Hyvinvointipalveluiden tulevaisuus Nuoruusikäisten toimivat palvelu seminaari 16.2.2012 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty
Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Talous kiristyy 70 Hoivatarve kasvaa 60 60 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti 60 50 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisvaiheessa oli edullinen huoltosuhde Eläköityminen vauhdittuu 50 40 40 0 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 vuosi 0 JulkICT 20.2.2012
Väestötekijöiden vaikutus peruspalvelujen kysyntään Suomessa 2010-2030 (indeksi 2010 = 100) Menoerä v. 2009 M v. 2010 v. 2020 v. 2030 SOSIAALIPALVELUT 5005 100 121 148 - lasten päivähoito 2560 100 106 104 - vanhainkodit 974 100 141 204 - kotipalvelut 741 100 133 182 - palveluasuminen (arvio) 730 100 136 193 TERVEYSPALVELUT 9307 100 115 133 - erikoissairaanhoito 5545 100 112 125 - perusterveydenhuolto 3762 100 119 145 KOULUTUSPALVELUT 7006 100 99 103 - esiopetus 305 100 108 108 - perusopetus 4122 100 104 108 - lukiokoulutus 641 100 89 96 - ammatillinen koulutus 1467 100 95 98 - ammattikorkeakoulut 471 100 96 94 Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö JulkICT 20.2.2012
Toimintaympäristön muutosvoimien vaikutukset Kansalaisten vaatimustaso kasvaa ja tarpeet monimuotoistuvat > tarvitaan lisää vaihtoehtoja ja valinnanvapautta Digitalisoituminen, teknologioiden nopea kehitys > mahdollisuus lisätä itsepalvelua, sujuvuutta, palvelujen monikanavaisuutta, esim. etäpalvelut Väestö vanhenee ja eläköityminen kiihtyy > vaikuttavuutta ja tuottavuutta tulee lisätä Palvelujen rahoitus tiukkenee > tarvitaan radikaaleja uudistuksia toimintatapoihin Alueiden ja maiden välinen globaali paikkakilpailu > palvelut ovat vetovoimatekijänä Ilmastonmuutos > tulee vähentää ihmisten tarvetta liikkua
Suomen kuntauudistuksen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistuksen haasteita Väestön ikärakenteen muutokset kansallisesti ja alueellisesti Muuttoliike, potilaiden ja asiakkaiden liikkuvuus Ihmisten eriarvoisuus palvelujen saatavuudessa Peruspalvelujen tila edelleen heikentynyt Järjestelmän pirstaleisuus ja kompleksisuus Kokonaisvastuun kantaminen asiakasprosessista vaikeaa Johdettavuus ja ohjattavuus heikkoa sekä hajanaista Kokonaiskustannusten heikko hallittavuus Riittämättömät mahdollisuudet ICT:n hyödyntämiseen Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat osa muita hyvinvointipalveluja -eivät erillisiä Lähde Valtionvarainministeriö Kuntauudistuksen esittelymateriaalit
Uudistuksia tarvitaan eri tasoilla 1. Palvelurakenne ja järjestelmä uusi toimintapuitteita, organisaatioita, lainsäädäntöä voidaan saavuttaa suuria säästöjä, lisää tuottavuutta 2. Arjen innovaatiot toiminnassa, henkilökunnan oivallukset fiksumpia tapoja toimia, joustavuutta, organisaatio- ja ammattirajojen ylittämistä parannetaan palvelun laatua ja vaikuttavuutta 3. Kansalaisten ja asiakkaiden osallistuminen kansalaisille lisää vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnassa ja palveluorganisaatioissa ei vain asiakasmielipiteiden kuulemista myös osallistumista palvelujen kehittämiseen
Hyvinvointipalvelujen tulevaisuus Palvelun tuottama julkinen arvo arviointiperusteeksi - terveydenhuollon tulee lisätä ihmisten terveyttä ja pidentää elinikää - sosiaalipalvelujen tulee tukea ihmisten arkisen elämän sujumista ja lisätä hyvinvointia Monimuotoisuus ja monituottajuus lisääntyvät -peruspalvelujen ja markkinaehtoisten palvelujen kokonaisuus on asiakkaiden käytettävissä rinnakkain ( esim. kotitori) - monikanavaisuutta lisätään nopeasti hallinnonalojen yhteistyönä (netti-, yhteis-, etäpalvelut ) Arjen sujuvuus paranee -sosiaali- ja terveyspalveluja muun asioinnin yhteydessä (esim. kauppakeskusten terveyskioskit)
Hyvinvointipalvelujen tulevaisuus Painopiste siirtyy ihmisen omia voimavaroja vahvistaviin toimintatapoihin ja palveluihin vertaistoiminta, ennaltaehkäisy - ns. kevyempiin palveluihin syntyy innovaatioita ja niiden vaikuttavuus paranee Ihmisiä tuetaan oman elämän parantamisessa ravintotottumukset, liikunta, parisuhde, lasten kasvatus Palveluja kehitetään asiakkaita kuullen - palvelumuotoilun keinoja hyödynnetään laajemmin - yhteiskehittely on konkreettista osallistumista 8