Yhdistysten asema hyvinvoinnin turvaamisessa. Erica Mäkipää, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Transkriptio

1 Yhdistysten asema hyvinvoinnin turvaamisessa Erica Mäkipää, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

2 Vuodesta 2012 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö Jäseninä 199 valtakunnallista sote-järjestöä, joissa noin paikallisyhdistystä Yhteistyöjäseninä 60 kuntaa, kuntayhtymää tai järjestöä

3 Alueelliset erityisasiantuntijat Tuula Peltoniemi Pohjalaismaakunnat, Seinäjoki Marjo Riitta Tervonen Pohjois-Suomi, Oulu Anne Astikainen, Keski-Suomi, Jyväskylä Päivi Kiiskinen Itä-Suomi, Kuopio Minttu Ojanen Lounais-Suomi, Turku Erica Mäkipää Etelä-Suomi, Helsinki Aluejaot MML, 2014

4 Sosiaali- ja terveysjärjestöt

5 Sosiaali- ja terveysjärjestöt 1,3 miljoonaa jäsentä 0,5 miljoonaa vapaaehtoista vertaistukijaa ammattilaista työllistettyä

6 Järjestöjen toiminta tarjoaa tärkeitä osallistumisen kanavia ihmisille ja järjestöjen työ edistää ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Miltei yhdeksän kymmenestä suomalaisesta allekirjoittaa väittämät. Kaksi kolmesta suomalaisesta pitää sosiaali- ja terveysjärjestöjen tarjoamaa tukea tärkeänä omalle hyvinvoinnilleen. Kansalaisbarometri 2011

7

8 Järjestöjen toiminta kohdistuu Kunnan alueella asuva erityisryhmä Järjestön oma jäsenistö Laajemmin kaikki kuntalaiset

9 Vahvistava ehkäisevä korjaava Yleisen hyvinvoinnin vahvistaminen: mielen hyvinvointi, elämäntavat, ennaltaehkäisevä päihdetyö, nuoren kehitys, mediataidot Kouluyhteistyö Monikulttuurinen toiminta, maahanmuuttajien tukeminen, rasismin ehkäisy Oppimisen, vuorovaikutuksen ja viestinnän edistämisen Elämänhallinnan ja selviytymistaitojen vahvistaminen, itsenäistymisen tukeminen Nuorten keskinäisten kohtaamisten edistäminen Raskaana olevan ja juuri lapsen saaneen äidin ja perheen tukeminen Turvallisten aikuisten kohtaamisen mahdollistaminen Tuki nuorten työllistyminen ja kouluttautumiseen liittyvissä asioissa Virkistymisen ja arjesta irti pääsemisen mahdollistaminen Vanhemmuuden ja perheen elämänhallinnan tukeminen Löytävä ja etsivä nuorisotyö Nuoruusikään liittyviin kriisit ja nopeasti reagoiminen, katuväkivallan ehkäiseminen, mielenterveyspalvelut Tietoa lapsen tai nuoren sairaudesta ja vammasta Tukea pitkäaikaissairauksien ja vammojen kanssa elämiseen, arjessa selviytyminen ja kuntoutus Päihde- ja riippuvuusongelmien ehkäisy ja hoito, kuntoutus Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma , Lahden kaupunki Perheen kriiseissä tukeminen Kriiseille altistuneiden ja sijoitettujen lasten tukeminen Lastensuojelun jälkihoito Teemoja lasten ja nuorten parissa toimivilla järjestöillä

10 Valtakunnallinen järjestö Ihminen/ asiakas/ kuntalainen Toimintaryhmät Kumppanuushankkeet Järjestöjen segmentointi alueellisen rakenteen perusteella

11 Eri toimintamuotojen painoarvo paikallisyhdistyksissä Harrastus- ja virkistystoiminta Vapaaehtoistoiminta Vertaistoiminta Tiedonvälitys Asiantuntijuus Ohjaus ja neuvonta Ehkäisevä työ Vaikuttamistoiminta Palveluntuottaminen Koulutus Hankkeet, projektit 0% 20% 40% 60% 80% 100% Suuri Kohtalainen Pieni Ei koske yhdistystä Järjestöbarometri 2014, kuvio 2.

12 Eri osa-alueiden painoarvo valtakunnallisten järjestöjen toiminnassa Asiantuntijuus Vaikuttamistoiminta Ehkäisevä työ Vertaistoiminta Vapaaehtoistoiminta Palveluntuottaminen 0% 20% 40% 60% 80% 100% Suuri Kohtalainen Pieni Ei koske järjestöä Järjestöbarometri 2014, kuvio 13.

13 Onko järjestötoiminta tätä? Oman panoksen antamista Halua olla mukana Itsensä likoon laittamista Osaamista Sitoutumista Sanojen lähteenä:

14 Ja myös tätä Hajanaisuus Moninaisuus Tiettyjen erityisryhmien parissa toimiminen Kansalaistoimintaa sekä palvelutoimintaa Sattumanvaraisuus yhteistyössä Minkään raja-aitojen ei pitäisi kuitenkaan olla este yhteistyölle.

15 Yhdistysten huolen ja tyytyväisyyden aiheita Yhdistyksen toiminnan arvostus Yhdistyksen taloudellinen tilanne Yhteistyö toisten järjestöjen kanssa Jäsenistön/kohderyhmän hyvinvointi Yhdistyksen yhteistyö kuntien kanssa Yhdistyksen jäsenmäärä Jäsenistön aktiivisuus Vapaaehtoistoimijoiden määrä Henkilöiden saaminen luottamustehtäviin 0% 20% 40% 60% 80% 100% Tyytyväinen Neutraali Huolestynyt Ei koske yhdistystä Järjestöbarometri 2014, kuvio 1.

16 Johtopäätöksia ja suosituksia Järjestöbarometri 2014 Vapaaehtoisten sitoutuminen huolestuttaa tukemiseen tarvitaan lisäresursseja Hallinnollinen työ kuormittaa järjestöjä byrokratiaa ja sääntelyä on vähennettävä Vaikuttaminen onnistunutta yhteisessä vaikuttamisessa on kehitettävää Yhä useampi järjestö laajentaa toimintaansa toisten toimintaa supistaa riittämätön rahoitus Järjestöjen palvelutoiminta vaikeuksissa yleishyödyllisten palveluntuottajien asema turvattava Paikallisyhdistyksiä arvostetaan yhdistysten toimintaedellytykset on turvattava kuntien muutoksessa

17 Verkostomainen toiminta ja yhteistyö

18 Kaiken potentiaalin hyödyntäminen Miten voimme hyödyntää kaikkea osaamista ja voimavaroja joita alueella on käytössä? Kunta, järjestöt, yritykset, seurakunta, oppilaitokset ja kansalaisten omaehtoinen toiminta hyvinvointia edistämässä.

19 Sosiaali- ja terveysjärjestöille kunnat ovat - toisten järjestöjen jälkeen tärkein yhteistyökumppani. Paikallisyhdistyksistä noin 70 % tekee säännöllisesti yhteistyötä jonkin kuntaa edustavan tahon kanssa. Kolmasosa yhdistyksistä on tyytyväisiä yhteistyöhön. Järjestöbarometrit

20 Hierarkia: auktoriteetti Tehokas rutiiniluonteisiin, monimutkaisiin tehtäviin Verkosto: luottamus Tehokas joustavuutta vaativissa tilanteissa Markkinat: ostosopimukset Tehokas rutiiniluonteisiin, suhteellisen yksinkertaisiin tehtäviin Timo Järvensivu, Aalto yliopisto, Esim: Powell (1990))

21 Kunnan ja järjestön suhde Hierarkkinen suhde Julkisen vallan vastuu ja ohjaus korostuu. Järjestöt nähdään alisteisessa asemassa suhteessa kuntaan. Esim. kunnan järjestöille myöntämät vastikkeettomat avustukset. Kunta voi avustaa järjestöjen toimintaa, mikäli järjestö täyttää kunnan avustuskriteerit. Kunta pyytää järjestöiltä lausuntoja ja kuulee järjestöjä, mutta muodostaa lopullisen kantansa ja tekee päätöksen omassa päätöksentekoprosessissa. Markkinasuhde Perustuu tavaroiden ja palveluiden ostoon ja myyntiin. Järjestöt nähdään palvelujen potentiaalisina tuottajina. Verkostosuhde Tasa-arvoiset neuvottelusuhteet ja kiinteä vuorovaikutus korostuu. Verkoston koossa pitävä voima on yhteinen intressi ja jotta tämä voi toteutua, pitää toimijoiden luottaa toisiinsa. Paikallista kehittämistä tehdään yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Kumppanuus Käsikirja, näkökulmia monitoimijaisen yhteistyön kehittämiseen, MontEri hanke, 2014

22 Hierarkkisen ja verkostomaisen päätöksenteon rajapinta Verkoston paine: Täytyy tehdä verkoston kanssa päätöksiä Verkostomainen päätöksenteko hierarkkisessa kontekstissa Hierarkkinen paine: Täytyy tehdä nopeita ja tehokkaita päätöksiä Hyvää: Luottamus ja sitoutuminen tukevat innovointia ja innovaatioiden leviämistä. Päätökset nousevat yhteisestä ymmärryksestä. Haasteellista: Vie aikaa. Epävarma päätöksen lopputuloksen suhteen. Miten ne, jotka eivät ole olleet mukana verkostossa? 1) Pyritään tekemään keskustelun pohjalta ne päätökset, jotka aidosti kyetään tekemään yhdessä 2) Vaikeammista kohdista ei tehdä hätiköityjä päätöksiä, vaan pyritään keskustellen kohti päätöksentekoa Hyvää: Nopeaa ja selkeää päätöksentekoa. Haasteellista: Luottamus ja sitoutuminen päätöksiin pitää rakentaa jälkikäteen. Vaikka päätös olisi selkeä, siihen ei välttämättä ole yhteistä tahtotilaa. Järvensivu, Nykänen, Rajala. Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen -hanke

23 Hyvä verkostojohtaminen on laajan, avoimen verkostoitumisen mahdollistamista ja tukemista Verkoston johtaja(t) tai koordinaattori(t) Ydin verkostoa (Timo Järvensivu, Aalto yliopisto)

24 Verkoston toimivuuden avaintekijät Uudet toimijat innostuvat mukaan Jos autan toisia, auttavatko toiset minua? Mitä toiveita, tarpeita ja osaamista toisilla on? Tieto omaksutaan tehokkaammin Toimintatavat muuttuvat aidosti (Timo järvensivu, Aalto yliopisto)

25 Osallisuus ja ihmislähtöisyys

26 Ymmärränkö todella kohderyhmääni? Näenkö asiat sen näkökulmasta?

27 Osallisuuden eri muotoja Tietoani arvostetaan. Mielipidettäni arvostetaan. Sanomisellani on merkitystä lopputulokseen Olen aktiivinen toimija Tieto-osallisuus - oikeus tiedon saamiseen ja tuottamiseen Suunnitteluosallisuus - valmisteluun liittyvä vuorovaikutus Päätösosallisuus - osallistuminen palvelujen tuottamista tai omaa asuinaluetta koskeviin päätöksiin Toimintaosallisuus - toimintamahdollisuudet ja oma toiminta elinympäristössä tai palvelu- ja toimintayksikössä Kohonen & Tiala 2002 Järjestöjen osallisuus alueen toiminnassa Miten järjestöt saavat tietoa kunnan toiminnasta ja voivat kertoa omasta toiminnastaan ja jäsentensä näkemyksistä? Miten järjestöt voivat osallistua aktiivisesti valmisteluun ja suunnitteluun? Miten järjestöt voivat osallistua päätöksentekoon? Onko järjestö aktiivinen toimija osana alueen toimintaa?

28 Vajaa puolet (47 %) sosiaali- ja terveystoiminen johtajista ilmoittaa, että oman kunnan hyvinvointikertomuksessa ei ole hyödynnetty järjestöjen tietoa. 29 % ilmoittaa, että tietoa on hyödynnetty. 25 % ei ota kantaa kysymykseen. Sosiaalibarometri 2014

29 Innokylä on hyvinvointi- ja terveysalan kaikille avoin innovaatioyhteisö Innokylä tarjoaa sekä sähköisiä että kasvotusten kohtaamiseen perustuvia kehittämistyökaluja Innokylä kokoaa alan kehittämistyön tulokset yhteen paikkaan ja tarjoaa hyvän kanavan toimintamallien levittämiseen Innokylän tavoite on tukea hyvinvointi- ja terveysalan kestävää uudistumista

30 Jos haluat edetä nopeasti, kulje yksin. Jos haluat päästä pitkälle, kulje yhdessä muiden kanssa. (Afrikkalainen sanonta) KIITOS!