Kuntauudistus ja tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut Valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen

Transkriptio

1 Kuntauudistus ja tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut 2012 Valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen

2 Mistä kuntauudistuksessa on kyse? Kuntauudistuksella vastataan tulevaisuuden toimintaympäristön koviin haasteisiin - kuten Paras-uudistuksessakin - mutta määrätietoisemmin, koska olemme 6 vuotta viisaampia ja 6 vuotta enemmän myöhässä. Sekin, että olemme 6 vuotta väsyneempiä Paraksen jäljiltä, on yksi realiteetti! Kuntaosasto / MM

3 Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itse vastaamaan peruspalveluista Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki. Järjestämislain ja muiden sektorilakien valmistelu sovitetaan yhteen valtakunnalliseen kuntauudistukseen sekä aikataulullisesti että sisällöllisesti. Henkilöstön asema muutosprosesseissa turvataan nykylainsäädännön tasoisena Selvitetään kullekin alueelle tarkoituksenmukainen kunta- ja palvelurakenne uudistus koskee siis yhtä lailla maaseutua kuin kaupunkiseutuja Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan kuntalain kokonaisuudistukselle Kuntaosasto / MM

4 Mitä kuntauudistuksessa syntyy? Uusia kuntia. Mikä uudistuksessa muuttuu? Kuntarakenne Kunnan tehtävät ja velvoitteet Rahoitus (valtionosuusuudistus!) Toimintamallit tuottavuus ja tuloksellisuus hyvien käytäntöjen hyödyntäminen toiminnan kustannusten ja laadun arviointi Johtaminen ja demokratia Virkajohdon ja poliittisen johtamisen selkeytys (vrt. pormestarimalli, päätoiminen kh:n puheenjohtajuus) Demokratiamallien kehittäminen, suora demokratia, vuorovaikutus, kunnanosahallinto tms. Valinnanvapaus ja kuntalaisten osallisuus laajemmin nähtynä Kuntaosasto / MM

5 6. Uudistetaan kuntarakenteita suunnitelmallisesti ja alueita kokonaisuuksina tarkastellen 5. Vahvistetaan kuntien elinvoimaa sekä ehkäistään yhdyskuntarakenteen hajautumista erityisesti kaupunkiseuduilla 1. Turvataan kuntapalvelut ja kansalaisten yhdenvertaisuus koko maassa Miksi valtakunnallinen kuntauudistus vuosina ? 4. Turvataan kuntapalveluiden rahoituspohjaa ja parannetaan julkisen talouden kestävyyttä 2. Kootaan kunta- ja palvelurakenteita yhteen ja varmistetaan niiden demokraattinen ohjaus 3. Luodaan pohja sosiaalija terveyspalveluiden ja muiden suurempaa väestöpohjaa edellyttävien palveluiden järjestämiselle Kuntaosasto / MM

6 Kuntauudistuksen aikataulusuunnitelma Kunnallishallinnon rakennetyöryhmä (Ministeri Tölli) Asiantuntijakuulemiset Kunnallishallinnon rakennetyöryhmä (Ministeri Virkkunen) Selvitys ja ehdotus kriteereistä Lakiesityksen Hallituksen laatiminen esitys Kuntakuulemiset Kriteerien vahvistaminen Lakiesitys EK:ssa Kunnallishallinnon rakennelaki Uutta kuntarakennetta koskevat ratkaisut VALMISTELUVAIHE PÄÄTÖKSENTEKOVAIHE Kuntaosasto / MM

7 indeksi 80 Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina indeksi lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Talous kiristyy 70 Hoivatarve kasvaa lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisvaiheessa oli hyvin edullinen huoltosuhde Eläköityminen lisääntyy Karpalonmäen nousu on juuri alkanut ja sitä kestää 20 vuotta! vuosi 0 Kuntaosasto / MM

8 Väestönmuutos maakunnittain, prosentteina 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % -5,0 % 1-10,0 % Uusimaa Pirkanmaa Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Koko maa Päijät-Häme Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lappi Satakunta Kymenlaakso Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kainuu Etelä-Karjala Etelä-Savo VM/Kunta, Tilastokeskuksen väestöennuste Kuntaosasto / MM

9 Pirkanmaa: kuntien väestönmuutos ,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % -10,0 % 1-20,0 % Vesilahti Lempäälä Ylöjärvi Pirkkala Nokia Kangasala Pälkäne Akaa Hämeenkyrö Tampere Orivesi Juupajoki Sastamala Ikaalinen Valkeakoski Urjala Punkalaidun Virrat Ruovesi Parkano Mänttä-Vilppula Kihniö Kuntaosasto / MM VM/Kunta, Tilastokeskuksen väestöennuste

10 Pirkanmaa: kuntien väestöllinen huoltosuhde 2010 ja 2030 Kunta Huoltosuhde 2010 Huoltosuhde 2030 Tampere 50,2 58,0 Vesilahti 66,0 67,2 Nokia 60,0 68,8 Pirkkala 59,4 69,1 Lempäälä 61,0 69,2 Ylöjärvi 61,9 71,6 Akaa* 63,5 73,3 Kangasala* 63,2 74,4 Hämeenkyrö 65,1 77,5 Valkeakoski 65,2 79,4 Pälkäne 71,8 87,5 Orivesi 71,0 88,8 Urjala 71,5 89,1 Ikaalinen 69,5 90,7 Sastamala 70,7 90,7 Mänttä-Vilppula 72,5 99,1 Punkalaidun 78,7 99,3 Parkano 72,9 103,5 Ruovesi 77,6 103,8 Virrat 74,9 104,3 Juupajoki 75,0 106,0 Kuntaosasto / MM Kihniö 74,2 115,4

11 Pirkanmaa: Väestöllinen huoltosuhde Parkano Ikaalinen Sastamala Punkalaidun Kihniö Hämeenkyrö Nokia Ylöjärvi Vesilahti Urjala Virrat Tampere Pirkkala Lempäälä Akaa 2010 Mänttä-Vilppula Ruovesi Juupajoki Kangasala Valkeakoski Orivesi Pälkäne Alle Yli 130 Manner-Suomi keskiarvo 60,1 Kuntaosasto / MM

12 Pirkanmaa: Väestöllinen huoltosuhde 2030 Kihniö Virrat Mänttä-Vilppula Parkano Alle Ruovesi Ikaalinen Sastamala Punkalaidun Hämeenkyrö Nokia Ylöjärvi Vesilahti Urjala Pirkkala Tampere Lempäälä Akaa Juupajoki Kangasala Valkeakoski Orivesi Pälkäne Yli 130 Manner-Suomi keskiarvo 73,0 Kuntaosasto / MM

13 Pirkanmaa: Yli 75-vuotiaiden osuus 2030 Kihniö Virrat Mänttä-Vilppula Parkano Ikaalinen Ylöjärvi Ruovesi Juupajoki Alle 14,0 % 14,0 16,9 % 17,0 19,9 % Hämeenkyrö Tampere Orivesi 20,0-23,9 % Nokia Pirkkala Kangasala Sastamala Lempäälä Pälkäne Vesilahti Valkeakoski Akaa Punkalaidun Urjala Yli 24,0 % Kuntaosasto / MM

14 Väestötekijöiden vaikutus peruspalvelujen kysyntään Suomessa (indeksi 2010 = 100) Menoerä v M v v v SOSIAALIPALVELUT lasten päivähoito vanhainkodit kotipalvelut palveluasuminen (arvio) TERVEYSPALVELUT erikoissairaanhoito perusterveydenhuolto KOULUTUSPALVELUT esiopetus perusopetus lukiokoulutus ammatillinen koulutus ammattikorkeakoulut Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö Kuntaosasto / MM

15 40,0 vero% 30,0 20,0 10,0 Kuntien näkymä olettaen, että kunnat sopeuttavat Jos tasapainotetaan velalla... 19,7 19,8 19,8 19,8 19,8 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 0,0 20, vuosi ,9 7,1 15,9 29,8 0,0 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 mrd 100,0 nettovelka 120,0 Sopeutus toimintakatteesta: v % (n. 0,5 mrd. ) v % (n. 0,5 mrd. ) v % (n. 0,25 mrd. ) v % (n. 0,25 mrd. ) Vanhusrakenteesta otetaan huomioon 20 % 54,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 Ennakkotieto kuntarakenneselvityksen talousanalyysista Kuntaosasto / MM

16 40,0 vero% 30,0 20,0 10,0 Kuntien näkymä oletuksella, että kunnat sopeuttavat Jos tasapainotetaan veroprosentilla 22,6 23,2 24,1 19,7 20,3 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 mrd 100,0 nettovelka 120, vuosi ,9 6,6 Sopeutus toimintakatteesta: v % (n. 0,5 mrd. ) v % (n. 0,5 mrd. ) v % (n. 0,25 mrd. ) v % (n. 0,25 mrd. ) Vanhusrakenteesta otetaan huomioon 20 % 8,2 8,6 10,5 Velkatasapainotarkastelu 0,0 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 Ennakkotieto kuntarakenneselvityksen talousanalyysista Kuntaosasto / MM

17 Kuntauudistuksen ytimessä on kolme (3) sellaista isoa kysymystä, joista olisi syytä käydä todella vakavaa keskustelua 1. Kuinka suomalainen hyvinvointiyhteiskunta selviytyy ja 2030-luvusta? 2. Kuinka hyvin kuntaperusteinen järjestelmä kestää ja 2030-luvulla? 3. Kuinka vähän onnistumme siirtämään ylimääräistä talouden taakkaa pienten ikäluokkien harteille ja 2030-luvulla? Oletettavasti työmme tuloksia tullaan ensi vuosikymmenellä arvioimaan paljolti siitä näkökulmasta, kuinka hyvin onnistumme noiden kolmen ison kysymyksen ratkaisemisessa Kuntaosasto / MM

18 Työssäkäyntialue ja muut kuntauudistuksen näkökulmat Esimerkkinä Tampereen kaupunkiseutu

19 Kuntauudistuksen tarkastelunäkökulmat 1. Palvelutarpeiden kehitystarkastelu Erityisalueet (esim. kieliolosuhteet) ja kuntaliitosten edellytysten tarkastelu 5. Palveluiden järjestämisalueet (esim. SOTE) Uudet vahvat kunnat (~elinvoimaiset ja toimintakykyiset kunnat) 4. Työssäkäyntialueet ja asiointialueet 2. Kuntatalouden kehitystarkastelu Asumisen ja yhdyskuntarakenteen kehitystarkastelu Kuntaosasto / MM

20 Pirkanmaa/pendelöinti yli 10% (suluissa omassa kunnassa työssäkäyvien osuus) Kihniö (70,1%) Virrat (77,5%) Parkano (80,1%) 15,7% Mänttä-Vilppula (80,4%) Ylöjärvi (38,4%) Ruovesi (75,9%) Ikaalinen (68,4%) 45,4% Juupajoki (57,8%) 11,5% 12,6% Hämeenkyrö (52,8%) 21,1% Tampere (81,6%) 22,2% Orivesi (57,2%) Sastamala (73,1%) 36,0% Nokia 57,2% (50,6%) Pirkkala (26,7%) 47,9% Vesilahti (31,8%) 12,3% 37,6% Lempäälä (34,5%) Kangasala (40,3%) 47% Pälkäne (57,2%) 13,1% 17,7% Kuhmalahti (liittynyt Kangasalaan) Punkalaidun (65,6%) Akaa Valkeakoski (48,7%) (70,9%) 25% Kylmäkoski (liittynyt Akaaseen) Urjala (65,0%) Kuntaosasto / MM

21 Pirkanmaa/pendelöinti yli 20% (suluissa omassa kunnassa työssäkäyvien osuus) Kihniö (70,1%) Virrat (77,5%) Parkano (80,1%) Mänttä-Vilppula (80,4%) Ikaalinen (68,4%) Hämeenkyrö (52,8%) 21,1% Ylöjärvi (38,4%) 45,4% Ruovesi (75,9%) Juupajoki (57,8%) 22,2% Tampere Orivesi (81,6%) (57,2%) Sastamala (73,1%) 36,0% Nokia 57,2% (50,6%) Pirkkala (26,7%) 47,9% Vesilahti (31,8%) 12,3% 37,6% Lempäälä (34,5%) Kangasala (40,3%) 47% Pälkäne (57,2%) Kuhmalahti (liittynyt Kangasalaan) Punkalaidun (65,6%) Akaa Valkeakoski (48,7%) (70,9%) 25% Kylmäkoski (liittynyt Akaaseen) Urjala (65,0%) Kuntaosasto / MM

22 Pirkanmaa/pendelöinti yli 40% (suluissa omassa kunnassa työssäkäyvien osuus) Kihniö (70,1%) Virrat (77,5%) Parkano (80,1%) Mänttä-Vilppula (80,4%) Ylöjärvi (38,4%) Ruovesi (75,9%) Ikaalinen (68,4%) 45,4% Juupajoki (57,8%) Hämeenkyrö (52,8%) Tampere (81,6%) Orivesi (57,2%) Sastamala (73,1%) Nokia 57,2% (50,6%) Pirkkala (26,7%) 47,9% Lempäälä (34,5%) Vesilahti (31,8%) 47% Kangasala (40,3%) Pälkäne (57,2%) Kuhmalahti (liittynyt Kangasalaan) Punkalaidun (65,6%) Akaa Valkeakoski (48,7%) (70,9%) Kylmäkoski (liittynyt Akaaseen) Urjala (65,0%) Kuntaosasto / MM

23 Sosiaali- ja terveydenhuolto kuntauudistuksessa ja hallitusohjelmassa

24 Sote-näkökulmia kuntauudistukseen Yhdenvertaisuus Palvelujen järjestäminen Osaavan työvoiman saatavuus Saatavuus ja saavutettavuus Erikoisosaamisen ja palvelujen vahvistaminen, lähipalvelut Kuntatalouden tasapainottaminen Kuntarakenteiden ja palvelurakenteiden yhtenäistäminen Kuntaosasto / MM

25 Pääministeri Kataisen hallitusohjelma: sote-palvelurakenneuudistus Vahvan kunnan vaihtoehtona voidaan tarvittaessa antaa mahdollisuus poikkeusmenettelyyn, jossa kunnat yhdessä voivat muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä, väestöpohjaltaan riittävän suuria sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita. Kuntien ja sote-alueiden yhteisiä tehtäviä varten on viisi erityisvastuualuetta (Erva). Erva-alueen tehtäviin kuuluvat muun muassa vaativat keskitettävät terveyden- ja sosiaalihuollon palvelut sekä alueellaan tutkimukseen, kehittämiseen ja koulutukseen liittyviä tehtäviä. Kuntaosasto / MM Paula Risikko

26 Hallitusohjelma: rahoitusuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuu on samalla organisaatiolla (kunta tai sote-alue). Kunnallista terveyspalvelujärjestelmää ja sv-järjestelmää yhteen sovitetaan monikanavaisen rahoitusjärjestelmän ongelmien vähentämiseksi. Tehostetaan terveydenhuollon, sosiaalivakuutuksen ja kuntoutuksen eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja raportointia niin, että muodostetaan asiakkaiden kannalta tavoitteelliset ja toiminnalliset hoito- ja palveluketjut, joiden kokonaiskustannukset ovat järjestämisvastuussa olevilla tahoilla hallinnassa. Sovitetaan yhteen Kelan järjestämä ja rahoittama psykoterapia ja kuntoutus muuhun julkiseen palvelukokonaisuuteen. Selkeytetään lääkinnällisen kuntoutuksen työnjakoa ja yhteistyötä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja Kelan kanssa. Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Järjestelmän kannustavuutta parannetaan. Kuntaosasto / MM Paula Risikko

27 Tulevaisuuden haasteet miksi rakenneuudistus tarvitaan? Väestön ikärakenteen muutokset kansallisesti ja alueellisesti Taloustaantuma vaikutukset pitkäaikaisia Muuttoliike, potilaiden ja asiakkaiden liikkuvuus Ihmisten eriarvoisuus palvelujen saatavuudessa Peruspalvelujen tila edelleen heikentynyt Järjestelmän pirstaleisuus ja kompleksisuus Kokonaisvastuun kantaminen asiakasprosessista vaikeaa Johdettavuus ja ohjattavuus heikkoa sekä hajanaista Kokonaiskustannusten heikko hallittavuus Riittämättömät mahdollisuudet ICT:n hyödyntämiseen Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat osa muita hyvinvointipalveluja - eivät erillisiä Kuntaosasto / MM Paula Risikko

28 Edellytyksiä toimivien sote-palvelujen varmistamiseksi Sote järjestettävä yhtenä kokonaisuutena Sote osana muuta yhteiskunnallista päätöksentekoa Järjestämis- ja rahoitusvastuu oltava samassa organisaatiossa Nykyistä laajemmat väestöpohjat Osaamisen turvaaminen Palvelujärjestelmän johtaminen, ohjaaminen ja kehittäminen kokonaisuutena Sote-palvelujen talouden vakauden ja kestävyyden turvaaminen Kuntaosasto / MM Paula Risikko

29 Uudistuksen eteneminen VM:n kuntarakennetyöryhmä valmistelee kuntauudistuksen tarkemmat kriteerit ja etenemisen tammikuun 2012 loppuun mennessä. Osana tätä työtä STM valmistelee kuntauudistuksen sote-kriteereitä. Kuntarakenneselvityksen valmistuttua toteutetaan helmimaaliskuussa 2012 alueellinen kuulemiskierros, jonka pohjalta valmistellaan hallituksen esitys eduskunnalle puitelain korvaavaksi rakennelaiksi. Sen jälkeen kun kuntauudistuksen linjat ovat selvillä, ratkaistaan tarkoituksen mukainen palvelurakenne. Palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki. Rahoitusuudistus toimeenpannaan osana palvelurakenneuudistusta. Kuntaosasto / MM Paula Risikko

30 Näkökulmia ihmisten arkeen Yhdenvertaisuus (palvelujen saatavuus, terveyserot) Kokonaisvaltainen kohtaaminen ja hoitoketjujen toimivuus Toimintakyvyn ylläpito, varhainen puuttuminen, painopisteen siirto Valinnanvapauden edistäminen (terveydenhuoltolaki, palvelusetelit) Hyvinvointiteknologia ja sähköinen asiointi Ihmisten osallisuus palveluissa (vaikuttamismahdollisuus, oma aktiivinen rooli prosesseissa, yhteisöjen merkitys) Kuntaosasto / MM

31 Kiitos huomiostanne ja hyvää alkanutta vuotta!