Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma lähtökohdat ja ratkaisut Mikko Spolander Finanssineuvos, Vakausyksikön päällikkö

Transkriptio

1 Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma lähtökohdat ja ratkaisut Mikko Spolander Finanssineuvos, Vakausyksikön päällikkö

2 Talouden näkymät ovat haastavat Miten ratkaistaan talouden suhdanneongelma, Vientimarkkinoiden vaisu kasvu ja Euroopan velkasopeutus rakenneongelma, Talouden heikentynyt kilpailukyky ja viennin ongelmat Tuotannon rakennemuutos ja hidas tuottavuuden kasvu Väestön ikääntyminen ja työvoiman tarjonnan supistuminen ja saatetaan talous korkeaan tuottavuuteen, työllisyyteen ja arvonlisäykseen pohjautuvalle kasvuuralle, joka turvaa julkisen talouden rahoituksen pitkällä aikavälillä? 2

3 Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä 3

4 Odotettavissa vaisua kasvua 8 Kokonaistuotannon kasvu % Lähteet: Tilastokeskus, VM 4

5 Suomi menettänyt markkinaosuuksiaan maailmankaupassa 5

6 Teollisuuden osuus kokonaistuotannosta pienentynyt 6

7 Talouden kustannuskilpailukyky heikentynyt 140 Yksikkötyökustannukset, koko talous Indeksi, 1999 = Suomi Euroalue 120 Ruotsi Saksa Lähteet: Eurostat ja OECD

8 Kansantalous velkaantuu ulkomaille 8

9 Työllisyydessä muhii riskejä 9

10 Valtion ja kuntien talous itsepintaisesti alijäämäinen 10

11 Julkisen talouden velka kasvaa 11

12 Pitkällä aikavälillä 12

13 Väestö vanhenee ja huoltosuhde heikkenee 80 indeksi indeksi lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Talous kiristyy 70 Hoivatarve kasvaa lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisvaiheessa oli ennätyksellisen edullinen huoltosuhde Eläköityminen lisääntyy Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö vuosi 0 13

14 Työikäisen väestön supistuminen heikentää talouden kasvua 14

15 Terveys- ja hoivamenot kasvavat Menoerä v M v v v SOSIAALIPALVELUT lasten päivähoito vanhainkodit kotipalvelut palveluasuminen (arvio) TERVEYSPALVELUT erikoissairaanhoito perusterveydenhuolto KOULUTUSPALVELUT esiopetus perusopetus lukiokoulutus ammatillinen koulutus ammattikorkeakoulut Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö 15

16 Eläkemenot kasvavat 16 % BKT:sta Eläkemenot yhteensä Lähteet: Tilastokeskus, Valtiovarainministeriö. 16

17 Näiden tekijöiden vuoksi julkisen talouden rahoitus ei ole kestävällä pohjalla pitkällä aikavälillä Kestävyysvajearvioita Suomen Pankki (2012) 4,0 % ETLA (2013) 1,0 % - 2,5 % Komissio (2013) 6,2 % Valtiovarainministeriö (2013) 4,7 % 17

18 Miten kestävyysvaje saadaan kurottua Korkeampi työpanos umpeen? Toimet, jotka pidentävät työuria alusta ja lopusta Toimet, jotka alentavat työttömyyttä Korkeampi tuottavuus Toimet, jotka edesauttavat innovaatioita Välittömät sopeutustoimet Menoleikkaukset ja veronkorotukset Sosiaalivakuutusjärjestelmän uudistaminen Kannusteet jatkaa työuraa 18

19 Rakennepoliittinen ohjelma Tavoite: Kestävyysvajeen umpeen kurominen Keinot: Tehokkaammin ohjatut kunnat, tehokkaammin tuotetut julkiset palvelut Korkeampi työllisyys, pidemmät ja eheämmät työurat Nopeampi talouden kasvu, korkeampi tuotantopotentiaali Aikataulu: Ministeriöiden valmistelut mennessä Hallituksen käsittely marraskuun loppuun mennessä 19

20 Rakennepoliittinen ohjelma Ohjelman osatavoitteet Kestävyysvaikutus 1. Kuntatalous tasapainottuu -1,0 %-yks. 2. Julkisten palvelujen tuottavuus kasvaa ½ % vuodessa -1,4 %-yks. 3. Työurat pitenevät 2 vuotta -1,4 %-yks. 4. Rakenteellinen työttömyysaste alenee 1 %-yksikön -0,3 %-yks. 5. Talouden tuotantopotentiaali nousee 1½ % -0,6 %-yks. Yhteensä -4,7 %-yks. 20

21 1. Kuntatalouden tasapainottaminen Kuntien toimintamenot, mrd. euroa Kasvu Peruspalvelubudjetti 37,6 38,9 40,2 41,5 42,9 44,4 5,5 Vaihtoehto 37,6 38,9 39,8 40,7 41,5 42,4 3,5 Lähde: Peruspalvelubudjetti 2014, VM. Vaihtoehdossa kuntien toimintamenot 2 mrd. nyt arvioitua alemmat Tällöin hyvät edellytykset kuntatalouden tasapainottamiseksi Tasapainottuminen uskottavaksi kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentävillä uudistuksilla ja kuntien omilla toimilla ml. verotus. Koko kuntataloutta koskeva uusi ohjausmalli alijäämän poistamiseksi. Kuntalain uudistuksella yksittäisen kunnan ohjaus johdonmukaiseksi tämän kanssa. 21

22 2. Julkisten palveluiden tuottavuus kasvaa keskimäärin 0,5 % vuodessa Lähtökohta: Palvelutarpeen kasvun takia julkisten palvelujen tuottamiseen henkeä/v. Kun tuottavuus kasvaa 0,5 %/v.: Julkisten palvelujen tuottamiseen tarvitaan henkeä/v. Kunnista jäämässä eläkkeelle n henkeä/v. Tuottavuuden 0,5 %:in kasvu tarkoittaa tällöin, että palveluihin palkataan n henkeä/v. Sote- ja kuntauudistukset ja ICT avainasemassa tuottavuuden kasvun kannalta. 22

23 3. Työurat pitenevät 2 vuotta Työurien loppupäästä 1 ½ vuotta ja alkupäästä ½ vuotta Loppupää: keskimääräinen eläkkeellejäänti-ikä vähintään 62,4 vuotta Vuonna 2025 (nyt 60,9 vuotta) Alkupää: opintotukiajan keston rajoitus kustannusneutraalisti, hakijasuman purku, korkeakoulujen kannusteet, alempien korkeakoulututkintojen laajempi kelpoisuus Työuran katkokset: mm. kotihoidontuen ja vuorotteluvapaan uudistukset 23

24 4. Rakenteellinen työttömyysaste alenee 1 %-yksikön Työttömien aktivointi ja nopea työllistäminen: tehokkaammat työvoimapalvelut, karsitaan lausuntomenettelyä, tehdään työtarjouksia, ohjeet ja tavoitteet TE-toimistojen tulossopimuksiin Työnteon kannustavuuden lisääminen: työttömyysturvan ja asumistuen suojaosuudet, työttömyysetuuden ennakkomaksu Erityistoimia osatyökykyisille: sosiaalisten yritysten lainsäädännön uudistus, puitteet vaikeasti työllistyvien käyttöön julkisissa hankinnoissa 24

25 5. Tuotantopotentiaalin 1½ %:in nosto Pitkäaikainen maltillinen palkkaratkaisu Yritystukien uudistaminen ja EU:n rakennerahastojen tuen kohdistaminen (elinkeino & ympäristö), kilpailun edistäminen ICT (kansallinen palveluväylä) Investointilupamenettelyjen perkaus (mm. viranomaisten yhteistyö) 25

26 Kiitos mielenkiinnostanne! 26