Hyvinvointivaltio -- uusi normaali

Transkriptio

1 Hyvinvointivaltio -- uusi normaali Pieksämäen koulukunta Pieksämäki

2 % Väestö vanhenee ja huoltosuhde heikkenee suuri osa vaikutuksesta vielä tulematta 70 % 70 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti 60 % 50 % 50 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Eläköityminen lisääntyy Hoivatarve kasvaa 40 % 30 % Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö

3 Terveys- ja hoivamenot kasvavat voimakkaasti Kuntasektorin käyttökustannukset vuonna 2013 milj. euroa Koulutuspalvelut Lasten päivähoito ja esiopetus perusopetus lukiokoulutus ammatillinen koulutus Terveyspalvelut erikoissairaanhoito perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut vanhainkodit kotipalvelut palveluasuminen Yhteensä Lähteet: STM ja VM

4 Heikko kasvu finanssikriisin jälkeen syö julkisen talouden rahoituspohjaa

5 Kokonaistuotanto vaakalennossa jo 5 vuotta, 2008/2009 romahduksesta ei ole vielä läheskään toivuttu = ,6 %/v % % Tuotannon suhdannekuvaaja, trendi Tuotannon suhdannekuvaaja JOS kasvu v > sama kuin keskim. Lähde: Tilastokeskus

6 Suomi alisuoriutunut 2008 jälkeen

7 eikä syy ole pelkästään elektroniikassa

8 Vientihaaste: Maailmantalouden rakenteellinen muutos ei suosi Suomea

9 Viennin markkinaosuudesta menetetty reilu 25 %

10 Maailmankauppa hidastunut

11 kun globalisaatio pysähtyi ~2005

12 Julkisen talouden uusi normaali: pysyvä paine rajoittaa menoja

13 Hyvä uutinen: julkisen talouden velkaantuneisuuden kasvu pysähtyy 160 Julkisyhteisöjen velka Mrd. euroa (vasen asteikko) Suhteessa BKT:een, % (oikea asteikko) Lähde: Tilastokeskus, VM

14 Huono uutinen: velkaantuneisuus alkaa kasvaa uudelleen ensi vuosikymmenellä 90 % BKT:stä Lähteet: Tilastokeskus, VM Julkisyhteisöt perusura

15 Sipilän hallituksen talouspoliittinen ohjelma

16 Konsensusnäkemys (ennen Brexitiä ja Trumpia): Suomen talous kasvaa lähivuosina 1 %/v, myöhemmin ehkä 1½ %/v Potentiaalisen tuotannon kasvu ja sen osatekijät EU menetelmän mukaan, % Kokonaistuottavuus Pääomapanos Työpanos Potentiaalinen tuotanto Lähde: Tilastokeskus, VM

17 SOTE-menojen kasvupaine ja 3 mrd. euron säästötavoite

18 Miten 3 mrd. tehostamistavoite on asetettu? Kesällä 2013 Kataisen hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa sote-tuotannon tehostamistavoitteeksi asetettiin 0,5 % vuodessa luvulle mennessä säästöä olisi kertynyt nykyrahassa n. 3 mrd. euroa. Sipilän hallitus asetti saman tavoitteen vuoteen 2029 mennessä: Lyhyemmän aikavälin vuoksi tehostumistavoite 1,5 % vuodessa. STM:n some-mallin mukaan sote-menot kasvaisivat vuosina nimellisesti n. 4½ % vuodessa. Sote-menokasvu pitäisi siten painaa alle kolmeen prosenttiin vuodessa (4½ 1½ = 3). Säästö voi syntyä väestön pienemmästä palvelutarpeesta, toiminnan tehostumisesta, käyttäjämaksujen lisäämisestä tai palvelutarjonnan supistamisesta. Asetettu tavoite on erittäin kunnianhimoinen ja edellyttää, että koko uudistus viritetään säästöjen näkökulmasta oikein.

19 6 SOTE-menoja kasvattaa ikääntymisestä aiheutuva palvelutarve sekä tuotantokustannukset Ennakoitu sote-menojen nimellinen kasvu, % vuodessa Tuotantokustannusten ennakoitu kasvu (tuottavuus 0 %, nimellisansiot 3 %) Palvelutarpeen kasvu (väestön ikärakenteen aiheuttama paine) 3 mrd. tavoitteen mukainen kasvu

20 6 SOTE-tuotantokustannukset hajotettuna inflaatioon ja inflaation ylittävään palkkojen nousuun SOME-mallin ennakoima sote-menojen vuotuinen kasvu, % Reaalipalkat Inflaatio Palvelutarve 3 mrd. tavoitteen mukainen kasvu

21 Mrd. euroa Rahoituslaki ja 3 mrd. euron säästö 30,0 Nimellisten sote-menojen kehitys eri skenaarioissa Maakuntaindeksin ennuste 2,6 % (painot: ATI = 45 %, sotu-maksut = 15 %, KHI = 40%) 28,0 26,0 24,0 3 mrd. säästö nykyrahassa = nimellisesti n. 3,7 mrd. 22,0 20,0 18, Perusura: 1,5 % palvelutarve + 1 % reaalipalkat + 2 % inflaatio Lakiesitys (säästö 2,8 mrd.): Maakuntaindeksi + 1 % v ; + 0,5 % v Tavoiteura (3 mrd. säästötavoite): Maakuntaindeksi + 0,5 % v

22 3 mrd. euron SOTE-säästöt Rahoituslakiesityksessä SOTE-säästöt tingitty 2,8 mrd. euroon. Uudistuksen sivuvaikutuksena verotus kevenee n. 250 m. Julkisen talouden nettovahvistuminen parhaimmillaan 2½ mrd.? Lisäksi siirtymävaiheessa ehkä ½ mrd. euron kustannukset: Palkkaharmonisaatio, ICT, toimitilat yms. Suurin kysymysmerkki koskee kuitenkin toiminnan tehostumista: Missä määrin toimintaa voidaan tehostaa rahoitusta kiristämällä? Tiukka rahoituskehys on säästöjen toteutumisen välttämätön, mutta ei riittävä ehto?

23 Alueellisista eroista SOTE-menoissa

24 SOTE-menot per väestö maakunnittain v ja perusuran mukainen ennuste v euroa, 2014 hinnoin Lähde: STM

25 Sote-menot per väestö maakunnittain, perusuran mukainen reaalinen kasvu v Kasvukerroin ,4 1,35 1,3 1,25 1,2 1,15 Lähde: STM

26 Menojen tarvevakiointi Menot ja tarvevakioidut menot asukasta kohden v. 2014, euroa Menot Tarvevakioidut menot Erotus Tarvekerroin Koko maa ,00 Uusimaa ,88 Pohjanmaa ,98 Pirkanmaa ,98 Varsinais-Suomi ,99 Kanta-Häme ,01 Keski-Pohjanmaa ,03 Pohjois-Pohjanmaa ,04 Päijät-Häme ,05 Keski-Suomi ,05 Satakunta ,05 Etelä-Karjala ,07 Lappi ,08 Etelä-Pohjanmaa ,10 Kymenlaakso ,11 Pohjois-Karjala ,13 Pohjois-Savo ,14 Etelä-Savo ,17 Kainuu ,17

27 Erot halvimpaan maakuntaan tarvekorjatuissa sotemenoissa Tarvekorjatut sote-menot per asukas v ja erot halvimpaan maakuntaan Menot per asukas Ero, euroa Ero, % Lappi ,1 Pohjanmaa ,4 Uusimaa ,0 Keski-Pohjanmaa ,8 Satakunta ,7 Etelä-Savo ,6 Koko maa ,4 Varsinais-Suomi ,4 Kymenlaakso ,4 Pirkanmaa ,3 Kainuu ,2 Etelä-Pohjanmaa ,8 Kanta-Häme ,1 Pohjois-Savo ,6 Etelä-Karjala ,2 Pohjois-Karjala ,8 Keski-Suomi ,4 Päijät-Häme ,2 Pohjois-Pohjanmaa ,0

28 Laskelmien rajoitukset Tarvevakioinnissa käytetty THL:n tarvekerrointa kuntakohtaiset tiedot väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta, sairastavuudesta ja sosioekonomisesta asemasta Tarvevakiointi ei kuitenkaan huomio Alueiden välisiä olosuhde-eroja (väestötiheys, henkilöstön palkkataso jne.) Yksityisten palveluiden ja työterveyshuollon käyttöä Omaishoidon yleisyyden vaikutusta Vaikka em. tekijöitä voitaisiin huomioida, ei silti voida Erottaa yli- ja alilaatua kustannustehokkuudesta Poistaa tilastointivirheiden aiheuttama harhaa Laskelmat siis hyvin karkeita, eikä niiden avulla voi arvioida palvelutuotannon tehokkuutta

29 Rahoituslakiesitys

30 Rahoituslaki Valtion korvaus maakunnille SOTE-kustannuksista on laskennallinen, ei perustu toteutuneisiin menoihin. Tarvetekijöiden paino 89 %, asukasmäärien 10 % ja terveyden edistämisen 1 %. Laskennalliseen malliin siirrytään asteittain 2024 mennessä.

31 Säästötavoitteen toteutus rahoituslaissa 3 mrd. euron säästötavoite edellyttäisi, että nimellinen sote-menojen kasvu saadaan painettua perusuran arvioidusta 4,4 %:sta noin 2,9 %:iin. Tämä hidastaisi reaalimenojen kasvua noin 1,5 %-yksiköllä. Maakunnat saavat siksi jatkossa valtiolta vain osan kustannusten noususta. Korvaus perustuu keinotekoiseen maakuntaindeksiin. Painokertoimet: yleinen ansiotasoindeksi 0,45, kuluttajahintaindeksi on 0,40 ja maakuntatyönantajan sosiaaliturvamaksujen muutos 0,15. Maakuntaindeksin kasvuksi ennakoidaan 2,6 %. Vuosina maakunnat saavat indeksin nousu lisättynä 1 %-yksiköllä ja sen jälkeen indeksin nousu lisättynä 0,5 %-yksiköllä. Vuosina SOTE-menojen nimellinen kasvu olisi siten noin 3,6 % ja vuosina nimellinen kasvu olisi noin 3,1 %. Näillä luvuilla päädytään noin 2,8 mrd. euron säästöön koska laskennallinen nousupaine on 4,4 %.

32 Markus Sovala Ylijohtaja, osastopäällikkö Puh Lisätieto: Valtiovarainministeriön viestintä Mediapalvelunumero (arkisin 8 16)