Tilinpäätös ja toimintakertomus

Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Tilinpäätös ja toimintakertomus 2013 Hallitus 31.3.2014 37

SISÄLLYSLUETTELO: Toimintakertomus Sivu 1 1 Kuntayhtymän johtajan katsaus 4 2 Kuntayhtymän tehtävä 6 2.1 Kuntayhtymän tehtävä 6 2.2 Toimielimet 6 2.3 Hallituksen asettamat toimielimet 8 2.4 Organisaatio ja tilivelvolliset 9 2.5 Jäsenkunnat 10 3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 11 4 Kuntayhtymän sairaanhoidollinen toiminta 12 4.1 Jäsenkuntalaskutus 12 4.2 Sairaanhoidollinen palvelutuotanto 13 4.3 Kehitysvammahuollon palvelutuotanto 14 4.4 Hoitoon tulleet potilaat 14 5 Kuntayhtymän henkilöstö 16 5.1 Henkilöstövoimavarat 16 5.2 Henkilöstökustannukset ja työpanos 17 6 Tutkimus- ja kehittämistoiminta 18 7 Ympäristötekijät 19 8 Selonteko kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä 21 9 Turvallisuus ja riskien hallinta 23 9.1 Yleistä 23 9.2 Toiminnan johtaminen ja talous 24 9.3 Henkilöstöturvallisuus 24 9.4 Tietoturvallisuus 25 9.5 Valmiussuunnittelu 25 9.6 Fyysiset toimintaedellytykset 25 10 Tilikauden tulos ja toiminnan rahoitus 26 10.1 Kuntayhtymän tilikauden tuloksen muodostuminen 26 10.2 Toiminnan rahoitus 29 10.3 Rahoitusasema ja sen muutokset 31 10.4 Kokonaistulot ja menot 33 11 Kuntayhtymäkonsernin toiminta ja talous 34 11.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 34 11.2 Konsernin toiminnan ohjaus 34 11.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat ja tavoitteiden toteutuminen 34 11.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 36 11.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 37 12 Tilikauden tuloksen käsittely 41 13 Talousarvion sitovuusmääritykset 41

Talousarvion toteutuminen 2 Kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 44 Sairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen suoritteet 50 Kuntayhtymän toteutumisvertailut 51 Kuntayhtymä ilman liikelaitosta toteutumisvertailut 52 Liikelaitoksen vaikutus kuntayhtymän tilikauden tulokseen 58 Röntgenliikelaitos Toimintakertomus 61 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 63 Toteutumisvertailut 65 Tuloslaskelma 67 Rahoituslaskelma 68 Tase 69 Liitetiedot 71 Jäsenkuntien maksuosuudet Jäsenkuntien maksuosuudet sairaanhoidon menoihin 78 Jäsenkuntien maksuosuudet sosiaalipalvelujen menoihin 79 Jäsenkuntien maksuosuudet euro/asukas 80 Yhteistyösopimuksen toteutuminen kunnittain 81 Tilinpäätöslaskelmat Kuntayhtymän tuloslaskelma 83 Kuntayhtymän rahoituslaskelma 84 Kuntayhtymän tase 85 Konsernituloslaskelma 87 Konsernirahoituslaskelma 88 Konsernitase 89 Tilinpäätöksen liitetiedot 92 Käytetyt tilikirjat ja tositelajit 106 Tilinpäätöksen allekirjoitukset 107 Tilintarkastajan merkintä 107

Toimintakertomus 3

4 1. Kuntayhtymän johtajan katsaus Vuosi 2013 oli kuntayhtymälle juhlan ja muutosten aikaa. Pohjois-Karjalan keskussairaala täytti alkuvuonna 60 vuotta, ja syntymäpäivää juhlistettiin Joensuun Areenan tilaisuuksilla. Sairaala on maan ensimmäinen keskussairaala. Uudet luottamushenkilöt astuivat tehtävään alkukesästä, valtuutetuista vaihtui noin 2/3 ja hallituksesta yli puolet. Myös virkajohdossa tapahtui muutoksia. Toiminnassa ei tapahtunut yllätyksiä, vallitsevat trendit erikoissairaanhoidossa ja kehitysvammaisten erityishuollossa jatkuivat. Sairaalassa otettiin käyttöön uusia toimintamuotoja ja uusia tiloja saatiin käyttöön. Kuntatalouden ongelmat aiheuttivat sopeuttamistoimenpiteitä myös kuntayhtymässä. Avohoitotyyppisen toiminnan lisääntyminen jatkui kertomusvuonna niin erikoissairaanhoidossa kuin kehitysvammaisten erityishuollossa. Erikoissairaanhoidon hoitopäivät vähenivät n. 8.000:lla ja yhä useammin potilas palasi nopeasti takaisin arkirytmiin. Päiväkirurgian uudet tilat olivat koko vuoden käytössä, ja polikliininen toiminta lisääntyi myös tiloiltaan vanhemmissa yksiköissä. Leiko -toiminnan (leikkaukseen kotoa) aloittaminen lyhensi perinteisten leikkaustoimenpiteiden vaatimaa sairaalassaoloaikaa. Hoitotakuun edellyttämissä jonoissa ei aivan päästy tavoitteen mukaiseen tilanteeseen. Kehitysvammaisten erityishuollossa avo- ja erikoispalvelujen kysyntä kasvoi. Perinteinen laitoshoito väheni, mutta toisaalta asiakkaiden hoidon vaativuustaso nousi. Yhteispäivystys aloitti sairaalan tiloissa 1.4. Kyseessä on valtakunnan ensimmäinen aito yhteispäivystys, jossa potilaita ei luokitella erikoissairaanhoidon tai perusterveydenhuollon potilaiksi, vaan kullekin annetaan oireiden mukainen hoito. Vuoden mittaan yhä useampi kunta halusi järjestää virka-ajan ulkopuolista päivystystä Tikkamäellä. Pelastuslaitoksen kanssa yhteistyössä järjestetty ensihoito täydentää hyvin yhteispäivystystä, ja sen tulokset saavuttamisaikojen osalta ovat olleet tavoitteita paremmat. Kustannuksiltaan ensihoito on maan toiseksi edullisin. Psykiatriatalon 1. vaihe valmistui vuoden lopulla, ja lasten- ja nuorten psykiatria sai uudet tilat. Psykiatrian integroituminen muuhun sairaalatoimintaan saadaan päätökseen parin vuoden kuluttua, kun aikuispsykiatrian uudet tilat valmistuvat. Henkilöstötilanne oli kokonaisuutena varsin hyvä, ja kuntayhtymän maine työnantajana on edelleen hyvä ammattihenkilöitä rekrytoitaessa. Talouden sopeutustoimet nousivat nopealla aikataululla esiin alkuvuonna. Joensuun kaupungin edellyttämä hintojen alennus otettiin haasteena vastaan ja kuntayhtymässä laadittiin nopeasti säästöohjelma, joka saatiin voimaan ennen kesälomia. Säästöohjelma tehtiin hyvässä yhteisymmärryksessä henkilökunnan kanssa. Säästöohjelma tuotti suunnilleen tavoitteen mukaisen kustannussäästön, eikä kuntayhtymän tarvinnut turvautua lomautuksiin tai irtisanomisiin, jotka toisaalla valtakunnassa realisoituivat. Lisä- ja ylitöiden rajoittaminen johti osaltaan jonojen kasvamiseen, mutta ei kuitenkaan niin että valvova viranomainen olisi kohdistanut kuntayhtymään sanktioita. Säästöohjelman yhteydessä ryhdyttiin laatimaan tuottavuusohjelmaa kuluvalle valtuustokaudelle, ja se hyväksyttiin loppuvuodesta. Tavoitteeksi asetettiin 2 %:n tuottavuuden paraneminen per vuosi. Tuottavuutta parannetaan mm. potilas- ja asiakasprosessien sujuvuuden lisäämisellä, resurssien tehokkaammalla käytöllä niin henkilöstön, tilojen kuin laitteiden osalta sekä uusilla ja innovatiivisilla toimintatavoilla. Tuottavuuden lisääminen on haasteellista, sillä vuonna 2012 Pohjois-Karjalan keskussairaala oli maan tuottavin keskussairaala THL:n tuottavuusvertailun mukaan. Tuottavuuden paraneminen ei näy kustannusten alenemisena hoidon tarpeen jatkuvasti lisääntyessä, vaan normaalitilannetta hitaampana kustannusnousuna samalla kun tuotos lisääntyy. Kuntayhtymän uuden strategian valmistelu aloitettiin vanhan hallituksen toimikaudella, ja sitä jatkettiin uusien luottamushenkilöiden kanssa valtuuston hyväksyessä sen joulukuussa. Strategia ulottuu tarkoituksellisesti yli valtuustokauden, jolla halutaan korostaa väestön tarpeista lähtevää

5 palvelujen kehittämistä, ei hallinnollisiin ratkaisuihin sidottuja ratkaisuja. Keskeiset päämäärät ovat tyytyväiset potilaat ja asiakkaat, sujuvat hoito- ja palveluketjut, vetovoimainen työnantaja sekä kilpailukykyinen ja kustannusvaikuttava palvelutuotanto. Päämäärien saavuttamisella pyritään toteuttamaan visio - Parhaat palvelut oikeaan aikaan tarjoamalla laadukkaita ja oikea-aikaisia palveluja jäsenkuntiemme väestölle. Tilikausi oli runsaat miljoona euroa ylijäämäinen. Vielä syksyllä ennuste näytti negatiiviselta, mutta loppuvuoden maltillinen menokehitys ja myönteisesti kehittyneet tulot nostivat tuloksen positiiviseksi. Vuonna 2013 menojen hallinnassa suurimmat ongelmat olivat hoitotarvike- ja lääkekustannuksissa. Merkittävää oli, että tehdyt toimintatapamuutokset mahdollistivat henkilöstökulujen alittumisen. Vertailukelpoinen kuntalaskutus toteutui hyvin tarkasti suunnitellun mukaisena. Kansantalouden ja kuntakentän haasteet jatkuvat vielä vuosia eteenpäin, ja talouden sopeutustoimet tulevat väistämättä näkymään koko kuntasektorissa. Tiukoista ajoista huolimatta kuntayhtymän lähtökohdat tuleviin vuosiin ovat kohtuullisen hyvät. Toiminnan kehittämisessä on päästy hyvään vauhtiin, ja yhteisen hyvän eteen ponnistelu toivottavasti motivoi edelleen hyviin tuloksiin. Arki vaatii kuitenkin sitoutumista uusiin toimintatapoihin. Huomion arvoista on, että kuntayhtymällä ei ole taloudessa vanhoja rasitteita, kumulatiivinen alijäämä lähes nollautui tilinpäätöksessä. Tehokas toiminta ja terve talous ovat avaintekijöitä tulevien vuosien haasteissa, joissa mm. potilaiden vapaa valintaoikeus voi muuttaa potilasvirtoja. Palvelujen käyttäjiä on oltava riittävästi, jotta hinnat pysyvät kilpailukykyisinä ja palveluvalikoima kattavana. Haluan esittää vilpittömät kiitokset henkilökunnalle vastuullisesta suhtautumisesta yhteisiin haasteisiin, yhteistyökyvystä ja hyvistä tuloksista vuonna 2013. Kiitos myös vanhoille ja uusille luottamushenkilöille hyvästä yhteistyöstä. Ilkka Naukkarinen Kuntayhtymän johtaja

6 2. Kuntayhtymän tehtävä ja organisaatio 2.1 Kuntayhtymän tehtävä 2.2 Toimielimet Perussopimuksen mukaan kuntayhtymän tehtävänä on järjestää alueellaan jäsenkuntien puolesta laissa säädettyjä erikoissairaanhoito- ja kehitysvammaisten erityishuoltopalveluja. Kuntayhtymä voi yhtymävaltuuston päättämässä laajuudessa tuottaa tai järjestää myös muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja sekä järjestää erityisopetusta Yhtymävaltuusto Päätösvaltaa käyttää 56 jäsentä käsittävä yhtymävaltuusto. Päätökset tehdään perussopimuksen mukaisesti ääni per jäsen periaatteella, eikä kuntakohtaista äänimäärää ole käytössä. Valtuuston kokoonpano kunnittain vuonna 2013 oli JÄSENET HEINÄVESI Puustinen Osmo Vihma Merja ILOMANTSI Kontturi Reijo Puruskainen Anna JOENSUU Eskelinen Matti Haakana Marko Haimi Toivo Hallikainen Tarja Joutsen Kirsikka Jormanainen Laura Järvinen Päivi Kukkonen Maija-Liisa Kukkonen Pekka Lempinen Antti Mikkola Ritva Mikkola Ulla Moilanen Kauko-Pekka Mustonen Armas Niemi Mervi Nuutinen Pirkko Surakka Martti Svensk Heikki Tielinen Ari Turunen Helena Vasarainen Jaakko Väänänen Eira VARAJÄSEN Suhonen Maija Laukkanen Leena Vartiainen Sari Turunen Tuula Koskinen Sari Nuutinen Timo Korhonen Riitta Partanen Natalia Invenius Hillevi 24.11. saakka Lankinen Riitta 25.11. alkaen Rautiainen Pentti Holopainen Jani Karttunen Olavi Vatanen Riikka Räsänen Marja-Leena Nygren Erkki Saarelma-Laakkonen Eeva Mönkkönen Aki Ignatius Merja Kristersson Satu Nuutinen Erkki Räty Marjatta Hartikainen Timo Lindell Nils Turunen Jaakko Parikka Tuula Mäyrä Marjut

JUUKA Halonen Pirjo Wickström Pertti Pennanen Kari KITEE Arovainio Erkki Malinen Marja Muukkonen Birgitta Parkkonen Aki KONTIOLAHTI Kettunen Pekka Niiranen Sanna Pakarinen Minna Tikkanen Mauri LIEKSA Ilmakangas Marjaleena Hilkkonen Mika Kaverinen Maija Kiiskinen Tero LIPERI Gröhn Marja-Leena Huikuri Pekka Pitkänen Anna-Maija Reijonen Eero NURMES Martikainen Hannu Moilanen Leena Säämänen Jussi OUTOKUMPU Harkonmaa Sinikka Hiltunen Liisa Jääskeläinen Pentti POLVIJÄRVI Hyvärinen Anja Lavikainen Seppo RÄÄKKYLÄ Lamminsalo Tanja TOHMAJÄRVI Väistö Vesa Väistö Vuokko VALTIMO Rautiainen Marko Perälä Kari Meriläinen Eija Makkonen Seija Uuksulainen Jaakko Pulkkinen Jouni Törönen Erja Ratilainen Liisa Kauppinen Marja Repo Pekka Tuononen Jari Koskimies Minna Hokkanen Matti Timonen Birgitta Hollström Sini Härkönen Eija Keronen Jari Kuittinen Tero Romppanen Ilkka Mutanen Pirkko Nevalainen Hannu Pyykönen Vesa Kivinen Marja Vauhkonen Pirjo Raninen Veli-Matti Riikonen Kari Kuronen Riitta Kuronen Toni Makkonen Raili Vepsäläinen Aini Haaranen Martti Rautiainen Tuula 7 Valtuuston poliittinen jakauma: - keskusta 16 paikkaa - sosiaalidemokraatit 16 paikkaa - perussuomalaiset 9 paikkaa - kokoomus 8 paikkaa - vihreät 3 paikkaa - kristillisdemokraatit 2 paikka - vasemmistoliitto 2 paikkaa

Yhtymähallitus 8 Valtuusto on valinnut toimikaudekseen 11-jäsenisen hallituksen, jonka kokoonpano vuonna 2013 on alla kerrottu. Hallituksen esittelijänä toimii kuntayhtymän johtaja. JÄSENET KUNTA VARAJÄSENET KUNTA Meriläinen Juhani, pj Joensuu Kuronen Riitta Polvijärvi Kuusela Mika, 1 vpj. Kontiolahti Vanhapelto Nina Polvijärvi Palviainen Sami, 2 vpj. Kitee Taijala Matti Liperi Jormanainen Laura Joensuu Mustonen Armas Joensuu Meriläinen Jaana Nurmes Niiranen Sanna Kontiolahti Parkkonen Aki Kitee Ihalainen Irja Rääkkylä Riikonen Maija Lieksa Säämänen Jussi Nurmes Tikkanen Mauri Kontiolahti Savolainen Raija Outokumpu Vainikka Pekka Juuka Ylönen Heikki Lieksa Varis Minna Polvijärvi Maksimainen Eino Juuka Väistö Vuokko Tohmajärvi Jumppanen Alpo Kitee 2.3 Hallituksen asettamat toimielimet Hallitus on valinnut toimikaudekseen 5-jäsenisen henkilöstöjaoston, jonka kokoonpano vuonna 2013 oli seuraava: JÄSENET KUNTA VARAJÄSENET KUNTA Jormanainen Laura, pj Joensuu Tikkanen Mauri Kontiolahti Vainikka Pekka, vpj. Juuka Väistö Vuokko Tohmajärvi Palviainen Sami Kitee Taijala Matti Liperi Parkkonen Aki Kitee Kuusela Mika Kontiolahti Varis Minna Polvijärvi Riikonen Maija Lieksa Valtuusto on valinnut röntgenliikelaitoksen 5-jäsenisen johtokunnan, joka kokoonpano vuonna 2013 oli seuraava: JÄSENET KUNTA VARAJÄSENET KUNTA Reijonen Heikki, pj Joensuu Rautiainen Armi Joensuu Timonen Sakari, vpj. Juuka Lavikainen Heli Liperi Gröhn Marja-Leena Liperi Hilkkonen Mika Lieksa Hartikainen Timo Joensuu Meriläinen Eija Juuka Hirvonen Kirsi Kitee Ahlqvist Veli-Matti Tohmajärvi Valtuusto on asettanut 5-jäsenisen tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Tarkastuslautakunnan kokoonpano vuonna 2013 oli seuraava: JÄSENET KUNTA VARAJÄSENET KUNTA Kukkonen Pekka, pj Joensuu Mikkola Ritva Joensuu Kaverinen Maija, vpj. Lieksa Suhonen Keijo Valtimo Arovainio Erkki Kitee Kristersson Satu Joensuu Moilanen Leena Nurmes Kontkanen Mika Kontiolahti Tiittanen Soili Kitee Wickström Pertti Juuka

2.4 Organisaatio 9 Valtuusto on valinnut toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista suorittamaan JHTT-yhteisö BDO Audiator Oy:n. Tilivuoden vastuunalaisena tilintarkastaja toimi JHTT Eeva-Liisa Auvinen 7.11.2013 saakka ja JHTT Johanna Lundström 8.11.2013 alkaen. Kuntayhtymän ydintoiminnot ovat erikoissairaanhoito ja sosiaalipalvelut. Kuntayhtymään kuuluu röntgenliikelaitos, jolla on oma johtokunta. Kuvio 1. Organisaatiokaavio Tilivelvolliset Kuntayhtymän tilivelvolliset olivat Kuntayhtymän johtaja Johtajaylilääkäri Talous- ja kehitysjohtaja Hallintoylihoitaja Sosiaalijohtaja Röntgen-liikelaitoksen johtaja Yhtymähallituksen jäsenet Röntgen-liikelaitoksen johtokunnan jäsenet

. 2.5 Jäsenkunnat 10 Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuului 14 jäsenkuntaa vuonna 2013. Kuntayhtymän jäsenkunnat vuonna 2013 olivat Heinävesi, Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Nurmes, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä, Tohmajärvi ja Valtimo. KESKUSSAIRAALA, Joensuu Keskussairaalan psykiatrian yksikkö, Paiholan sairaala Aikuispsykiatrian poliklinikat Valtimo Nurmes Juuka 31.8.2013 saakka Lieksa HONKALAMPI-KESKUS, Liperi Asumispalveluyksiköt, Liperi Outokumpu Polvijärvi Kontiolahti Ilomantsi Heinävesi Liperi Rääkkylä Joensuu Tohmajärvi Kitee Kuvio 2. Jäsenkunnat ja kuntayhtymän toimipisteet

11 3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Vuonna 2013 Suomen bruttokansantuote aleni 1,4 % Tilastokeskuksen tietojen mukaan. Kuluneen vuoden talouskehitys oli tasaisen heikkoa ja vuosi 2013 oli toinen peräkkäinen taantumavuosi Suomen taloudessa. Euroopan unionin alueella bruttokansantuote kasvoi vuoden viimeisellä neljänneksellä 0,4 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja koko vuonna bruttokansantuote kasvoi 0,1 %. Suomessa vuonna 2013 kansantalouden kokonaiskysyntä pieneni 0,9 %. Kysyntää alensivat erityisesti yksityisen sektorin vähäiset investoinnit ja yksityisen kulutuksen supistuminen. Tavaroiden ja palveluiden viennin arvioidaan kasvaneen 0,3 %. Työllisyyden kehitys parani vuoden 2013 viimeisellä neljänneksellä, mutta kokonaisuudessa vuonna 2013 työllisten määrä väheni 1,3 % edellisestä vuodesta. Tänä vuonna talouden ennakoidaan kääntyvän kasvuun, mutta kokonaistuotantomme nousun arvioidaan jäävän huomattavasti hitaammaksi kuin euroalueella keskimäärin. Työllisyystilanteen odotetaan heikentyvän vielä entisestään vuoden 2014 aikana. Lieksa Tohmajärvi Rääkkylä Juuka Ilomantsi Nurmes Kitee Joensuu Polvijärvi Outokumpu Valtimo Heinävesi Liperi Kontiolahti -3,0 0,0 3,0 6,0 9,0 12,0 15,0 18,0 21,0 Työttömyysaste Väestönlisäys Kuvio 3. Kunnittainen työttömyysaste 31.12.2013 ja asukasluvun muutos 2013/2012, % Pohjois- Karjalan työllisyyskatsauksen mukaan maakunnassa oli 6,8 % enemmän työttömiä kuin vuosi sitten. Työttömyys lisääntyi vuoden 2012 joulukuuhun verrattuna kaikissa seutukunnissa. Kunnittain tarkasteltuna työttömien määrä oli suunnilleen edellisvuoden tasolla Lieksassa, Polvijärvellä ja Outokummussa, mutta lisääntyi kaikissa muissa maakunnan kunnissa. Joensuun seutukunnassa oli työttömiä 6,4 % enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyys lisääntyi kaikissa seutukunnan kunnissa ja työttömyysaste oli 16,1 %. Keski-Karjalassa työttömiä oli 14,5 % enemmän kuin viime vuonna. Suhteellisesti eniten työttömien määrä kasvoi Rääkkylässä (21 %) ja seutukunnan työttömyysaste oli 18,3 %. Pielisen Karjalassa työttömien määrä kasvoi viime vuodesta 3,3 %. Lieksassa työttömien määrä kuitenkin väheni pari henkilöä ja seutukunnan työttömyysaste oli 19,1 %. Kunnittaisessa tarkastelussa työttömyysaste joulukuun lopussa oli alhaisin Kontiolahdella (11,7 %) ja Liperissä (13,3 %). Joensuun työttömyysaste oli 17,1 %. Vaikein työllisyystilanne oli edelleen Lieksassa, missä yli viidennes kunnan työvoimasta oli työttömänä vuoden vaihteessa. Maakunnan asukasluku väheni vuonna 2013 vajaalla sadalla asukkaalla. Kuntakohtaiset muutokset ovat merkittäviä ja väestönkasvu onkin keskittynyt viime vuosina Joensuun seudulle, asukasluku väheni muissa kunnissa kuin Joensuussa, Kontiolahdella ja Liperissä. Jäsenkunnissa oli vuoden vaihteessa kirjoilla vajaat 169.500 henkeä.

Vuonna 2013 kuntien taloustilanne näyttäisi kääntyneen parempaan suuntaan onnistuneiden sopeuttamistoimien seurauksena. Ennakollisten tietojen mukaan kuntien vuosikate oli negatiivinen 36 kunnalla (laskua 55 %) ja 155 kunnalla (laskua 33 %) vuosikate oli pienempi kuin poistot. Pohjois- Karjalassa keskimääräinen vuosikate poistoihin verrattuna oli hieman parempi kuin valtakunnallinen keskiarvo, vuonna 2012 Pohjois-Karjalassa oltiin vielä huomattavasti valtakunnallisen keskiarvon alapuolella. Kuntien keskimääräinen lainakanta Pohjois-Karjalassa vuoden 2013 lopussa oli n. 1800 euroa/asukas, kun valtakunnallinen keskiarvo oli n. 2500 euroa/asukas. Pohjois-Karjalan keskimääräinen lainamäärä asukasta kohden oli maakunnista alhaisin. 12 4. Kuntayhtymän sairaanhoidollinen toiminta 4.1 Jäsenkuntalaskutus Vuoden 2013 kuntaneuvotteluissa sovittujen erikoissairaanhoidon jäsenkuntien palvelusuunnitelmien toteumien loppusummaksi muodostui 191,6 milj. euroa. Yhteistyösuunnitelma ylittyi 5,9 milj. eurolla (3,2 %), mutta toteuma ei ole vertailukelpoinen, koska yhteispäivystys ei sisältynyt vuoden 2012 syksyllä vahvistettuun yhteistyösuunnitelmaan. Toteutunut oman palvelutuotannon laskutus jäsenkunnilta ylitti talousarvion 4,0 milj. eurolla (2,6 %). Vuoden 2012 tilinpäätökseen verrattuna kasvua oli 6,4 milj. euroa (4,2 %). Vertailukelpoinen toteuma oman toiminnan osalta alitti 1,2 milj. eurolla (0,9 %) yhteistyösuunnitelman. Vertailukelpoinen oman toiminnan laskutus kasvoi vuodesta 2012 maltillisesti 1,3 %. Ostopalveluina muilta sairaanhoitopiireiltä tuotettujen palveluiden (erityistaso) laskutus jäsenkunnilta ylitti talousarvion 1,5 milj. eurolla (7,4 %). Vuoden 2012 tilinpäätökseen verrattuna kasvua oli 1,5 milj. euroa (7,5 %). KYS:n läpilaskutus pienentyi 0,4 milj. euroa (2,4 %) vuoden 2012 tilinpäätökseen verrattuna. HUS:n läpilaskutus puolestaan kasvoi 1,6 milj. euroa (79,4 %) vuoden 2012 tilinpäätökseen verrattuna. Erityisvelvoitteiden eli jäsenkunnilta asukasluvun mukaan perittävä laskutus ylitti talousarvion 0,4 milj. eurolla (4,3 %). Vuoden 2012 tilinpäätökseen verrattuna kasvua oli 1,3 milj. euroa (13,9 %). Kasvua syntyi 0,5 milj. euroa, kun kaikki jäsenkunnat tulivat PKSSK:n järjestämän ensihoidon piiriin. Kasvua syntyi myös potilasvahinkovakuutuksen kertaluonteisesta kirjauksesta (1,3 milj. euroa). Jäsenkuntien erikoissairaanhoidon laskutus (deflatoimaton) on kasvanut vuodesta 2008 vuoteen 2013 n. 39 milj. euroa (25,6 %). Vastaavasti deflatoitu laskutus on kasvanut vastaavana aikana n. 19 milj. euroa (10,9 %) eli hiukan yli kaksi prosenttia per vuosi, vaikka ajanjakso pitää sisällään myös kokonaan uusia toimintoja, mm. ensihoito ja yhteispäivystys. Aikasarjassa näkyy selvästi vuonna 2010 käyttöönotetun uuden potilastietojärjestelmän vaikutus laskutukseen. Tämä laskutuksen selvä notkahdus voi olla yksi selittävä tekijä vuosien 2011 ja 2012 talousarvion laatimisen haasteille, joka näkyi myös selvinä talousarvion ylityksinä.

13 Kuvio 4. Jäsenkuntien erikoissairaanhoidon laskutuksen vertailua 2008 2013 4.2 Sairaanhoidollinen palvelutuotanto Laskutettujen hoitopalvelujen tuotteistus perustuu hoitopäivä, avohoitokäyntien ja erityisen kalliiden palveluiden laskutukseen. Kuviossa 4 on tuotteistettujen suoritteiden lukumäärien sekä hoitoon tulleiden potilaiden kehitys vuosina 2007-13. Avohoitokäynnit lisääntyivät tilinpäätökseen 2012 verrattuna 13 %. Merkittäviin selittävä tekijä on yhteispäivystyksen toiminnan aloitus 1.4.2013 alkaen. Hoitokäytäntöjen suunniteltu muutos avohoitopainotteisempaan suuntaan näkyi hoitopäivien vähenemisenä edellisestä vuodesta (3,4 %). Sama strategian mukainen trendi on jatkunut viime vuosina, joka näkyy myös nykyisellä tuotteistuksella myös hoitojaksojen vähenemisenä. Tulevina vuosina DRG -tuotteistukseen siirtymisen myötä hoitojaksokäsite muuttuu, jolloin hoitojaksojen määrä tulee kuvaamaan paremmin sairaanhoidollisen toiminnan palvelutuotantoa. Hoitojaksot vähenivät viime vuodesta 4,9 %, joka tällä hetkellä voidaan tulkita niin, että keskimääräinen hoitoaika piteni. Näin tapahtui etenkin konservatiivisilla vuodeosastoilla. Samaan aikaan avohoitokäyntien määrä on lisääntynyt ennakoitua enemmän etenkin konservatiivisella alueella. Tämä saattaa kertoa siitä, että osastolla on hoidettu keskimäärin sairaampia ihmisiä, mikä taas on ollut strategian mukaista.

300 000 14 250 000 200 000 150 000 100 000 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 50 000 0 Avohoitokäynnit Hoitopäivät Hoitojaksot Hoitoon tulleet potilaat Kuvio 5. Keskeisten erikoissairaanhoidon suoritteiden määrän kehitys 4.3 Kehitysvammahuollon palvelutuotanto Kehitysvammahuollon tuotteistus perustuu osastohoitoon, erikoispalveluihin ja muihin avopalveluihin. Käyttöpäivien ja käyntikertojen suoritemäärä vähentyi vuoteen 2012 verrattuna 1 639 kpl (1,9 %) erityisesti osastohoidossa ja perhehoidossa. Osastohoidon osalta talousarviossa oli arvioitu 2,3 % väheneminen ja edellisen vuoden toteuma alittui 5,3 %. Käyttöpäivien ja käyntikertojen talousarvio alittui 1 939 kpl (2,3 %) kaikissa toiminnoissa lukuun ottamatta Kehitysvammaneuvolaa 4.4 Hoitoon tulleet potilaat Vuonna 2013 erikoissairaanhoitoon tulleiden potilaiden määrä oli 88 732, mikä oli 23,2 % enemmän kuin edellisenä vuonna (kuvio 4). Kasvu johtui pääasiassa yhteispäivystyksen alkamisesta, jonka myötä päivystykseen ilman lähetettä tulleiden potilaiden määrä kolminkertaistui. Muutos ei ole täysin vertailukelpoinen, sillä uudessa käytännössä päivystyksessä potilaita ei eritellä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon potilaisiin, ja osa päivystysluonteisista potilaista tutkittiin aikaisemmin sairaalan ensiavussa. Operatiiviseen toimenpiteeseen jonottavia potilaita oli vuoden 2012 lopussa 2 135, mikä on 8,6 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Näistä potilaista 19 oli jonottanut yli 6 kuukautta, missä on vähennystä 28 potilasta vuoteen 2012 verrattuna. Suurin osa näistä jonotti lähinnä ortopedisiin toimenpiteisiin, mikä johtui lääkäritilanteesta. Polikliiniseen hoitoon jonotti vuoden 2012 lopussa 3 476 potilasta, mikä on 4,0 % vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana ajankohtana. Yli 3 kuukautta jonottaneita oli 171, missä on kasvua 107 potilasta viime vuoteen verrattuna. Vuonna 2013 toteutetun säästöohjelman vuoksi lisätöiden määrää supistettiin, mikä aiheutti lisähaasteita hoitotakuussa pysymiselle.

15 Vuonna 2012 jäsenkuntien väestöstä 65 755 eri potilasta käytti erikoissairaanhoidon palveluja. Jäsenkuntien asukaslukuun suhteutettuna maakunnan väestöstä keskimäärin 39 % käytti PKSSK:n erikoissairaanhoidon palveluja. Jäsenkunnista Nurmeksen ja Valtimon suhdeluvut olivat selkeästi alhaisimmat, alle 30 % ja vastaavasti Joensuun suhdeluku oli selkeästi korkein, yli 40 %. Joensuu Heinävesi Tohmajärvi Liperi Outokumpu Rääkkylä Ilomantsi Kontiolahti Polvijärvi Juuka Kitee Lieksa Valtimo Nurmes 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % Kuvio 6. Eri potilaiden osuus asukasluvusta jäsenkunnittain (potilaan kotikunnan mukaan)

16 5. Kuntayhtymän henkilöstö 5.1 Henkilöstövoimavarat Henkilöstömäärällä tarkoitetaan vuoden viimeinen päivä voimassa olleiden palvelussuhteiden määrää. Tällöin tarkastellaan sekä henkilöstön kokonaismäärää että jakaumaa vakinaisten ja määräaikaisten kesken. Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä lkm % lkm % lkm % 31.12.2006 2 263 79,8 572 20,2 2 835 100,0 31.12.2007 2 401 82,1 522 17,9 2 923 100,0 31.12.2008 2 291 79,9 575 20,1 2 866 100,0 31.12.2009 2 272 79,7 578 20,3 2 850 100,0 31.12.2010 2 282 79,6 586 20,4 2 868 100,0 31.12.2011 2 257 78,3 624 21,7 2 881 100,0 31.12.2012 2 432 83,2 490 16,8 2 922 100,0 31.12.2013 2 458 83,8 476 16,2 2 934 100,0 Taulukko 1. Henkilöstötilanne vuoden lopussa vuosina 2006 2013. Vuoden 2013 lopussa kuntayhtymän palveluksessa oli 2 934 henkilöä, joista vakinaisia 2 458 (83,8 %) ja määräaikaisia 476 (16,2 %). Henkilöstön kokonaismäärä oli 12 henkilöä suurempi kuin vuotta aiemmin. Huhtikuun alusta 2013 alkaneen yhteispäivystyksen henkilöstövaikutus on ollut noin 30 henkilötyövuotta eli vertailukelpoinen henkilöstömäärä oli edellisvuoden vaihdetta pienempi. Vaikkakin koko henkilöstön määrä on jonkin verran lisääntynyt, niin määräaikaishenkilöstön määrä ja suhteellinen osuus vuosien 2012 ja 2013 aikana on selvästi alentunut. Taustalla ovat toisaalta vuoden 2012 aikana aloitetut ja vuoden 2013 aikana loppuun saatetut vakinaistamisratkaisut ja toisaalta vuoden 2013 säästöohjelman tavoitteet henkilöstömenojen sopeuttamiseksi. Säästötavoitetta on toteutettu suhtautumalla aikaisempaa vuosia kriittisemmin sijaisten palkkaamiseen. Kuntayhtymän strategiassa vuosille 2010 2013 yhdeksi henkilöstönäkökulmaa koskevaksi tavoitteeksi työnantajaimagon ja rekrytointipolitiikan kannalta oli asetettu, että määräaikaisessa palvelussuhteessa olleiden osuus vuonna 2013 olisi 15 % koko henkilöstöstä. Mikäli tarkastelussa ei huomioida harjoittelijoita tai koulutusviroissa olevia lääkäreitä, em. tavoite käytännössä saavutettiin. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna määräaikaisten osuus oli alhaisin huoltohenkilöstön (laitos- ja välinehuoltopalvelut, ravintopalvelut, tekniset palvelut), hallintohenkilökunnan sekä eriasteisten sairaanhoitajien ryhmässä. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna lääkärien määrä vuoden 2013 lopussa oli 25 henkilöä suurempi kuin vuotta aiemmin. Kehitys johtuu erityisesti erikoistuvien lääkärien määrän lisääntymisestä (vuoden 2012 lopussa 46 erikoistuvaa, vuoden 2013 lopussa 70 erikoistuvaa). 5.2 Henkilöstökustannukset ja työpanos

Sairauspäivien lkm päiviä/hlö 17 Maksetut palkat nousivat edellisen vuoden tasosta noin 0,7 miljoonalla eurolla eli 0,7 %:lla. Kun sopimuskorotusten kustannusvaikutus oli hieman yli 2 % ja henkilöstön työpanos pysyi käytännössä edellisen vuoden tasolla, on henkilöstömenokehitystä pidettävä maltillisena. Henkilöstösivukulujen palkkakustannuksia suurempaa nousua perustelee mm. varhe-maksun kasvu. Muut-% v. 2006 v. 2007 v. 2008 v. 2009 v. 2010 v. 2011 v. 2012 v. 2013 12/13 Palkat 81,3 84,8 87,4 91,0 95,4 99,2 105,0 105,7 0,7 Sivukulut 20,2 20,8 20,6 20,8 20,8 22,1 23,3 23,9 2,6 Yhteensä 101,4 105,6 108,0 116,2 116,2 121,3 128,3 129,6 1,0 Työpanos 2 526 2 566 2 590 2 615 2 614 0,0 Taulukko 2. Henkilöstökulut (M ) ja työpanos 2006 2013. Työpanos = palkallisten palveluksessa olopäivien lukumäärä kalnteripäivinä/365 * (osaaikaprosentti/100). Talousarvioon verrattuna henkilöstömenot alittuivat noin 3 miljoonaa eurolla, toteutumaprosentin ollessa 97,7. SAIRAUSPOISSAOLOT JA TYÖKYVYTTÖMYYDEN KUSTANNUKSET Kuntayhtymän strategiassa yhtenä tavoitteena on ollut sairauspoissaolojen määrän vähentäminen vuosittain keskimäärin 0,5 päivällä työntekijää kohden laskettuna. Tavoitteen saavuttaminen on osoittautunut haasteelliseksi ja kahden viime vuoden aikana kehitys on ollut päinvastainen. On kuitenkin syytä huomata, että sairauspoissaolojen kehitys oli kertomusvuoden sisällä aleneva, alkuvuosi ennakoi selvää kasvua mutta loppuvuoden aleneva kehitys mahdollisti maltillisen vuosimuutoksen. 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 25,0 20,0 15,0 10,0 10 000 0 v. 2009 v. 2010 v. 2011 v. 2012 v. 2013 sl-päivät 49 087 47 804 47 917 51 414 52 481 pv/hlö 19,4 18,6 18,5 19,7 20,1 5,0 0,0 Kuvio 7. Sairauspoissaolot vuosina 2009 2013. Kuntayhtymä osallistui vuoden 2013 aikana Kevan (Kuntien eläkevakuutus) ns. Kaari-laskuri hankkeeseen, jonka tavoitteena oli laskea organisaatiolle työkyvyttömyydestä vuosittain aiheutuvat kustannukset ja vertailla niitä vastaaviin organisaatioihin. Tässä vertailussa kuntayhtymä asemoitui hyvin ollen neljän kustannuksiltaan edullisimman organisaation joukossa.

18 Oheisessa taulukossa on esitetty Kaari-laskurin periaatetta noudattaen Kevan laskemat kustannukset vuodelta 2012 ja kuntayhtymän laskemat kustannukset vuodelta 2013. Laskennan lähtötiedoissa voi olla poikkeuksia, joten vuodet eivät ole keskenään vertailukelpoisia. v. 2012 v. 2013 Kevan vertailutiedot KY:n tuottamat tiedot euroa % Verrokit euroa % Sairauspoissaolokustannukset 3 796 149 3,67 4,14 3 280 108 3,10 Työterveyshuollon kustannukset 419 816 0,41 0,48 509 591 0,48 Tapaturmamaksut 293 324 0,28 0,38 255 095 0,24 Varhe-maksut 371 704 0,36 0,60 490 880 0,46 Yhteensä 4 880 993 4,72 5,60 4 535 674 4,29 Taulukko 3. Työkyvyttömyyden kustannukset vuosina 2012 ja 2013. Työkyvyttömyyden välittömät kustannukset Kevan laskennan mukaan olivat vuonna 2012 kuntayhtymässä 4,72 % palkkasummasta, kun ne verrokkiorganisaatioissa olivat 5,60 %. Kaikkien työkyvyttömyyden kustannusten osalta kustannustaso kuntayhtymässä oli verrokkeja alemmalla tasolla. Laskennallinen etu tästä kokonaisuudesta kuntayhtymälle oli vuonna 2012 noin 900.000 euroa. Jatkossa työkyvyttömyyden kustannuskehitystä voidaan tällä tarkastelulla seurata ja siten arvioida osaltaan työhyvinvoinnin kehittämiseen suunnattujen resurssien vaikuttavuutta. HENKILÖSTÖKERTOMUS Kuntayhtymässä valmistellaan erillinen henkilöstökertomus. Sen sisällössä pyritään huomioimaan KT Kuntatyönantajan henkilöstöraportoinnin kehittämistä koskevan suosituksen esitykset. 6. Tutkimus- ja kehitystoiminta Kuntayhtymän tutkimus- ja kehitystoiminta toteutuu lähinnä käynnissä olevien projektien kautta. Projekteja oli vuonna 2013 käynnissä yhteensä 13, ja niihin käytettiin n. 0,6 miljoonaa euroa. Euromääräisesti isoimpia olivat Tervis-hanke (Terveempi Itä-Suomi), vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittäminen -hanke, potilastiedon arkiston käytön laajentaminen sekä potilaskohtaisten kustannusten kohdentaminen. Osaa hankkeista tehdään yhteistyössä muiden tahojen kanssa, mm. muiden sairaanhoitopiirien kanssa. Kuntayhtymän sisäisiä hankkeita olivat mm. hoitohenkilöstön voimavarojen kartoitus ja suunnittelu sekä tietovaraston kehittäminen, jonka tavoitteena on mahdollistaa uusien raportointimahdollisuuksien käyttöönotto tulevina vuosina. 7. Ympäristötekijät Energiat:

19 Vuoden 2013 Joensuun astepäiväluku (lämmitystarve) oli 12,7 % pienempi kuin vuonna 2012. Kaukolämmön keskihinta oli noin 11,9 % suurempi kuin vuonna 2012 ja vuoden 2013 sähkön keskihinta oli 3,8 % pienempi kuin 2012. Veden/Jäteveden keskihinta oli 5,6 % suurempi kuin vuonna 2012 ja vuoden 2013 öljyn keskihinta oli 14,5 % suurempi kuin vuonna 2012. Kaukolämmön kulutus on laskenut Tikkamäen ja Honkalammen alueen kiinteistöissä. Tähän on eniten vaikuttanut viime vuoden pienempi lämmitystarve leudosta säästä johtuen. Kaukolämpöenergian kulutus on hiukan laskenut, myös sääkorjaus huomioon otettuna, joten energiansäästötoimenpiteillä on ollut myös vaikutusta. Sähköenergiankulutus on laskenut vuodesta 2012. Tähän ovat vaikuttaneet lauha sää ja kesän lyhyempi hellejakso, joka on säästänyt jäähdytykseen käytettävää sähköä. Myös vuonna 2013 aloitetut energiansäästötoimenpiteet ovat vaikuttaneet kulutukseen. Aloitimme energiansäästötoimenpiteet tarkastelemalla ilmanvaihdon ohjauksia, sisälämpötiloja, jäähdytystä ja järkeistämällä valaistuksen ohjauksia. Nämä toimenpiteet jatkuvat myös tänä vuonna. Veden kulutus Tikkamäellä pysyi ennallaan, mutta laski Honkalammella reippaasti. Kulutusmuutokset edelliseen vuoteen verrattuna: (ei normeerattu = kulutettu totaalienergia, josta on maksettu MWh -kulutuksen mukaan) Tikkamäki v. 2012 v.2013 Lämmitystarveluku 5042, Joensuu 4400, Joensuu Lämpöenergia (ei normeerattu) 19 563 MWh 16 776 MWh Sähköenergia 14 033 MWh 13 541 MWh Vesi/jätevesi 59 447 m3 59 250 m3 Honkalampi Lämpöenergia (ei normeerattu) 5 146 MWh 4 617 MWh Sähköenergia 1 539 MWh 1 522 MWh Vesi/jätevesi 13 848 m3 12 557 m3 Energian kulutusmuutokset Tikkamäki Lämpö -14,2 % Sähkö -3,5 % Öljy 13,5 % Vesi/jätevesi -0,3 % Honkalampi Lämpö -10,3 % Sähkö -1,1 % Vesi/Jätevesi -9,3 % Taulukko 4. Energian kulutusmuutokset Energia- ja jätemäärien kehitys- ja tunnusluvut esitetään erikseen laadittavassa ympäristökertomuksessa, jossa lämmitysenergia on normeerattu lämmitystarve-luvuilla.

Jäteasiat: Jätelain mukaan terveydenhuollon yhdyskuntajäte ja biojäte kuuluvat kunnan järjestämään jätehuoltoon. Vuoden 2012 alusta PKSSK:n yhdyskuntajätteen ja biojätteen kuljetuksesta on vastannut kuntien omistama jäteyhtiö Puhas Oy. Puhas Oy ottaa vastaan myös polttokelpoista energiajätettä puristettuna, mikäli se on puhdasta. PKSSK:ssa ei ole aloitettu energiajätteen lajittelua, koska Leppävirran Riikinnevalle suunnitteilla oleva ekovoimalaitos valmistuu lähivuosina. Viimeisten tietojen mukaan hankkeen käyttöönotto siirtyy vuodelle 2016. Voimalaitoksessa hyödynnetään syntypaikkalajiteltua yhdyskuntajätettä. 20 Valtakunnallisen jätesuunnitelman mukaisesti vuoteen 2016 mennessä yhdyskuntajätteestä on kierrätettävä materiaalina 50 %, hyödynnettävänä energiana 30 %. Kaatopaikalle sijoitettavan yhdyskuntajätteen määrä on oltava 20 %. Vuonna 2013 PKSSK:n kaikissa laitoksissa lajiteltiin jätteet seuraavasti: - biojäte lajitellaan ja se toimitetaan Puhas Oy:n kautta Biokymppi Oy:lle Kiteelle - pahvit, paperit ja metalli lajitellaan materiaalina kierrätykseen - keräysmuovin ja kalvomuovin lajittelu ja erilliskeräys aloitettiin v. 2013. Muoveja lajitellaan mm. leikkausosastolla, PÄIKI:ssä, ravintokeskuksessa sekä A- ja K- rakennusten yksiköissä. Kalvomuoveja tulee suuria määriä keskusvarastosta ja laitehuollosta. Muovijäte toimitetaan kierrätykseen Itä-Suomen Murskauskeskukselle - lasijäte lajitellaan - vaaralliset jätteet lajitellaan ja toimitetaan loppukäsittelylaitoksiin ja polttoon - SE-romusta n. 90 % voidaan lajitella materiaalina tai energiana hyödynnettäväksi - energiana hyödynnettäväksi lajitellaan ainoastaan käsittelemätön ja käsitelty puu ja niihin verrattava rakentamisesta ja saneerauksesta syntyvä jäte - kaatopaikalle sijoitettavan yhdyskuntajätteen määrä on vähentynyt hieman keskussairaala kaikki laitokset Kierrätysmateriaalit 25,7 % 21,1 % Sekajäte 65,4 % 57,9 % Biojäte 11,8 % 10,4 % Taulukko 5. Jätteen koostumus (osuus kokonaisjätteestä) vuonna 2013 8. Selonteko kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäistä valvontaa on toteutettu hyväksytyn ohjeistuksen mukaisesti. Sisäisen valvonnan ohje sisältää tarkennetut ohjeet sisäisen valvonnan osa-alueista, sisäisestä tarkkailusta, raportoinnista, yleisistä

21 velvollisuuksista ja sisäisestä tarkastuksesta. Sisäisen valvonnan kattavuutta varmistetaan vuosittain annettavilla lisäohjeilla, joita ovat mm. talousarvion täytäntöönpano-ohjeet ja henkilöstöyksikön antamat ohjeet. Näiden sisällössä huomioidaan kulloinkin tarpeelliset painotukset. Vuonna 2013 annettiin lisäksi säästöohjelman toteuttamiseen liittyvät ohjeet, joiden toteuttamista seuratattiin kuntayhtymän johtoryhmässä tehostetusti kuukausittain. Myös hyväksytty omistajapolitiikka tukee sisäisen valvonnan toteuttamista. Keskeiset toiminnan ja talouden suunnitteluun sekä seurantaan liittyvät toimenpiteet ja aikataulut esitetään vuosittain päivitettävissä vuosisuunnitteluohjeissa, jotka esitetään vuosikello-muodossa. Vuosisuunnittelun aikatauluihin on tulevina vuosina tulossa joitakin muutoksia laskentatoimen kehittämisen myötä. Kuntayhtymää johdetaan hyväksytyn strategian, sen arvojen ja päämäärien mukaisesti yhtenä kokonaisuutena siten, että kullakin organisaatiotasolla on selkeät vastuut. Talousarvio toteuttaa strategian linjauksia ja tavoitteita. Talousarviossa määritellään vuosittain kuntayhtymän tavoitteet ja niiden resurssit. Kuntayhtymän toiminnalle on asetettu strategiset tavoitteet, joista toiminta- ja tulosalueet johtavat omat toimintatavoitteensa. Toimintaa ja taloutta on raportoitu kuukausittain hallitukselle ja jäsenkunnille sekä kuntayhtymän sisällä. Valtuustossa on käsitelty toiminnan ja talouden toteumista kolmannesvuosittain osavuosikatsausten yhteydessä. Toiminnasta saatavat tiedot ovat vähitellen paranemassa uuden kustannus per potilas (KPP) ohjelman myötä, jonka käyttöönotto-projekti on päättynyt ja siirtyy vuoden 2014 aikana toteutukseen. Tämän seurauksena vuonna 2014 on tarkoitus parantaa raportointia organisaation kaikilla tasoilla sekä myös kuntayhtymän ulkopuolelle. Meneillään on uuden raportointiportaalin kehittäminen, jossa esitetään useista tietojärjestelmistä yhteen tietovarastoon viety tieto siten, että mm. esimiehet saisivat mahdollisimman paljon apuvälineitä oman toimintansa johtamiseen. Kuntayhtymän toiminta perustuu omistajakuntien kanssa tehtyihin yhteistyösuunnitelmiin. Yhteistyösuunnitelmassa määritellään aikaisempiin vuosien toteutumiin perustuen se toiminnan taso ja kustannukset, jotka yhteisen käsityksen mukaan riittävällä tarkkuudella kuvaavat väestön palveluiden tarvetta ja niistä aiheutuvia erikoissairaanhoidon ja erityishuollon kustannuksia. Useimman Pohjois-Karjalan kunnan väestöpohja on kuitenkin niin pieni, että luotettavien tilastoennusteiden tekeminen ei erikoissairaanhoidon palvelutarpeen ja kysynnän suhteen ole kovinkaan luotettavaa. Kehitysvammaisten erityishuollon palvelutarpeen ennakoiminen on lähtökohtaisesti helpompaa, koska potentiaaliset asiakkaat ovat tiedossa. Kuntayhtymän toimintaa on seurattu ja tarkastettu toiminta-alueittain, toiminta-alueiden esimiesten, kuntayhtymän johtajan sekä johtoryhmän toimesta. Klinikkaryhmien kokousmuistiot ja kuntayhtymän johtoryhmän muistiot ovat nähtävissä intranetissä. Laskujen tarkastus ja hyväksyminen on ohjeistettu ja toteutettu sähköisesti. Sähköinen laskujen hyväksynnän toimintamalli on yksinkertaistanut tarkistus- ja hyväksyntäprosessia, mutta laskujen siirtämisnopeutta sähköiseen muotoon tulee edelleen nopeuttaa. Tehtyjä päätöksiä on tarkastettu satunnaisesti. Hallituksen näkemys sisäisestä valvonnasta on, että se on asianmukaisesti ja riittävästi järjestetty. Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjoja on seurattu hallituksen listan kautta kuukausittain ja tehty lisäksi tarkempia selvityksiä sisäisen valvonnan suunnitelman mukaisesti. Toiminta-alueen yksiköiden toimintaa arvioidaan mm. kuukausittaisten raporttien (talousarvioiden, suoritetavoitteiden ja jäsenkuntalaskutuksen toteutuminen) avulla ja laajemmin tavoitteiden toteutumista arvioidaan osavuosikatsausten yhteydessä. Erilaisten strategisten kyselyjen (esim. työhyvinvointikysely, kuntaasiakkaiden tyytyväisyyskyselyt) tulokset käydään läpi toiminta-alueen johtoryhmässä heti tulosten tultua. Erityishuollon johtoryhmässä käydään kuukausittain läpi myös osastojen ja asumispalveluyksiköiden paikkatilanne ja kolmannesvuosittain yksiköissä käytettyjen suojaamistoimenpiteiden määrään muutosraportteja. Lisäksi sosiaalipalvelujen toiminta-alueella on sosiaalijohtajan päätöksellä annetut, asiakkaan yksityisvarojen käyttöön liittyvät ohjeet. Käteisvarojen käytön tarkistaa vuosittain osastoilla ja asumispalveluyksiköissä sosiaalipalvelujen ylihoitaja ja johtava sosiaalityöntekijä.

22

9. Turvallisuus ja riskien hallinta 23 9.1 Yleistä Pohjois-Karjalan sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä laadittiin vuonna 2010 riskienhallintaohjelma, joka hyväksyttiin kuntayhtymän hallituksessa. Riskienhallintaohjelma valmisteltiin työsuojelutoimikunnan ja johdon yhteistyönä. Sen keskeisenä tavoitteena on varmistaa organisaation toiminta ja toimintaedellytykset muuttuvassa ympäristössä ja poikkeustilanteissa. Se on osa strategista suunnittelua ja johtamisjärjestelmää sekä sisäistä valvontaa ja se perustuu niin lakisääteiseen kuin omaehtoiseen toimintaan. Riskienhallinta koskee kaikkia toimintoja ja koko henkilöstöä, yhteistyökumppaneita sekä luottamushenkilöstöä. Riskienhallinnan avulla tunnistetaan keskeiset toimintaa uhkaavat riskit ja kuvataan varautuminen näihin riskeihin. Riskienhallintaohjelma jakaa riskit viiteen eri riskilajiin, joiden avulla voidaan riskienhallintaa arvioida. Riskilajit ovat: 1. Toiminnan johtaminen ja talous 2. Henkilöturvallisuus 3. Tietoturvallisuus 4. Valmiussuunnittelu 5. Fyysiset toimintaedellytykset Kuntayhtymän toiminnan kannalta merkittäviä riskejä ovat: - Toimintaa muuttavat riskit o riittävä potilas- / asiakasmäärän takaaminen o Monipotilastilanteet (suuronnettomuus, pandemia) - Toimintaa uhkaavat riskit o tulipalo yhdessä tai useammassa yksikössä tai rakennuksessa o sähkökatko valtakunnan tai sairaalan verkossa - Pidempiaikaiset häiriöt o poikkeusoloihin varautuminen (lääkkeet, nesteet, tarvikkeet, henkilökunnan riittävyys) Osana kokonaisriskien hallintaa kuntayhtymän johtoryhmä ja eri toiminta-alueiden johtoryhmät arvioivat työturvallisuusriskien hallintaa yhdessä työsuojelutoimijoiden kanssa. Johtoryhmät nimesivät toiminnan kannalta kolme keskeisintä työturvallisuusriskiä koko kuntayhtymän tasolla ja toiminta-alueittain: - Koko kuntayhtymä o Henkinen kuormitus, työskentely suorituskyvyn äärirajoilla o Kohonnut väkivallan riski (sosiaalipalvelut, psykiatria ja päivystyksen klinikkaryhmä) o Sisäilmasto-ongelmat - Erikoissairaanhoito o Sisäilmasto-ongelmat o Kohonnut väkivallan riski (erityisesti psykiatria ja päivystyksen klinikkaryhmä) o Työn psykososiaalinen ja fyysinen kuormittavuus o Tiedonkulkuun ja muutoksiin liittyvät riskitekijät (psykiatria) - Sosiaalipalvelut o Kohonnut väkivaltariski o Sisäilmasto-ongelmat o Epävarmuus tulevaisuudesta ->palvelurakennemuutos - Tukipalvelut

o o o Yksintyöskentelyn riskit Työn fyysinen kuormittavuus Sisäilmasto-ongelmat 24 9.2 Toiminnan johtaminen ja talous Toiminnan johtamisen ja talouden osalta vuosineuvottelujen yhteydessä tapahtuva vähintään suunnittelukauden mittainen toiminnan, henkilöstön ja tilankäytön, rakennus- ja tietojärjestelmähankkeiden sekä laitehankintojen yhtäaikainen suunnittelu sisältää strategista riskien arviointia ja edesauttaa johtamisen toteuttamista. Kuntayhtymän taloudenhoito perustuu omakustannusperusteiseen hinnoitteluun. Kunnat ovat perussopimuksessa sitoutuneet maksamaan toiminnan kulut, ja kuntayhtymällä ei ole lyhyellä tähtäimellä merkittävää taloudellista riskiä toiminnan rahoittamisesta. Pidemmällä ajalla kustannuskehityksen pitäminen hallinnassa on merkittävä haaste, jotta palvelujen kustannusten nousu on linjassa kuntatalouden kantokyvyn kanssa. Uusien tilojen käyttöönotto lisää pääomakustannuksia, joita on pystyttävä kompensoimaan aikaisempaa tehokkaammilla toimintatavoilla ja joustavammalla resurssien käytöllä. Toiminnan ja talouden riskien arviointi tulevina vuosina on tärkeä osa kuntayhtymän toiminnallisten järjestelyjen suunnittelua. Yhtenä kuntayhtymäntasoisena mittarina voidaan pitää kuntayhtymän taseessa 31.12.2013 olevaa kumulatiivista yli-/alijäämää, joka kuvaa pidemmän ajan talouden tasapainoa, ja siinä onnistumista. Kuntayhtymällä oli tilivuoden päättyessä kumulatiivista alijäämää noin miljoona euroa, joka on hyvin viimeisimmän talousarvion mukaisen tavoitteen sisällä. Lisäksi riskinkantokykyyn vaikuttaa kuntayhtymän omavaraisuusaste, joka oli 21,2 %. Omavaraisuusasteelle pitäisikin asettaa tulevaisuudessa vähimmäistaso ja omavaraisuusasteen kehittymistä olisi seurattava peilaten taseen kehittymiseen. Pitkällä tähtäimellä kuntayhtymän taserakenne vaikuttaa osaltaan kuntayhtymän kykyyn selviytyä velvoitteistaan. Kuntayhtymän velkaantumista on seurattu pitkäaikaisten lainojen ja toimintamenojen suhteella. Tätä kriteeristöä muutettiin kertomusvuonna niin, että se huomioi konsernin ja mahdollistaa valtuuston hyväksymän investointisuunnitelman toteuttamisen. Virallisessa tilinpäätösohjeistuksessa velkaantumista mitataan suhteellisen velkaantumisen käsitteellä. Tämä tunnusluku oli 46,1 %. Kuntayhtymän velkaantumisaste on tällä hetkellä keskimääräistä korkeampi ja vastaavasti omavaraisuusaste keskimääräistä alhaisempi. Kuntayhtymän lainasalkun korkoriski on hajautettu yhtymävaltuuston hyväksyminen periaatteiden mukaisesti. Kuntayhtymän vakuutusturva kilpailutettiin vuonna 2010, ja uudet vakuutukset tulivat asteittain voimaan vuoden 2011 aikana. Samalla vakuutusturva mitoitettiin tämän hetkisen toiminnan turvaamisen lähtökohdista. Vuonna 2014 vakuutusturvan kilpailutus tehdään koko konsernille. 9.3 Henkilöstöturvallisuus Henkilöturvallisuuden alueella merkittävin riski on kohonnut asiakasväkivallan uhka, erityisesti sosiaalipalvelujen toiminta-alueella sekä psykiatrian ja päivystyksen klinikkaryhmissä. Väkivallan muotoina ovat sekä psyykkinen että fyysinen väkivalta. Asiakasväkivallan uhkaa pyritään vähentämään monenlaisilla keinoilla. Työyksiköitä koulutettiin tunnistamaan mahdolliset riskiasiakkaat ja suunnittelemaan toimintaohjeet haastavien asiakastilanteiden varalta. AVEKKIkoulutusta (toimintamalli väkivallan ennaltaehkäisyyn ja hallintaan) järjestettiin koko kuntayhtymän työtekijöille. Koulutuksia järjestettiin vuoden 2012 aikana 23 kurssia ja 3 kertauskurssia. Koulutettuja on yhteensä noin 220 kpl. Kaksi toiminta-aluetta nimesi riskiksi sisäilmasto-ongelmat. Sisäilmasto-ohje päivitettiin tilanhallinnan ja työsuojelutoimikunnan yhteystyönä ja se otettiin käyttöön syksyllä 2013.

9.4 Tietoturvallisuus 9.5 Valmiussuunnittelu 25 Tavoitteena on sisäilmaongelman varhainen havaitseminen ja korjaustoimenpiteiden aloittaminen. Sisäilmasto-ongelmaa esiintyy yleensä vanhemmissa rakennuksissa ja syyt ovat yleensä rakenteellisia. Muut merkittävät riskit liittyivät henkiseen hyvinvointiin ja tiedottamiseen sekä työn fyysiseen kuormittuvuuteen. Kuntayhtymässä on koulutettu lähes kaikkiin potilasta hoitaviin yksiköihin ergonomiaosaajia. Opetusta on toteutettu yhdessä Karelia AMK:n kanssa Ergonomia korttikoulutuksessa. Tiedotusta ja työssä jaksamista on pyritty parantamaan työhyvinvointiin liittyvillä koulutuksilla ja kehittämistoimilla. Tietoturvallisuuden tavoitteena on toimintahäiriötön ja luotettava tuotantoympäristö sekä tietojen asianmukainen käyttö. Tietoverkoissa ja järjestelmissä on ollut ajoittaista hitautta. Häiriöraportointia on pyritty kehittämään sekä PTTK:n suunnasta että sisäisesti. Varsinaiseen tuotantoon häiriöt eivät ole aiheuttaneet merkittävää riskiä. Yksittäiset tietoverkkokatkokset ja järjestelmähäiriöt ovat aiheuttaneet hetkellisiä potilashoitoa hidastavia tilanteita. Tietosuojakoulusta järjestettiin omalle henkilökunnalle ja terveyskeskuksiin videovälitteisesti ja luentoina. Tietosuojavalvontaa tehtiin noin 100 tapauksen verran. Vuonna 2012 on kuntayhtymässä hyväksytty päivitetty tietoturvapolitiikka, jossa on huomioitu vuoden 2007 jälkeen tulleet lakimuutokset ja henkilöstön nimikemuutokset sekä tietotekniikkapalvelujen ulkoistus Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus (PTTK) Oy:lle. Lisäksi vuonna 2013 on hyväksytty kaikissa KYS-Erva sairaanhoitopiireissä yhteinen tietoturvapolitiikka. Tietosuojariskejä pyritään hallitsemaan ajantasaisella ohjeistuksella ja valvonnalla ja vuonna 2013 lähetettiinkin yksiköihin toimintaohje tietojärjestelmä- tai tietoliikennehäiriöihin varautumiseksi. Valmiussuunnittelu tarkoittaa normaaliaikojen häiriötilanteiden (sähkökatkot, vesikatkot, suuronnettomuus tai muu toimintaa muuttava tapahtuma) ja poikkeusolojen (laajempi kansallinen tai kansainvälinen häiriö, kuten sotatila) valmiuden ylläpitoa. Viime vuoden harjoitukset keskittyivät sähkön saannin turvaamiseen ja palo- ja pelastuskoulutukseen. Poikkeusolojen varalle kuntayhtymä tekee henkilövaraukset puolustusvoimille kriittisesti tärkeiden ja tärkeiden henkilöjen osalta. 9.6 Fyysiset toimintaedellytykset Fyysisillä toimintaedellytyksillä tarkoitetaan rakennusten terveellisiä ja toimivia toimitiloja ja kiinteistöjä sekä turvallista ympäristöä ja nykyaikaisia ja toimintaa sopivia laitteita koneita. Merkittävin viimeaikainen riski on ollut terveellinen sisäilmasto, joka myös mainitaan jo kohdassa henkilöturvallisuus. Nykyaikaiset ja toimintaan sopivat laitteet ja koneet ovat osa jatkuvaa kehitystä, joka on myös osa laadukasta ja hyvää hoitoa. Viime vuosien uusien tilojen rakentaminen ja vanhojen saneeraus on osaltaan vähentänyt tämän riskialueen riskejä. 10. Tilikauden tulos ja toiminnan rahoitus 10.1 Kuntayhtymän tilikauden tuloksen muodostuminen Kuntayhtymän vuoden 2013 talousarviossa tavoiteltiin nollatulosta. Ensimmäisessä osavuosikatsauksessa talousarviota muutettiin 3,2 milj. euroa, koska huhtikuun alussa alkanut yhteispäivystys ei ehtinyt vuoden 2013 talousarvion valmisteluun vuoden 2012 lopussa. Sopimus

26 yhteispäivystyksestä saatiin valmiiksi vasta kertomusvuoden kevättalvella. Vuoden 2013 toimintakulujen ennuste näytti heti alkuvuodesta ylittävän talousarvion huomattavasti ja niinpä yhtymähallitus päätti aloittaa sekä säästö- että tuottavuusohjelman laatimisen. Pääasiassa onnistuneen toimintakulujen hallinnan ansiosta tilinpäätös vuodelta 2013 kääntyi lopulta lähes 1,3 milj. euroa ylijäämäiseksi. Säästöohjelman taustalla oli Joensuun kaupungilta keväällä 2013 tullut haaste alentaa erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon palveluista kunnilta perittäviä hintoja. Kuntayhtymän hallitus päätti alentaa hintoja kahdella prosentilla heinäkuun 2013 alusta lähtien. Euroissa tämä tarkoitti noin kahden miljoonan euron vähennystä kuntayhtymän tuloissa. Kuntayhtymässä valmisteltiin nopea säästöohjelma tämän tulovajauksen kattamiseksi, ja säästöohjeet tulivat voimaan toukokuun alussa. Suurimmat säästöt saatiin aikaan henkilöstökuluista. Tämä tarkoitti mm. jononpurkujen sekä ylitöiden vähentämistä ja tarkempaa suunnittelua sijaisten käytön vähentämiseksi. Kohtuullisia säästöjä kertyi myös koulutuskustannuksista, lämmityksen ja jäähdytyksen tarkastelusta sekä eipotilastyöhön liittyvien hankintojen jäädyttämisestä. Säästöohjelman lisäksi kuntayhtymässä oli jo vuoden 2012 lopulla aloitettu suunnitelmallinen työ prosessien parantamiseksi. Kuntayhtymän talousarviot vuosilta 2011 ja 2012 olivat molemmat ylittyneet yli 10 miljoonalla eurolla ja samansuuntaista ylitystä ennusti myös vuoden 2013 ensimmäinen osavuosikatsaus. Yhtymävaltuusto myönsi joulukuussa 2013 talousarvioon 3,0 milj. euron ylitysoikeuden toisen osavuosikatsauksen perusteella. Toiminnan tehostamisen ansiosta talousarvion ylitys jäi vuoden mittaan tehtyjä ennusteita huomattavasti pienemmäksi sekä myös myönnetyn ylitysoikeuden alapuolelle, vajaaseen kahteen miljoonaan euroon. Säästöohjelman ja prosessien parantamisen ansiosta sekä toimintakulujen kasvu että talouden alijäämäinen kehitys saatiin katkaistua. Hyvin sujuneen vuoden 2013 ansiosta kuluvan vuoden talousarvio näyttää realistiselta ja kuntayhtymä välttyi vaikeammilta sopeuttamistoimilta ja suuremmilta kululeikkauksilta. Kuntayhtymän tuottavuusohjelma jatkaa talouden petraamista. Tavoitteena on nostaa tuottavuutta kahdella prosentilla vuosittain kuluvan valtuustokauden aikana. Tuottavuusohjelmassa kehitetään ensisijaisesti käytäntöjä ja hoitoprosesseja, joita tehostamalla laadukas potilaiden hoito järjestetään entistä järkevämmin ja kustannustehokkaammin. Vuoden 2013 ylijäämän syntymiseen vaikutti ennen kaikkea kuntayhtymän toimintakulujen toteutuminen ennakoitua pienempänä ja myyntituottojen toteutuminen hiukan ennustettua suurempana. Toimintakulujen maltillisessa toteutumisessa onnistuivat kaikki toiminta-alueet. Kuntayhtymässä toimintakulut ylittivät ensimmäisessä osavuosikatsauksessa muutetun talousarvion 1,9 milj. eurolla (0,8 %). Lopullinen toimintakulujen toteuma kuitenkin alitti toisen osavuosikatsauksen valtuuston ylitysoikeuksin hyväksymän toimintakuluennusteen 1,6 milj. eurolla (0,7 %). Merkittävin syy toimintakulujen alitukseen on henkilöstökulujen kehitys ja ne alittuivatkin n. 0,9 milj. euroa (0,7 %) toisen osavuosikatsauksen ennusteen sekä n. 3,2 milj. euroa (2,3 %) ensimmäisen osavuosikatsauksen yhteydessä muutetun talousarvion. Vuonna 2013 jouduttiin tekemään hoitotakuuseen liittyviä lisätöitä, mutta maltillisemmin kuin edellisenä vuonna säästöohjelmasta johtuen. Tämä käänsi kuntayhtymän hoitotakuun ylittäneiden potilaiden määrän kasvuun loppuvuoden aikana. Vuonna 2012 alkanut sijaisten käytön tarkastelu sekä vuosilomien entistä parempi suunnittelu olivat tärkeimpiä syitä henkilöstökulujen parantuneeseen hallintaan, joka saatiin aikaan yksiköiden kanssa hyvässä yhteistyössä sujuneiden toimintaprosessien muutoksella. Palvelujen ostot kasvoivat vuoden 2012 tilinpäätökseen 7,6 % ja vuoden 2013 talousarvioon 4,9 %. Lopulta palvelujen ostot alittivat ennusteen 0,3 milj. eurolla (0,5 %). Talousarvioon nähden eniten kasvoivat ostot muista sairaanhoitopiireistä sekä laboratorio ja röntgen tutkimusten käyttö. Molemmissa kuluerissä vuoden 2013 talousarvio oli maltillinen, sillä talousarvio oli vain hiukan suurempi kuin vuoden 2012 tilinpäätös. Ostot muista sairaanhoitopiireistä kasvoivat edellisestä