Ajankohtaista kuntauudistuksesta. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Vantaan Yrittäjät

Transkriptio

1 Ajankohtaista kuntauudistuksesta Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Vantaan Yrittäjät

2 Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Hallitusohjelma asettaa vahvoille peruskunnille ja kuntarakenteen kehittämiselle seuraavat reunaehdot: Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista Vahva peruskunta on riittävän suuri vastatakseen itsenäisesti peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön Vahva peruskunta voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen

3 Kuntauudistuksen ytimessä on kolme isoa kysymystä, joista kaikkien suomalaisten tulisi käydä vakavaa keskustelua: Kuinka suomalainen hyvinvointiyhteiskunta selviytyy ja 2030-luvuilla? Kuinka kuntaperusteinen järjestelmä kestää ja 2030-luvulla? Kuinka paljon joudumme siirtämään ylimääräistä talouden taakkaa pienten ikäluokkien harteille ja 2030-luvulla?

4 Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina indeksi 80 indeksi lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Talous kiristyy lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisvaiheessa oli edullinen huoltosuhde Eläköityminen vauhdittuu Hoivatarve kasvaa vuosi 0

5 Kuntien ulkoiset menot ja hankinnat , mrd 45,00 40,00 42,56 35,00 37,42 38,43 30,00 25,00 25,30 26,96 27,47 28,31 29,64 31,11 32,92 34,36 20,00 15,00 10,00 5,00 8,50 9,30 9,74 10,36 10,93 11,38 12,25 13,08 14,65 15,18 16,97 0, Hankinnat yhteensä, mrd Ulkoiset menot yhteensä, mrd

6 18,00 Kuntien hankinnat , mrd 16,00 16,97 14,00 14,65 15,18 12,00 10,00 8,00 6,00 8,50 6,00 9,30 6,61 9,74 7,02 10,36 7,41 10,93 7,93 11,38 8,38 12,25 8,99 13,08 9,63 10,80 11,50 12,37 4,00 2,00 2,50 2,69 2,72 2,94 3,01 3,01 3,26 3,46 3,85 3,68 4,60 0, Käyttötaloushankinnat, mrd Investointihankinnat, mrd Hankinnat yhteensä, mrd

7 Kuntien palvelustrategiat Strategiset linjaukset kunnan palvelujen kehittämisestä ja järjestämisestä pitkällä aikavälillä (esim. 10 vuotta) Palvelumarkkinoiden kehittymisen tueksi Kantaa mm. siihen, missä määrin palvelut järjestetään omana toimintana, yhteistyössä toisten kuntien kanssa tai ostamalla yksityisiltä palveluntuottajilta Laatimisesta ja sisällöstä päättävät kunnat, mutta kumppanuuteen ja avoimuuteen perustuva johdonmukainen palvelustrategia tukee myös yritystoiminnan pitkäjänteistä kehittämistä Kehittämistarvetta sisällön ja toimintakäytäntöjen osalta edelleen ennakointi ja toimintaympäristön analyysi palvelustrategian laadinta ja päätöksenteko prosessina (eri toimijoiden osallistuminen/kuuleminen) palvelustrategioiden toteutettavuus ja toimeenpano

8 Metropolialueen merkitys ja hallitusohjelma Alue kansallisesti ja kansantaloudellisesti merkittävä - yhteistyön historia pitkä, mutta tulevaisuus haasteellinen Segregaatio, maahanmuutto, palvelut, kilpailukyvyn turvaaminen, elinkeinopolitiikka, kansainvälistyminen, yhdyskuntarakenne, asuminen jne. Hallitusohjelman mukaan metropolipolitiikkaa jatketaan ja lujitetaan tavoitteena vahvistaa seudun kansainvälistä kilpailukykyä ja tasapainoista kehitystä Metropolipolitiikka on paljon muutakin kuin hallintoa, mutta alueen toimivuuden kannalta yhteistyön sisältö ja päätöksentekorakenteet vaativat kehittämistä Lukuisia selvityksiä mm. Metropolin hyvinvointi (Hautamäki), Kaksiportainen seutuhallinto, Helsinki-Vantaa- yhdistymisen edut ja haitat, Uudenmaanliiton rakenneselvitys, Metropolihallinto (TaY), VATT ja Valtioneuvoston selonteko jne... Hallitusohjelmassa todetaan, että kilpailukyvyn kannalta kunta- ja palvelurakenneratkaisujen merkitys korostuu metropolialueella ja lisäksi selvitetään tarve metropolialuetta koskevalle erilliselle laille 8

9 Uusimaa: Helsingin työssäkäyntialue Espoosta Helsinkiin 37,4% Järvenpäästä Helsinkiin 28,7% Vantaalle 13,0% Kauniaisista Helsinkiin 38,5% Espooseen 27,5% Keravalta Helsinkiin 32,2% Vantaalle 17,0% Kirkkonummelta Helsinkiin 27,7% Espooseen 27,1% Nurmijärveltä Helsinkiin 27,9% Vantaalle 15,6% Pornaisista Helsinkiin 24,1% Vantaalle 13,4% Sipoosta Helsinkiin 33,3% Vantaalle 13,5% Tuusulasta Helsinkiin 28,2% Vantaalle 17,1% Vantaalta Helsinkiin 40,5% Raasepori Karkkila 9,8% Hyvinkää Mäntsälä Pukkila Myrskylä 9,9% 9,9% 17,7% 15,2% Askola 10,8% Nummi-Pusula 9,9% 13,0% Järvenpää 31,2% 11,1% Nurmijärvi 28,7% Pornainen 9,6% 12,7% Tuusula 13,4% Vihti Kerava 24,1% 12,2% 27,9% 15,6% 17,1% 32,2% Porvoo 17,2% 17,0% 28,2% 19,9% 13,5% 15,6% 10,6% Vantaa Sipoo 25,9% Lohja 40,5% Karjalohja 9,8% 33,3% 20,2% Kauniainen 19,4% 9,6% 13,5% Helsinki Siuntio 37,4% 27,1% Espoo Kirkkonummi 13,7% 9,5% Inkoo 15,2% 27,7% 14,9% Lapinjärvi Loviisa 12,1% Helsingin työssäkäyntialueeseen kuuluvat myös Kanta-Hämeen maakunnasta Riihimäki (pendelöi 12,6 %:lla Helsinkiin) sekä Loppi ja Hausjärvi (molemmat Riihimäen kautta). Myrskylä kuuluu Helsingin työssäkäyntialueeseen Porvoon kautta. Hanko

10 Metropolialueen osuus kansallisesta kokonaismäärästä väestö 2010 työpaikat 2008 korkeastikoulutetut 2009 bkt % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % Helsinki Espoo Vantaa Hyvinkää Nurmijärvi Järvenpää Tuusula Kirkkonummi Kerava Vihti Mäntsälä Sipoo Kauniainen Pornainen Helsingin seutukunta Lähde:TIlastokeskus

11 Metropolialueen väestön kehitys (2000=100) 125 Kirkkonummi 120 Pornainen Nurmijärvi Mäntsälä Vihti Tuusula Espoo Kerava Vantaa Järvenpää 100 Hyvinkää Helsinki 95 Sipoo KOKO MAA 90 Kauniainen Sipoon osakuntaliitosta ei ole huomioitu aikasarjassa Lähde:TIlastokeskus

12 50,0 % Uudenmaan kuntien väestönmuutos ,0 % 46,4 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 20,3 % 22,2 % 10,3 % 14,8 % 34,2 % 15,5 % 23,5 % 13,6 % 10,6 % 26,4 % 35,4 % 10,4 % 16,3 % 11,3 % 13,6 % 33,3 % 11,0 % 23,5 % 35,5 % 16,0 % 15,3 % 10,0 % 33,9 % 21,8 % 21,2 % 30,8 % 0,0 % -1,2 % -10,0 % Askola Espoo Hanko Helsinki Hyvinkää Inkoo Järvenpää Karjalohja Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi Lapinjärvi Lohja Loviisa Myrskylä Mäntsälä Nummi-Pusula Nurmijärvi Pornainen Porvoo Pukkila Raasepori Sipoo Siuntio Tuusula Vantaa Vihti 12

13 Metropolialueperuste Helsingin metropolialueen kuntien tulee selvittää yhdistymistä alueilla, joilla on merkittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve yhteisen keskustaajaman ja sen kasvupaineen vuoksi ja jotka muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden sekä ovat perusteltuja alueen kokonaisuuden kannalta metropolialueen kunnat täsmentyvät metropoliselvityksen aikana Esiselvitys käynnissä, 6 selvityshenkilöä metropolialueen kuntien tulee osallistua yhdistymisselvityksiin alueen ulkopuolisten kuntien kanssa, jos se on tarpeen toiminnallisen kokonaisuuden muodostamiseksi metropoliselvityksen perusteella metropolialueen kuntiin ei sovelleta poikkeusperusteita (4 f ) Metropolialuetta koskevat myös palvelu- ja talousperusteet Vastaavat perusteet myös metropoliselvityksen toimeksiannossa

14 Kuntajakoalueet ja metropolihallintomallit Tavoitteet Selvityshenkilöiden päätehtävä on selvittää ja tehdä ehdotukset 1. alueen tulevista kuntajakoselvitysalueista sekä 2. vaihtoehtoisista malleista metropolihallinnoksi Yhteensovitus Metropolihallintomallit Vuorovaikutus kuntien kanssa Sidosryhmien kuulemiset Kuntajakoselvitysalue-vaihtoehtojen työstäminen Kuntajakoselvitysalueet Esitys Vuorovaikutus kuntien kanssa Sidosryhmien kuulemiset Metropolihallintomallien työstäminen Kuntajakoselvitysalueiden ja metropolihallintomallien kokonaisesitys Vaikutusten arviointi

15 Kuntauudistus on kokonaisuus Rakennelaki, rahoitusjärjestelmän uudistus, kuntalain kokonaisuudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki ja kuntien tehtävien arviointi. Näiden kaikkien tulee tukea toisiaan ja varmistaa tulevaisuuden kannalta riittävän vahvat ja elinvoimaiset kunnat. Uudistus valmistellaan aikataulullisesti siten, että kokonaisuuden pääpiirteet ovat tiedossa rakennelain astuessa voimaan Kuntalain kokonaisuudistuksen yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota lähidemokratian kehittämiseen. Arvioidaan ja mahdollistetaan esimerkiksi kunnanosahallintoratkaisut. Valtionosuusuudistuksessa selkeytetään valtionosuusjärjestelmän laskentaperusteita, parannetaan järjestelmän kannustavuutta ja poistetaan rahoitusjärjestelmästä kuntien yhdistymisen esteitä. Osasto 15 pp.kk. vvvv

16 Kuntauudistuksen eteneminen Rakennelakiehdotus kunnissa lausunnoilla saakka Hallituksen esitys eduskuntaan keväällä Kunnille yhdistymisavustusta ja muutoksen tukea, mikäli yhdistymispäätös tehty mennessä Hallitus arvio kuntauudistuksen etenemistä loppuvuodesta 2013 Kunnille, jotka eivät täytä rakennelain kriteereitä tai eivät ole tehneet tarvittavia päätöksiä, varaudutaan asettamaan valtion erityisselvittäjät. Osasto 16 pp.kk. vvvv