Paras-uudistuksesta kuntauudistukseen

Transkriptio

1 Paras-uudistuksesta kuntauudistukseen ARTTU-kuntaseminaari Kuntatalolla Ylijohtaja Päivi Laajala

2 6. Uudistetaan kuntarakenteita suunnitelmallisesti ja alueita kokonaisuuksina tarkastellen 5. Vahvistetaan kuntien elinvoimaa sekä ehkäistään yhdyskuntarakenteen hajautumista erityisesti kaupunkiseuduilla 1. Turvataan kuntapalvelut ja kansalaisten yhdenvertaisuus koko maassa Miksi valtakunnallinen kuntauudistus vuosina ? 4. Turvataan kuntapalveluiden rahoituspohjaa ja parannetaan julkisen talouden kestävyyttä 2. Kootaan kunta- ja palvelurakenteita yhteen ja varmistetaan niiden demokraattinen ohjaus 3. Luodaan pohja sosiaalija terveyspalveluiden ja muiden suurempaa väestöpohjaa edellyttävien palveluiden järjestämiselle Osasto pp.kk.vvvv 2

3 Kunnallishallinnon rakenne työryhmän toimeksianto Rakennetyöryhmän tehtävänä on laatia Hallitusohjelmassa tarkoitettu selvitys kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta Esitys kuntauudistuksen kriteereistä ja toteuttamistavasta, joiden pohjalta > hallitus määrittelee uudistuksen tarkemmat kriteerit ja etenemisen > valmistellaan kuntarakennelaki Esitys on laadittava myös karttamuotoisena Esitys koskee myös Kainuun maakunnan sekä metropolialueen kunta- ja palvelurakennetta (tehtävänä ei kuitenkaan ole arvioida metropolialueen hallinnon rakenteita koskevan erillisen lain tarvetta) Jäsenet eri ministeriöistä, projektipäällikkö jäseneksi Pysyviksi asiantuntijoiksi Suomen Kuntaliiton edustajat Toimikausi vuoden 2011 loppuun Osasto pp.kk.vvvv 3

4 6 1. Selvityksen valmistelu ja 2. Kuntien kuuleminen Kuntauudistuksen aikataulusuunnitelma Asiantuntijakuulemiset Lakiesityksen laatiminen Hallituksen esitys Lakiesitys EK:ssa Kunnallishallinnon rakennelaki Kunnallishallinnon rakenne -työryhmä (Ministeri Tölli) Kunnallishallinnon rakenne -työryhmä (MinisteriVirkkunen) Selvitys ja ehdotus kriteereistä Alue- Krikierros teeja kun- rien takuu- vahlemiset vistaminen Uutta kuntarakennetta koskevat ratkaisut VALMISTELUVAIHE PÄÄTÖKSENTEKOVAIHE Aluekierros alkaa helmikuun puolivälissä ja päättyy maaliskuun lopussa Osasto pp.kk.vvvv 4

5 Työryhmäselvityksen alustava runko 1. Uudistuksen lähtökohdat 2. Aikaisemmat kuntauudistukset 3. Kuntauudistuksen juridiset reunaehdot 4. Tarkastelunäkökulmat ja muuttujat 5. Alueellinen tarkastelu vahvojen kuntien määrittämiseksi 6. Vahvojen kuntien kriteerien arviointia 7. Uudistuksen ohjaaminen ja toteuttaminen Osasto pp.kk.vvvv 5

6 Kuntauudistuksen ytimessä on kolme (3) isoa kysymystä, joista kaikkien suomalaisten on syytä käydä vakavaa keskustelua 1. Kuinka suomalainen hyvinvointiyhteiskunta selviytyy ja 2030-luvusta? 2. Kuinka kuntaperusteinen järjestelmä kestää ja 2030-luvulla? 3. Kuinka paljon joudumme siirtämään ylimääräistä talouden taakkaa pienten ikäluokkien harteille ja 2030-luvulla? Osasto pp.kk.vvvv 6

7 Tarkastelunäkökulmat 1. Palvelutarpeiden kehitystarkastelu Erityistekijät 2. Kuntatalouden kehitystarkastelu Vahvat kunnat 5. Palveluiden järjestämisen edellytykset 4. Työssäkäynti ja asiointi 3. Asumisen ja yhdyskuntarakenteen kehitystarkastelu Osasto pp.kk.vvvv 7

8 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina indeksi 80 indeksi lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Talous kiristyy lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Hoivatarve kasvaa Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisvaiheessa oli ennätyksellisen edullinen huoltosuhde Eläköityminen lisääntyy vuosi 0 Osasto pp.kk.vvvv 8

9 Väestötekijöiden vaikutus peruspalvelujen kysyntään Suomessa (indeksi 2010 = 100) Menoerä v M v v v SOSIAALIPALVELUT lasten päivähoito vanhainkodit kotipalvelut palveluasuminen (arvio) TERVEYSPALVELUT erikoissairaanhoito perusterveydenhuolto KOULUTUSPALVELUT esiopetus perusopetus lukiokoulutus ammatillinen koulutus ammattikorkeakoulut Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö Osasto pp.kk.vvvv 9

10 Osasto pp.kk.vvvv 10

11 Osasto pp.kk.vvvv 11

12 Osasto pp.kk.vvvv 12

13 pp.kk.vvvv Osasto Väestönmuutos Kuntarajat: Tilastokeskus Karttakuva Jaana Halonen/Kuntaliitto Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Muutos henkilöä Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste Kuva: Suomen Kuntaliitto Positiivisen väestönkehityksen kunnissa väkimäärä lisääntyy ennusteen mukaan yhteensä noin henkilöllä. Väestöään menettävissä kunnissa väkimäärä puolestaan vähenee ajanjaksolla yhteensä noin henkilöllä. Koko maan väestönkasvu olisi tällöin noin henkilöä.

14 Kunta-alan työntekijät ja eläkepoistuma aloittain vuosina työntekijöitä työntekijöitä ,3 % ,5 % 70,2 % ,7 % ,7 % Yleinen Tekninen Terveys Sosiaali Sivistys 0 Vakuutetut yht (v.2008) Eläköityviä yht eli 63,2 % (3,2 % /vuosi) Lähde: Keva Osasto pp.kk.vvvv 14

15 +6,0 % Bruttokansantuotteen kasvu vuosikymmenten keskiarvoina (1950-luvulta 2020-luvun loppuun) +5,0 +4,0 +3,0 +2,0 +1,0 0, aika 2030 Lähde: Pohjola, Matti (2011). Kriisistä hitaan talouskasvun aikaan. s Kansantaloudellinen aikakauskirja 3/2011. Osasto pp.kk.vvvv 15

16 40,0 vero% 30,0 20,0 10,0 Kuntien näkymä olettaen, että kunnat sopeuttavat Jos tasapainotetaan velalla... 19,7 19,8 19,8 19,8 19,8 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 0,0 20, vuosi ,9 7,1 15,9 29,8 0,0 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 mrd 100,0 nettovelka 120,0 Sopeutus toimintakatteesta: v % (n. 0,5 mrd. ) v % (n. 0,5 mrd. ) v % (n. 0,25 mrd. ) v % (n. 0,25 mrd. ) Vanhusrakenteesta otetaan huomioon 20 % 54,0 Lähde: Julkaisematon kuntauudistusselvitys 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 Osasto pp.kk.vvvv 16

17 Kumulat. bruttoinvestoinnit eur/asukas Kumulatiiviset bruttoinvestoinnit /asukas (0,0384) Sekä asukasluvultaan taantuvissa että kasvavissa kunnissa investoidaan suunnilleen saman verran asukasta kohden ,0 % -30,0 % -20,0 % -10,0 % 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 60,0 % 70,0 % Asukasluvun muutos Eero Laesterä Lähde: Julkaisematon kuntauudistusselvitys Osasto pp.kk.vvvv 17

18 40,0 vero% 30,0 20,0 10,0 Kuntien näkymä oletuksella, että kunnat sopeuttavat Jos tasapainotetaan veroprosentilla 22,6 23,2 24,1 19,7 20,3 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 mrd 100,0 nettovelka 120, vuosi ,9 6,6 Sopeutus toimintakatteesta: v % (n. 0,5 mrd. ) v % (n. 0,5 mrd. ) v % (n. 0,25 mrd. ) v % (n. 0,25 mrd. ) Vanhusrakenteesta otetaan huomioon 20 % 8,2 8,6 10,5 Velkatasapainotarkastelu Lähde: Julkaisematon kuntauudistusselvitys 0,0 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 Osasto pp.kk.vvvv 18

19 Valtionosuuksien kasvupaine, vaikka kunnat sopeuttavat 15,5 mrd 10,0 12,3 15,5 mrd 10,0 5,0 7,4 7,9 8,8 5,0 0, ,0 Lähde: Julkaisematon kuntauudistusselvitys Osasto pp.kk.vvvv 19

20 Keskeisiä johtopäätöksiä ja kuntatyyppejä vuosille Talousvaikeudet koko kuntakenttään (erityisesti 2020-luvulla) Ainakin kolmannes kunnista suurissa vaikeuksissa jo vuonna 2020 Edellyttää kunnilta kovaa sopeuttamista (= saneeraamista) Kuntien väliset erot kasvavat ja kuntien keskinäinen lojaalisuus heikkenee (mm. VOS) 1. Vaikeutuvan talouskehityksen kunnat Tällä hetkellä melko vakaan talouden kunnat Tällä hetkellä jo vaikeuksissa olevat kunnat Nykyiset kunnat (Osa kunnista kuuluu useampaan ryhmään) 5. VOS-riippuvaiset kunnat (yli 50 % nettomenoista) Taloustasapainon säilyttävät kunnat Ahdinkoon ajautuneet / ajautuvat kunnat 2. Kasvavien kaupunkiseutujen kunnat Sijainnistaan hyötyvät kehyskunnat Heikkenevän talouden keskuskunnat 3. Toimintaansa jo sopeuttaneet kunnat Sopeuttamiskykyään heikentäneet kunnat Sopeuttamiskyvyn lähes menettäneet kunnat 4. Kuntaliitoskunnat Hyvän kehityspotentiaalin kunnat Heikon kehityspotentiaalin kunnat Lähde: Julkaisematon kuntauudistusselvitys Osasto pp.kk.vvvv 20

21 Kuntauudistuksen organisointi Kuntarakenneuudistusta ohjaa poliittinen seurantaryhmä, pj on kansanedustaja Maarit Felt- Ranta ja jäsenet ovat hallituspuolueiden eduskuntaryhmien nimeämiä. Toimikausi on Lisäksi kuntauudistusta ohjaa koko hallituskauden poliittinen ohjausryhmä, pj. on vs Anna-Kaisa Ikonen ja jäsenet ovat eri ministeriöiden valtiosihteereitä. Kuntauudistuksen projektipäälliköksi kutsuttiin filosofian tohtori Arto Koski. Projektipäällikkö toimii kuntauudistuksen koordinoijana ja vastaa yhteistoiminnassa rakennetyöryhmän kanssa uudistuksen virkamiesvalmistelusta. Osasto pp.kk.vvvv 21

22 Kunnan talous -työryhmän toimeksianto Tehtävänä: Arvioida kunnan talouden ohjausta ja tasapainotusta koskevien kuntalain säännösten mahdollisia kiireellisiä muutostarpeita > ehdotukset HE-muotoon > mahdolliset muutokset voimaan Laatia hallitusohjelman linjaukset huomioon ottaen ehdotus kuntalain säännöksiksi, jotka koskevat kunnan talouden ohjausta yhteistoiminnan taloutta ja konsernin ohjausta sekä hallinnon ja talouden tarkastusta > kuntalain kokonaisuudistusta varten Jäsenet eri ministeriöistä ja Suomen Kuntaliitosta, projektipäällikkö pysyväksi asiantuntijaksi Toimikausi vuoden 2011 loppuun Osasto pp.kk.vvvv 22

23 Kuntien tehtävien arviointi-työryhmä Valtiovarainministeriö asetti työryhmän jäsentä (pj valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen) Työryhmän työ kestää saakka Ensimmäinen työvaihe ( ) - Laatii kartoituksen kuntien tehtävistä - Tekee ehdotuksen kuntien uusien tehtävien kustannus- ja vaikutusarvioinnin kehittämisestä Toinen työvaihe ( ) - Arvioi, mitkä ovat kuntauudistuksessa syntyvien uusien kuntien tehtävät - Arvioi tehtävien jakoa kunta-valtiosuhteessa - Uudelleen arvioi valtion ja kuntien tehtävien vähentämistä suhteessa käytettävissä oleviin voimavaroihin -Arvioi ja tekee ehdotukset valtion kuntiin kohdistamasta ohjauksesta Osasto pp.kk.vvvv 23

24 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevan lainsäädännön uudistaminen Peruslinjauksia valmistelevan työryhmän loppuraportti ( ) Kolme vaihtoehtoista kuntamallia: 1. Yksitasoinen kuntamalli, jossa kuntia olisi alle 20. (Kuntamäärä vähenisi yli 300:lla) 2. Kaksitasoinen kuntamalli, jossa kuntia olisi noin (Kuntamäärä vähenisi yli 270:lla) 3. Kaksitasoinen kunta- ja aluemalli, jos kuntamäärä on huomattavasti suurempi kuin 50. (Sote-palveluiden järjestämisvastuu siirrettään alueille) 1) Alle 20 kuntaa 2) kuntaa Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2011:7 Osasto pp.kk.vvvv 24

25 Uudet kunnat 2015 Lisätietoa kuntauudistuksesta ja taustamateriaalia: Osasto pp.kk.vvvv 25