Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Samankaltaiset tiedostot
Kouluruokailu - tärkeä osa opetusta vai nopea tankkaus opetuksen välissä?

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Kouluruokailu Kaikki syö!

Kouluruokailun ohjauksen ja osallisuuden kehittäminen

Kestävän hyvinvoinnin rakentaminen

Kuva: Harri Oksanen. Syödään ja opitaan yhdessä - kouluruokailusuositus

Kouluruokailu osana opetussuunnitelmaa hyvät käytännöt

peruskoulun 5. ja 8. -vuosiluokille Matti Pietilä Opetushallitus

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

KOTITALOUDEN OPETUKSEN KEHITTÄMISPÄIVÄ. Kotitalous kohti vuotta 2020

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille

Terveystiedon uudistuva opetussuunnitelma perusopetuksessa

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k

Pysyvätkö suomalaiset lapset pinnalla eli onko koulujen uimaopetuksella merkitystä? Matti Pietilä Opetushallitus OPS2016_SUH 11.1.

Pääjohtaja Timo Lankinen Opetushallitus Perusopetuksen liikunta

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Wellou-esittely opettajille. Tämä dokumentti on ladattavissa osoitteesta:

SUOMUSSALMEN KUNTA Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari Vantaa

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

OPS Minna Lintonen OPS

Suomesta lasten ruokamaa!

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Taide- ja taitoaineiden käsittely

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma

KOULUN TOIMINNAN ARVIOINTI 2016

Huoltajakyselyn tulokset: Sepon koulu. Kevät 2018 N = 147

Liite LEMIN KUNNAN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODEKSI Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Liikkuvan koulun johtaminen -rehtorin näkökulma. Antti Blom, Varkaus,

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

PERUSKOULUN KOULUPÄIVÄN RAKENNE JA RYTMITYS. Kari Sutinen, plm

Perusopetuksen laadun huoltajakysely 2014

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi

Tupakoimattomuutta tukeva koulu

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Yhteyspäällikkö Kirsi Räty, Liikkuva koulu-ohjelma, Opetushallitus

Opetushallinto koulu- ja oppilaitosliikunnan edistäjänä. Matti Pietilä Opetushallitus SAKU ry / Vierumäki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Opetussuunnitelman perusteiden laadinta yleissivistävässä koulutuksessa Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä

YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT

Koululautakunta , liite 2. ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Siilinjärvi. Sisällysluettelo

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

Yleissivistävä koulutus uudistuu Ritva Järvinen

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

AJANKOHTAISTA OPETUSTOIMESTA JA OPISKELUHUOLLOSTA

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja

6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

Erityispedagogiikka päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Turun Liikkuva koulu. Oppilaiden hyvinvointia ja liikunnallista harrastetoimintaa yli 200 tuntia viikossa

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa - TEA 2015

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio

Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014

Kotitalousopetus kotitalouksien omatoimisuuden edistäjänä

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävästä liikunnasta ja ravinnosta (2008):

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa

Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari. Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä

Tykätäänkö koululiikunnasta ja Move!- mittauksista?

Opetushenkilöstö Punkaharju

Anne Ojutkangas Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen valmistavassa opetuksessa

Transkriptio:

Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen, Opetushallitus

Kommenttinäkökulmat Kansalliseen lihavuusohjelmaluonnokseen seuraavien kysymysten näkökulmasta Opetuksen, koulutuksen ja kasvatuksen rooli ja mahdollisuudet väestön lihomisen ehkäisyssä? Marjaana Manninen Arvio kansallisesta lihavuusohjelmaluonnoksesta opetuksen, koulutuksen, kasvatuksen ja ohjauksen näkökulmasta Opetuksen ja koulutuksen mahdollisuudet osallistua Kansallisen Lihavuusohjelman toteuttamiseen ja siihen sitoutumiseen?

Marjaana Manninen Opetuksen, koulutuksen ja kasvatuksen rooli ja mahdollisuudet väestön lihomisen ehkäisyssä? Keskeiset oppiaineet ja koulun toimintakulttuurin keskeiset osatekijät Kotitalousopetus, terveystieto, liikunta Kouluruokailu, (aamiainen lounas välipalat) Liikunnallinen koulupäivä (koulumatkat, välitunnit, menetelmät) Aamu- ja iltapäivätoiminta Koulun kerhotoiminta Koulun terveyttä ja hyvinvointia tukeva toimintakulttuuri

K E S T Ä V Ä K E H I T Y S Kotitalousopetuksen toimintakenttä Sosiaalinen ympäristö Ruoka Asuminen Liikenne Talous ARKI KULUTTAMINEN TER VE YS JA HY VIN VOIN TI Kuvio: Anni-Mari Syväniemi

Liikunnan opetuksen keskeiset haasteet Jokaisen lapsen ja nuoren fyysinen toimintakyky ja hyvinvointi Riittämättömästi liikkuvien aktivointi Koulun arjen kehittäminen liikuntaan kannustavaksi Istuva elämäntapa

Koululiikunta ja koulun liikunta Koululiikunta /esimerkiksi: EDU.fi (esim. Laatua liikuntakasvatukseen) tukee liikuntaa opettavien opettajien työtä: http://www.edu.fi/teemat/laatualiikuntakasvatukseen Opetushallituksen rahoittama liikuntaa opettavien opettajien täydennyskoulutus (esim. Liikkuva koulu kiertue 11/2012): https://www.jyu.fi/sport/laitokset/liikunta/taydennyskoulutus/koulutukset/liik kuvakoulu-hanke/liikkuvakoulu_kiertue/liikkuva-koulu-kiertue-2012 Valmisteilla peruskoululaisten 5 ja 8 vuosiluokille fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Move! ( www.edu.fi/move) Koulun liikunta: Liikkuva koulu -hanke vuosina 2010 2012 Liikkuva koulu -ohjelma vuosina 2012-2015 ( www.liikkuvakoulu.fi)

Terveystieto Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Opetuksen lähtökohtana on terveyden ymmärtäminen fyysiseksi, psyykkiseksi ja sosiaaliseksi toimintakyvyksi. Opetuksessa kehitetään tietoja ja taitoja terveydestä, elämäntavasta, terveystottumuksista ja sairauksista sekä kehitetään valmiuksia ottaa vastuuta ja toimia oman sekä toisten terveyden edistämiseksi. Terveystietoa opetetaan peruskoulussa seuraavasti: vuosiluokilla 1 4 osana ympäristö- ja luonnontietoa vuosiluokilla 5 6 osana biologiaa ja maantietoa sekä fysiikkaa ja kemiaa vuosiluokilla 7 9 kolme vuosiviikkotuntia omana oppiaineena.

Kouluruokailu Kuvat: Museovirasto, Opetushallituksen arkisto

Kouluruokailu ohjauksellisena ja oppilaslähtöisenä osana koulupäivää Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Ruokailuhetki on oppilaalle tärkeä. Kouluruokailulla tuetaan oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Kouluruokailun ja koulupäivän aikana mahdollisesti tarjottavien välipalojen järjestämisessä otetaan huomioon kouluruokailun terveydellinen ja sosiaalinen merkitys, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet sekä ruokailutauon virkistystehtävä. Marjaana Manninen

Kouluruokailu ja osallisuus Oppilaille annetaan mahdollisuus osallistua kouluruokailun suunnitteluun ja toteuttamiseen, mikä tukee osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Kouluruokailun järjestämisessä tarvitaan yhteistyötä koulun ja ruokailusta vastaavan henkilöstön kesken. Yhteistyössä oppilaan, hänen huoltajiensa sekä kouluterveydenhuollon henkilöstön kanssa sovitaan tukitoimista ja seurannasta oppilaan yksilöllisissä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyvissä tarpeissa. Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan oppilashuollon yhteistyön järjestäminen, sen rakenne, tavoitteet ja toimintatavat - kouluruokailun ja mahdollisten välipalojen järjestäminen Marjaana Manninen

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvalle lapselle on säädösten mukaan tarjottava välipala. Maittava välipala ja ympäristön viihtyisyys lisäävät hyvinvoinnin kokemusta. Ruokailu ja lepo ovat yksi aamu- ja iltapäivätoiminnan sisällöllisistä kokonaisuuksista. Välipalan nauttimiseen liitetään kasvatuksellista ohjausta. Lapsia ohjataan tarkoituksenmukaiseen ateriarytmiin sekä hyviin ruokavalintoihin ja ruokailutapoihin kiireettömässä ympäristössä. Välipalat suunnitellaan monipuolisiksi ja vaihteleviksi siten, että ne noudattavat kansallisia ravitsemussuosituksia ja ottavat huomioon ruokailuun liittyvät erityistarpeet.

Koulu oppimisympäristönä koulun kasvatuksellinen toimintakulttuuri

Arvio kansallisesta lihavuusohjelmaluonnoksesta opetuksen, koulutuksen, kasvatuksen ja ohjauksen näkökulmasta Lapset ja nuoret Ennaltaehkäisevä ote Yhteistyö ja sen yhteinen suunta johdonmukaisuus sekä liikunnan että ravitsemuksen osalta edellyttää täydentämistä. Tasa-arvoisuus Tervettä kasvua ja kehitystä edistävä toimintatapa Opetussuunnitelmien peruste- ja paikallisten opetussuunnitelmien laadintatyö sekä lukiokoulutuksen uudistamiseen liittyvät päätökset keskeisessä roolissa Osallisuus Marjaana Manninen

Opetuksen ja koulutuksen mahdollisuudet osallistua Kansallisen Lihavuusohjelman toteuttamiseen ja siihen sitoutumiseen? Kuka, ketkä, miten? Mikä on Valtioneuvoston rooli? Mikä on Opetushallituksen rooli? Mikä on koulutuksen järjestäjän rooli? Mikä on rehtorin rooli? Mikä on opettajan rooli? Mikä on koulun muiden aikuisten rooli? Kenellä muulla on opetus- tai kasvatusvastuu? Mikä on kodin, vanhempien ja huoltajien rooli? Mikä on oppilaan/opiskelijan rooli? Marjaana Manninen

Aamiainen aamutoiminta koulumatkat kodin ja koulun yhteinen aika ja yhteistyö Oppitunnit opiskelu opettaminen oppimispolut Lounas - ruokailu - ruokakasvatus ulkoilu leikki välituntiliikunta Oppitunnit opiskelu opettaminen oppimispolut Välipala - iltapäivätoiminta, kerhot, koulumatkat läksyt harrastuneisuus kodin ja koulun yhteinen aika ja yhteistyö Koulupäivän arkirytmi K a s v a t u s O h j a u s - O p e t t a m i n e n K a s v a t u k s e l l i n e n t o i m i n t a k u l t t u u r i

KIITOS! Marjaana Manninen Opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenranta 6 PL 380 00531 HELSINKI 029 533 1142 marjaana.manninen@oph.fi www.oph.fi www.edu.fi