ERILAISIA OHJAUSMENETELMIÄ
Miksi tarvitaan ohjausta? Ohjaus käsitteenä mainitaan kaikissa uusissa opetussuunnitelmien perusteissa Käsitys oppimisesta (learning) ja opettamisesta (teaching) sekä muutokset koulutuksen toimintakulttuurissa, esimerkiksi etä- ja itsenäinen opiskelu, ovat lisänneet ohjauksen (counselling) tarvetta.
Mitä on ohjaus tai ohjaaminen? Ohjauksella voidaan tarkoittaa kaikkia niitä keinoja, joilla ohjaaja edistää opiskelijan ja/tai opiskelijaryhmän oppimista, optimaalisten oppimismahdollisuuksien luomista sekä oppimishalun virittämistä ja säilyttämistä. Ohjaus on vaihtoehtojen, valintojen, esteiden ja mahdollisuuksien tutkimista. Ohjaustilanteessa annetaan ohjattavalle aikaa, huomiota ja kunnioitusta.
Ohjaaja voi olla asiantuntija valmentaja ja opastaja tuutori mentori malli, esimerkki kysyjä, informaation kerääjä kuuntelija ja hyväksyjä aktivoija ja osallistaja vapauttaja ja virittäjä palautteenantaja, pysäyttäjä ja arvioija.
Erilaisia ohjaustyylejä Hyväksyvä Katalysoiva Määräävä eli ohjeita antava
Hyväksyvä tyyli Käytetään, kun ohjattavalla on tarve purkaa ahdistavaa tilannettaan tai kokemustaan. Ohjaaja kuuntelee, antaa tilaa ja auttaa ohjattavaa tunteiden tunnistamisessa ja käsittelyssä. Ohjaaja rohkaisee ohjattavaa puhumaan omista näkemyksistä ja tunteista
Katalysoiva tyyli Käytetään, kun tarkoituksena on saada monipuolisesti tietoa ohjattavan tilanteesta tai ongelmasta. Ohjaaja haastattelee, tekee avoimia kysymyksiä, auttaa ohjattavaa selkiyttämään ajatuksiaan ja näkemyksiään sekä löytämään uusia ratkaisuja ongelmaansa.
Määräävä tyyli Käytetään, kun ohjattavan tilanteeseen tarvitaan pikaista ratkaisua. Ohjaaja voi antaa jotakin ratkaisevan tärkeää ohjattavan ongelman selvittämiseksi. Ohjaaja diagnosoi ohjattavan ongelman ja antaa toimintaohjeet
Ohjauksen avainalueita Valmistautuminen Tietoaineksen hallinta Keskustelun aloittaminen Kommunikointi Opiskelijan ymmärtäminen Kontakti ja läsnäolo Ajattelu- ja vaikuttamistapojen tunteminen Keskustelun päättäminen Oman ohjaustyön seuranta ja arviointi
SSDL-malli (The Staged-Directed Learning Model) Pyrkii kuvaamaan oppijan vaiheittaista kehitystä riippuvuudesta itseohjautuvuuteen. Ohjaaja kohtaa oppijan juuri sillä tasolla, jolla tämä on. Ohjaustapa muuttuu asteittain autoritaarisesta motivoivaksi, avustavaksi ja delegoivaksi. Ohjaaja saa oppijan selviytymään omin neuvoin.
Riippuva oppija tiedon jakaminen Ohjaus on opettajajohtoista ja sisältöpainotteista. Tehtävistä ja harjoituksista annetaan välitön ja palkitseva palaute. Ohjaaja auttaa oppijaa voittamaan puutteitaan ja vastarintaa.
Kiinnostunut oppija motivointi ja opastaminen Ohjaus on innostamista ja sisäistä motivaatiota edistävää. Tehtävät ovat perusteltuja ja sidottu oppijan intresseihin. Palaute on rohkaisevaa ja oppijaa innostavaa.
Sitoutunut oppija avustaminen Ohjaaja antaa tietoisesti oppimisvastuuta ja kehittämistehtäviä yksittäiselle oppijalle ja ryhmälle. Oppija on valmis tutkimaan oppiainesta melko itsenäisesti. Oppija tarvitsee palautetta itsetunnon lujittamiseksi.
Itseohjautuva oppija - delegointi Ohjaaja on konsultti, joka antaa tietoisesti tilaa oppijan itsenäiselle ja luovalle työskentelylle. Oppija kykenee ja on halukas ottamaan täyden vastuun oppimisestaan, asettamaan tavoitteitaan, arvioimaan omaa ja toisten oppimista sekä hyödyntämään oppimismahdollisuuksia monipuolisesti.
Lähteitä: Lehtinen, E. & Jokinen, T. 1996. Tutor itsenäistyvän oppijan ohjaaja. Juva: WSOY. Niemi, H. (toim.) Opettaja modernin murroksessa. Juva: WSOY. Ojanen, S. 2000. Ohjauksesta oivallukseen. Ohjausteorian kehittelyä. Helsingin yliopiston tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia. Helsinki: Palmenia-kustannus. Onnismaa, J. 1998. Aikuisen ohjaus ammattikäytäntönä. Näkökulmia ohjauksellisten työtapojen erityispiirteisiin. Opetushallitus. Työelämän tutkinnot 2.