Verkostotyö ja verkostojen johtaminen Osaamisen kehittämisseminaari Yhdessä osaamme enemmän 22.5.2015 Timo Järvensivu, KTT, tutkija, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Mistä on kyse? Miten verkostotyö eroaa muunlaisesta organisoitumisesta? Yhteistyöstä, kumppanuuksista, moniammatillisuudesta? Mitkä ovat verkostotyön keskeiset askeleet? Verkostotyö on (puhtaimmillaan) toimintaa avoimissa yhteisöissä, joissa toimijat ovat autonomisia (vapaita tekemään päätöksiä ja valitsemaan omat toimintatapansa) ja joissa yhteistyön jatkuvuus ja onnistuminen perustuu luottamukseen toimijoiden välillä
Verkostotutkimuksen viidakko tai ekosysteemi Sosiaalisten verkostojen tutkimus Resurssiriippuvuusteoria Sosiaalipsykologia Sosiaalinen pääoma Yrittäjäverkostojen tutkimus Talousmaantieteellinen verkostotutkimus Organisaatioiden väliset interaktiot Sosiaalisen vaihdannan teoria Politiikkaverkostot Evoluutioteoriat Kriittiset näkökulmat Tuotantoketjut ja -verkostot Transaktiokustannusten teoria Actor-network theory (ANT) Teollisten verkostojen tutkimus (IMP) Strategiset kumppanuudet Sopimusteoriat Strategiset verkostot Innovaatioverkostojen tutkimus Institutionaaliset teoriat
Hierarkia: auktoriteetti Tehokas rutiiniluonteisiin, monimutkaisiin tehtäviin Verkosto: luottamus Tehokas joustavuutta vaativissa tilanteissa Markkinat: ostosopimukset Tehokas rutiiniluonteisiin, suhteellisen yksinkertaisiin tehtäviin Esim: Powell (1990)
Perinteinen kehittämistyön prosessi Yhteisön luottamus ratkaisuun 2) On panostettava siihen, että ratkaisu saavuttaa yhteisön luottamuksen 1) Haaste ja sen ratkaisu tuodaan yhteisölle ulkopuolelta Haaste ja sen ratkaisu Järvensivu, Nykänen, Rajala (2010) Aika
Yhteisön luottamus ratkaisuun Haaste: Miten ylläpidetään jatkuvaa kehittämistä tällä tavalla? Haaste ja sen ratkaisu Haaste ja sen ratkaisu Haaste ja sen ratkaisu Järvensivu, Nykänen, Rajala (2010) Aika
Verkostoituva kehittämistyön prosessi Yhteisön luottamus ratkaisuun Haaste ja sen ratkaisu Haaste ja sen ratkaisu Haaste ja sen ratkaisu 2) Yhteisö hahmottaa haasteita ja kehittää ratkaisuja yhdessä toimien 1) Aloitetaan keskinäisen luottamuksen rakentamisesta Järvensivu, Nykänen, Rajala (2010) Aika
Verkostotyön kulmakivet: mitkä tekijät ovat tärkeitä verkostotyössä onnistumiselle?
Verkoston toimivuuden avaintekijät Uudet toimijat innostuvat ja tuovat mukaan uutta tietoa ja ymmärrystä Mitä toiveita, tarpeita ja osaamista toisilla on? Tieto ja ymmärrys leviävät ja ne omaksutaan tehokkaammin Jos autan toisia, auttavatko toiset minua? Löydetään yhteiset päämäärät. Löydetään ratkaisuja ja opitaan yhdessä. Innostutaan.
Hyvä verkostotyö on avoimen, itseorganisoituvan ja laajenevan verkostoitumisen mahdollistamista ja tukemista Ydin verkostoa Verkoston johtaja(t) tai koordinaattori(t) Paljon erilaisia toimijoita, esimerkiksi: Mikrotasolla Käytännön toimijoita Esimiehiä Kehittäjiä ja pilotoijia Tutkijoita Mesotasolla Paikallisia päättäjiä Johtajia Organisaatioita Aluetoimijoita Makrotasolla Kansallisia päättäjiä Kirstunvartijoita Instituutioita Valtakunnallisia toimijoita
Yhdessä oppimisen ajattelu- ja toimintamalleja Johdettu verkosto Opettaminen educating Ohjattu verkosto Fasilitointi facilitating Itseohjautuva verkosto Emännöinti hosting Tiedon ja osaamisen jakaminen opettajalta opetettaville Tiedon ja osaamisen jakaminen ja luominen kaikilta kaikille ohjatusti Tiedon ja osaamisen jakaminen ja luominen kaikilta kaikille itseorganisoituen Esim. koulutusprosessi, jossa asiantuntija jakaa tietoaan muille luennoiden ja keskusteluttaen Esim. ohjattu Learning cafe, jossa asiantuntijat työskentelevät ja ideoivat yhdessä Esim. fyysinen ja henkinen tila, joka motivoi asiantuntijoita työskentelemään ja ideoimaan yhdessä Järvensivu (2015)
Hierarkkisen ja verkostomaisen päätöksenteon rajapinta Verkoston paine: Täytyy tehdä verkoston kanssa päätöksiä Verkostomainen päätöksenteko hierarkkisessa kontekstissa Hierarkkinen paine: Täytyy tehdä nopeita ja tehokkaita päätöksiä Hyvää: Luottamus ja sitoutuminen tukevat innovointia ja innovaatioiden leviämistä. Päätökset nousevat yhteisestä ymmärryksestä. Haasteellista: Vie aikaa. Epävarma päätöksen lopputuloksen suhteen. Miten ne, jotka eivät ole olleet mukana verkostossa? 1) Pyritään tekemään keskustelun pohjalta ne päätökset, jotka aidosti kyetään tekemään yhdessä 2) Vaikeammista kohdista ei tehdä hätiköityjä päätöksiä, vaan pyritään keskustellen kohti päätöksentekoa Hyvää: Nopeaa ja selkeää päätöksentekoa. Haasteellista: Luottamus ja sitoutuminen päätöksiin pitää rakentaa jälkikäteen. Vaikka päätös olisi selkeä, siihen ei välttämättä ole yhteistä tahtotilaa. Järvensivu, Nykänen, Rajala. Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen -hanke
Erilaisia verkostoja eri tarpeisiin erilaisia tarpeita johtamiselle. Muutama esimerkki
Vahvat ja heikot linkit sekä aukot
Tavoitteelliset vs. luonnollisesti kehittyvät verkostot Tavoitteelliset verkostot usein: Ovat selkeämmin rajattuja eli suljetumpia Perustuvat useimmin vahvojen linkkien hyödyntämiseen, joskus myös heikkojen linkkien hyödyntämiseen Aloittavat ja joskus myös lopettavat toimintansa sovitulla aikataululla Todennäköisemmin organisaatioiden kuin yksilöiden tarpeisiin luotuja, mutta tukevat myös yksilöitä Luonnollisesti kehittyvät verkostot usein: Ovat vaikeasti rajattavissa eli avoimempia Perustuvat sekä vahvojen että heikkojen linkkien spontaaneihin hyödyntämisiin Eivät selkeästi aloita toimintaansa tai lopeta toimintaansa Usein yksilöistä lähteviä, mutta tukevat myös organisaatioita
Arvonluontiverkostojen perustyypit (ja esimerkkejä hyvinvointipalveluista) Palveluiden uudistamisen verkostot Radikaalisti uudenlaisten teknologioiden ja toiminta-alustojen kehittäminen Mobiilipalvelut Älykodit Uudet hyvinvointikonseptit Jne Palveluntuotantoverkostot Innovaatioverkostot Sairaalat Kotihoito ja kotisairaanhoito Kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut Kuljetuspalvelut Jne Teknologioiden käyttöönottohankkeet Olemassa olevien IT-järjestelmien kehittäminen Palvelukokonaisuuksien kehittäminen Jne Möller, Rajala, Svahn 2004
Verkostomaisen kehittämistyön eteneminen käytännössä www.verkostojohtaminen.fi
Vaihe 1: Kehittämishaasteen analyysi sekä tarvittavan verkoston koollekutsuminen ja motivointi osallistumaan Mikä on haaste? Mitä osaamista tarvitaan ratkaisuun? Keitä verkostossa tarvitaan? Tulkaa mukaan!
Vaihe 2: Yhteisistä tavoitteista ja toimintamalleista sopiminen x y z å ö ä Nämä ovat tavoitteemme ja näin me toimimme yhdessä!
Vaihe 3: Systemaattinen / iteratiivinen työskentely (dialogisin menetelmin!)
Vaihe 4: Verkoston ja sen tulosten levittäminen Osallistumalla ja osallistamalla On tärkeää huomata, että tässäkään vaiheessa kyse ei ole valmiin ratkaisun jalkauttamisesta sellaisenaan muiden käyttöön, vaan keskeistä on rakentaa laajemman verkoston kanssa sellaista keskinäistä luottamusta ja sitoutumista, joka edistää ratkaisun luovaa leviämistä
Verkostojohtaminen on verkoston toiminnan mahdollistamista ja tukemista 1 2 Mitä? Miten? Millä resursseilla? 4 3
Verkostotyön eteneminen yhteisoppimista syventäen
U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin samalla kun tulevaisuus muodostuu (Scharmer 2007) Nykytila, haasteet Ensimmäinen taso: rutiini Näinhän on aina tehty Tulevaisuus, ratkaisut
U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin samalla kun tulevaisuus muodostuu (Scharmer 2007) Nykytila, haasteet Ensimmäinen taso: rutiini Näinhän on aina tehty Toinen taso: avoin mieli Toimitaan faktojen pohjalta Tulevaisuus, ratkaisut
U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin samalla kun tulevaisuus muodostuu (Scharmer 2007) Nykytila, haasteet Ensimmäinen taso: rutiini Näinhän on aina tehty Toinen taso: avoin mieli Toimitaan faktojen pohjalta Tulevaisuus, ratkaisut Kolmas taso: avoin sydän Kuunnellaan, mitä muut sanovat
U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin samalla kun tulevaisuus muodostuu (Scharmer 2007) Nykytila, haasteet Ensimmäinen taso: rutiini Näinhän on aina tehty Toinen taso: avoin mieli Toimitaan faktojen pohjalta Tulevaisuus, ratkaisut Kolmas taso: avoin sydän Kuunnellaan, mitä muut sanovat Neljäs taso: avoin tahtotila Avaudutaan yhteiselle tahtotilalle
U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin samalla kun tulevaisuus muodostuu (Scharmer 2007) Nykytila, haasteet Ensimmäinen taso: rutiini Näinhän on aina tehty Tulevaisuus, ratkaisut Tutkitaan faktoja Toinen taso: avoin mieli Toimitaan faktojen pohjalta Tuetaan ekosysteemin kehitystä Kootaan verkosto Luodaan tila dialogille Hiljennytään Kolmas taso: avoin sydän Kuunnellaan, mitä muut sanovat Neljäs taso: avoin tahtotila Avaudutaan yhteiselle tahtotilalle Päästetään irti Letting go Annetaan tulla Letting come Tehdään prototyyppejä Kirkastetaan visiota Rakennetaan mikrosysteemejä
Esimerkki: Moniammatillinen verkosto iäkkäiden lääkehoitojen järkeistämiseksi http://www.fimea.fi/kehittaminen/moniammatillinen_verkosto
Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti verkostoituen Koordinaatioryhmä: Anne Kumpusalo-Vauhkonen (Fimea) Antti Mäntylä (Fimea) Timo Järvensivu (Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu)
Moniammatillinen verkosto ikäihmisten lääkkeiden käytön järkeistämiseksi Fimea koonnut verkostoa vuoden 2012 alusta alkaen niukat resurssit verkostotyön lähtökohtana (haaste, joka pakottaa miettimään resurssien kohdentamisen innovatiivisesti!) Mukaan pääsee, jos on halu kehittää verkosto ei tarjoa rahoitusta! Ytimenä kehittämisverkosto, joka on koottu paikallisista moniammatillisista kehittämistiimeistä, jotka kattavat mahdollisimman laajasti koko potilaan lääkehoitopolun Kehittämistiimeissä mukana samalla paikkakunnalla toimivia lääkäreitä ja sairaanhoitajia tai muita terveydenhuoltoalan sekä farmasian alan ammattilaisia Kehittämisverkoston ympärillä on sidosryhmistä ja viranomaisista koostuva laaja yhteistyöverkosto Verkostotyötä koordinoi Fimea yhteistyössä tukiryhmän kanssa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus
Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä tekijät edistävät ja estävät lääkkeiden järkevän käytön edistämistä? Miten lääkkeiden järkevää käyttöä edistetään rakenne-, organisaatio- ja tiimityötason toimenpiteillä? Tiimityön taso Lääkäri Hoitaja Moniammatilliset tiimityön parhaat käytännöt Potilas Lääkkeiden järkevä käyttö potilailla edistyy Organisaatioiden taso Koulutus- ja tutkimuslaitokset Rakenteiden taso Tietojärjestelmien kehittäminen Tietojärjestelmien toimittajat Moniammatillisuutta tukevat organisaatiotason ratkaisut Koulutuksen kehittäminen Järjestöt, edunvalvojat Yksityinen lääkäriasema Apteekki Eduskunta Moniammatillisuuteen vaikuttava lainsäädäntö, normit ja rakenteet Farmasisti Sairaalaapteekki Julkinen terveyskeskus STM, muut ministeriöt Julkinen sairaala Fimea, Kela, THL ja Valvira ja muut virastot
Kehittämisverkoston moniammatilliset tiimit tällä hetkellä Rovaniemen terveyskeskus Oulun terveyskeskus Selänteen peruspalvelukuntayhtymä Kauhavan 3. apteekki, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen ja Mehiläinen Oy Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä ja Forssan keskusapteekki Salon terveyskeskus Kirkkonummen terveysasema Hyvinkään terveyskeskus Kuopion kaupungin Leväsen palvelukeskus ja Kuopion yliopistollisen sairaalan apteekki Kuopion kaupungin TerveKuopio kioski ja Itä-Suomen yliopiston apteekki Kuopion yliopistollisen sairaalan yhteispäivystys Terveystalo Joensuu Itä-Savon sairaanhoitopiiri Lahden kaupungin sairaala
Alustavia havaintoja Lääkkeiden järkevän käytön ongelmista on paljon tutkimustietoa tiedetään mitä pitäisi tehdä, mutta ei ole viety käytäntöön. Tarvitaan parhaan tiedon tehokkaampaa toimeenpanoa Hoitotyön kokonaisuutta johdetaan pirstaleisesti. Tarvitaan kokonaisvaltaisempaa toimeenpanoa eli lisää avointa ja luottamuspohjaista yhteistyötä Moniammatillisuus (kaikilla tasoilla) on keskeinen työkalu. On olemassa eri tasoista moniammatillisuutta: rinnakkain tekeminen (löyhä yhteistyö) varsinainen yhdessä tekeminen (tiivis yhteistyö) kuninkuuslaji on avoin dialogi (tiivis ja jatkuvasti kehittyvä yhteistyö) Lääkkeiden käytön järkeistäminen ei onnistu yksittäisillä tempuilla (esim. eri asteiset lääkehoidon arviointityökalut), vaan tarvitaan laatujohtamista, joka auttaa toimijoita kehittämään omaa työtään systemaattisesti. Laatumittarit ja jatkuvan verkostoituneen kehittämistyön osaaminen haltuun! Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus 20.2.2014 Selänne
Kiitos timo.jarvensivu@aalto.fi
Dialogin syveneminen asteittain (mukaellen William Isaacs, 1999) Ei-kriittinen keskustelu Kriittinen keskustelu Me Yhteisen ja kokonaisuuden näkökulma 1. Leppoisaa jutustelua neutraaleista aiheista 4. Yhteisten argumenttien ja näkökulmien luomista Minä Yksilön ja osakokonaisuuden näkökulma 2. Neutraalien yksilöllisten aiheiden esille nostamista 3. Argumenttien ja näkökulmien esittämistä eri näkökulmista
Yhteenveto: Verkostotyön yleinen viitekehys
Verkostotyön yleinen viitekehys: suljetusta toiminnasta kohti avointa toimintaa (Järvensivu, Pyykkönen & Kallio 2014; Järvensivu & Pyykkönen 2015) Verkostotyön edellytykset Luottamus Sitoutuminen Tunteminen Yhteiset tavoitteet Resurssit ja osaaminen yhteistyöhön Verkoston kattavuus Johtajuus Osallistujajoukon pysyvyys ja uusiutuminen Verkostotyön legitimiteetti Verkostotyön toimivuus Vastavuoroisuus Tiedonkulku, avoimuus ja dialogisuus Koordinointi ja fasilitointi Vastuunjako ja roolien selkeys Vallanjako ja päätöksenteko Verkostotyön tekeminen yhdessä Verkostotyön tekeminen kukin toimija erikseen Verkostotyön kehittäminen 1. kehän oppiminen: oppiminen seuraamalla tavoitteita ja toimintaa yhdessä 2. kehän oppiminen: Oppimisen oppiminen yhdessä Tavoitteiden saavuttaminen ja vaikutukset Vaikutukset verkostotyön kohderyhmään Verkoston jäsenten oman työn ja osaamisen edistyminen Verkoston vaikutuspiirin laajeneminen Verkostotyön ympäristö
Dynaamisempi kuva edellä esitetystä verkostotyön viitekehyksestä (1/2) (Järvensivu, Pyykkönen & Kallio 2014; keskustelut useiden verkostojen, kuten Helsingin sote-viraston koulutuksessa ja Vantaan Viksu-verkoston kanssa) Verkostotyön kehittäminen (1. ja 2. kehän oppiminen) Vaikutukset ja tavoitteiden saavuttaminen Verkostotyön edellytykset (tunteminen, luottamus, sitoutuminen, jne.) Verkostotyön toimivuus (tiedonkulku, koordinointi, yhteinen tekeminen, jne.) Verkostotyön ympäristö
Aikaansaamisen yleinen viitekehys Markkinoilta ostamisen edellytykset Markkinoilta ostamisen toimivuus Ostan valmiina eli ulkoistuksen kehittäminen (Järvensivu, Pyykkönen & Kallio 2014; keskustelut useiden verkostojen, kuten Helsingin sote-viraston koulutuksessa ja Vantaan Viksu-verkoston kanssa) Oman tuotannon toimivuus Teen itse eli oman tuotannon kehittäminen Oman tuotannon edellytykset Halutut vaikutukset eli mitä halutaan saada aikaiseksi? Kehitän yhdessä eli verkostotyö ja verkostojen kehittäminen Aikaansaamisen ympäristö Verkostotyön edellytykset Verkostotyön toimivuus