvinvointisuunnitelmaan, joka valmistuu vuoden 2011 aikana. Suunnitelmaan kirjataan toimenpiteet ja vastuut toiminnoille. 5.4.1.4 Oppilashuolto tehostetun ja erityisen tuen aikana Eri tukimuodot Kun oppilaalla ilmenee oppimisvaikeuksia, tukitoimet on aloitettava mahdollisimman nopeasti. Yhteistyö huoltajien kanssa on tärkeää. Koulupsykologin palveluja käytetään mietittäessä tukitoimien suuntaamista. Hattulan kunnan kouluissa olevan oppilaan opiskelua tuetaan oppimisvaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Tukimuodot selvitetty tarkemmin kohdassa 4.4.1. Erityisen tuen päätöksen saanut oppilas ja hänen opetuksensa Hattulan kunnassa erityisen tuen päätöksen saaneiden oppilaiden opetus tapahtuu pääasiassa luokkamuotoisissa erityisryhmissä: Alku luokalla (0.-2.lk), Startti-luokalla (1.-2.lk) ja yksilöllistetyn opetuksen Otava-luokassa (3.-6.lk) ja 7.-9. luokkien pienryhmissä ja yleisopetuksen Plussa luokassa (3.-6.lk). Luokkamuotoiseen erityisopetukseen oppilas pääsee, mikäli tuen tarve on niin suuri, ettei tehostettu tuki riitä. Ennen erityisen tuen päätöstä oppilaalle tulee laatia pedagoginen arvio, oppimissuunnitelma ja pedagoginen selvitys sekä mahdolliset muut asiantuntia selvitykset, joita hyödynnetään opetusjärjestelyjen suunnittelussa. Ennen erityisen tuen päätöstä kaikkia osapuolia kuullaan. Koulun rehtori tekee esityksen erityisestä tuesta johtavalle rehtorille. ( kts. 4.4.2) Luokkamuotoinen 0.-2. luokkien erityisopetus tapahtuu Alku-luokalla ja 1.-2. luokkien Startti-luokalla.

33 Alku- ja Startti luokalla - siirto määräaikainen vuodeksi kerrallaan - opiskellaan yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan - opetusta voidaan myös yksilöllistää - opetus on pienryhmäopetusta - oppilaita integroidaan mahdollisuuksien mukaan yleisopetukseen - opiskellaan 1-3 vuotta - kaikille oppilaille laaditaan HOJKS Alku- ja Startti luokilta oppilas siirtyy uuden pedagogisen selvityksen kautta yleisopetuksen 1. tai 2. luokalle, joissakin tapauksissa 3. luokalle. Opiskelu saattaa jatkua myös muissa pienryhmissä.

34 Yleisopetuksen pienluokka 3.-6. (Plussa-luokka) - opiskellaan yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan, joitakin aineita voidaan yksilöllistää - kaikille oppilaille laaditaan HOJKS - oppilaita integroidaan mahdollisuuksien mukaan yleisopetukseen - tuntijako oppilaan opetuksessa voi olla erilainen kuin koulussa muuten käytössä oleva, jos se oppilaan edun kannalta on tarkoituksenmukaista Yksilöllistetyn opetuksen 3.-6. (Otava-luokka) ja 7.-9. luokkien pienryhmässä - Opiskellaan yksilöllistetyn opetussuunitelman mukaan, joissakin aineissa oppilaat opiskelevat yleisopetussuunnitelman mukaan - kaikille oppilaille laaditaan HOJKS - oppilaita integroidaan mahdollisuuksien mukaan yleisopetuksen luokkiin - tuntijako oppilaan opetuksessa voi olla erilainen kuin koulussa muuten käytössä oleva, jo se oppilaan edun kannalta on tarkoituksenmukaista. 5.4.1.5 Nivelvaiheiden oppilashuoltotyö Esikoulusta alakouluun Oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimet aloitetaan jo päivähoidossa/esiopetuksessa. Tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien lasten esiopetuksessa lapselle laaditaan kuntoutussuunnitelma, sekä erityisen tuen lapselle myöskin pedagoginen selvitys ja HOJKS. Esikoululaiset voivat lisäksi laatia itselleen portfolion. Päivähoitopaikasta tai lastenneuvolasta suositellaan tarvittaessa esikoululaiselle kouluvalmiustutkimusta. Kouluvalmiustutkimus toteutetaan Hattulasssa ryhmätutkimuksena ja sen jälkeen tarvittaessa yksilötutkimuksena. Ryhmätutkimuksen tekevät varhaisen tuen ohjaaja ja koulupsykologi yhteistyössä

35 esiopetuksen kanssa. Koulupsykologi tekee lisäksi yksilötutkimuksen niille esikoululaisille, joiden kohdalla se on ryhmätutkimuksen tulosten pohjalta katsottu tarpeelliseksi. Tutkimuksen pohjalta mietitään yhdessä vanhempien kanssa, mikä olisi lapsen kannalta paras ratkaisu koulunkäynnin aloittamiselle. Hattulalaisille lapsille vaihtoehdot ovat koulun aloittaminen lähikoulussa yleisopetuksen ryhmässä, pienryhmässä (Parolan koulun ALKU ja Startti luokat), harjaantumisopetuksessa (Parolan koulu) tai koulunaloituksen siirtäminen yhdellä vuodella. Esiopettajat ja alkuopettajat tekevät yhteistyötä siirtymävaiheessa esikoulusta kouluun. (kts. Esiopetus OPS, liite Vuosiympyrä)

36 Siirtyminen 6. luokalta 7. luokalle Oppilasta tuetaan ja ohjataan koulutuksen eri nivelvaiheissa perusopetuksen sisällä ja perusopetuksen päättövaiheessa. Kun oppilas on siirtymässä 6. luokalta 7. luokalle, opinto-ohjaaja ja mahdollisuuksien mukaan erityisopettaja sekä tukioppilaat käyvät alakouluilla kevätlukukauden aikana tapaamassa tulevia 7.-luokkalaisia ja heidän luokanopettajaa. Myöhemmin keväällä kuudesluokkalaiset tekevät luokanopettajan johdolla vastavierailun yläkoululle. Vierailun aikana tutustutaan uuden koulun tiloihin opintoohjaajan ja tukioppilaiden organisoimana. /.-luokkalaisten vanhemmille järjestetään tutustumisilta kevään aikana. Siirtyminen 9. luokalta toiselle asteelle Oppilaanohjauksen tavoitteena on tukea opintojen eri vaiheissa oppilaiden koulutus- ja ammattialan valintaprosessia, johon kuuluu peruskoulun päättövaiheessa tapahtuva ohjaus sekä jatko-opintoihin hakeutuminen. Peruskoulun päättövaiheessa olevat oppilaat saavat luokkamuotoisen ja pienryhmäohjauksen lisäksi yksilöllistä ohjausta opinto-ohjaajalta. Peruskoulun päättövaiheessa tehdään yhteistyötä toisen asteen oppilashuoltohenkilöstön kanssa etenkin erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden jatkoopintoihin siirtymisen helpottamiseksi. 5.4.2 Turvallisuuden edistäminen 5.4.2.1 Koulukuljetus Koulukuljetuksista päätetään perusopetuslain (32 ) sekä sivistyslautakunnan ja perusturvalautakunnan (esiopetus) hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Silloin kun vanhemmat valitsevat esiopetusikäiselle lapselle vain lainmukaisen maksuttoman esiopetuksen ilman päivähoitoa, lapsella on perusopetuslain mukaan oikeus maksuttomaan kuljetukseen tai kuljetusavustukseen. Huoltajat ovat ensisijaisesti velvollisia opettamaan lapsiaan liikkumaan turvallisesti liikenteessä.

37 Kuljetusten myöntämisen perusteet - Koulumatkan pituus - Koulumatkan vaikeus tai rasittavuus - Koulumatkan vaarallisuus Koulukuljetuksissa käytetään ensisijaisesti olemassa olevaa julkista liikennettä (vuorolinja-autoja), johon oppilaat saavat bussikortit. Muita kuljetusmuotoja, tilauslinja-autoja ja takseja, käytetään täydentämään julkista liikennettä tai erikoistapauksissa, kuten terveydellisten syiden vuoksi. Esiopetusoppilaiden kuljetusmuoto valitaan tapauskohtaisesti. Siinä tapauksessa, että kunta ei järjestä koulukuljetusta, oppilaan huoltajalle maksetaan koulumatkakustannusten korvausta pääsääntöisesti halvinta kuljetustapaa (linja-auto) noudattaen. Koulukuljetuksen tai korvauksen hakeminen Hattulan kunnassa koulukuljetusta tai korvausta tulee hakea siinä tapauksessa, että koulumatka on alle 5 km. Kun on kyse koko lukuvuoden kestävästä kuljetuksesta tai korvauksesta, tulee hakemus jättää elokuun alkuun mennessä. Kuljetuspäätökset tehdään enintään lukuvuodeksi kerrallaan. Päivitetty koulukuljetusopas sekä tarvittavat kaavakkeet löytyvät Hattulan kunnan nettisivuilta. 5.4.2.2 Toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa 5.4.2.3 Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Nämä kaksi lukua käsitellään Hattulan kunnan koululaitoksen kriisisuunnitelmassa (Liite 18), joka on tehty kaikkien koulujen ja päiväkotien käyttöön. Tämän kuntakohtaisen suunnitelman pohjalta, jokainen koulu ja päiväkoti laatii itselleen yksikkökohtaiset kriisisuunnitelmat (eli käytännön toimintaohjeet Kuinka meidän koulu toimii kriisitilanteessa?) sekä pelastussuunnitelman.