Verkostojen kehittäminen ja johtaminen. Timo Järvensivu KTT, tutkija ja yrittäjä nommoc seugolaid osk Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Transkriptio

1 Verkostojen kehittäminen ja johtaminen Timo Järvensivu KTT, tutkija ja yrittäjä nommoc seugolaid osk Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

2 Odotuksesi? Maksimiodotukset Kouluttajan toteutus Oma toteutus Meidän toteutus Minimiodotukset

3 Alustuksen tavoitteena on tutustua verkostotyön ja verkostojohtamisen keskeisiin elementteihin, vaiheisiin ja osaamisalueisiin tarjota vinkkejä verkostojen kehittämiseen käytännössä

4 Verkostot mitä?

5 Verkostotutkimuksen viidakko vai ekosysteemi? Sosiaalisten verkostojen tutkimus Resurssiriippuvuusteoria Sosiaalipsykologia Sosiaalinen pääoma Yrittäjäverkostojen tutkimus Talousmaantieteellinen verkostotutkimus Organisaatioiden väliset interaktiot Sosiaalisen vaihdannan teoria Politiikkaverkostot Evoluutioteoriat Kriittiset näkökulmat Tuotantoketjut ja -verkostot Transaktiokustannusten teoria Actor-network theory (ANT) Teollisten verkostojen tutkimus (IMP) Strategiset kumppanuudet Sopimusteoriat Strategiset verkostot Innovaatioverkostojen tutkimus Institutionaaliset teoriat Timo Järvensivu

6 Organisoitumisen perusmuodot Hierarkia: syvä tiedonvaihto, selkeä työnjako, selvät sopimukset, auktoriteetti Kun haluat saada hoidettua monimutkaisia rutiineja tehokkaasti Verkosto: syvä tiedonvaihto, joustava työnjako, joustavat sitoumukset, luottamus Kun haluat lisätä joustavuutta, luoda jotain uutta tai muuttaa olemassa olevaa Markkinat: kevyt tiedonvaihto, selkeä työnjako, selvät sopimukset Kun haluat hoitaa tehokkaasti suhteellisen yksinkertaiset rutiinit Esim: Powell (1990)

7 Hierarkian ja verkoston välisestä suhteesta Tiukemmin johdetut strategiset verkostot, ylhäältä alas -johtamista Vapaasti kehittyvät verkostot, toiminnan myötä kehittyvät yhteiset verkostotyön normit Verkosto toimii vapaasti sille asetetuissa raameissa Vapaata verkostoitumista normeja löyhästi noudattaen Yhdessä johdetut verkostot, alhaalta ylös -johtamista Kaoottinen organisoituminen autonomisten yksiköiden välillä, ei yhdessä sovittua koordinointia Verkosto toimii vapaasti yhdessä sovituissa raameissa Yhteistyötä ja kilpailua Järvensivu (2017)

8 Hierarkian, hanketyön ja verkostotyön keskinäiset suhteet vallitseva nykykäsitys (?) Verkosto 2. Hanke perustaa verkoston 3. Verkoston avulla tuotoksia hankkeelle 1. Organisaatio perustaa hankkeen Hanke Hierarkia 4. Hankkeen avulla tuotoksia organisaatiolle Timo Järvensivu 5. Mitä seuraavaksi?

9 Hierarkian, hanketyön ja verkostotyön keskinäiset suhteet verkostoituva yhteisoppiminen 2. Verkostot perustavat hankkeita Hanke Hanke 3. Verkostoituneiden hankkeiden avulla toimijat oppivat muuttamaan itseään, verkostojaan ja markkinoita Hanke Hanke Verkosto(t) 1. Toimijat muodostavat verkostoja Timo Järvensivu

10 Hyvä verkostotyö on avoimen, itseorganisoituvan ja laajenevan verkostoitumisen mahdollistamista ja tukemista Ydin verkostoa Verkoston johtaja(t) tai koordinaattori(t) Paljon erilaisia toimijoita, esimerkiksi: Mikrotasolla Käytännön toimijoita Esimiehiä Kehittäjiä ja pilotoijia Tutkijoita Mesotasolla Paikallisia päättäjiä Johtajia Organisaatioita Aluetoimijoita Makrotasolla Kansallisia päättäjiä Kirstunvartijoita Instituutioita Valtakunnallisia toimijoita Timo Järvensivu

11 Keskustelua

12 Verkostotyö ja verkostojen johtaminen miten?

13 Perinteinen kehittämistyön prosessi Yhteisön luottamus ratkaisuun 2) On panostettava siihen, että ratkaisu saavuttaa yhteisön luottamuksen 1) Haaste ja sen ratkaisu tuodaan yhteisölle ulkopuolelta Haaste ja sen ratkaisu Järvensivu, Nykänen, Rajala (2010) Aika

14 Yhteisön luottamus ratkaisuun Haaste: Miten ylläpidetään jatkuvaa kehittämistä tällä tavalla? Haaste ja sen ratkaisu Haaste ja sen ratkaisu Haaste ja sen ratkaisu Järvensivu, Nykänen, Rajala (2010) Aika

15 Verkostoituva kehittämistyön prosessi Yhteisön luottamus ratkaisuun Haaste ja sen ratkaisu Haaste ja sen ratkaisu Haaste ja sen ratkaisu 2) Yhteisö hahmottaa haasteita ja kehittää ratkaisuja yhdessä toimien 1) Aloitetaan keskinäisen luottamuksen rakentamisesta Järvensivu, Nykänen, Rajala (2010) Aika

16 Verkoston toimivuuden avaintekijät Uudet toimijat innostuvat ja tuovat mukaan uutta tietoa ja ymmärrystä Verkoston avoimuuden ja jäsenistön kehittäminen Koordinointi ja fasilitointi Tieto ja ymmärrys leviävät ja ne omaksutaan tehokkaammin Dialogisuus ja yhteiset tietoalustat Järvensivu, Nykänen, Rajala (2010) Järvensivu (2015) Löydetään yhteiset päämäärät. Löydetään ratkaisuja ja opitaan yhdessä. Innostutaan. Me -henki Yhteisen kehittämistyön prosessit

17 Mistä rakentuu tunteminen? Nimi, kasvot, taustaorganisaatio luottamus? Hyväntahtoisuus sitoutuminen? Halu toimia ja tehdä lupauksia, hyödyn saaminen Osaaminen, kyvyt Osaaminen, kyvyt Osaaminen, kyvyt Yhteinen historia Tarpeet, odotukset Johdonmukaisuus Haavoittuvuus Lupauksista kiinni pitäminen Tukirakenteet, mahdollisuus ja vapaus toimia Järvensivu 2017

18 Mistä nousee sisäinen motivaatio kehittää uutta? Autonomisuus Vapaus valita omat tavoitteet ja tehdä omalla tavalla Merkityksellisyys ja yhteisöllisyys Tekeminen, jolla on merkitystä ja yhteisö, jonka kanssa jakaa merkityksellisyyden tunnetta Kykyjen käyttäminen ja kehittäminen Tekeminen, jossa pääsee syventämään omaa oppimista itselle kiinnostavista asioista Oikeudenmukaisuuden tunne (esim. oikeudenmukainen palkkaus tehdystä työstä, perusluottamus yhteisössä) Esim Deci & Ryan 1997, self-determination theory

19 Koordinointi ja fasilitointi Koordinointi: Sen varmistamista, että oikeat ihmiset, resurssit ja tiedot kohtaavat oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Vuosikello Yhteystietolistat Ajantasaisuus Ennakointi Fasilitointi: Sen varmistamista, että kun ihmiset, resurssit ja tiedot kohtaavat, niin nämä kohtaamiset ovat laadukkaita Varataan riittävästi mutta ei liikaa aikaa kohtaamiseen Ennakkovalmistelut ja jälkityöt tärkeitä Pysytään tietoisesti merkityksellisten asioiden äärellä: oikea fokus tekemiselle, asiakas keskiössä, tavoite/teema selkeä, jne. Dialogisuus: pysähtymistä tärkeän äärelle ja yhteistä ajattelua avoimesti ja luottamuksella Tehokkuus: yhteistä päätöksentekoa ja tunne konkretian edistämisestä Palvelumuotoilua, lean-työskentelyä, art of hosting Timo Järvensivu

20 Yhteistyön syvyys kaksi näkökulmaa Koordinoitua rinnakkain tekemistä Koordinoitua yhdessä tekemistä Timo Järvensivu

21 Yhdessä oppimisen ajattelu- ja toimintamalleja Johdettu verkosto Opettaminen educating Ohjattu verkosto Fasilitointi facilitating Itseohjautuva verkosto Emännöinti hosting Tiedon ja osaamisen välittäminen opettajalta opetettaville Tiedon ja osaamisen yhteinen luominen ohjatusti Tiedon ja osaamisen yhteinen luominen itseorganisoituen Esim. koulutusprosessi, jossa asiantuntija jakaa luennoi ja keskusteluttaa Esim. ohjattu Learning cafe, jossa asiantuntijat työskentelevät ja ideoivat yhdessä Esim. fyysinen ja henkinen tila, joka motivoi asiantuntijoita työskentelemään ja ideoimaan yhdessä Järvensivu (2015)

22 Dialogisuus verkostotyössä Neljä keskeistä dialogirutiinia (William Isaacs 1999): 1) pidättele 2) kuuntele 3) sanoita 4) kunnioita Dialogia, jossa luodaan yhdessä uusia merkityksellisiä ajatuksia Aikomus keskustella aidosti Pidättely onnistuu Pidättely ei onnistu Keskustelua, jossa niin sanotusti paras argumentti voittaa Luo fyysinen ja henkinen tila ( painekattila ), jossa tällainen dialogi on mahdollinen! Väittelyä, jossa argumentti pyritään voittamaan hinnalla millä hyvänsä

23 Verkostotyön yleinen viitekehys: suljetusta toiminnasta kohti avointa toimintaa (Järvensivu, Pyykkönen & Kallio 2014; Järvensivu & Pyykkönen 2015) Verkostotyön edellytykset Avoimuus Luottamus Sitoutuminen Tunteminen Yhteiset tavoitteet Resurssit ja osaaminen yhteistyöhön Verkoston kattavuus Johtajuus Osallistujajoukon pysyvyys ja uusiutuminen Verkostotyön legitimiteetti Verkostotyön toimivuus Vastavuoroisuus ja itseorganisoituvuus Tiedonkulku ja dialogisuus Koordinointi ja fasilitointi Vastuunjako ja roolien selkeys Vallanjako ja päätöksenteko Verkostotyön tekeminen yhdessä Verkostotyön tekeminen kukin toimija erikseen Verkostotyön kehittäminen 1. kehän oppiminen: oppiminen seuraamalla tavoitteita ja toimintaa yhdessä 2. kehän oppiminen: Oppimisen oppiminen yhdessä Tavoitteiden saavuttaminen ja vaikutukset Vaikutukset verkostotyön kohderyhmään Verkoston jäsenten oman työn ja osaamisen edistyminen Verkoston vaikutuspiirin laajeneminen Verkostotyön ympäristö

24 Tehtävä 1: Kuinka hyvin verkostosi toimii?

25 Kuinka hyvin verkostosi toimii? Fasilitointi Tunteminen 5 4,5 4 3,5 Luottamus Koordinointi Uusien jäsenien systemaattinen rekrytointi 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Sitoutuminen Tiedonkulku ja tietoalustojen toimivuus Avoimuus uusille jäsenille Dialogisuus Innostuminen yhdessä Yhteiset tavoitteet ja päämäärät Tehdään yhdessä eikä erikseen Konkreettinen eteneminen Timo Järvensivu

26 Tehtävä 2: Oman verkostoosaamisen arviointi

27 Kuinka vahvaa on osaamisesi eri rooleissa? Bonus: keitä arvostat eri rooleissa ja keneltä voisit oppia näistä rooleista? Kirjoita nimiä ylös! Fasilitoija Tutustuja ja tutustuttaja 5 4,5 4 3,5 Luottamuksen vahvistaja/sillanrakentaja Uusien jäsenien houkuttelija Koordinoija 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Myyjä/sitouttaja Tiedonvälittäjä Avoimuuden edistäjä Dialogisti Innostaja Yhteisen tavoitteen rakentaja Toiminnan yhteenkokoaja Tekijä ja konkretian edistäjä Timo Järvensivu

28 Verkostotyön vaiheet

29 TAIDOT TAVOIKSI Oppivan verkoston oppimisprosessista OPPIMISTARPEEN HAVAITSEMINEN Opitun jäsentäminen ja juurruttaminen toimintatavoiksi Kokeiluista opitun kriittinen arviointi Hyvien käytäntöjen työpajat Verkostotapaaminen: arviointi Kokemusten ja aiemman tietämyksen aktivointi Kokeilu 2 Kokeilu 1 Kokeiluja opitun syventämiseksi käytännössä Verkostotapaaminen: herättely Työpaja 1 Työpaja 2 Uuden tiedon ja parhaiden käytäntöjen löytäminen ja kohtaaminen Tiedon omakohtaistaminen ja etenemisvaihtoehtojen tarkastelu TIEDON ETSIMINEN JA OMAKSUMINEN TIEDOT TAIDOIKSI Lähteitä: Kupias 2007, Kolb 1984, Lerssi-Uskelin ja Järvensivu 2017

30 Verkostomaisen työskentelyn eteneminen vaiheittain

31 Vaihe 1: Kehittämishaasteen analyysi sekä tarvittavan verkoston koollekutsuminen ja motivointi osallistumaan Mikä on haaste? Mitä osaamista tarvitaan ratkaisuun? Keitä verkostossa tarvitaan? Tulkaa mukaan! Timo Järvensivu

32 Vaihe 2: Yhteisistä tavoitteista ja toimintamalleista sopiminen x y z å ö ä Nämä ovat tavoitteemme ja näin me toimimme yhdessä! Timo Järvensivu

33 Vaihe 3: Systemaattinen / iteratiivinen työskentely (dialogisin menetelmin!) Timo Järvensivu

34 Vaihe 4: Verkoston ja sen tulosten levittäminen Osallistumalla ja osallistamalla On tärkeää huomata, että tässäkään vaiheessa kyse ei ole valmiin ratkaisun jalkauttamisesta sellaisenaan muiden käyttöön, vaan keskeistä on rakentaa laajemman verkoston kanssa sellaista keskinäistä luottamusta ja sitoutumista, joka edistää ratkaisun luovaa leviämistä Timo Järvensivu

35 Verkostojohtaminen on verkoston toiminnan mahdollistamista ja tukemista 1 2 Mitä? Miten? Millä resursseilla? 4 3 Timo Järvensivu

36 U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin samalla kun tulevaisuus muodostuu (Scharmer 2007) Nykytila, haasteet Ensimmäinen taso: rutiini Näinhän on aina tehty Tulevaisuus, ratkaisut

37 U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin samalla kun tulevaisuus muodostuu (Scharmer 2007) Nykytila, haasteet Ensimmäinen taso: rutiini Näinhän on aina tehty Toinen taso: avoin mieli Toimitaan faktojen pohjalta Tulevaisuus, ratkaisut

38 U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin samalla kun tulevaisuus muodostuu (Scharmer 2007) Nykytila, haasteet Ensimmäinen taso: rutiini Näinhän on aina tehty Toinen taso: avoin mieli Toimitaan faktojen pohjalta Tulevaisuus, ratkaisut Kolmas taso: avoin sydän Kuunnellaan, mitä muut sanovat

39 U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin samalla kun tulevaisuus muodostuu (Scharmer 2007) Nykytila, haasteet Ensimmäinen taso: rutiini Näinhän on aina tehty Toinen taso: avoin mieli Toimitaan faktojen pohjalta Tulevaisuus, ratkaisut Kolmas taso: avoin sydän Kuunnellaan, mitä muut sanovat Neljäs taso: avoin tahtotila Avaudutaan yhteiselle tahtotilalle

40 U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin samalla kun tulevaisuus muodostuu (Scharmer 2007) Nykytila, haasteet Ensimmäinen taso: rutiini Näinhän on aina tehty Tulevaisuus, ratkaisut Tutkitaan faktoja Toinen taso: avoin mieli Toimitaan faktojen pohjalta Tuetaan laajempaa kehitystä Kootaan verkosto Luodaan tila dialogille Hiljennytään Kolmas taso: avoin sydän Kuunnellaan, mitä muut sanovat Neljäs taso: avoin tahtotila Avaudutaan yhteiselle tahtotilalle Päästetään irti Letting go Annetaan tulla Letting come Tehdään kokeiluja ja prototyyppejä Kirkastetaan visiota Organisoidutaan

41 Tehtävä 3: verkostotyön vaiheittainen eteneminen

42 Minkälaisten vaiheiden kautta verkostosi on kehittynyt ja tulee kehittymään? Piirrä fläppipaperille aikajana Mennyt Kirjoita aikajanalle auki 5-10 tunnistettavaa verkoston kehitysvaihetta menneinä, nykyisinä ja tulevina vuosina Mitä merkittäviä asioita on tapahtunut/tapahtuu/tulee tapahtumaan? Minkälaista kehitystä verkostossa on ollut/tulee olemaan: tavoitteissa, tekemisessä, oppimisessa, jäsenmäärissä, ja muissa verkostotyön elementeissä? Ketkä ovat vaikuttaneet/vaikuttavat/tulevat vaikuttamaan merkittävästi verkoston kehittymiseen?

43 Dialogisuus verkostoissa

44 Dialogisuus verkostotyössä Neljä keskeistä dialogirutiinia (William Isaacs 1999): 1) pidättele 2) kuuntele 3) sanoita 4) kunnioita Dialogia, jossa luodaan yhdessä uusia merkityksellisiä ajatuksia Aikomus keskustella aidosti Pidättely onnistuu Pidättely ei onnistu Keskustelua, jossa niin sanotusti paras argumentti voittaa Luo fyysinen ja henkinen tila ( painekattila ), jossa tällainen dialogi on mahdollinen! Väittelyä, jossa argumentti pyritään voittamaan hinnalla millä hyvänsä

45 Hyvän dialogin käytäntöjä (esim. Schein 2013, Scharmer 2007, Senge 1990, Isaacs 1999) Kaikki läsnäolijat ovat dialogissa tasa-arvoisessa asemassa Kaikki osallistuvat kokonaisina ihmisinä, eivät esimerkiksi oman organisaationsa tai ajattelusuuntauksensa edustajina pelkästään Etukäteen asetettu tiukka tavoite tai päämäärä estää dialogin syvenemisen. Luovat ajatukset kyllä kiteytyvät ennen pitkää, kun avoimelle dialogille raivataan tilaa Dialogi pohjautuu erityisesti aktiiviseen ja nöyrään kuunteluun aktiivinen puhuminenkin on tärkeää, mutta kuuntelu ja kysyminen on tärkeämpää Motivaatiota dialogiin voi lisätä se, että keskustelun anti kiteytetään ja dokumentoidaan Dialogin sisältö ja kulku on luottamuksellinen, ellei toisin yhdessä sovita Timo Järvensivu

46 Dialogitaidot Pidättely - Suspending Pysähdy älä toimi heti ensimmäisten reaktioidesi pohjalta Ole tietoinen omista ajatuksistasi ja reaktioistasi. Kysy itseltäsi, mistä ajatuksesi ja reaktiosi kumpuavat Päästä irti oletuksistasi ja (itse)varmuudestasi Kuuntelu Kuuntele, mitä muut sanovat: Sanasta sanaan? Mitä on sanojen takana? Kysy! Kuuntele omaa sisäistä dialogiasi ja sanoita sitä muille Sanoittaminen Puhu auki omat ajatuksesi, tunteesi ja sisäinen dialogisi Pyri selkeään ilmaisuun (ilmaise asiasi tiiviisti, mutta kokonaisvaltaisesti) Pidä huolta yhteisestä - sekä sisällön että prosessin näkökulmasta Pidättely yhdessä: Puheenvuoron ottaminen ja antaminen Toisten puheeseen liittyminen: toisten ajatusten huomioiminen, henkilökohtainen huomioiminen Yhteisen kuuntelu ja esille houkuttelu: Jännitteiden havainnointi ja sanoittaminen, piilevien kokemusten ja oletusten löytäminen, yhteisten merkitysten etsiminen ja asioiden nimeäminen yhdessä nommoc seugolaid osk, Galina Kallio ja Timo Järvensivu (2016)

47 Dialogisuuteen liittyviä harjoitteita

48 Harjoitus 1: Rauhanpiippudialogi Tavoite: harjoitellaan pidättäytymistä sekä kuuntelemisen ja puhumisen erottamista Mennään kolmen henkilön pienryhmiin Aihe dialogiin: Mitkä ovat tämän verkoston suurimmat ongelmat ja miten saisimme ne ongelmat ratkaistua käytännössä? Otetaan käyttöön rauhanpiippu tarkoitus edistää nopeiden reaktioiden ja oletusten/ennakkoluulojen pidättelyä o Se puhuu, jolla rauhanpiippu on muut kuuntelevat o Saa puhua niin kauan kuin haluaa o Rauhapiippu kulkee ringissä myötäpäivään o Kun puhut, pyri myös itse kuuntelemaan omia puheitasi/ajatuksiasi ja kerro tuntemuksesi auki myös muille mistä tämä oma puheeni oikeastaan kumpuaa? o Kun kuuntelet, pidättele nopeita reaktioitasi ja oletuksiasi. Pyri rauhassa kuuntelemaan sitä, mitä puhuja todella haluaa sanoa

49 Nöyrä avoin kuuntelu Humble inquiry (Schein 2013) Humble Inquiry is the fine art of drawing someone out, of asking questions to which you do not already know the answer, of building a relationship based on curiosity and interest in the other person. Nöyrä kuuntelu on kysymisen taidetta, jolla saat toisen avautumaan kuorestaan. Tämä tarkoittaa: sellaisten kysymysten esittämistä, joihin et etukäteen tiedä vastausta ja sellaisen suhteen rakentamista, joka perustuu aitoon uteliaisuuteen ja kiinnostukseen toista ihmistä kohtaan

50 Harjoitus 2: Aktiivinen, kysyvä kuuntelu Tavoite: Aktiivisen, nöyrän kuuntelun harjoittelu Jatketaan kolmen henkilön pienryhmissä. Valitaan kolme eri roolia: Puhuja. Tehtäväsi on kertoa jostakin verkostotyöhön liittyvästä konkreettisesta ongelmastasi, johon tarvitset jonkin uuden ratkaisun. Pyri puhuessasi itse keksimään ratkaisuja tähän ongelmaan. Kuuntelija/kysyjä. Tehtäväsi on harjoittaa nöyrää kuuntelua ja auttaa puhujaa ymmärtämään itse omaa ongelmaansa ja sen ratkaisemista Esitä aidosti avoimia kysymyksiä ota koppi puhujan omista ajatuksista Älä ohjaile puhujaa omilla ajatuksillasi Älä verhoile omia ideoitasi kysymyksiksi Tarkkailija. Tehtäväsi on havainnoida keskustelua hiljaa kuunnellen: Miten puhuja onnistuu tehtävässään? Miten kuuntelija onnistuu tehtävässään? Miten puhujan ja kuuntelijan välinen vuoropuhelu onnistuu?

51 Kiitos!