Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi

Transkriptio

1 Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi

2 Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina indeksi 80 indeksi lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Talous kiristyy 70 Hoivatarve kasvaa lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisvaiheessa oli edullinen huoltosuhde Eläköityminen vauhdittuu vuosi 0

3 Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itse vastaamaan peruspalveluista (pl. vaativa erikoissairaanhoito ja vaativa sosiaalihuolto). Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen.

4 Kuntauudistus koskee jokaista kuntaa Selvitetään kullekin alueelle tarkoituksenmukainen kunta- ja palvelurakenne. Kuntarakenteen eheytyessä ja vahvistuessa tarve kuntien välisille yhteistoimintarakenteille vähenee, mikä selkiyttää ja yksinkertaistaa hallintoa sekä vahvistaa paikallista demokratiaa.

5 Kuntajakolaki (1698/2009) 2 Kuntajaon kehittämisen tavoitteet Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta.

6 Kuntauudistuksen selvityksen tarkastelunäkökulmat 1. Palvelutarpeiden kehitystarkastelu Erityisalueet (esim. kieliolosuhteet) ja kuntaliitosten edellytysten tarkastelu 5. Palveluiden järjestämisalueet (esim. SOTE) Uudet vahvat kunnat (~elinvoimaiset ja toimintakykyiset kunnat) 4. Työssäkäyntialueet ja asiointialueet 2. Kuntatalouden kehitystarkastelu Asumisen ja yhdyskuntarakenteen kehitystarkastelu

7 Kuntauudistuksen aikataulusuunnitelma Asiantuntijakuulemiset Lakiesityksen Hallituksen laatiminen esitys Lakiesitys EK:ssa Kunnallishallinnon rakennelaki Kunnallishallinnon rakenne -työryhmä (Ministeri Tölli) Kunnallishallinnon rakenne -työryhmä (Ministeri Virkkunen) Selvitys ja ehdotus kriteereistä Kuntakuulemiset Kriteerien vahvistaminen Uutta kuntarakennetta koskevat ratkaisut VALMISTELUVAIHE PÄÄTÖKSENTEKOVAIHE 7

8 Kestävyysvaje on myös kuntien ongelma - ikääntymisestä aiheutuvista julkisten menojen nousupaineista noin puolet kohdistuu pääosin kuntien järjestämisvastuulla oleviin hoito- ja hoivapalveluihin Kuntatalouden "kestävyyslaskelma" vuoteen 2030 (kuntien verotulot, valtionosuudet sekä kulutusmenot ja investoinnit ) muutos edellisvuodesta, mrd. euroa (käyvin hinnoin) 3 3 2,5 2, ,5 1 0,5 0 0,9 0,0 0,4-0,1 0,2 1,3 0,4 0,3 0,6 0,6 0,2 0,2 0,0-0,2 0,5 0,6 1,0 0,5 0,8 1,0 1,2 1,0 0,5 0,1 0,7 0,9 0,4 0,7 0,5 0,3 0,7 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,5 0,4 0,4 0,4 0,4 0,5 0,5 0,7 0,8 0,8 0,8 0,9 0,9 0,9 1,0 1,1 1,1 1,1 1,2 1,2 1,2 1,3 1,3 1,4 0,6 1,5 1 0,5 0-0, ,5 Verotulot Valtionosuudet Kulutusmenot+investoinnit Lähde: Tllastokeskus, VM 8

9

10

11

12 Väestönmuutos Kuntarajat: Tilastokeskus Karttakuva Jaana Halonen/Kuntaliitto Muutos henkilöä Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste Kuva: Suomen Kuntaliitto Positiivisen väestönkehityksen kunnissa väkimäärä lisääntyy ennusteen mukaan yhteensä noin henkilöllä. Väestöään menettävissä kunnissa väkimäärä puolestaan vähenee ajanjaksolla yhteensä noin henkilöllä. Koko maan väestönkasvu olisi tällöin noin henkilöä.

13 Kunnissa työntekijää Vuoteen 2020 mennessä joka kolmas kuntatyöntekijä eläköityy Väestön ikääntyminen lisää palvelutarvetta: kuntiin pitäisi palkata työntekijää lisää vuoteen 2020 mennessä, lisää vuoteen 2030 mennessä > toimintatapoja on uudistettava

14 Julkisten hankintojen merkitys kasvaa Kuntasektorin hankintojen arvo mrd. euroa Vuosittain tarjouskilpailua Hankintoja tekee yksikköä Painopiste siirtymässä tavarasta laajoihin palveluhankintoihin Kuntien syytä pohtia palvelustrategiaa

15 Kuntatuottavuus ja kustannuslaskenta Palveluiden kustannusten ja laadun vertailua sekä läpinäkyvyyttä kehitetään. Valtion eri toimijat, kunnat ja työmarkkinajärjestöt toteuttavat kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämiskampanjan. Luodaan yhteinen tietopohja laadun ja vaikuttavuuden edistämiseksi palveluita arvioitaessa. Kuntien kustannuslaskentaa kehitetään todellisten yksikkökustannusten arvioimiseksi ja avaamiseksi asiakkaille, palveluiden kehittämiseksi ja kustannustietoisuuden lisäämiseksi. (Kataisen hallituksen ohjelma)

16 Mitä iloa kuntien välisestä kilpailusta? Terve kilpailu: kunnat pyrkivät järjestämään hyvät palvelut, mutta pitämään verot ja taksat kurissa Epäterve kilpailu: naapurikunnat kilpailevat veropohjasta (asukkaat, yritykset) tai pohjaavat oman vetovoimansa naapurikunnan järjestämiin ja rahoittamiin palveluihin

17 Uudet kunnat 2015 Lisätietoa kuntauudistuksesta ja taustamateriaalia: