Potilasturvallisuushankkeiden vaikutukset TYKS:n kirurgian klinikassa

Transkriptio

1 Potilasturvallisuushankkeiden vaikutukset TYKS:n kirurgian klinikassa Tuija S. Ikonen, Karolina Peltomaa, Saila Kauhanen, Riikka Karineva, Timo Savunen Taustaa 2000-luvun alussa TYKS:n kirurgian klinikassa tapahtui julkisuuttakin saaneita hoitohaittoja. Tapaukset liittyivät veren hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden aiheuttamiin / myötävaikuttaneisiin kirurgisiin komplikaatioihin. Seurauksena perehtyminen hoitohaittojen esiintyvyyteen, potilasturvallisuuteen ja keinoihin ehkäistä haittatapahtumia. Samoihin aikoihin kansainvälinen herääminen hoitohaittojen vaikutuksiin ja ehkäisyyn. To Err Is Human: Building a Safer Health System WHO: the World Alliance for Patient Safety,

2 Potilasturvallisuuden perusteita kirurgiassa Kirurgiset komplikaatiot näkyvät nopeasti tunnista tunnusta korjaa dokumentoi ota opiksi! Suuri inhimillisten tekijöitten ja tiimityön merkitys asennetta tietoa taitoa kommunikaatiota Välineurheilua steriliteetti anestesia välineiden toimintavarmuus ja oikea käyttö Koko hoitoprosessin vaikutus lopputulokseen potilasvalinta oikea menetelmä oikein ajoitettu toimenpide seuranta ja jälkihoito Koulutus, standardit ja tulosten vertailu yksinkertaisuus yleistettävyys mitattavuus Kirurgiaa onkin joskus verrattu ilmailuun Lasku epäonnistui - rahtikone katkesi kahtia Tiistai klo

3 Käytännön työvälineet TYKS:n kirurgiassa HaiPro vaaratapahtumien raportointijärjestelmä Alkaen v:sta 2007 WHO:n Leikkaustiimin tarkistuslista (Surgical Safety Checklist) Alkaen v:sta 2009 Retrospektiivinen potilasasiakirja-analyysi (Global Trigger Tool, GTT, Institute for Healthcare Improvement) Mittariston kehittely 2008 alkaen TYKS:n potilasaineiston analysointi Kirurgian klinikan sisäinen analyysi 2011 alkaen HaiPro VSSHP:ssä Raportointiaktiivisuutta ja ilmoitusten sisältöä seurataan säännöllisesti osastoilla, erikoisaloittain, klinikkakohtaisesti ja tulosyksikkötasolla. Ilmoituksia arvioidaan HaiPro-luokittelun ja riskimatriisin avulla. Kehittämistoimenpiteistä raportoidaan säännöllisesti. VSSHP:ssä ilmoituksia on tehty v yht kpl, joista kirurgian klinikassa kuudesosa. HaiPro:n perusteella sairaanhoitopiirissä on käynnistetty yli 50 kehittämishanketta. Toiminnan uudelleen organisointia. Yksikkökohtaisia kehittämishankkeita liittyen kliiniseen työhön, lääkehoitoon ja kommunikaatioon. Kehittämishankkeet fokusoituvat tuotetun hoidon tehokkuuteen, potilaslähtöisyyteen sekä hoidon oikeaaikaisuuteen. 3

4 HaiPro:n hyödyt TYKS:n kirurgian klinikalle Hoitohaittojen ja läheltä piti tilanteiden tiedostaminen on parantunut Lääkitysohjeet, lääkemääräykset ja lääkkeiden jakelu Kommunikointiin kiinnitetään huomiota Päivystysajan vastuukysymykset Sähköisten potilasasiakirjojen ongelmakohtiin puuttaan Kirjaamisen puutteet tai virheet Huonosti toimivat ohjelmat / rakenteet Hoitoprosessin tehokkuus Preoperatiivinen sairaanhoitajaklinikka Tarkistuslistan historia January 2007 First International Consultation on Improving the Safety of Surgical Care The goal of the second Global Patient Safety Challenge, Safe Surgery Saves Lives, is to improve the safety of surgical care around the world. The strategy is to define a core set of minimum standards of surgical care that can be applied universally across countries and settings and that will save lives. A measurement system will be created in parallel to monitor progress and improvement. A Pilot Study in 8 hospitals globally, Haynes et al. NEJM 2009;360:491-9 Worldwide implementation of the WHO Surgical Safety Checklist in

5 Kliininen näyttö tarkistuslistan hyödystä: A Surgical Safety Checklist to Reduce Morbidity and Mortlity in a Global Population N Engl J Med 2009;360: Tarkistuslistan käytön vaikutus: muuttuja ennen /jälkeen /p-arvo Kuolleisuus 1,5 0,8 0,003 Komplikaatiot 11,0 7,0 <0,001 Haavainfektiot 6,2 3,4 <0,001 Uusintaleikkaukset 2,4 1,8 0,047 NNT: Kun käytetään 25 kertaa, estetään yksi komplikaatio, kun 150 kertaa, estetään yksi kuolema. Surgical Safety Checklist

6 Alkutarkistus Tarkistus ennen toimenpiteen aloitusta Lopputarkistus Ennen anestesian aloitusta Aikalisä ennen leikkausviiltoa Ennen leikkaussalista poistumista Potilaalta (/omaiselta) on varmistettu henkilöllisyys, toimenpide ja suostumus* - vastaanottanut hoitaja vahvistaa Leikkausalue / -puoli merkitty Ei tarvetta - vastaanottanut hoitaja vahvistaa Anestesiavalmius vahvistettu - anestesiologi vahvistaa: -ASA-luokka -Pituus ja paino -Perussairaudet ja peruslääkkeet / ei ole -Implantit ja proteesit / ei ole -Leikkausta edeltävä lääkitys / ei tarvetta -Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys / ei tarvetta -Laboratoriovastaukset / ei tarvetta -Anestesiavälineistö tarkistettu / ei tarvetta Pulssioksimetri asennettu ja toimii - anestesiahoitaja lukee ääneen happisaturaation Allergiat - anestesiologi sanoo ääneen tiedossa olevat potilaan allergiat Vaikea hengitystie / aspiraatioriski Ei ole On ja tarvittavat välineet saatavilla - anestesiologi vahvistaa Oletettu verenvuoto yli 500 ml Ei ole Yli 500 ml (lapsilla 7ml/kg), huomioitu - anestesiologi vahvistaa Nimet ja tehtävät tiedossa - tiimin jäsenet esittäytyvät toisilleen tai varmistavat ääneen, että kaikki salissa tuntevat toisensa Potilas, leikkauskohde ja toimenpide - leikkaava lääkäri vahvistaa Antibioottiprofylaksia Annettu 60 min sisällä Ei tarvita - anestesiahoitaja ilmoittaa antibiootin antoajan - jos profylaksiasta on kulunut yli 60 min, leikkaava lääkäri päättää uuden annoksen antamisesta ennen viiltoa Toimenpiteen kulku ja kriittiset tekijät huomioitu ja kerrottu Leikkaava lääkäri: Leikkauksen kriittiset vaiheet, rutiinista poikkeavat suunnitelmat, leikkauksen oletettu kesto, arvioitu verenvuoto Anestesiologi / anestesiahoitaja: Erityiset potilaskohtaiset huolenaiheet Instrumenttihoitaja ja valvova hoitaja: Steriliteetti varmistettu; välineistö, instrumentit ja lääkeaineet saatavilla; diatermialevyn paikka huomioitu Radiologiset kuvat Esillä Ei tarvita - valvova hoitaja vahvistaa * Suostumus-tarkistuksessa noudatetaan kunkin sairaalan/yksikön sopimaa käytäntöä. Ks. kääntöpuoli. Hoitajat vahvistavat ääneen, että instrumentit, taitokset ja neulat laskettu ja täsmäävät näytteisiin merkitty potilastiedot ja tunnisteet Ei näytteitä korjattavat välineistöongelmat huomioitu Ei ongelmia Diagnoosi, toimenpiteen nimi ja koodit kirjattu oikein - leikkaava lääkäri vahvistaa Seurantaohjeet annettu - tiimin jäsenet vahvistavat, että ovat käyneet läpi seurantavaiheessa erityishuomiota vaativat seikat ja välittömät jatkohoitomääräykset Leikkaustiimin tarkistuslista TYKS Leikkaustiimin tarkistuslistan pilottitutkimus keväällä 2009: Analysoitiin tiimin toimintaa ja asenteita. Yli 300 leikkaustilanteen tiedot neurokirurgian ja plastiikka-, endokriinisen ja rintarauhaskirurgian yksiköistä. Tarkistuslistan käyttö lisäsi kirurgien, hoitajien ja anestesiologien toiminnan huolellisuutta, paransi potilastietojen tuntemusta ja tiedonkulkua leikkaustiimin jäsenten välillä, lisäsi antibioottiprofylaksian oikea-aikaisuutta (plastiikka-, endokriininen ja rintarauhaskirurgia) ja tromboosiprofylaksian huomioimista. Tarkistuslista kohdistaa leikkaustiimin huomion potilaan tuntemiseen ja tietojen varmistamiseen sekä oikean toimenpiteen tekemiseen. Parantunut toiminnan suunnittelu ja tiimin tiedonkulku lisäävät tehokkuutta. Tarkistuslistan myötä käytäntö leikkaushaavan merkitsemisestä tussilla etukäteen varmistaa toimimisen oikeassa kohteessa. Neurokirurgisten potilaitten (n.150) alaryhmästä komplikaatioanalyysi (posteri M. Lepänluoma) Merkitsevästi alentunut haavakomplikaatioiden määrä. Vähemmän suunnittelemattomia uusintahoitojaksoja tarkistuslistan käyttöönoton jälkeisessä ryhmässä. 6

7 tarkistuslistan käyttö, TYKS kirurgia -> VSSHP Kaikissa kirurgian klinikan leikkauksissa alkaen 10/2009: Käyttöä mitattu Operassa olevan kolmikohtaisen merkinnän avulla. Käyttökokemuksista keskusteltu hoitajien ja lääkäreiden kokouksissa. Ensimmäinen seuranta 2 / 2010: Leikkaussalihenkilökunnan ja kirurgien kanssa läpi tarkistuslistaan liittyviä käytäntöjä. Toinen seuranta toukokuussa 2010: Annettiin yksiköille palaute Opera-leikkaussaliohjelmaan tehdyistä tarkistuslistan käyttömerkinnöistä. Tarkistuslistan käyttöaktiivisuus vaihteli erikoisalojen kesken. Eniten käyttöä runsaasti päivystävillä erikoisaloilla ja pilottitutkimuksessa mukana olleissa leikkaussaleissa. Kolmas seuranta marraskuussa 2010: Käyttö vakiintunut useimmille kirurgian erikoisaloille (70-80% leikkauksista). Käyttö levinnyt muihin operatiivisiin yksiköihin ja aluesairaaloihin. Parannettavaa: Lisää päivystysajan käyttöä Käyttö oikein (luetaan ääneen, yhdessä!) Tarkistuslistan käyttö vuonna 2010 VSSHP ad marraskuu 7

8 GTT Global Trigger Tool mittarit sovellettu suomalaiseen käytäntöön. 2x/kk satunnaistetusti valituista potilasasiakirjoista haittatapahtumien esiintyminen, vakavuusaste ja ennaltaehkäistävyys. Tunnusluvut: haittatapahtumat / 1000 hoitopäivää haittatapahtumat / 100 hoitojaksoa haittatapahtumia sisältävien hoitojaksojen %-osuus. Tulosten pohjalta arvioidaan haittatapahtumien määrän kehittymistä ja laadullisia piirteitä. GTT:n tuloksia ja vaikutuksia GTT:n avulla on tunnistettu useita kehittämiskohteita: Postoperatiivisten haavainfektioiden ehkäisy. Organisaation eri tasoilla on aloitettu hankkeita kliinisen työn potilasturvallisuuden lisäämiseksi. GTT:n trendikäyriä analysoimalla voidaan arvioida toimien vaikutuksia haittatapahtumien määriin. 8

9 Potilasturvallisuusryhmä 2010 perustettiin kirurgian klinikan moniammatillinen potilasturvallisuustyöryhmä, joka kokoontuu 5-6x / v. Kehittämään potilastuvallisuutta. Seuraamaan potilasturvallisuushankkeiden toteutumista: HaiPro, tarkistuslista ja GTT. Tarkistusten kehittäminen hoidon eri vaiheisiin erikoisalojen tarpeiden mukaan suunnitteilla. Koordinoimaan ja tukemaan tutkimusta. Ylläpitämään yhteyttä kansainvälisiin ja kansallisiin potilasturvallisuusverkostoihin. Kouluttamaan ja välittämään tietoa. Potilasturvallisuustutkimus TYKS:n kirurgian klinikassa Tarkistuslistan pilottitutkimus (posteri, R Takala) TYKS, TAYS, HUS, Vaasan ks Käyttökokemukset ja käytön vaikutukset työprosessiin (esitys P Helmiö) yhdessä HUS Korvaklinikan kanssa Tarkistuslistan kliiniset vaikutukset, komplikaatioanalyysit (posteri, M Lepänluoma) Suunnitteilla: Tarkistuslistan kustannusanalyysi Henkilöstön suhtautuminen tarkistuslistan käyttöön GTT:n löydökset ja käytön vaikutukset 9

10 Lopuksi Avoin ja syyttämätön ilmapiiri mahdollistaa haittatilanteiden analysoinnin ja niistä oppimisen. Ammattiryhmien välisen yhteistyön paraneminen vähentää tiedonkulkuun liittyviä ongelmia. Parempi potilasturvallisuus lisää hoidon laatua samalla vähentäen komplikaatioista aiheutuvia kustannuksia. Sekä määrällistä että laadullista tutkimusta tarvitaan potilasturvallisuushankkeiden vaikutusten seuraamiseksi. Potilasturvallisuushankkeiden integroiminen osaksi jokapäiväistä potilastyötä edellyttää tiedostamista, asennemuutosta ja potilasturvallisuuden edistämiseen sitoutuneiden työntekijöiden työpanosta. Kirjallisuutta Haynes AB, Weiser TG, Berry WR ym: A surgical safety checklist to reduce morbidity and mortality in a global population. N Engl J Med 2009;360: Pauniaho SL, Lepojärvi M ym Leikkaustiimin tarkistuslista lisää potilasturvallisuutta. Suomen Lääkäril 2009; 49: Suomen Kirurgiyhdistyksen kotimainen julkaisusarja 2009;30(4):17,20,28,34, Lepänluoma M, Syventävien opinnäytetyö, 2010, Turun Yliopisto 9. Takala R, Pauniaho M, Kotkansalo A, Helmiö P, Blomgren K, Takala A, Aaltonen R, Katila A, Peltomaa K, Ikonen TS. Implementation of surgical safety list in four Finnish hospitals: improved activity and changes in attitudes. Revision submitted to Anesthesia and analgesia. 10. Lepänluoma M, Kotkansalo A, Peltomaa K, Kotilainen E, Ikonen TS. The use of Surgical Checklist is associated with fewer neurosurgical wound complications. A manuscript 11. Ikonen TS, Aarnio P, Kangasmäki E ym: Tarkistuslista vähentää virheitä leikkaussaleissa. Suomen Lääkäril 2009; 6: Pauniaho SL, Ikonen TS. Kaikki kunnossa - valmiina viiltoon. Duodecim 2010;126(4): Ikonen TS. Mikä on leikkauspotilaan tarkistuslista? Suomen Sairaalahygienialehti 2010; 28: Ikonen TS ja Pauniaho SL. FINNANEST 2010, 43 (2)