1 Potilasturvallisuusvastaavien syyspäivät 27. 28.9.2012 Solution Shop / K.Peltomaa Kysymysten, vastausten ja pohdintojen tuottamiseen osallistuivat kaikki tilaisuudessa läsnä olleet. Kysymys 1. Millä mittareilla potilasturvallisuuden tasoa / kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan arvioida? Vastaus 1. Potilasturvallisuutta pitää arvioida hyödyntämällä useita eri tietolähteitä, yksi mittari ei kerro koko totuutta. Potilasturvallisuuden tasoa voidaan arvioida hyödyntämällä seuraavia mittareita/ työkaluja / menettelytapoja: Potilasturvallisuuskulttuuri Haittatapahtumien määrä / laatu o GTT (potilasasiakirja-analyysi) o Vaaratapahtumien raportointijärjestelmä (HaiPro) Erilainen indikaattoritieto o SAI (hoitoon liittyvät infektiot) o komplikaatiorekisterit o muut Potilailta ja asiakkailta saatu palaute Kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuus: Kun suunnittelet kehittämishankkeen, määrittele selkeästi miten lopputulos arvioidaan, arvioi myös vaikka 3 / 6 kk loppumisen jälkeen. Lisätietoja: Kysymys 2. Kuinka lääkelista saadaan ajantasaiseksi? Vastaus 2. Alueellinen potilastietojärjestelmä (esim. Effica) toimii perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon perustana, myös avolääkehoidossa kirjaamisen vaatimus: Sopimus että organisaatiot kirjaavat lääkehoidon aina samaan paikkaan. Lisäksi koulutusta, jokaisesta virheellisestä listasta HaiPro ilmoitukset. Auditoinnit Haasteena edelleen yksityissektorin lääkemääräykset ovat systeemin ulkopuolella. Lääkelistan ajantasaisuuden varmistamiseksi prosessin turvallisuuden varmistaminen myös vaihtoehtona. (Kts: Verneri Siermala: Turvallinen lääkehoito: prosessin kuvaaminen ja analyysi, Oulun Yliopisto, löytyy googlettamalla)
2 Kysymys 3. Potilasturvallisuuden riskien hallinta käsitteen konkretisointi? Vastaus 3. Käytännön idea: Jokainen työntekijä nimeää yhden riskin, jotka kootaan yhteen ja riskit analysoidaan ( 3 5 hengen ryhmä). Jokaisesta riskistä tehdään riskimatriisin avulla riskiluokitus, johon suunnitellaan myös parannusehdotus. Analyysiryhmälle analyysikoulutus. Potilasturvallisuusyhdistyksen potilasturvallisuusvastaavien alajaos pohtii riskienhallintaan liittyvien näkökulmien edistämistä, mahdollisesti ensivuoden aikana. Kysymys 4. Kuinka saada johto sitoutumaan? Vastaus 4. Johtoa voi motivoida esim. seuraavilla näkökulmilla: - potilailla lain mukaan valinnanvapaus hoitopaikkansa suhteen: potilasvirtojen tyrehtyminen? - tarjoamalla faktatietoa, esim. tutkimustietoa tarkistuslistan leikkauskuolleisuutta vähentäneestä vaikutuksesta - kääntämällä potilasturvallisuuden paraneminen taloudelliseksi säästöksi; joka saattaa olla haastavaa epäsuoraa evidenssiä kyllä löytyy - lisäämällä painostusta väliportaan hallinnosta eli alhaalta ylöspäin - viittaamalla muihin organisaatioihin, joissa johto liputtaa asian puolesta - viittaamalla lainsäädännön vaatimuksin = johdolla viimekädessä vastuu Sinällään haasteellinen tehtävä. Paras olisi jos saisi johdon omaksumaan turvallisuuden edistämisen omana ajatuksenaan. Katso myös: http://www.kuluttajaliitto.fi/files/1428/potilasturvallisuudenkustannukset.pdf (Järvelin et al. Potilasturvallisuuden kustannukset. Suomen Lääkärilehti 12/2010 vsk 65. Kysymys 5. Miten myydä turvallisuuskulttuurikysely henkilöstölle johdosta rivityöntekijöihin? Vastaus 5. Turvallisuuskulttuurikyselyjä on Suomessa jo tehty, käytettyjä mittareita esim. TUKU kysely (Reiman et al.) sekä Potilasturvallisuuskulttuurin arviointikysely (HSOPSC, alkuperäinen mittari AHRQ). Mittareita testanneilta voisi kysyä mitä hyötyä siitä on ollut, miten tuloksia on käytetty, onko jo tehty seurantakyselyjä. Ja ennen kaikkea voi pyytää tietoa siitä miten helppoa kyselyä oli käyttää. Info ennen kyselyn toteuttamista: 1. Johtoryhmä 2. Yleisinfo / henkilöstön koulutuspäivä esim. 3. Vastauslinkki ja motivoiva saatekirje 4. Tulosten esittely koko henkilökunnalle 5. Johtoryhmä miettii toimenpiteet 6. Seurantamittaus kun toimenpiteet on tehty Huom. Ajankohdan valintaan tulee kiinnittää myös huomiota.
3 Kysymys 6. Kuinka leikkaustiimi keskittyisi tarkistuslistan läpikäymisen aikana? (Jokainen yrittää puuhastella samanaikaisesti muuta hyödyllistä) Vastaus 6. Johtamiskysymys: Esimiehen on vaadittava keskittymistä, leikkauksen ei anneta edetä ennen kuin tarkistuslista on käyty rauhassa läpi. Lisää painoarvoa voidaan saada jos tarkistuslistaa pyytäisi käymään läpi leikkaava lääkäri tai anestesialääkäri, ja passari lukisi vaan kohdat läpi. Osittain on varmasti kyse organisaation oppimisestakin, eli kouluttamiseen ja tietoisuuden ylläpitämiseen on panostettava, jotta listan käyttäjät ymmärtävät miksi ja miten tarkistuslistan käyttö lisää turvallisuutta. Kannattaa tuoda esille olemassa oleva näyttö: Haynes et al. 2009: A surgical safety checklist to reduce morbidity and mortality in a global population. New England Journal of Medicine Jan 29;360(5):491-9. Borchard et al. 2012: A Systematic Review of the Effectiveness, Compliance, and Critical Factors for Implementation of Safety Checklists in Surgery. Ann Surg. 2012 Sep 10. [Epub ahead of print] Kysymys 7. Miten juurruttaa käytäntöön ajatus siitä, ettei HaiPro ilmoituksia tehdä vaan virheiden listaamisen vuoksi vaan on tarkoitus löytää ja rakentaa toimivia suojauksia? Vastaus 7. Työntekijöiden kanssa voi keskustella siitä, mikä on meidän perustehtävämme (potilaiden hoitaminen), ja tavoitteena on turvata potilaan hoitoprosessi kaikissa eri vaiheissa. Koulutuksia tulisi järjestää tarpeen mukaan ja niissä tulisi hyödyntää esimerkkejä juuri sille kohderyhmälle tuttuja esimerkkejä, ja käydä yhdessä läpi konkreettisia tapauksia ja mietitään suojauskeinoja. Koulutuksessa voidaan myös pohtia, mitä ilmoituksiin tulisi kirjata jotta käsittelijän olisi helpompi käsitellä niitä. Myös johto voisi antaa esimerkkejä tiedon analysoinnista ja konkreettisten toimenpiteiden toteuttamisesta, ja osoittaa näin omaa arvostustaan. HaiPro koulutuksiin tulisi sisällyttää myös muuta potilasturvallisuuskoulutusta. Kun ilmoitusten pohjalta on tehty kehittämistoimenpiteitä, niistä voidaan tiedottaa organisaatio sisällä (esim. tilanneraportointi) ja niin haluttaessa myös organisaation ulkopuolella( HaiPron sisäiset sivut). Lisäksi potilasturvallisuussuunnitelmaa voidaan hyödyntää näkökulman edistämisessä kirjaamalla selkeät vastuut raportointiin ja kehittämiseen liittyen. Kysymys 8. Miten jalkauttaa potilasturvallisuus osaksi jokapäiväistä työtä erityisesti/ nimenomaan lääkärien keskuudessa? Vastaus 8. On hyvä jos organisaatiossa on kokenut seniorilääkäri joka olisi kiinnostunut potilasturvallisuudesta. Näin käytännön toiminnan ja esimerkkien kautta olisi mahdollista edistää potilasturvallisuutta oman ammattiryhmänkin sisällä. Hyviä tapausselostuksia voidaan myös esitellä esim. ylilääkärikokouksissa ja muissa palavereissa.
4 Kysymys 9. Kollegat kirjaavat toisen tunnuksella (sovellus auki) potilastietojärjestelmään tapahtumia. Vastaus 9. - henkilökohtainen toimikortti, varmenne, jolla kirjaudutaan yhden pin - koodin avulla kaikkiin tietojärjestelmiin, joihin on käyttöoikeus yhdellä kertaa o tämän tulisi toimia myös lääkehuoneen sähkölukkojen avaajana o toimii myös työajan seurantajärjestelmänä - sormenjälkiseuranta, lokitietojen systemaattinen seuranta - jatkuva tietoturvakoulutus pakollisena, koko henkilökunnalle, 1 x vuosi livenä (tätä henkilökunta ehkä kritisoinut, mutta toimii). - netissä tietoturvakoulutus Navisec. Kysymys 10. Miten henkilöstön saa heräämään / sitoutumaan potilasturvallisuuden kehittämiseen? Vastaus 10. - kertomalla otteita elävästä elämästä, mitä meillä on tapahtunut ja mitä siitä seurasi - antamalla vinkkejä jokapäiväiseen työhön, riittävän konkreettisia, ei yleisellä tasolla - palkitsemalla hyvistä ideoista, tunnustukset, julkisuus o potilasturvallisuussilmälasit o palkitaan yksikkö, joka tuottaa eniten HaiPro ilmoituksia o kehittämisideat yksikkö / organisaatiotasolla - puhumalla väsymättä asiasta - korostetaan että ei haeta syyllisiä, vaan mietitään mitä tapahtui, miksi tapahtui, mitä voidaan estää jatkossa Julkisuuden kanssa varovaisuus Kysymys 11. Potilasturvallisuussuunnitelman saattaminen lopulliseen muotoon - miten se tehdään käytännössä? Esimerkki: Tällä hetkellä seitsemän pienryhmää kirjoittaa ptt-suunnitelman eri osioita. Jotkut ryhmät ovat saaneet tekstin valmiiksi ja jotkut ovat vielä työn alla. Lopputuloksena on syntynyt tai syntyy suuri määrä tekstiä, joiden eri osat voivat olla ristiriitaisia suhteessa toisiinsa. Tekstit on kirjoitettu eri tyyleillä. Miten harmonisoida ja allekirjoittaa lyhyt, kansankielinen suunnitelma? Vastaus 11. - määritellään tekstille tyyli: Ei saa käyttää passiivia (seurataan, kehitetään) eikä konditionaalia ( isi) muotoa. - jokaisesta asiasta pitää löytää mitä, miten, missä, milloin, miksi ja kuka - jatkuvan kehittämisen menetelmä? - jatkotyöskentely: Kootaan uusi työryhmä, jossa on jokaisesta seitsemästä aiemmasta työryhmästä yksi jäsen ryhmä muotoilee lopullisen tekstin
5 - maksimimäärästä pidetään kiinni - tiivistelmätaulukkoon ydinasiat - liitteet linkitetään Kysymys 12. Miten jalkauttaa uutta, miten saada vakuutettua kuulijat kehitettävän asian merkityksellisyydestä, sitoutumaan siihen? Vastaus 12. Ota mukaan joku joka on saanut asiasta hyötyä. Valmistele esitystä ryhmässä, jossa on eri alojen asiantuntijoita sekä joku kohderyhmästä. Älä jää yksin vaan etsi vertaistukea, hyödynnä verkostoja. Vielä tehokkaampaa jos saat mukaan yhden johtotason henkilön. Mieti kuka olisi asialle hyvä advokaattori. Herätä mielenkiinto tekemällä ensin lähtötilanteen kartoitukseen kysely; ja hyödynnä mieluummin porkkanaa kuin keppiä. Järjestetään säännöllisiä yhteisiä vapaamuotoisia tapaamisia, yhteisten tavoitteiden löytäminen käyttämällä eroavaisuuksia hyväksi. Kysymys 13. Miten saada varmistettua että osaamisen varmistamisprosessi toimii, että sitä noudatetaan ja ymmärretään että aina ei voida sooloilla? Vastaus 13. - tietyt osaamisen kannalta kriittiset toiminnot standardoidaan ja esim. prevalenssiotoksilla seurataan annettujen toimintaohjeiden noudattamista. - potilasturvallisuuskulttuurin lisääntyessä omavalvonta (jokainen vastaa ei vaan omasta vaan myös muiden tiimin jäsenten toiminnasta), eli ottaa huolekseen prosessin varmistamisen = pitkä ja hidas tie, mutta kestävällä pohjalla. - aluksi esimiehellä suuri vastuu tarttua heti havaittuihin osaamisen vajeisiin. Tarvitaan myös esimiestukea erikoisosaamisen varmistamiseen. - jokaisella oma vastuu tunnistaa osaamisensa rajat!! - varmistetaan koko potilaan hoitoprosessiin osallistuvien osaaminen ja koko ketjulle samat ohjeet. - eri mittaamiskohteet. Kysymys 14. Miten löydetään aitoja kehittämisideoita ilmoitettuihin vaaratapahtumiin?
6 + toteutetaan? + seurataan? Vastaus 14. - käydään ilmoitukset läpi työyhteisössä riittävän usein, vähintään kerran kuussa - etsitään henkilökunnan kanssa yhdessä realistisia käytännönläheisiä toiminnan muutoksia, joihin ollaan valmiita sitoutumaan - keskustellaan seuraavissa tapaamisissa, miten muutokset ovat toimineet - seurataan tapahtuuko jatkossa vastaavia vaaratapahtumia - tiedonkulku eri yksiköiden yhteisissä käsittelijäkokouksissa hyvistä käytännöistä ja kaikkia koskevista riskitilanteista - hyödynnetään uusien työntekijöiden kokemukset, opiskelijoiden näkemykset, (avoin mieli, kyseenalaistaminen) - muiden ammattialojen näkemysten kuuntelu - potilaiden näkemykset kuullaan ja huomioidaan (kysy kuuntele, kohdennetut kysymykset) Kysymys 15. Miten saada johto sitoutumaan ja resursoimaan voimavaroja potilasturvallisuuteen? Vastaus 15. Sitkeällä, periksiantamattomalla asioiden viemisellä johdon käsiteltäväksi ja päätettäväksi. Tulisi osoittaa asian hyödyllisyys: - miksi meidän kannattaa satsata potilasturvallisuuteen? - evidence based tyyppisesti - miten muualla on tehty - vaikuttavuus - benchmarkkaus Kysymys 16. Miten potilasturvallisuus markkinoidaan perusterveyden- ja sosiaalihuollon parissa? Vastaus 16. - yhteiset HaiPro palaverit säännöllisesti (esh pth sosh.) - yhteinen moniammatillinen potilasturvallisuustyöryhmä - asiantuntijan jalkautuminen kentälle, mietitään yhdessä mitkä ovat painopisteitä, riskikohteita ja kehittämiskohteita - potilasturvallisuus on yhteinen asia, ei takerruta käsitteisiin potilas-asiakas - esimiesten motivointi yhteiset keskustelut, miten ptt hyödynnetään yksiköissä - yhteinen potilasturvallisuustiedote - myös perusterveydenhuollossa potilasturvallisuusvastaavat jokaiselle organisaatiotasolle
7 Kysymys 17. Sairaalainfektioiden kirjaaminen, tulosten analysointi, hyödyntäminen, Vastaus 17. - pitää miettiä kirjaamisprosessi, onko olemassa / käytössä järjestelmä, onko se käyttökelpoinen (jos ei, kehitetään sellainen) - mietittävä kuka ja milloin analysoi ja millaista raporttia tarvitaan (esim. kk tai miel. joustavana) - kenelle raportit jaetaan - missä yhteyksissä kerättyä tietoa käsitellään päätetään kehittämistoimenpiteet osana johtamista / käsitellään /seurataan - hygieniayksikön erikoisosaaminen korokkeelle ja sieltä käyttöön / eli vastuunkanto syntyy erikoisosaamisen myötä, tämä osaaminen johdolle näkyväksi.