Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula

Transkriptio

1 Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula Kari Prättälä

2 Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itse vastaamaan peruspalveluista Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki. Järjestämislain ja muiden sektorilakien valmistelu sovitetaan yhteen valtakunnalliseen kuntauudistukseen sekä aikataulullisesti että sisällöllisesti. Henkilöstön asema muutosprosesseissa turvataan nykylainsäädännön tasoisena Selvitetään kullekin alueelle tarkoituksenmukainen kunta- ja palvelurakenne» uudistus koskee siis yhtä lailla maaseutua kuin kaupunkiseutuja Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan kuntalain kokonaisuudistukselle Kari Prättälä

3 Hallitusohjelma 2011 Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen Kari Prättälä

4 Kuntaliiton linjaukset Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina tarvitaan kokoava rakenneuudistus. Kunnilla tulee olla siinä prosessissa keskeinen rooli. 2. Uudistuksen lähtökohtana on alueelliset erot huomioon ottava vahvan peruskunnan malli 7. Uudistusta ohjataan lainsäädännöllä Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi 3. Uudistuksen keskiössä on kaupunkiseutujen rakenteellinen yhtenäisyys 6. Kuntia ja piirikuntia muodostettaessa pyritään aluejaotuksiin, joilla turvataan väestön kielelliset oikeudet 5. Uudistus edellyttää lähidemokratian kehittämistä 4. Muilla alueilla vaihtoehtoina ovat vahva peruskunta tai laajan alueen piirikunta Kari Prättälä

5 Rakenneryhmän aikataulu Rakenneryhmä valmistelee raportin tammikuun loppuun mennessä Ministeri Virkkunen päättää raportin julkistamisajankohdasta helmikuun alkupuoli Kuntakierros alkaa helmikuun puolessa välissä ja jatkuu maaliskuulle Kari Prättälä

6 Kuntauudistuksen tarkastelunäkökulmat 1. Palvelutarpeiden kehitystarkastelu Erityisalueet (esim. kieliolosuhteet) ja kuntaliitosten edellytysten tarkastelu 5. Palveluiden järjestämisalueet (esim. SOTE) Uudet vahvat kunnat (~elinvoimaiset ja toimintakykyiset kunnat) 4. Työssäkäyntialueet ja asiointialueet 2. Kuntatalouden kehitystarkastelu Asumisen ja yhdyskuntarakenteen kehitystarkastelu Kari Prättälä

7 VM:Kuntarakenneselvityksen alustava runko 1. Uudistuksen lähtökohdat 2. Aikaisemmat kuntauudistukset 3. Kuntauudistuksen juridiset reunaehdot 4. Tarkastelunäkökulmat ja muuttujat 5. Alueellinen tarkastelu vahvojen kuntien määrittämiseksi 6. Vahvojen kuntien kriteerien arviointia 7. Uudistuksen ohjaaminen ja toteuttaminen Kari Prättälä 7

8 Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina indeksi 80 indeksi lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Talous kiristyy 70 Hoivatarve kasvaa lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisvaiheessa oli edullinen huoltosuhde Eläköityminen vauhdittuu vuosi 0 JulkICT

9 Väestönmuutos maakunnittain, prosentteina 2 % 15,0 % 1 % 5,0 % % -5,0 % 1-1 % Uusimaa Pirkanmaa Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Koko maa Päijät-Häme Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lappi Satakunta Kymenlaakso Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kainuu Etelä-Karjala Etelä-Savo VM/Kunta, Tilastokeskuksen väestöennuste JulkICT

10 Väestötekijöiden vaikutus peruspalvelujen kysyntään Suomessa (indeksi 2010 = 100) Menoerä v M v v v SOSIAALIPALVELUT lasten päivähoito vanhainkodit kotipalvelut palveluasuminen (arvio) TERVEYSPALVELUT erikoissairaanhoito perusterveydenhuolto KOULUTUSPALVELUT esiopetus perusopetus lukiokoulutus ammatillinen koulutus ammattikorkeakoulut Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö JulkICT

11 4 vero% Kuntien näkymä olettaen, että kunnat sopeuttavat Jos tasapainotetaan velalla... 19,7 19,8 19,8 19,8 19, vuosi ,9 7,1 15,9 29, mrd 10 nettovelka 12 Sopeutus toimintakatteesta: v % (n. 0,5 mrd. ) v % (n. 0,5 mrd. ) v % (n. 0,25 mrd. ) v % (n. 0,25 mrd. ) Vanhusrakenteesta otetaan huomioon 20 % 54, Ennakkotieto kuntarakenneselvityksen talousanalyysista JulkICT

12 Kuntien näkymä oletuksella, että kunnat sopeuttavat 4 vero% 3 Jos tasapainotetaan veroprosentilla 2 22,6 23,2 24,1 19,7 20, mrd 10 nettovelka vuosi ,9 6,6 Sopeutus toimintakatteesta: v % (n. 0,5 mrd. ) v % (n. 0,5 mrd. ) v % (n. 0,25 mrd. ) v % (n. 0,25 mrd. ) Vanhusrakenteesta otetaan huomioon 20 % 8,2 8,6 10,5 Velkatasapainotarkastelu Ennakkotieto kuntarakenneselvityksen talousanalyysista JulkICT

13 Valtionosuuksien kasvupaine, vaikka kunnat sopeuttavat 15,5 mrd 1 12,3 15,5 mrd 1 5,0 7,4 7,9 8,8 5, JulkICT

14 Kuntien tehtävät -työryhmä Laatii kartoituksen kuntien tehtävistä 2012 loppuun mennessä (+ kustannusja vaikuttavuusarvioinnin kehittäminen). Toisessa vaiheessa työryhmä arvioi, mitkä ovat uusien kuntauudistuksella luotujen kuntien tehtävät. Pj valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen, jäsenet ministeriöistä ja kuntakentältä. JulkICT

15 Uudet kunnat 2015 PARAS-laista rakennelakiin Elinvoimaiset kunnat Valtionosuusuudistus Selkeämpi ja kannustavampi Kuntalain uudistus Johtaminen, hallinto, demokratia ja talous JulkICT

16 Kuntien uudistuva rooli rakenneuudistuksessa? Nykylinja Viivytystaistelu rakenneuudistuksessa Jatkuvat rakenneuudistuksen paineet Tehtävien vähentäminen siirtäminen muille organisaatioille Uudet kunnat Rakenteiden uudistaminen Keskittyminen toimintatapojen uudistamiseen Kuntien laaja vastuu hyvinvointipalveluista ja alueen kehityksestä Kari Prättälä