Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden näkymiä

Transkriptio

1 Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden näkymiä Hyvinvointi- ja terveyspäivät Laura Räty sosiaali- ja terveysministeri

2 2

3 indeksi 80 Talous haastaa sopeutumaan indeksi lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Talous kiristyy lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisvaiheessa oli hyvin edullinen huoltosuhde Eläköityminen lisääntyy Hoivatarve kasvaa vuosi

4 Toimintaympäristö muutoksessa Maailma on yhä globaalimpi ja keskinäisriippuvampi, samalla geopoliittinen vastakkainasettelu lisääntyy Talous on supistunut, työmarkkinoilla globalisaatio ja rakennemuutos Osaaminen, luovuus ja innovaatio sekä tiedon ja teknologian hyödyntäminen nousussa, kilpailu korkean tuottavuuden työpaikoista Ilmastomuutos on ratkaisematta ja kilpailu luonnonvaramarkkinoilla kiristyy Väestön polarisaatio lisää epävakautta ja kansan jakautumista eriarvoisiin, yhteiskuntarauha heikkenee. Ihmiset ovat pidempään toimintakykyisiä eliniän pidetessä, eläke- ja hoito- ja hoivamenot kasvavat ja rahoituspohja kapenee. Henkilöstön nopea eläköityminen haastaa palvelut. Valtion rooli muuttumassa mahdollistajaksi, puitteiden ja sääntöjen rakentaminen muiden yhteiskunnallisten toimijoiden toiminnalle, palvelujen tuottajasta hyvinvoinnin mahdollistajaksi (Ministeriöiden yhteinen toimintaympäristökuvaus 2014: 4

5 Terveyserot eri ammattiryhmien välillä ovat suuria 35-vuotiaan eliniän odotteen kehitys ammattiryhmittäin Remaining life years 50 Difference 2.2 years Women Difference in life expectancy 3.2 yrs Men Difference 6.0 years Difference 4.7 years Source: Valkonen et al

6 Investointi lapsiin kannattaa Heckman 2008 /suom. & muotoilu Perälä ym

7 Terveyssyiden vuoksi menetetään paljon työvuosia (menetetty potentiaalinen työpanos, htv) Lähde: Sairauksien aiheuttamat työpanosmenetykset. Kansanterveys 2008:1, Kiiskinen, Urpo. Kansanterveyslaitos

8 Työkyvyttömyyseläkkeen syyt (%) Mielenterveys- ja tuki-liikuntaelinten ongelmat yleisimpiä Kaikki työikäiset, jakauma vuoden lopussa, Kela

9 Vanhusten toimintakyky on parantunut 9

10 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa eriarvoisuuden vähentäminen henkilöstövoimavarojen kohdentaminen yhdenvertaisesti Vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja tarkoituksenmukainen ja tasapainoinen palvelukokonaisuus mahdollistetaan palvelujen toteutus uusilla tavoilla, muun muassa lähipalvelut Toteuttaa kustannustehokas ja vaikuttava palvelurakenne kustannuskehityksen tasapainottaminen palvelujen uudistaminen, vaikuttavuus ja laatu 10

11 Keinot uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi Mahdollisimman laaja sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio palvelukokonaisuus saman johdon ja budjetin alle ihmisten palvelutarpeet huomioidaan kokonaisuutena selkeä ja tehokas hallinto Vahva kansallinen ohjaus Asiakkaiden ja henkilöstön osallistaminen 11

12 Koulutus ja sote-uudistus Tulevat haasteet vaativat uudenlaista yhteistyötä palvelujärjestelmän ja korkeakoulujen kesken. Perustettavilla sote-alueilla osaltaan vastuu korkeakoulujen kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja työvoimatarpeen ennakoinnista. Sote-alueiden tulisi muodostaa yhteistyörakenteet alueen korkeakoulujen ja muiden asianomaisten tahojen kanssa. 12

13 Yliopistotasoinen terveyden tutkimus ja valtion rahoitus Tutkimusrahoituksen määrä on vähentynyt viime vuosina, mutta tutkimusrahoitus on edelleen merkittävä väline tutkimuksen edistämisessä. Tutkimusrahoituksen jako perustuu sosiaali- ja terveysministeriön määrittelemien painoalueiden ja tavoitteiden saavuttamiseen. Uusitussa rahanjakojärjestelmässä tavoitteena on parempi ohjausvaikutus ja rahoituksen tarkempi kohdentaminen sekä palvelujärjestelmän toimintaan kohdistuvan tutkimuksen vahvistaminen ja suomalaisessa väestössä ja palvelujärjestelmässä eritysten kysymysten tutkimuksen varmistaminen. 13

14 Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen tavoitteet 1) Edistää väestön terveyttä ja hyvinvointia terveydenhuollon palvelujärjestelmässä tehtävän korkeatasoisen ja vaikuttavan terveyden tutkimuksen kautta; 2) edistää terveydenhuollon laatua ja potilasturvallisuutta; 3) tuottaa uutta tietoa sekä huolehtia sen levittämisestä ja hyödyntämisestä terveydenhuollossa ja muualla yhteiskunnassa. 14

15 Yliopistotasoinen terveyden tutkimus ja soteuudistus Tutkimusrahoitusta koskevat säännökset on tarkoitus siirtää sote-järjestämislakiin. STM on perustamassa valtakunnallista arviointiryhmää syksyllä Ryhmän tehtävänä on arvioida tutkimuksen laatua sekä tavoitteiden ja painoalueiden toteutumista ja tehdä esitys seuraavan nelivuotiskauden rahanjaoksi ( ) sekä tehdä ehdotus seuraavan nelivuotiskauden painoalueiksi ja tavoitteiksi. 15

16 Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjauksen parantaminen Informaatio- ja normiohjauksen tueksi tarvitaan resurssiohjauksen voimistamista. Tuleva sosiaali ja terveydenhuollon palvelujen kustannusten hallintajärjestelmä on osa kansallisen ohjauksen vahvistamista. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiehdotuksen mukaiset uudet elimet ja menettelyt kehitetään palvelujärjestelmän kansallisen ohjauksen tueksi. Kansallisen ohjauksen tiukentamisessa ei ole tarkoitus mennä esimerkiksi 1970-luvulla koettuun yksityiskohtaisuuteen. 16

17 Lopuksi Hyvinvointi turvataan huolehtimalla talouskasvusta ja kaikkien mukanaolosta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä eriarvoisuuden vähentämisen tulee olla osa kaikkea päätöksentekoa, jotta voimme estää yhteiskunnan jakautumista. Jokaisella on oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ihmisarvoinen elämä turvataan kaikissa olosuhteissa. 17