Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Transkriptio

1 Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki

2 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman perusteet on laadittu. Perusteita laadittaessa oppimiskäsitys on otettu huomioon sekä yleisten osien että oppiaineosuuksien laadinnassa. oppimiskäsitys paikallisessa opetussuunnitelmassa oppimiskäsitys koulun käytännöissä 2

3 Oppimiskäsitys ja opetussuunnitelman muut osa-alueet Oppiaineet ja niiden tavoitteet Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arviointi OPPIMISKÄSITYS Toimintakulttuuri Työtavat Oppimisympäristöt 3

4 Oppimiskäsityksen keskeiset asiat oppilas on aktiivinen toimija vuorovaikutuksessa oppiminen myönteiset kokemukset itseohjautuvuus oppimaan oppiminen 4

5 Oppilas on aktiivinen toimija (1) Oppilas oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia, toimimaan muiden kanssa, reflektoimaan oppimaansa, edistämään oppimistaan jne. Oppiminen on taito. Oppilas rakentaa ja muokkaa ymmärrystään ja osaamistaan tulkitsemalla, jäsentämällä ja muokkaamalla opittavia tietoja ja taitoja sisäisten malliensa pohjalta. 5

6 Oppilas on aktiivinen toimija (2) Laaja-alainen osaaminen Oppilaita rohkaistaan rakentamaan uutta tietoa ja näkemystä. Oppilaita ohjataan käyttämään tietoa itsenäisesti ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa ongelmanratkaisuun, argumentointiin, päättelyyn ja johtopäätösten tekemiseen sekä uuden keksimiseen. Oppimisympäristöt Työtavat Oppimisympäristöjen tulee tarjota mahdollisuuksia luoviin ratkaisuihin sekä asioiden tarkasteluun ja tutkimiseen eri näkökulmista. Tutkiva ja ongelmalähtöinen työskentely, leikki, mielikuvituksen käyttö ja taiteellinen toiminta edistävät käsitteellistä ja menetelmällistä osaamista, kriittistä ja luovaa ajattelua sekä taitoa soveltaa osaamista. 6

7 Oppilas on aktiivinen toimija (3) Vuosiluokkakokonaisuus 1-2: Ajattelu ja oppiminen (L1) Oppilaita kannustetaan kysymään ja kuuntelemaan, tekemään tarkkoja havaintoja, etsimään tietoa sekä tuottamaan ja kehittelemään yhdessä ideoita ja esittämään työnsä tuloksia. Ikäkaudelle sopivien ongelmanratkaisu- ja tutkimustehtävien avulla viritetään uteliaisuutta ja kiinnostusta ympäröivän maailman ilmiöitä kohtaan sekä vahvistetaan taitoa jäsentää, nimetä ja kuvailla ympäristöä. Oppilaita rohkaistaan myös kyseenalaistamaan havaitsemiaan asioita ja huomaamaan, että tieto voi olla joskus ristiriitaista ja epäselvää. 7

8 Oppilas on aktiivinen toimija (4) Matematiikka T3, vuosiluokat 1-2 T3: kannustaa oppilasta esittämään ratkaisujaan ja päätelmiään konkreettisin välinein, piirroksin, suullisesti ja kirjallisesti myös tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen Englannin A-oppimäärä, vuosiluokat 3-6 T6: ohjata oppilasta ottamaan vastuuta omasta kielenopiskelustaan ja kannustaa harjaannuttamaan kielitaitoaan rohkeasti ja myös tieto- ja viestintäteknologiaa käyttäen sekä kokeilemaan, millaiset tavat oppia kieliä sopivat hänelle parhaiten Fysiikka, vuosiluokat 7-9 T5: kannustaa oppilasta muodostamaan kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä sekä kehittämään kysymyksiä edelleen tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohdiksi 8

9 Vuorovaikutuksessa oppiminen (1) Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekä eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Oppilas tuo oppimistilanteisiin mukanaan omat käsityksensä ja tapansa työskennellä ja ajatella. Oppimistilanteiden vuorovaikutusprosessit muokkaavat ja jalostavat näitä tapoja edelleen. Oppilaan taitojen kehittymistä kuten myös oppimisen haasteita tulee tarkastella yksilön ja ympäristön vuorovaikutusdynamiikan kautta. 9

10 Vuorovaikutuksessa oppiminen (2) Toimintakulttuuri Koulu toimii oppivana yhteisönä ja kannustaa kaikkia jäseniään oppimiseen. Oppiva yhteisö kehittyy dialogin avulla. Yhdessä tekeminen ja osallisuuden kokemukset vahvistavat yhteisöä. Oppimisympäristö Työtavat Oppimisympäristöjen tulee tukea yksilön ja yhteisön kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta. Työtapojen valinnalla voidaan tukea myös yhteisöllistä oppimista, jossa osaamista ja ymmärrystä rakennetaan vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Oppilaita ohjataan toimimaan erilaisissa rooleissa, jakamaan tehtäviä keskenään ja olemaan vastuussa sekä henkilökohtaisista että yhteisistä tavoitteista. 10

11 Vuorovaikutuksessa oppiminen (3) Vuosiluokkakokonaisuus 3-6: Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) Vuorovaikutusta, yhteistyötä ja hyvää käytöstä harjoitellaan monipuolisesti. Oppilaita ohjataan asettumaan toisen asemaan ja tarkastelemaan asioita eri näkökulmista. Koulutyössä luodaan innostavia tilaisuuksia harjaannuttaa sosiaalisia taitoja, kekseliäisyyttä, suunnittelu- ja ilmaisutaitoja sekä käden taitoja. 11

12 Vuorovaikutuksessa oppiminen (4) Suomen kieli ja kirjallisuus, vuosiluokat 3-6 T1 opastaa oppilasta vahvistamaan taitoaan toimia rakentavasti erilaisissa viestintäympäristöissä ja ilmaisemaan mielipiteensä Musiikki, vuosiluokat 7-9 T1 kannustaa oppilasta rakentavaan toimintaan musisoivan ryhmän ja musiikillisten yhteisöjen jäsenenä Liikunta, vuosiluokat 7-9 T9 ohjata oppilasta toimimaan reilun pelin periaatteella sekä ottamaan vastuuta yhteisistä oppimistilanteista 12

13 Myönteiset kokemukset (1) Myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista. Oppilaan minäkuva sekä pystyvyyden tunne ja itsetunto vaikuttavat siihen, millaisia tavoitteita oppilas asettaa toiminnalleen. Minäkuva kehittyy läpi elämän ja sen muotoutumiseen vaikuttaa erityisesti itselle tärkeiltä ihmisiltä saatu palaute, arviot ja asenteet omasta itsestä, toiminnasta ja käyttäytymisestä. 13

14 Myönteiset kokemukset (2) Laaja-alainen osaaminen Leikit, pelillisyys, fyysinen aktiivisuus, kokeellisuus ja muut toiminnalliset työtavat sekä taiteen eri muodot edistävät oppimisen iloa ja vahvistavat edellytyksiä luovaan ajatteluun ja oivaltamiseen. Toimintakulttuuri Oppiva yhteisö tunnistaa oppimisen ja tiedon rakentumisen moninaisuuden ja toimii joustavasti. Se rohkaisee kokeilemiseen ja antaa tilaa eri ikäkausille ja oppijoille tunnusomaiselle toiminnallisuudelle, luovalle työskentelylle, liikkumiselle, leikille ja elämyksille. Oppimisympäristöt Onnistumisen kokemukset ja elämykset erilaisissa ympäristöissä ja oppimistilanteissa innostavat oppilaita oman osaamisensa kehittämiseen. 14

15 Oppimaan oppiminen (1) Oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen on perusta tavoitteelliselle ja elinikäiselle oppimiselle. Siksi oppilasta ohjataan tiedostamaan omat tapansa oppia ja käyttämään tätä tietoa oppimisensa edistämiseen. Oppiminen ymmärretään taitona, joka kehittyy oppijan oppimisen, erilaisten kokemusten, harjoittelun ja työskentelyn kautta. Oppilaan on opittava tietoisesti tarkastelemaan omaa oppimisen aikaista työskentelyään (metakognitio). Tähän ajattelutyöhönsä, opittavien asioiden työstämiseen (strategiat), oppijan tulee myös saada opetusta ja ohjausta (opettajalta). 15

16 Oppimaan oppiminen (2) Fysiikka, vuosiluokat 7-9 T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan omaa fysiikan osaamistaan, asettamaan tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelemään pitkäjänteisesti Musiikki, vuosiluokat 7-9 T12 ohjata oppilasta kehittämään musiikillista osaamistaan harjoittelun avulla, asettamaan tavoitteita musiikilliselle oppimiselleen ja arvioimaan edistymistään suhteessa tavoitteisiin. 16

17 Itseohjautuvuus Oppimisprosessistaan tietoinen ja vastuullinen oppilas oppii toimimaan yhä itseohjautuvammin Taitava oppija osaa ohjata ja säädellä oppimisen aikaista toimintaansa. Oppilaan itseohjautuvuuden taito kohdistuu sekä tiedonkäsittelyyn (kognitiot) että tunteisiin (emootiot). Itseohjautuva oppija uskoo omiin mahdollisuuksiinsa asettaessaan itselleen tavoitteita ja toimiessaan niiden suuntaisesti. 17

18 Palautteen antaminen Oppimisprosessin aikana saatava rohkaiseva ohjaus vahvistaa oppilaan luottamusta omiin mahdollisuuksiinsa. Monipuolisen myönteisen ja realistisen palautteen antaminen ja saaminen ovat keskeinen osa sekä oppimista tukevaa että kiinnostuksen kohteita laajentavaa vuorovaikutusta. 18

19 Dialogia synnyttäviä ja kantavia voimia ovat vastavuoroisuus, kunnioitus, tasavertaisuus ja avoimuus. (Jordan-Kilkki & Pruuki 2013; Haarakangas 2008) KIITOS! 19