Täydennetään teoriaa seuraavilla tuloksilla tapauksista, joissa moninkertaisen ominaisarvon geometrinen kertaluku on yksi:

Samankaltaiset tiedostot
8 USEAN VAPAUSASTEEN SYSTEEMIN VAIMENEMATON PAKKOVÄRÄHTELY

5. Vakiokertoiminen lineaarinen normaaliryhmä

Taustaa KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT. Jukka Talvitie, Toni Levanen & Mikko Valkama TTY / Tietoliikennetekniikka

Flow shop, työnvaiheketju, joustava linja, läpivirtauspaja. Kahden koneen flow shop Johnsonin algoritmi

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia

järjestelmät Luento 4

Systeemimallit: sisältö

Vakiokertoiminen lineaarinen normaaliryhmä

. C. C Kirjoitetaan sitten auki lineaarisuuden määritelmän oikea puoli: αt{i c1 } + βt{i c2 } = α

Markov-prosessit (Jatkuva-aikaiset Markov-ketjut)

YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

MUODONMUUTOKSET. Lähtöotaksumat:

Käyttövarmuuden ja kunnossapidon perusteet, KSU-4310: Tentti ma

KVANTISOINTIKOHINA JA KANAVAN AWGN- KOHINA PULSSIKOODIMODULAATIOSSA

( ) 5 t. ( ) 20 dt ( ) ( ) ( ) ( + ) ( ) ( ) ( + ) / ( ) du ( t ) dt

Sekatuotantoverstas Job shop. Flow shop vs. Job shop Esko Niemi

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus diskreettiin matematiikkaan (Syksy 2008) 4. harjoitus Ratkaisuja (Jussi Martin)

13. Lineaariset ensimmäisen kertaluvun differentiaalisysteemit

Muutama uusi näkökulma hinta-aggregoinnista ja hedonisista indeksimenetelmistä:

b) Ei ole. Todistus samaan tyyliin kuin edellinen. Olkoon C > 0 ja valitaan x = 2C sekä y = 0. Tällöin pätee f(x) f(y)

Derivoimalla ensimmäinen komponentti, sijoittamalla jälkimmäisen derivaatta siihen ja eliminoimalla x. saadaan

Riskienhallinnan peruskäsitteitä

ẍ(t) q(t)x(t) = f(t) 0 1 z(t) +.

Kompleksimuodot, bi-ortogonaliteetti ja yleinen viskoosi vaimennus

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 7: Lagrangen kertojat. Pienimmän neliösumman menetelmä.

Valmistaminen tai ostaminen varastoon tasainen kysyntä

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Mat Lineaarinen ohjelmointi

( ) ( ) x t. 2. Esitä kuvassa annetun signaalin x(t) yhtälö aikaalueessa. Laske signaalin Fourier-muunnos ja hahmottele amplitudispektri.

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 17: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, impulssikuormitus ja Duhamelin integraali

HASSEN-WEILIN LAUSE. Kertausta

J1 (II.6.9) J2 (X.5.5) MATRIISILASKENTA(TFM) MALLIT AV 6

Tässä harjoituksessa käsitellään Laplace-muunnosta ja sen hyödyntämistä differentiaaliyhtälöiden ratkaisemisessa.

1 0 2 x 1 a. x 1 2x c b 2a c a. Alimmalta riviltä nähdään että yhtälöyhmällä on ratkaisu jos ja vain jos b 3a + c = 0.

Johda jakauman momenttiemäfunktio ja sen avulla jakauman odotusarvo ja varianssi.

Systeemimallit: sisältö

Dynaaminen optimointi ja ehdollisten vaateiden menetelmä


13. Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä

W dt dt t J.

3.5 Generoivat funktiot ja momentit

JOHDATUS LUKUTEORIAAN (syksy 2017) HARJOITUS 1, MALLIRATKAISUT

Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite

':(l,i l) 'iac: (å ;) (x 2v + z- o. I o, * 4z:20. 12, +8y 3z: l0. Thlousmatematiikan perusteet, onus ro 0 opettaja: Matti Laaksonen.

Ominaisarvoon 4 liittyvät ominaisvektorit ovat yhtälön Ax = 4x eli yhtälöryhmän x 1 + 2x 2 + x 3 = 4x 1 3x 2 + x 3 = 4x 2 5x 2 x 3 = 4x 3.

3 Tilayhtälöiden numeerinen integrointi

Luento 2. S Signaalit ja järjestelmät 5 op TKK Tietoliikenne Laboratorio 1. Jean Baptiste Joseph Fourier ( )

Kanoniset muunnokset

DEE Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto

Insinöörimatematiikka D, laskuharjoituksien esimerkkiratkaisut

Monte Carlo -menetelmä

Luento 9. Epälineaarisuus

Soorrea. OUTC'KUMPU Oy.' Malminetsintä. O. POhjamies/pAL ,4 1 (3) VLF -MI'ITAUS. Periaate. Lähetysase.mat

Ene , Kuivatus- ja haihdutusprosessit teollisuudessa, Laskuharjoitus 5, syksy 2015

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 4, ratkaisuehdotukset

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

Reaaliarvoinen funktio f : on differentioituva pisteessä x, jos f:lle on siinä voimassa kehitelmä. h h. eli. Silloin

11. Vektorifunktion derivaatta. Ketjusääntö

Yhden vapausasteen värähtely - harjoitustehtäviä

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 24: Usean vapausasteen vaimenematon ominaisvärähtely osa 2

( ) ( ) 2. Esitä oheisen RC-ylipäästösuotimesta, RC-alipäästösuotimesta ja erotuspiiristä koostuvan lineaarisen järjestelmän:

X(t) = X 0 + tx 1 + t 2 X 2 + t 3 X ,

Frégier'n lause. Simo K. Kivelä, P B Q A

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 23: Usean vapausasteen vaimenematon ominaisvärähtely osa 1

Lineaarinen toisen kertaluvun yhtälö

Luento 11. Stationaariset prosessit

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

Geometrian perusteet. Luvun 3 harjoitustehtävien ratkaisuhahmotelmia

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Perinteisten henkivakuutusten konvertointi joustavamaksuiksi henkivakuutuksiksi. Niittuinperä

Johdatus tekoälyn taustalla olevaan matematiikkaan

Insinöörimatematiikka D

Matematiikka B3 - Avoin yliopisto

Huomaa, että aika tulee ilmoittaa SI-yksikössä, eli sekunteina (1 h = 3600 s).

PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

11. Jatkuva-aikainen optiohinnoittelu

Tehtävä 2 Todista luennoilla annettu kaava: jos lukujen n ja m alkulukuesitykset. ja m = k=1

INTERFERENSSIN VAIKUTUS LINEAARISISSA MODULAATIOISSA

Tarkastellaan kuvan 8.1 (a) lineaarista nelitahoista elementtiä, jonka solmut sijaitsevat elementin kärkipisteissä ja niiden koordinaatit ovat ( xi

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Mat /Mat Matematiikan peruskurssi C3/KP3-I Harjoitus 2, esimerkkiratkaisut

r i m i v i = L i = vakio, (2)

JLP:n käyttämättömät mahdollisuudet. Juha Lappi

12. ARKISIA SOVELLUKSIA

MS-A0107 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM)

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Jarmo Kuusela PL VAASA MAAPERÄTUTKIMUS LAKEUDEN ANKKURI, SEINÄJOKI

6. Stokastiset prosessit (2)

Esimerkkilaskelma. Jäykistävä CLT-seinä

M 2 M = sup E M 2 t. E X t = lim. niin martingaalikonvergenssilauseen oletukset ovat voimassa, eli löydämme satunnaismuuttujan M, joka toteuttaa ehdon

ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU

( ) ( ) Tällöin. = 1 ja voimme laskea energiatason i. = P n missä

OH CHOOH (2) 5. H2O. OH säiliö. reaktori 2 erotus HCOOCH 3 11.

Tasaantumisilmiöt eli transientit

KITTILÄ Levi MYYDÄÄN LOMARAKENNUS- KIINTEISTÖ 48. Kohde /2 YLEISKARTTA

Johdatus lukuteoriaan Harjoitus 1 syksy 2008 Eemeli Blåsten. Ratkaisuehdotelma

Insinöörimatematiikka D, laskuharjoituksien esimerkkiratkaisut

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

f x dx y dy t dt f x y t dx dy dt O , (4b) . (4c) f f x = ja x (4d)

Transkriptio:

77 Aemmn oleen, eä mars A on dagonalsouva. Tällanen on lanne äsmälleen sllon, un joasen omnasarvon geomernen eraluu on sama un algebrallnen. Täydenneään eoraa seuraavlla uloslla apaussa, jossa monnerasen omnasarvon geomernen eraluu on ys: Oloon A:n omnasarvon λ algebrallnen eraluu, geomernen eraluu ja veor u λ:aa vasaava omnasveor. Sllon as λ:aa vasaavaa lneaarses rppumaona syseemn x' = Ax raasua ova () e λ u ja e λ u + e λ v. mssä veor u ja v raasaan yhälösä () (A-λI)u =, (A-λI)v = u. (Todseaan sjoamalla () yhälöön x' = Ax. Ensmmänen yhälö lmasee sen, eä u on A:n omnasveor.) Edelleen, jos λ:n algebrallnen eraluu on ja geomernen eraluu, nn lneaarses rppuva raasuja dfferenaalyhälösyseemlle ova () e λ u, e λ u + e λ v ja ½ e λ u + e λ v + e λ w, mssä u, v ja w raasaan perään yhälösä () (A-λI)u =, (A-λI)v = u, (A-λI)w = v. Nän synyvä veor v, w ova yleseyjä omnasveorea. Vodaan odsaa, eä joasella n n-marslla A on n lneaarses rppumaona yleseyä omnasveora. Yhälön () yhälöden määrämä veorjono u, v, w on (eräs) yleseyjen omnasveoren eju, jona puus on. Esm. Raasaan dfferenaalyhälösyseem x'() = 5 4 x(). 5

78 Omnasarvo: 5 λ 4 λ = (5 λ)( λ(5 λ) 4) ( 4)(5 λ) = (5 λ)( λ 5 λ) = 5 λ λ = 5, λ =, Omnasveor omnasarvolle 5: 4 5 5 x+ x =, x =, van ys lneaarses rppumaon: esm. u =. Tonen raenneava aavan (4) avulla (ylesey omnasveor): 4 5 5/ ( A 5 I) v = u 5 ½ ½ 5/ x+ x = 5/, x = ½, v = ½ + s, valaan esm. s =, jollon ½ v = ½. 4 Omnasarvon omnasveors saadaan vasaavas w = 5. Ss ylenen raasu on aavan () muases: ½ 4 5 5 5 x () = ce + c( e + e ½) + c 5.

79 Ylesemmä lanee johava marsen Jordann anonsen muodon äyöön. Jos A on n n-mars, nn on olemassa sellanen äänyvä mars P, eä (4) P AP= J J J s = : J, mssä Jordann loho ova (5) J = λ λ λ. λ Muooa (4) sanoaan marsn A Jordann anonses muodos. Marsn omnasarvo ova λ, =,, s. Jos omnasarvo on ysneranen (alg(λ )=), Jordann loho on ooa. Jos dfferenaalsyseemn erronmars on Jordann loho, nn raasu on ysneranen: Lause Yhälön (6) x = Jx, jossa Jordann loho J on ooa, ylenen raasu on (7) x() = e M () c, mssä λ

8 (8)!! ( )! M () =.! Todsus: Yhälö (6) on au rjoeuna (9) x = λ x + x x = λ x + x x = λ x + x x = λ x. Raasaan se vmesesä aloaen: λ () x ( ) = e c, ja sjoeaan ämä oses almpaan yhälöön: () x λ λ x = e c. Tämän ensmmäsen eraluvun lneaarsen vaoeromsen epähomogeensen yhälön raasu on λ λ λ λ () x = e ( c + e e cd) = e ( c + c), joa sjoeuna olmannes vmeseen yhälöön anaa yhälös () x x e λ ( c c λ = + ) ja raasus

8 (4) λ λ λ λ x = e ( c + e e ( c + c) d) = e ( c + c + c ). Täsä nähdään nduvses, eä väe on os. Tarasellaan ny dfferenaalyhälösyseemä (5) x = Ax, jossa mars A on muunneu smlaarseen Jordann anonseen muooonsa äänyvällä marslla P: (6) P AP= J. Teemällä muuujanvaho (7) x= Pz saadaan yhälö (5) muunneua muooon (8) Pz = APz z = P APz= Jz el yhälös (9) z = Jz. Tämä osuu erllsen osaryhmen npus () z = Jz =,, s joden ylese raasu ova lauseen nojalla () z() = e M () c = : Dc =,, s, λ mssä on nelömarsn J eraluu. Sllon oo ryhmän (9) raasu on

8 () z Dc D c z Dc D c = =. zs Dscs Ds cs Kooaan ulose lausees: Lause. Oloon P sellanen äänyvä mars, joa muunaa marsn A Jordann anonseen muooon P AP= J. Sllon dfferenaalyhälösyseemn x = Ax ylenen raasu on x() = PD() c, mssä D () on loholävsäjämars D () D( ), Ds( ) jona loho ova λ D() = e M () =,, s. Aluehdon x() = x oeuava raasu on x() = PDP x. Todsus: Seuraa edellä ehdysä araselusa. Aluehdon oeuumnen nähdään seuraavas: x() = PD() c= Pc= x c= P x.

8 Seuraavas arasellaan (ysnerasen) omplessen omnasarvon λ=α+β apausa. Mars A oleeaan reaalses ja dfferenaalyhälösyseemlle haeaan nmenomaan reaalsa raasuja. Reaalsen marsn omplesse omnasarvo esnyvä loluuparena λ, =α±β. Sllon yleensä myös vasaava omnasveor ova omplesveorea, ja reaalmarsn apausessa ne ova osensa loveorea. Suoralla sjousella odeaan, eä jos v on vasaava omnasveor, nn () e (α+β) v on syseemn raasu (omplesnen), ja sen reaal- ja magnaarosa ova myös. Ne ova sllon as omnasarvoon λ =α+β lyvää reaalsa raasua. Kosa omnasarvoon λ =α-β lyvä sama reaalse raasu, saadaan nää aha omplessa omnasarvoa vasaamaan lopula as reaalsa raasua (4) Re(e (α+β) v) ja Im(e (α+β) v). Jos merään v=a+b, saadaan sllon yhälösä e (α+β) v=e α e β v = e α (cos(β)+sn(β))(a+b) = e α (cos(β)a-sn(β)b +(cos(β)b+sn(β)a)) raasujen muodos (5) x () = e α (cos(β)a-sn(β)b) ja x () = e α (cos(β)b+sn(β)a)). 8 Esm. Tarasellaan aluarvoehävää x' = x, x()=. Kerronmarsn omnasarvo ova ±, ja vasaava omnasveor v= +, josa reaalosa a = ja magnaarosa b =. Syseemn ylenen raasu on ss x()=c (cos -sn )+c (cos +sn ). Aluehdo oeuuva, un vaolla on arvo c =, c =.

84 5. Epähomogeennen lneaarnen vaoeromnen syseem Tarasellaan seuraavas epähomogeensen yhälön aluarvoprobleemaa: () x'() = Ax() + b(), x()=x. Tässä A on edelleen vaomars ja funo b jauva. Olemassaolo- ja ysäsesyyslauseen muaan ysäsenen raasu on olemassa. Palaueaan ensn meleen ylenen yheys homogeensen ja epähomogeensen lneaarsen dfferenaalyhälösyseemen vällle: Epähomogeensen yhälön ylenen raasu on homogeensen yhälön ylenen raasu plus epähomogeensen yhälön jon ysysraasu. El jos x h on homogeensen syseemn x'=ax ylenen raasu ja x p epähomogeensen syseemn x'=ax+b ysysraasu, nn epähomogeensen syseemn ylenen raasu on x=x h +x p. Epähomogeensa yhälöä vodaan (varsnasen numeersen meneelmen lsäs) raasa usealla er meneelyllä, josa eselemme seuraava: vaoden varon, elmnonmeneelmä, määräämäömen eromen meneelmä ja Laplace-muunnosen äyö. 5. Vaoden varon Haeaan vn raasun muodolle aas ysuloesesa apausesa: Yhälön x'( ) = ax( ) + b( ) ylenen raasu on x()=e a c + e a e -a b()d ja aluarvoprobleeman raasu aluehdolla x() = x x()=e a a( s) x + e b() s ds.

85 Koellaan ss n-uloeselle syseemlle aluarvoehävän raasus () x()=e A x + ea(-s) b(s) ds, joa dervomalla ja sjoamalla odeaan raasus. Se on ss olemassaolo- ja ysäsesyyslauseen peruseella probleeman () ysäsenen raasu. Ylenen raasu saadaan orvaamalla x ylesellä vaoveorlla c. Esm. Raasaan aluarvoprobleema x'() = 4 x()+ e, x()=. A:n omnasarvo ova -5 ja -, vasaava omnasveor v = & = v. Sllon A:n dagonalson anaa esponenfunon: e A 5 5 e e = e =. e Ss aluarvoehävän raasu on aavan () muases () = A A( s) + ( ) x e x e b s ds 5 5( s) e e s = + ds ( s) s e e e 5 5s 4s e ( e s 5 e ) ds 5 e ( 4 ) e s s e ( e s+ e ) ds = + (mars yhesenä ejänä)

86 5 5 7 5 e 5 ( 5 e + e = 4 ) + e + e + 6e 57 5 5 5 ( e + e 9 ) e 6e = + + 6 7 79 5 5 5 + 4e + e + e = 79. 5 5 + e + e 5 e