TURVETUOTANTO KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVASSA. Taustamuistio valmistelutyöstä ja tehdyistä selvityksistä

1 KESKI-SUOMEN LIITTO Alueidenkäyttö Jarmo Koskinen TURVETUOTANTO KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVASSA Taustamuistio valmistelutyöstä ja tehdyistä selvityksistä Jyväskylä 31.7.2007

2

3 TURVETUOTANTO KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVASSA 1. JOHDANTO 2. MAAKUNTAKAAVAN TAVOITTEITA TURVETUOTANNON KANNALTA 3. KESKI-SUOMEN TURVEVAROISTA 4. KESKI-SUOMEN TURPEENKÄYTTÖENNUSTE 5. TURVETUOTANTOALUEIDEN TARVELASKELMA 6. TURVETUOTANTOPOTENTIAALI SUHTEESSA TARPEESEEN 7. TURVETUOTANTO KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVASSA 7.1 Potentiaaliset turvetuotantovyöhykkeet maakuntakaavaluonnokseen 7.2 Turveteollisuuden kannanotto 7.3 Turvetuotantoalueiden tarkastelu 7.4 Maakuntakaavaluonnoksesta kaavaehdotukseen 8. LOPPUPÄÄTELMÄ Liitteet: Liite 1: Turvetuottajakysely Liite 2: Kartta Keski-Suomen turvetuotantopotentiaalin sijoittumisesta. Liite 3: Vapo Oy:n esittämät aluekohtaiset taulukot Liite 4: Katsaus tehtyihin erillisselvityksiin 1. Turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi 2. Turvetuotantoaluevarausten ojitustilannekartoitus Lähteitä: - Turvetuotanto maakuntakaavoituksessa, luonnos, YM, GTK, Keski-Pohjanmaan liitto, Länsi-Suomen ympäristökeskus, 2004 - Turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi, Keski-Suomen ympäristökeskus, 2005 - Turvetuotantoalueiden ojitustilannekartoitus, Keski-Suomen ympäristökeskus, 2006 - Turvetuotantoalueiden luontoselvitykset, VAPO Oy - Keski-Suomen energiasuunnitelma 2003, VTT Prosessit, 2003 - Keski-Suomen bioenergiastrategia 2010 ja 2025, Contim Oy, Jyväskylän Ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän Teknologiakeskus Oy (BTN-projektin osaraportti), 2005 - Suomen turvevarat 2000, GTK, 2003 - Turvevarojen kartoitusohjelman suuntaaminen energiahuollon kanalta, Elektrowatt-Ekono, 2002 - Turpeen energiakäytön asema Suomen energiajärjestelmässä, Elektrowatt-Ekono, 2005 - Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 2020 mennessä, VTT Prosessit 2005 - K-S liiton asiantuntijatarkastelut: Luonnonvarat ja energia-, luonnonsuojelu- ja YVA- asiantuntijaryhmät Keski-Suomen liitto, ympäristöpäällikkö Välivaara

4 1. JOHDANTO Tähän taustamuistioon on koottu Keski-Suomen maakuntakaavan turvetuotantoa koskevan valmistelutyön kulku, varausperusteita sekä tietoja laadituista selvityksistä. Alueidenkäytön kehittäminen perustuu maakunnan omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Yhtenä osana niihin kuuluvat luonnonvarat. Maakuntakaavassa pyritään ottamaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Keski- Suomessa puu- ja turvevarat sekä alueen teollisuutta, yhdyskuntia ja yksittäisiä kiinteistöjä palvelevat lämpölaitokset yhdessä maakunnan bioenergiaosaamisen kanssa luovat hyvät edellytykset kotimaisten polttoaineiden käytölle. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa todetaan: Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turpeenottoalueiksi varataan ensisijaisesti jo ojitettuja soita. Turpeenoton vaikutuksia on tarkasteltava valuma-alueittain ja otettava huomioon erityisesti suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat turvetuotannon käsittelyä maakuntakaavassa ja ne on otettava huomioon. Lisäksi ympäristöministeriön toimeksiannosta valmisteilla olevassa Turvetuotanto maakuntakaavassa -raporttiluonnoksessa on annettu käsittelytapavaihtoehtoja. Keski-Suomen maakuntakaavalla on työllisyys- ja talouskehitystä edistävä kehittämisote. Toimintoja tarkastellaan laajoina kokonaisuuksina. Maakuntakaava tukee maaseudun elinkeinotoimintaa sekä maaseudun tarvetta saada uusia asukkaita ja työpaikkoja. Kaava luo edellytyksiä turvetuotannolle, joka on pk- yritystoimintaa ja monelle tärkeä sivuelinkeino. Suomessa energiaturve työllistää suoraan tuotannossa ja kuljetuksessa 2200 htv ja välillisesti noin 1700 htv eli yhteensä lähes 4000 htv. Ympäristö- ja kasvuturpeen vastaava työllistävyysvaikutus on noin 1000 htv. Työllisyysvaikutus on suurin Pohjois-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Lisäksi tulee laitosten käyttöhenkilöstö. Maakuntakaavan turvetuotantoa koskevat varaukset ja merkinnät suunnittelumääräyksineen tukevat edullisen, toimitusvarman ja määrältään riittävän kotimaisen energian saantia lämpölaitoksille ja teollisuudelle tulevien vuosikymmenten tarpeisiin. Maakunnan ennustetun turpeenkäytön ja sen tarvitsemien turvetuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelu on pohjana maakuntakaavan turvetuotantoa koskeville merkinnöille ja määräyksille. Lähtöaineistossa otetaan huomioon tuotantoalueiden poistuma ja turpeenkäytön kasvu. Merkittävin kotimaisen energian käytön kasvu tapahtuu siinä vaiheessa kun suunniteltu Jyväskylän lämpövoimalaitos toteutuu. Maakuntakaavassa sovitetaan yhteen turvetuotanto, suojelutarpeet, vedenhankinta, suo-luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset. Tämä on mahdollista arvokkaisiin luontoarvoihin kajoamatta, sillä Keski- Suomessa suoalasta on ojitettu 84 %. Turpeenoton vaikutuksia tarkastellaan valumaalueittain. Maakuntakaavalla tuetaan kasvu- ja energiaturpeen ympäristövaikutukset huomioonottavia tuotantomahdollisuuksia myös muilla suoalueilla, kuin tuotannossa jo olevilla alueilla ja tuottajien hallussa olevilla alueilla.

5 2. MAAKUNTAKAAVAN TAVOITTEITA TURVETUOTANNON KANNALTA Yleistavoitteet (otteita) - Maakuntakaavalla tulee olla voimakas kehittämisote. Kaavassa esitetään kehitettäviä vyöhykkeitä, alueita ja kohteita sekä ylimaakunnallisia vyöhykkeitä ja näiden kehittämisperiaatteita. - Maakuntakaavalla turvataan luonnonvarojen moniarvoinen käyttö ja kestävä hyödyntäminen. Keskeiset yksityiskohtaiset tavoitteet (otteita) - Maakuntakaavassa turvataan maa- ja metsätalouden toimintaedellytykset. Bioenergian ja muiden uusiutuvien energiamuotojen käytön lisääminen edellyttää metsätalouden käytössä olevien alueiden säilyttämistä metsätalouskäytössä ja turvetuotantoalueiden lisääntyvää tarvetta. - Turvetuotantoalueita osoitetaan siinä laajuudessa, että määrältään riittävä, edullinen ja toimitusvarma turpeen saanti lämpölaitoksille ja teollisuudelle on mahdollista tulevina vuosikymmeninä ottaen huomioon tuotantoalueiden poistuma ja turpeenkäytön kasvu. Luonnonvarat ja energia -asiantuntijaryhmän esittämiä tavoitteita - Alueidenkäytön kehittäminen perustuu maakunnan omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. - Suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. - Tavoitteena on luoda hyvät edellytykset kotimaisten polttoaineiden käytölle. - Maakuntakaavassa osoitetaan keskeiset tuotannossa jo olevat ja tuotantoon tarvittavat turvetuotantoalueet. - Kaavalla tuetaan edullisen, toimitusvarman ja määrältään riittävän kotimaisen energian saantia lämpölaitoksille ja teollisuudelle tulevien vuosikymmenten tarpeisiin. - Aluevarauksissa otetaan huomioon tuotantoalueiden poistuma ja käytön kasvu. - Maakuntakaavassa otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita tukemalla työpaikkojen syntyä energiaturpeen tuotannossa. - Maakuntakaavassa osoitetuilla aluevarauksilla luodaan edellytyksiä turvetuotannolle, joka on pk- yritystoimintaa ja maatalouden sivuelinkeino. - Maakuntakaavassa sovitetaan yhteen turvetuotanto, suojelutarpeet, vedenhankinta, suo-luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset. - Turpeenoton vaikutuksia tarkastellaan valuma-alueittain. - Turpeenottoalueiksi varataan ensisijaisesti jo ojitettuja soita. - Turvetuotannon aluevarauksilla turvataan turvetuotannon mahdollisuus myös muilla suoalueilla, kuin tuotannossa jo olevilla alueilla ja tuottajien hallussa olevilla alueilla. - Turvetuotannon aloittaminen nyt vielä tutkimattomilla ja kaavaan merkitsemättömillä suoalueilla turvataan asianmukaisten lupakäsittelyjen ja -päätösten nojalla. - Edellä mainittu turvaa yritysten tasapuolinen kilpailutilanne maakunnassa turpeen tuotannossa.

6 - Tavoite on vakauttaa turvetuotantoon sopivien alueiden hintaa maakunnassa ja estää keinottelua maakuntakaavassa tuotantoon osoitetuilla alueilla. Maakuntakaavan Tekninen huolto asiantuntijaryhmän tavoitteet (osa) Maakuntakaavassa esitettävillä ratkaisuilla turvataan valtakunnalliset ja maakunnalliset asumisen ja elinkeinotoimintojen energian saatavuus. Maakuntakaavassa edistetään hajautettujen energiajärjestelmien pohjalta energiahuollon omavaraisuutta ja maakunnallisten uusiutuvien energialähteiden, mm. turpeen ja puupolttoaineiden hyödyntämismahdollisuuksia. Turpeen lisääntyvä käyttö turvataan. Jyväskylässä varaudutaan kiinteää polttoainetta ja korkeatasoista polttotekniikkaa käyttävän laitoksen vaatimiin aluevarauksiin. Maakuntasuunnitelman tavoitteita Maakunnan energiahuollon omavaraisuutta ja uusiutuvien energialähteiden osuutta maakunnan energian tuotannossa lisätään. 3. KESKI-SUOMEN TURVEVAROISTA Maakunnassa on runsaasti soita, erityisesti Suomenselän alueella, jossa suota on paikoitellen yli 40 % maa-alasta. Luonnontilaisten ja ojitettujen soiden kokonaispinta-ala on 350.000 ha. Suopinta-alasta 305.000 ha luetaan metsämaaksi. Avosoita suoalasta on 3 %. Suoalasta on ojitettu 84 % eli 290.000 ha. Suurimpana puutteena keskisuomalaisen suoluonnon suojelussa on erilaisten korpi- ja lettotyyppien vähäinen osuus suojellusta pinta-alasta. Keski-Suomessa on GTK:n tietojen mukaan yhteensä 137.282 hehtaaria suopinta-alaa kooltaan yli 20 ha soilla. Siitä on tutkittu 52.544 ha eli 38 %. Tutkituista soista yli 2 m syvää suota on 14.933 ha ja turvekerroksen keskipaksuus noin 3 m. Turpeen laatu ja energiasisältö vaihtelee maan eri osissa. Keski-Suomen olosuhteissa näiltä yli 2 m syviltä soilta laskennallinen keskimääräinen energiaturpeen saantomäärä on 11.604 MWh/ha. (Lähde: Turvevarojen kartoitusohjelman suuntaaminen energiahuollon kannalta, Elektrowatt-Ekono Oy, 2002) Tiedossa oleva Keski-Suomen turvetuotantopotentiaali: Tällä hetkellä tuotannossa olevien ja tuotannossa olleiden tuotantokenttien kokonaispinta-ala on 7.592 ha ja lukumäärä 150 tuotantoaluetta. Määrä sisältää kaikkien tuottajien tuotantokentät ja samalla on huomattava, että yhdellä suolla voi olla useampia kenttiä. (Lähde: Keski-Suomen ympäristökeskus (KSU)/Hannu Onkila). Vapo Oy:n ilmoituksen mukaan Keski-Suomessa tuotannossa olevien ja vuonna 2004 luvan saaneiden tuotantoon tulevien alueiden pinta-ala on 4.400 ha. (Lähde: Vapo Oy/Lauri Ijäs). Muiden tuottajien tuotantopinta-alaa on noin 1.500 ha. (Lähde:

7 KSU/Hannu Onkila). Tuotannossa olevien soiden yhteismäärä on noin 5.900 ha. Ero verrattuna edellä ilmoitettuun tuotantoalueiden kokonaispinta-alaan johtuu mm. poistumasta. Osa tuotantoalueista on poistunut tuotannosta, mutta ovat edelleen mukana ympäristökeskuksen rekisteritiedoissa. Vapo Oy:n hallussa olevia, tuotantoon myöhemmin mahdollisesti tulevia soita on 2.652 ha ja lukumäärä 43 kpl. Pinta-ala on kartoilta mitattu arvio, koska soiden tuotantoa ei ole suunniteltu. (Lähde: KSU/Hannu Onkila). Mukana em. luvussa on mm. Peurasuo, josta jo nyt tiedetään, että sitä ei oteta tuotantoon, mutta kokonaispinta-ala on kuitenkin oikeassa suuruusluokassa. (Lähde: Vapo Oy/Lauri Ijäs). Edellä olevien lisäksi Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tutkimusten mukaisesti turpeen laadun ja määrän perusteella tuotantokelpoisia soita on 23.089 ha ja lukumäärä 440 kpl sekä lisäksi GTK:n mukaan mahdollisesti tuotantokelpoiseksi todettuja on 1.736 ha ja lukumäärä 59 kpl. Huomattava on, että GTK:n tutkimukset kattavat Keski- Suomen suopinta-alasta vain noin 40 %, joten em. kattaa vain osan potentiaalista. Tiedossa oleva Keski-Suomen turvetuotantopotentiaali 2004 Tuotannossa tai luvitetut alueet v. 2005 (Vapo Oy ja yksityiset) 7.592 ha 150 tuotantokenttää Vapo Oy:n hallussa olevat, myöhemmin ehkä tuotantoon tulevat 2.652 ha 43 suota alueet Geologian tutkimuskeskuksen tutkimat, turpeen laadun ja määrän 23.089 ha 440 suota perusteella tuotantokelpoiset suot Geologian tutkimuskeskuksen tutkimat mahdollisesti tuotantokelpoiset suot 1.736 ha 59 suota Yhteensä 35.069 ha 4. KESKI-SUOMEN TURPEENKÄYTTÖENNUSTE Keski-Suomen liiton toimeksiannosta VTT Prosessit päivitti kesän 2003 aikana ajan tasalle aiemman, vuonna 1995 laaditun Keski-Suomen energiasuunnitelman. Ennusteet tehtiin vuosille 2010 ja 2025. Suunnitelman mukaan Keski-Suomessa on mahdollista metsähakkeen, turpeen, jätteiden ja peltoenergian käytön merkittävä lisääminen. Muiden uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen (vesivoima, tuuli- ja aurinkoenergia, lämpöpumppujen käyttö) on biopolttoaineisiin verrattuna marginaalista, mutta voi olla eräissä sovellutuksissa kannattavaa. Keski-Suomen energiasuunnitelma 2003 (VTT Prosessit v. 2003) mukaan turpeen käyttö Keski-Suomessa kasvaa seuraavasti: V. 2000 1.979 GWh V. 2010 2.735 GWh V. 2025 3.000 GWh Saman lähteen mukaan maakuntakaavassa tulisi esittää noin 17.000 ha aluevarauksia. Raportin mukaan määrän on oltava liki kaksinkertainen teoreettiseen tarpeeseen nähden, koska käyttöön saantiin liittyy runsaasti epävarmuustekijöitä ja rajoitteita, kuten

8 alueelliset kysynnän muutokset, suoalueiden saanti turvetuottajien haltuun ja lupamenettelyt. Ennusteessa on mukana suunniteltu Jyväskylän lämpövoimalaitos. Keski-Suomen bioenergiastrategia 2010 ja 2025 (luonnos 21.6.2005) on esitetty vastaava tavoite ja yhdytään em. esityksiin. 5. TURVETUOTANTOALUEIDEN TARVELASKELMA Nyt tuotannossa olevien ja luvitettujen turvealueiden saanto riittää tyydyttämään tarpeen vuoteen 2015 asti. (Lähde: VTT Prosessit, Keski-Suomen energiasuunnitelma 2003) Arvio perustuu VTT:n laatimaan Keski-Suomen energiasuunnitelmaan, jossa Vapo Oy:n alueiden (5.500 ha) on arvioitu riittävän noin 10-12 vuotta, jos uusia pinta-aloja ei saada luvitettua. Lisäksi muilla tuottajilla on 1.500 ha tuotantokunnossa olevia alueita, mikä antaa varmuutta ennusteelle. Keskimääräinen energiaturpeen saantomäärää Keski-Suomen tuotantosoilla on 11.604 MWh/ha. (Lähde: Turvevarojen kartoitusohjelman suuntaaminen energiahuollon kannalta, Elektrowatt-Ekono Oy, 2002). Maakuntakaavan yleispiirteisyys ja pitkä aikajänne huomioon ottaen mainittua keskimääräistä arvoa voidaan käyttää pohjana. Vuoden 2025 tarve (3.000 GWh/v) edellyttää näin laskien keskimäärin 260 ha tuotantoalan kulutusta vuodessa. Tällöin siis suo kaivettaisiin alusta loppuun. 10 vuotiskautena 2015 2025, eli alkaen siitä kun nykyiset tuotantosuot on käytetty loppuun, keskimäärin kulutukseen lasketaan tarvittavan tuotantoalaa 2.600 ha. Suoalan kaavatarpeeksi muutettuna, käyttäen tuotantoon saatavuuskerrointa 2, se tarkoittaa noin 5.200 suo-ha pinta-alaa nyt tuotannossa olevien alueiden lisäksi. Edellä esitetyn laskelman mukaan nykyiset tuotantoalueet yhdessä laskennallisen lisätarpeen kanssa johtavat yhteensä noin 12.000 ha kaava-aluevaraustarpeeseen. Keski- Suomen energiasuunnitelma 2003 raportin mukaan maakuntakaavassa tulisi esittää noin 17.000 ha aluevarauksia, koska käyttöön saantiin liittyy runsaasti epävarmuustekijöitä. Turveteollisuusliitto ry:n teettämän selvityksen Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 2020 mennessä (VTT Prosessit 2005) mukaan Keski-Suomi kuuluu niihin maakuntiin, joissa on selvästi lisättävä tuotantoalaa. Tätä edellyttää kulutuksen kasvu sekä tarve pitää kuljetusmatkat kohtuullisina. Mainitun selvityksen mukaan vuoteen 2020 mennessä perusskenaarion mukaan, joka Keski-Suomen osalta samalla on myös maksimiskenaario, energiaturvetuotantoalan tarve kasvaa seuraavasti: v. 2005 5726 ha v. 2010 9500 ha

9 v. 2015 9500 ha v. 2020 9500 ha Lisäksi on varauduttava ympäristö- ja kasvuturpeen käytön kasvuun. Tuotantoalan tarpeen arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä. Suurinta kasvu on kasvualusta- ja maatalouskäytössä. Selvityksen mukaan tuotantoalan tarve Keski- Suomessa kasvaa seuraavasti: v. 2005 288 ha v. 2010 368 ha v. 2015 469 ha v. 2020 599 ha Muita teknisiä laskentatietoja eri lähteissä: - Yhden auma-m3 energiatiheys Keski-Suomessa on 1,02 MWh (Lähde: Turvevarojen kartoitusohjelman suuntaaminen energiahuollon kannalta, Elektrowatt-Ekono Oy, 2002) - 2.735 GWH:n tuotantoon tarvitaan 2,7 milj. auma-m3 ja 3000 GWh vaatii 2,9 milj.auma-m3 - yksi toimituskuutio vastaa noin 2,5 suo-m3, joten tarve vuonna 2010 on noin 6,7 milj. suo-m3/v ja vuonna 2025 noin 7,4 milj. suo-m3/v - v. 2003 tuotantokuntoista alaa on 7.000 ha (Vapo 5.500 ha, muut 1.500 ha) ja se vastaa 2.735 GWh:n vuosittaista energiamäärää eli saanto on noin 390 MWh/ha vuodessa. 6. TURVETUOTANTOPOTENTIAALI SUHTEESSA TARPEESEEN Turpeen kulutusennusteeseen samoin kuin tiedossa olevan tuotantopotentiaalin käyttöön saantiin liittyy monia epävarmuustekijöitä: kansainvälinen päästökauppa, öljyn, maakaasun ja kivihiilen saatavuus ja hintakehitys, kansallinen verotus- ja tukipolitiikka, ympäristölainsäädännön muutokset, suunniteltujen voimalaitosinvestointien toteutuminen, muiden kotimaisten polttoaineiden tuotannon ja kilpailukyvyn kehittyminen. Laskelmat perustuvat siis aina lukuisiin oletuksiin ja ennusteisiin, niin myös tässä: - Vapo Oy:n hallussa olevat, tulevaan tarpeeseen hankitut alueet (2.652 ha) saadaan tuotantoon - Osa Vapo Oy:n hallussa olevista alueista voi jäädä toteutumatta mm. suojelualueiden läheisyyden vuoksi. - Em. pinta-alasta varsinaista tuotantoalaa arvioidaan olevan 2.000 2.500 ha (arvio Vapo Oy/Ijäs) Edellä aiemmin esitetyn periaatteen ja laskelmien mukaan Vapo Oy:n hallussa tulevaan tarpeeseen varattuna oleva tuotantoala riittää noin 8-9 vuodeksi. Eli vuodesta 2015 vuoteen 2023 saakka ennustetulla kulutuksen kasvulla ja saantomäärillä. Jotta tuotantoala riittää Keski-Suomen ennustettuun turpeen kulutukseen vuoteen 2025 saakka, tällä hetkellä eri tuottajilla tuotannossa olevan ja Vapo Oy:n hallussa olevan

10 suoalan lisäksi tarvitaan uutta tuotantoalaa noin 1.000 ha. (2 vuotta x 260 ha/v x kerroin 2). Käytännössä turvetuotannossa on varauduttava laitosten koko todennäköisen käyttöiän aikaiseen kulutukseen, joka on pidempi kuin tämän maakuntakaavan turpeen kulutusennusteiden tavoitevuosi 2025. Tarkastelusta voi päätellä, että Keski-Suomen tutkituista ja GTK:n turvetuotantoon soveltuviksi toteamista soista varsin pieni osa tarvitaan tarkastelujakson aikana turvetuotantoon. Ojitustilannekartoituksen mukaan GTK:n Keski-Suomessa tutkimista soista yli puolet on sellaisia, joiden pinta-alasta yli 90 % on ojitettu. Käytettävissä oleva tuotantopotentiaali suhteessa tarpeeseen antaa näin ollen hyvät mahdollisuudet sovittaa yhteen turvetuotannon ja ympäristönsuojelun tarpeet. 7. TURVETUOTANTO KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa kuvataan maakuntakaavan turvetuotantovarausten valmisteluprosessia. Lisäksi selostetaan lyhyesti tehtyjä tausta- ja perusteluselvityksiä. Täydelliset tiedot niistä ovat laadituissa erillisjulkaisuissa. Selvityksissä käytettiin hyväksi paikkatietoohjelmistoja, VAPO Oy:n ja GTK:n tuotantoalueita koskevia numeerisia aineistoja ja ympäristöhallinnon luonnonympäristöä koskevia paikkatietoaineistoja sekä maastotietokantaa. 7.1 Potentiaaliset turvetuotantovyöhykkeet maakuntakaavaluonnokseen Maakuntakaavan luonnonvarat ja energia asiantuntijaryhmä käynnisti kaavavarausten valmistelun käyttäen ohjeena Ympäristöministeriön toimeksiannosta valmisteilla ollutta julkaisua Turvetuotanto maakuntakaavoituksessa. Keski-Suomen maakuntakaavan esitystapa noudattaa lähinnä oppaan vaihtoehtoa 3. eli tuotantosoiden lisäksi osoitetaan turvetuotantoon soveltuvia vyöhykkeitä tai aluekokonaisuuksia. Turvetuotannon tulevaisuuden mahdollisuuksia tuetaan osoittamalla tuotantopotentiaali vyöhykkeinä. Ne ovat laajahkoja maa- ja metsätalousalueita, joilla olevilla suoaluekokonaisuuksilla on merkittäviä turvetuotantoon soveltuvia turvevaroja. Valmistelun etenemisen päävaiheet: A) Koottiin kartalle seuraavat tiedot saatavilla olevassa laajuudessa (Liite 2.): - Tuotantokäytössä olevat tuotantoalueet (Ympäristökeskus) - Luvan omaavat tuotantoalueet, jotka ei vielä tuotannossa (Ympäristökeskus) - Tuottajien hallussa olevat, tuotantoon haluttavat alueet (tiedusteltu VAPO:lta ja muilta turvetuottajilta, Ympäristökeskuksen kysely) - Teolliseen tuotantoon turpeen laadun ja määrän perusteella soveltuviksi tutkitut alueet. (GTK:n tutkimat alueet) - Nykyisessä seutukaavassa olevat turvetuotantovaraukset (Keski-Suomen liitto) B) Edellä mainittujen tietojen yhdistelmä osoitti Keski-Suomen ne osat, joille teknisesti tuotantokelpoiset tuotantosuot keskittyvät. Tarkastelussa ei vielä otettu huomioon suojeluarvoja. Tiedon perusteella suokeskittymät yhdistettiin alustaviksi tuotanto-

11 vyöhykkeiksi. Tämä välivaiheen tulos oli nähtävillä alustavassa maakuntakaavan luonnoksessa. C) Ympäristökeskus laati Keski-Suomen liiton toimeksiannosta valuma-alueittaisen turvetuotannon vesistövaikutustarkastelun. Tulokset on julkaistu erillisessä raportissa: Turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi, Keski-Suomen ympäristökeskus, 2005. D) Kohdan B) alustavien vyöhykkeiden rajauksia täsmennettiin ottaen huomioon - valuma-aluerajat ja tehty turvetuotannon vesistövaikutustarkastelu - suojelu- ja rauhoitusalueet, arvokkaat maisemat, kulttuuriympäristöt, taaja-asutus ja muut vastaavat vyöhykkeiden vaikutuspiirissä olevat maankäyttömuodot, joita mahdollisuuksien mukaan rajattiin pois. - vyöhykkeitä karsittiin tarpeettomina, mikäli voitiin todeta alueen tuotantopotentiaalin olevan jo suurimmaksi osaksi tuotannossa, valmistelussa tai tuottajien hallussa. HUOM. :Koska vyöhykkeet eivät ole aluevarauksia, niiden sisään voi jäädä muuta maankäyttöä koskevia kaavamerkintöjä. E) Vyöhykkeiden sisään mahdollisesti jäävät maankäyttömuodot, erityisesti suojeluja rauhoitusalueet, suojeluvesistöt ja pienvedet, tärkeät pohjavesialueet, arvokkaat maisemat ja kulttuuriympäristöt yms. varauduttiin ottamaan huomioon mahdollisissa vyöhykekohtaisissa selityksissä, suunnittelumääräyksissä ja -suosituksissa. F) Lopputuloksena syntyi maakuntakaavan valmisteluvaiheen luonnoksessa esitetyt vyöhykerajaukset, joille asetettiin valuma-aluekohtaiseen vesistövaikutustarkasteluun perustuen ehdotukset suunnittelumääräyksiksi. Maakuntakaavan luonnoksessa turvetuotantovyöhyke -merkinnällä osoitettiin maa- ja metsätalousvaltaisia aluekokonaisuuksia, joilla on maakunnallisesti merkittäviä turvetuotantoon soveltuvia turvevaroja. Turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi selvityksen perusteella mainitut vyöhykkeet jaettiin kolmeen luokkaan eo/tu1, eo/tu2 ja eo/tu3. Kullekin luokalle annettiin vaikutusalueensa vesistön ominaisuuksien ja kuormituksen perusteella suunnittelumääräykset. Valuma-alueiden kolmannen jakovaiheen aluetasolla suoritetussa tarkastelussa valuma-alueet luokiteltiin kuuteen vaikuttavuusluokkaan. Ne turvetuotantovyöhykkeet, jotka sijaitsevat kolmen eniten vaikuttavuuspisteitä saaneen vaikuttavuusluokan valuma-alueella, osoitettiin kaavaluonnoksessa eo/tu1 merkinnällä ja annetun suunnittelumääräyksen tavoitteena oli alentaa vesistökuormitusta. Kahdelle seuraavaksi herkimmälle vesistöalueelle sijoittuville tuotantovyöhykkeille (eo/tu2) annetun suunnittelumääräyksen tavoitteena oli rajoittaa vesistökuormitus enintään nykytasolle. Vesistövaikutukseltaan alimmalle valuma-alueelle sijoittuville turvetuotantovyöhykkeille (eo/tu3) annetun kaavamääräyksen mukaan turvetuotannon vesistökuormitus ei saa vaarantaa vesistön luontoarvoja.

12 Kaikkia tuotantovyöhykkeitä koskevan yhteisen suunnittelumääräyksen mukaan tuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti jo ojitettuja soita ja toiminnassa on otettava huomioon yhteisvaikutus valuma-alueelle yksittäisen turvesuon vesistövaikutuksen ohella. Kaavavalmistelun jatkovaiheissa vyöhykkeiden määrää karsittiin ja suunnittelumääräyksiä edelleen kehitettiin myöhemmin selostetulla tavalla. 7.2 Turveteollisuuden kannanotto Valmistelun alkuvaiheessa Turveteollisuusliitto ry, Suomen turvetuottajat ry ja Vapo Oy esittivät kirjallisesti yhteisen kantansa turvetuotannon käsittelystä Keski-Suomen maakuntakaavassa. Kanta poikkesi edellä kerrotusta potentiaalisten vyöhykkeiden esittämistavasta. Kirjelmän keskeinen sisältö oli: 1) Aluerajausmerkintöjä, joilla esim. tuotantoa suljetaan joiltakin yleisalueilta pois, ei tule merkitä kaavaan ilman riittäviä selvityksiä ja perusteluja. 2) Kaavassa ei tule esittää laajoja eli alueellisia potentiaalisen tuotantoalueen merkintöjä, koska ne rajoittavat tuotantoa kohteissa, jotka eivät sisälly tuotannon suuntaamisalueiden sisälle. 3) Kaavaan ei tule tehdä turvetuotannon kohdistamismerkintöjä, vaan kaava toteutetaan ns. valkoisen alueen periaatteella. Merkittävä osa maakunnan suovarannosta on tutkimatta ja aluemerkinnät saattavat ohjata ympäristöluvituksessa tuotantotoiminnan ulkopuolelle alueita, joilla on tuotantopotentiaalia eikä varsinaisia ympäristönsuojelullisia esteitä tuotannolle kuitenkaan ole. 4) Turveteollisuus edellisen lisäksi kuitenkin esittää, että kaavaan merkitään - nykyiset turvetuotantoalueet - sellaiset turvetuotantoon soveltuvat potentiaaliset tuotantokohteet (ei vielä tuotannossa) eli yksittäiset luvittamattomat suot, jotka jo ovat turveteollisuuden toimijoiden hallussa (omistettuna tai vuokrattuna) ja joista on jo tehty riittävät selvitykset osoittamaan kyseisten kohteiden soveltuvuus turvetuotantoon ja ettei alueilla ole suojeltavia luontoarvoja tms. tuotantoa estäviä tekijöitä. Turveteollisuusliitto ry:n ja VAPO Oy:n kanssa neuvoteltiin kaavamerkinnöistä ja turvetuotannon käsittelytavasta maakuntakaavassa. Mainitut toimijat olivat edustettuina myös maakuntakaavan ohjaus- ja asiantuntijaryhmissä. Vapo Oy:n edustajien kanssa syksyllä 2005 sovitun mukaisesti esitettiin maakuntahallitukselle, että potentiaalisten turvetuotantovyöhykkeiden lisäksi maakuntakaavassa osoitetaan turveteollisuuden toivomalla tavalla aluevarauksina heidän kannanotossaan (edellä kohta 4) ) mainitut kriteerit täyttävät alueet. Maakuntahallitus hyväksyi 25.11.2005 tämän esitystavan ja kaavaluonnoksen täydentämisen edellyttämä selvitystyö käynnistettiin. 7.3 Turvetuotantoalueiden tarkastelu Potentiaalisten turvetuotantovyöhykkeiden lisäksi maakuntahallituksen päätöksen mukaisesti tarkasteltiin yksittäisiä tuotantoalueita kaavaan merkitsemistä varten. Turveteollisuuden kannanotossaan esittämien tuotantoalueiden ja niitä koskevien luon-

13 toselvitysten kokoamiseksi lähetettiin yli kolmellekymmenelle keskisuomalaiselle turvetuottajalle kysely. Kysely ja kohderyhmä on liitteenä 1. Kyselyllä toivottiin saatavan tietoa ennen kaikkea sellaisista tuottajien hallussa olevista soista, joilla ei vielä ollut tuotantolupaa, mutta joista on jo tehty riittävät selvitykset osoittamaan kyseisten kohteiden soveltuvuus turvetuotantoon ja ettei alueilla ole suojeltavia luontoarvoja tms. tuotantoa estäviä tekijöitä. Kysely osoitti selvästi, että Vapo Oy:tä lukuun ottamatta turvetuottajat eivät ole juurikaan hankkineet tuotantoalueita varastoon tulevaa tarvetta varten tai teettäneet niille luontoselvityksiä. Vastauksissa esitetyt alueet olivat pääosin jo tuotannossa olevia alueita. Vapo Oy esitti turvetuotantoalueita varattavaksi maakuntakaavaan ja toimitti sitä varten tuotannossa olevista ja luvitetuista alueistaan sekä turvetuotantoa varten hallussaan olevista alueista seuraavat tiedot (luettelot liitteenä 3.): 1) Tuotannossa olevat tai jo luvan saaneet suot. 44 suota tai suoryhmää. Suon nimi, kunta, tuotantokelpoinen pinta-ala, luvan yksilöintitieto. 2) Potentiaaliset tuotantokohteet, 19 suota. Suon nimi, kunta, tuotantokelpoinen pinta-ala ja käytettävissä olevat ympäristöselvitykset, joista osasta raportit olivat parhaillaan työn alla. 3) Muut Vapo Oy:n hallussa olevat kohteet, 20 suota. Suon nimi, kunta, tuotantokelpoinen pinta-ala ja sijainnillinen ympäristötarkastelu eli ojitustilanne, etäisyydet asutukseen, Natura-alueisiin ja pohjavesialueisiin. Keski-Suomen liitossa käytiin saadut vastaukset ja ympäristöselvitykset läpi turveteollisuuden oman esityksen ja maakuntahallituksen päätöksen mukaisin kriteerein. Huomiota kiinnitettiin erityisesti siihen, että onko aluevarauksiksi esitetyistä soista tehty riittävät selvitykset osoittamaan kyseisten kohteiden soveltuvuus turvetuotantoon ja ettei alueilla ole suojeltavia luontoarvoja tms. tuotantoa estäviä tekijöitä. Tarkastelun tuloksena päädyttiin esittämään maakuntakaavan valmisteluvaiheen luonnokseen: - Ryhmä 1) suot merkitään maakuntakaavan luonnokseen. - Ryhmä 2) soista tehdyt ympäristöselvitykset ovat riittävät. Maakuntakaavan luonnokseen jätettiin tästä ryhmästä kuitenkin merkitsemättä seuraavat kolme kohdetta: a) Karstulan Kantainsuo sekä b) Keuruun-Jämsänkosken rajalla oleva Lempaatsuo niillä olevan valtakunnallisesti merkittävän uhanalaisen lajiston vuoksi. c) Lapsukansuon suokokonaisuuden alla oleva Joensuo jätettiin niin ikään merkitsemättä maakuntakaavan luonnokseen, koska viereisen Natura-alueen edellyttämä vaikutustarkastelu puuttui. Muut tämän ryhmän suot merkittiin maakuntakaavan luonnokseen aluevarauksina. - Ryhmän 3) muita Vapo:n hallussa olevia kohteita koskevia tarkasteluita ei pidetty riittävinä eikä niitä alueita merkitty kaavaluonnokseen. Mikäli kaavaprosessin aikana

14 selvitykset täydentyvät jonkun suon osalta, harkitaan mahdollisuus kaavamerkintään uudelleen. 7.4 Maakuntakaavaluonnoksesta kaavaehdotukseen Edellä esitetyn mukaisesti valmisteluvaiheen kaavaluonnoksessa osoitettiin turvetuotantopotentiaalisia vyöhykkeitä, joilla tapahtuvan turvetuotannon vesistövaikutusten perusteella annettiin kolmen tasoisia suunnittelumääräyksiä. Lisäksi kaavaluonnoksessa osoitettiin tuotannossa olevat alueet sekä sellaiset tuottajien hallussa olevat suot, joista liitolle toimitettiin riittävät selvitykset osoittamaan kyseisten kohteiden soveltuvuus turvetuotantoon ja voitiin arvioida, ettei alueilla ole suojeltavia luontoarvoja tms. tuotantoa estäviä tekijöitä. Maakuntakaavan luonnos oli nähtävillä 30.1. 3.3.2006 valmisteluvaiheen kuulemista varten ja luonnoksesta saatiin lausuntoja ja kannanottoja. Niistä on julkaistu erillinen yhteenveto. Lausunnoissa luontojärjestöt vastustivat turvetuotantoa ja turvevoimalaa maakuntakaavassa. Vapo Oy esitti suunnittelumääräyksiin muutoksia. Ympäristökeskus esitti 9 vyöhykkeen poistamista ympäristösyistä ja muutoksia suunnittelumääräyksiin. Maakuntakaavan luonnonvarat ja energia asiantuntijaryhmä esitti jatkovalmistelun ohjeeksi, että - maakuntakaavassa on varauduttava turpeenkäytön jatkumiseen Keski-Suomessa eikä turvetuotantovarauksia tai voimalamerkintöjä poisteta - jos vyöhyke ja turvetuotantoaluevaraus ovat samalla alueella päällekkäisinä merkintöinä, voidaan vyöhyke poistaa ja aluevaraukset jäävät - poistetaan päällekkäisyydet kulttuurimaisemien kanssa - Keski-Suomen liitto, Vapo, ympäristökeskus ja GTL hiovat osapuolia tyydyttävät suunnittelumääräykset työkokouksessaan. YVA ryhmä esitti kantanaan, että kaavassa tulisi esittää vain turvetuotantovyöhykkeet ja luopua yksittäisten aluevarausten esittämisestä. Lisäksi vesistövaikutusten arviointi selvityksessä punaiseksi (eli herkimmiksi) merkityille valuma-alueille ei tulisi kaavassa esittää turvetuotantovyöhykkeitä laisinkaan. Luonnonsuojeluryhmä esitti, että jo luonnoksesta poisjätettyjen kolmen suon lisäksi seuraavia soita ei tule merkitä turvetuotantosoiksi merkittävien luontoarvojen takia: - Karstulan Pirttisuo (laaja luonnontilainen alue, suotyypit, linnusto) - Karstulan Suoniemensuo (laaja luonnontilainen alue, suotyypit, linnusto) - Karstulan Lehtomäensuo eli Lehtosuo (laaja luonnontilainen alue, linnusto) - Pylkönmäen Suurisuo eli Paajalansuo (suuri luonnontilainen alue, suo liittyy kiinteästi Metsähallituksen laajaan ympäristöarvometsään ja muodostaa merkittävän luontokokonaisuuden) - Ryhmä esitti em. soita kaavaan suojelusoiksi, jos Vapo Oy hyväksyy suojelumerkinnän. Toimiston valmisteluryhmä yhtyi luonnonvarat ja energia ryhmän esityksiin ja esitti lisäksi Virtain kaupungin lausunnon pohjalta yhden vyöhykkeen poistamista

15 Keuruun länsirajalta turvetuotannon mahdollisesti virtakutuisille kaloille ja koskikalastukselle aiheuttamien haittojen vuoksi. Valmisteluryhmä käsitteli YVA-ryhmän kannanoton ja osaltaan esitti, että maakuntahallituksen päätösten mukaisesti kaavassa esitetään sekä vyöhykkeitä että aluevarauksia. Luonnonsuojeluryhmän esitykseen toimiston valmisteluryhmän kanta oli, että poistettaviksi esitetyistä kolme ensin mainittua, eli Karstulan suot, poistetaan ehdotusvaiheesta luontoarvojen vuoksi. Keski-Suomen liitossa 21.4.2006 järjestetyssä neuvottelussa Vapo Oy:n, Keski- Suomen ympäristökeskuksen ja Keski-Suomen liiton edustajat kävivät läpi em. valmisteluryhmien esitykset sekä antamansa lausunnot turvetuotannon osalta. Osapuolet päätyivät yhteiseen ehdotukseen koskien turvetuotantovyöhykkeiden esittämistä sekä vyöhykkeitä ja alueita koskevia suunnittelumääräyksiä. Sen sijaan Karstulan turvesuovarausten muuttamisesta suojeluvarauksiksi tai niiden poistamisesta maakuntakaavasta ei oltu yksimielisiä. Karstulan Pirttisuon, Suoniemensuon ja Lehtomäensuon turvevarausten poistamista kannattivat sekä ympäristökeskus ja Keski-Suomen liitto Vapo:n vastustaessa. Neuvottelussa sovittiin, että ympäristökeskuksen lausunnon mukaiset yhdeksän herkimmille vesistöalueille osoitettua turvetuotantovyöhykettä karsitaan pois, jolloin myös Vapo:n lausunnossaan esittämä suunnittelumääräysten lievennys voidaan toteuttaa. Tiukimmasta suunnittelumääräyksestä sovittiin luovuttavan kokonaan. Kaavaan jäävät suunnittelumääräykset muotoiltiin osapuolten yhteisen näkemyksen mukaisiksi ja sovittiin sen olevan yhteinen esitys maakuntakaavan ehdotukseen. Keski-Suomen liitossa 4.5.2006 järjestetyssä neuvottelussa Keski-Suomen ympäristökeskuksen kanssa käytiin läpi ympäristökeskuksen kaavaluonnoksesta antamassa lausunnossaan esittämät asiat. Neuvottelussa ympäristökeskuksen puolelta esitettiin turvetuotantovyöhykkeiden suunnittelumääräyksiin vielä lisäyksiä erityisesti koskien vyöhykkeillä olevia luonnon- ja kulttuuriympäristöarvoja. Ympäristökeskus muotoili laajemman sisäisen keskustelun jälkeen tarkennetun ehdotuksensa määräykseksi, toimitti sen Keski-Suomen liitolle, joka puolestaan toimitti sen Vapo Oyj:öön. 12.5.2006 Vapo Oyj vahvisti hyväksyvänsä esitetyn muotoilun. Maakuntahallitus käsitteli 17.5.2006 kaavaluonnoksesta saadun palautteen ja valmistellut vastineet. Maakuntahallitus hyväksyi edellä esitetyt muutokset aluevarauksiin, vyöhykkeisiin ja suunnittelumääräyksiin. Toimiston valmisteluryhmä käsitteli 18.5.2006 kaavaluonnoksen Natura-vaikutusten tarkastelun pohjalta tarpeelliset tuotantovyöhykkeiden ja alueiden rajojen yksityiskohtaiset rajaussiirtotarpeet. Rajaussiirrot koskivat Vesilahdensuo-Kurkisuo (Keuruu- Multia) vyöhykettä, Hallinmäen (Jämsänkoski) vyöhykettä sekä Joensuonkankaan (Multia) aluevarausta. Keski-Suomen liiton maakuntakaavaehdotus asetettiin julkisesti nähtäville maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n ja -asetuksen 12 :n mukaisesti 15.1 16.2.2007 väliseksi ajaksi. Ehdotuksesta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden vastineita käsitellessään maakuntahallitus päätti 21.3.2007 yhdistää aiemmat kaksi turvetuotantovyöhykeluokkaa (eo/tu1 ja eo/tu2) yhdeksi eo/tu1 turvetuotantovyöhykkeeksi.

16 8. LOPPUPÄÄTELMÄ Maakuntakaavan aikatähtäys on pääsääntöisesti 10 20 vuotta, mutta joidenkin asioiden osalta se voi olla jopa 30 vuotta tai sen ylikin. Kaavaprosessi on pitkä ja kaavan tarkistukseen ryhdyttäneen vasta useiden vuosien kuluttua kaavan hyväksymisestä. Turvetuotannon osalta tavoitteena on pidetty vuotta 2025, mihin saakka laaditut ennusteet ulottuvat. Turvetta käyttävien laitosten tekninen käyttöikä on varsin pitkä, noin 40-50 vuotta, joten ne joutuvat varautumaan tuon tavoitevuoden jälkeiseen tarpeeseen. Maakuntakaavan tulevien vuosien päivitysten yhteydessä on tarpeen tarkastella myös turvetuotannon ja turpeenkäytön näkymiä uudelleen. Nykyiset tuotantoalueet sekä Vapo Oy:n hallussa olevat tuotantoon mahdollisesti tulevat suot riittävät ennustettuun tarpeeseen noin vuoteen 2023 saakka. Maakuntakaavassa osoitetaan em. alueet aluevarauksina lukuun ottamatta niitä, joilla arvioidaan olevan erityisiä luontoarvoja tai joista ei ole riittäviä selvityksiä. Yhteensä kaavaehdotuksessa on EO/tu -varauksia 106 kpl yhteispinta-alan ollessa noin 7.000 ha. Pinta-ala perustuu turvetuottajien ilmoittamiin tuotantokelpoisiin pinta-aloihin. Alueiden lisäksi maakuntakaavassa osoitetaan turvetuotantovyöhykkeinä maa- ja metsätalousvaltaisia aluekokonaisuuksia, joilla on GTK:n tutkimusten mukaan merkittäviä turvetuotantoon soveltuvia turvevaroja. Näiden vyöhykkeiden turvetuotantokelpoisilta ja jo ojitetuilta soilta luonnonsuojelu huomioon ottaen arvioidaan voitavan tuottaa turvemäärä, joka riittää maakuntakaavan tavoitevuoteen 2025 saakka. Keski-Suomeen tuodaan tällä hetkellä polttoturvetta maakunnan ulkopuolelta. Vastaavasti Keski-Suomesta viedään turvetta. Turpeen tuotanto ylittää turpeen käyttömäärän noin 30 %:lla. (Lähde: Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 2020 mennessä, VTT Prosessit 2005). Vaikka turpeen tuonnin kasvun ja viennin pienentymisen varaan ei ennusteita tehdä, antavat ne varmuutta maakunnan energiahuoltoon. Lisäksi tuottajien hallussa olevat ja myöhemmin tuotantoon saatavat reservit sekä muut kaavan valkoisella alueella olevat teknisesti tuotantokelpoiset suot tuovat lisävarmuutta. Ojitustilannekartoituksen mukaan GTK:n Keski-Suomessa tutkimista 282 suosta noin 60 % ja Vapo Oy:n hallussa olevista soista myös yli puolet on sellaisia, joiden pintaalasta jo yli 90 % on ojitettu. Maakuntakaavassa osoitetuilla vyöhykkeillä käytettävissä oleva tuotantopotentiaali suhteessa tarpeeseen antaa hyvät mahdollisuudet sovittaa yhteen turvetuotannon ja ympäristönsuojelun tarpeet. Turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi, soittainen ojitustilanteen kartoitus, käytettävissä olleet alueittaiset luontoselvitykset, varausten yhteensovitus suojeluarvoja omaavien muiden kaavavarausten kanssa sekä tuotantoalueille ja -vyöhykkeille annetut kaavamääräykset mahdollistavat ennustetun tarpeen mukaisen turvetuotannon Keski-Suomessa. Maakuntakaava täyttää sille asetetut tavoitteet turvetuotannon osalta.

17 LIITE 1. Arvoisa turveteollisuuden toimija Jyväskylä 19.10.2005 Dnro 17/51/2003 Viite: Turveteollisuusliitto ry:n ja Suomen turvetuottajat ry:n kirje 12.4.2005 Turvetuotanto Keski-Suomen maakuntakaavassa Keski-Suomen liitto laatii parhaillaan maakuntakaavaa. Turvetuottajajärjestöt esittivät Keski-Suomen liitolle lähettämässään kirjeessä mm., että kaavaan voitaisiin merkitä a) nykyiset turvetuotantoalueet sekä b) sellaiset turvetuotantoon soveltuvat potentiaaliset tuotantokohteet (ei vielä tuotannossa) eli yksittäiset luvittamattomat suot, jotka jo ovat turveteollisuuden toimijoiden hallussa (omistettuna tai vuokrattuna) ja joista on jo tehty riittävät selvitykset osoittamaan kyseisten kohteiden soveltuvuus turvetuotantoon ja ettei alueilla ole suojeltavia luontoarvoja tms. tuotantoa estäviä tekijöitä. Pyydämme teiltä tuottajajärjestöjen kirjeen mukaisista hallussanne olevista maakuntakaavaan merkittäviksi haluamistanne tuotantokohteista tietoja. Tuotannossa olevien tai jo luvan saaneiden soiden osalta riittää karttarajaus esimerkiksi 1:20 000 tai 1:50 000 mittakaavaisella karttakopiolla sekä suon nimi, pinta-ala ja lupanumero tms. luvan yksilöintitieto. Tuotannosta poistuneista alueista tietoa ei tarvita. Kohdan b) potentiaalisten tuotantokohteiden osalta tulee karttarajauksen lisäksi toimittaa kohdekohtaiset riittävät selvitykset osoittamaan kyseisten kohteiden soveltuvuus turvetuotantoon ja ettei alueilla ole suojeltavia luontoarvoja tms. tuotantoa estäviä tekijöitä. Kohdekartat ja kopiot selvityksistä pyydämme toimittamaan 11.11.2005 mennessä: Keski-Suomen liitto Jarmo Koskinen Sepänkatu 4 40100 Jyväskylä Lisätietoja asiasta antaa maakuntainsinööri Jarmo Koskinen, puh. 0207 560 232. Maakuntakaavan alustava luonnos on nähtävissä internetissä: http://feasy.net/ksliitto/1/ ja lisäksi maakuntakaavasta on yleistietoa osoitteessa: http://www.keskisuomi.fi/maakuntakaava KESKI-SUOMEN LIITTO Kehittämisjohtaja Martti Ahokas Maakuntainsinööri Jarmo Koskinen

18 Jakelu: Alsti Paavo Auha Oy Autosen Urakointi ja Saneeraus Oy Fortum Power and Heat Oy Hakkarainen Pekka Hanhinevan Turve Ky Heikinmäen Turvetyö Ay Huikari Seppo Karstulan Morass Oy Kosonen Matti Kärnä Pasi Lamminniemi Ari LasunTurve Oy Lavaturve Ay Martinsuon Turve Oy Muhonen Jan-Markus Multian Turve Oy Patamaharjun Turve Ay Peat Pois Oy Peränevan Turve Oy PTK-Turve Oy Pöyhönen Seppo Ristisuon Turve Oy Sijoitusyhtiö Mikon Oy Speed Bog Oy Survo Mikko Syrjälä Reino Turvetuotanto Vilho Saukko Turvetuote-Peat bog Oy Vapo Oy Energia, Raaka-aineprosessi Venäläinen Tero Yhtymä Liimatainen Aarno ja Rauno Yritys- ja osoitetietolähde: Keski-Suomen ympäristökeskus sekä Patentti- ja rekisterihallituksen yritystietojärjestelmä

19 LIITE 2.

20 LIITE 3.

21

22

LIITE 4 23 KATSAUS TEHTYIHIN ERILLISSELVITYKSIIN Maakuntakaavamerkintöjen on perustuttava riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Turvetuotannon osalta on valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa todettu lisäksi seuraavaa: Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turpeenottoalueiksi varataan ensisijaisesti jo ojitettuja soita. Turpeenoton vaikutuksia on tarkasteltava valumaalueittain ja otettava huomioon erityisesti suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset. Edellä esitetty maakuntahallituksen päätöksen mukainen alueittainen ja vyöhykkeittäinen esitystapa sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet maakuntakaavoitukselle otettiin huomioon laatimalla tarvittavia selvityksiä sekä käyttämällä hyväksi valmiina olevia lähdeaineistoja. Kaavalle asetettujen sisältö- ja esitystapatavoitteiden, turvevarojen, turpeen tuotantomahdollisuuksien ja kulutusennusteiden osalta käytetyt lähteet, selvitykset ja niiden keskeiset tiedot on esitelty edellä luvuissa 2., 3., 4. ja 5. Erityisesti maakuntakaavan tarpeisiin laadittiin turvetuotannon valuma-alueittainen vesistövaikutustarkastelu, soiden ojitustilannekartoitus sekä suoritettiin aiemmin selostettu tuottajakysely koskien turvetuotantoon soveltuvia potentiaalisia tuotantokohteita ja niiden luontoselvityksiä. 1. Turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi Työn tarkoituksena oli arvioida tuotannossa olevien, tuotantoon suunniteltujen, seutukaavassa osoitettujen sekä mahdollisten muiden potentiaalisten eli GTK:n tutkimien turvetuotantoalueiden valuma-alueittaiset vaikutukset siinä laajuudessa ja sillä tarkkuudella, mikä on riittävä maakuntakaavaa varten. Lisäksi tarkoituksena oli em. tiedon perusteella osoittaa edullisimpia aluekokonaisuuksia turvetuotannolle ja ohjata siten maakuntakaavan turvetuotantovyöhykkeiden sijaintia ja rajauksia sekä esittää vyöhykkeille tarvittavia suunnitteluohjeita ja määräyksiä. Hankkeessa käytettiin ohjeena Ympäristöministeriön julkaisua Turvetuotanto maakuntakaavoituksessa. Ote julkaisuluonnoksen tarkasteluvaihtoehdoista on seuraavilla sivuilla. Maakuntakaavan esitystapa noudattaa lähinnä oppaan vaihtoehtoa 3., jota täydennettiin suokohtaisilla ojitustilannekartoituksilla sekä valuma-alueittaisilla vesistövaikutusarvioinneilla, jotka pohjautuivat potentiaalisiin yksittäisiin tuotantosoihin. Vesistövaikutusarvioinnin teki Keski-Suomen ympäristökeskus, jolla on parhaat numeeriset taustatiedot, tarkoitukseen soveltuvat paikkatietotyökalut sekä arvioinnissa tarvittavaa asiantuntemusta.

24 Kuva 1 OTE TURVETUOTANTO MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA -OPPAAN LUONNOKSESSA ESITETYISTÄ TARKASTELUVAIHTOEHDOISTA JA KAAVAMERKINNÄSTÄ:

25 1.1 Vesistövaikutusten arvioinnissa käytetty menetelmä Työ eteni vaikutustarkastelussa tarvittavan tausta-aineiston kokoamisen ja valumaalueiden luokittelun kautta tuotantovyöhykkeiden määrittämiseen (Kuva 2). Selvityksen tarkoitus oli löytää alueita, joilla sijaitsevaa tuotantopotentiaalia voidaan ottaa käyttöön keskimääräistä vähäisemmin vesistöhaitoin. Kaikki vesistöalueet, joilla oli tuotantopotentiaalisia soita luokiteltiin tuotantosoveltuvuuden mukaan kahdella mittakaavatasolla. Luokittelun tuloksena kukin tuotantopotentiaalinen vesistöalue sai tuotannon vesistöriskejä kuvaavan tunnusluvun, jota Keski-Suomen liitto hyödynsi määrittäessään kaavaan turvetuotannon vyöhykkeet.

26 Kuva 2.

1.2 Tausta-aineiston kerääminen 27 Kartta- paikkatietoaineiston tarkasteluun perustuneen luokittelutyön taustaksi koottiin paikkatietoaineistot, joiden voitiin olettaa vaikuttavan tuotannon edellytyksiin. Luokittelu tehtiin Arc Map/Arc Catalog (ESRI) sovelluksessa. Selvityksen taustaksi kootut paikkatietoaineistot: Vesistöalueet Vesistöalueiden rajat ja purkupisteet Ekholmin (1993) rajaukseen perustuvan ympäristöhallinnon tietokannan mukaan. Suojellut valuma-alueet Maankäytön nykytila/lähitulevaisuus Vuonna 2005 tuotannon eri vaiheissa olevat turvetuotantoalueet ja luvanvaraiset viranomaiskäsittelyssä olevat (n. 7600 ha). - Pinta-alatieto on epätarkka, koska tuottajien vuosiyhteenvetoja ei ollut saatavilla ja osa tuotantoalueista on poistunut käytöstä. Todellisuutta paremmin kuvaava luku lienee noin 6000 ha. Seutukaavassa turvetuotannon käyttöön varatut alueet (n. 18 900 ha). GTK:n tutkimusten perusteella tuotantoon soveltuvat suot (n. 26 700 ha). - Alueet digitoitiin sähköiseen paikkatietomuotoon GTK:n turvetutkimusraporttien suurimittakaavaisista yleiskartoista, minkä vuoksi soiden pinta-alat ovat viitteellisiä ja epätarkkoja. Todellisuutta paremmin kuvaavat luvut löytyvät Suomen turvevarat raportista (Virtanen ym. 2003). - Koska osa kunnista on suurelta osaltaan tutkimatta, tuotantokelpoisia soita lienee huomattavasti tiedossa olevaa enemmän. Keski-Suomen turvevaroista oli vuonna 2000 tutkittu 38 prosenttia. GTK:n suotutkimusten perusteella mahdollisesti tuotantoon soveltuvat alueet (n. 1 700 ha). - Turvekerroksen paksuus yli 1,5 m yli 5,0 hehtaarin alueella. Muut tuotantotekniset edellytykset selvittämättä. Vapo Oy:n hallinnassa olevat alueet (n. 2 650 ha). - Mahdollisesti tuotantoon tulevia alueita. Maastotietokannan suoelementti (Maanmittauslaitos) Luonnosuojelu- ja rauhoitusalueet (kaikki alueet ja ohjelmat) Suojellut valuma-alueet Uhanalaisten kasvien esiintymispaikat Maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt Muinaismuistot Yllä mainitut pinta-alatiedot ovat osittain päällekkäisiä. Kuormitus ja vesistöjen tila Pistekuormituslähteet ja lähteen tyyppi (teollisuus, kaatopaikka, jne.) Typen ja fosforin ominaiskuormitus (kg/ha) maankäyttöluokittain ilman luonnonhuuhtoumaa (ymp.hallinnon VEPS -järjestelmästä jalostettu aineisto). Vesistöjen käyttökelpoisuusluokitus 2000-2003 (järvet ja leveät joet) Keski-Suomen ympäristökeskuksen vesipolitiikan puitedirektiivin vertailujärvet (keskimääräistä vähemmän muutettuja vesistöjä). Keski-Suomen pienvesien suojeluohjelman kohteet Em. paikkatietoaineistojen lisäksi luokittelussa käytettiin ympäristöhallinnon Hertta tietojärjestelmän vedenlaatutietoja.

1.3 Vesistöalueiden luokittelu tuotannon ohjaamista varten 28 Vesistöalueet luokiteltiin neljään luokkaan sen mukaan, kuinka suuria haittoja alueella sijaitsevan tuotantopotentiaalin hyödyntämisestä oletetaan olevan. Valuma-alue luokiteltiin, jos sillä sijaitsi osittain tai kokonaan seuraavia alueita tai aluevarauksia: nykyisin käytössä oleva tai viranomaiskäsittelyssä oleva tuotantoalue, tuotannon seutukaavavaraus, tuotantokelpoiseksi todettu suo tai mahdollisesti tuotantokelpoiseksi todettu suo. Luokittelutyö perustui karttatarkasteluun, ympäristöhallinnon ja maanmittauslaitoksen paikkatietoihin sekä ympäristöhallinnon järviseurannan vedenlaatutietokantaan. Luokittelu tehtiin kahdessa eri mittakaavassa, koska tarkastelualueen maantieteellinen laajuus vaikuttaa ratkaisevasti arvioon vaikutuksista. Esimerkiksi suurimittakaavaisessa tarkastelussa merkityksettömältä näyttävä kuormitus voi pienipiirteisessä tarkastelussa osoittautua merkittäväksi ja päinvastoin. Vedenlaadun, kuormituksen, etäisyyksien ja muiden pienempien osakokonaisuuksien selvittämisen osalta tietoa käsiteltiin analyyttisesti, mutta pohdittaessa tuotannon vaikutuksia laajoihin ja erittäin komplekseihin kokonaisuuksiin, käytettiin intuitiivisempaa lähestymistapaa. Luokittelu on subjektiivista, eikä sen tarkoitus ollut määrittää riskien absoluuttista määrää, vaan erottaa vesistöalueiden joukosta ne, joilla turvetuotannosta olisi merkittäviä haittoja. Tässä tapauksessa menetelmän katsottiin olevan työmäärään nähden kuitenkin paras mahdollinen, mikä puolsi sen käyttöä. Luokittelun periaatteita Käyttökelpoisuudeltaan erinomaiseen ja välttävään luokkaan kuuluvia vesistöjä pyrittiin suojelemaan. Periaatteen soveltaminen riippui paljon muun muassa vesistön koosta, muusta kuormituksesta ja valumareitin kokonaispituudesta. Heikoimmassa tilassa (käyttökelpoisuusluokituksen mukaan) olevien järvien suojelu edistää osaltaan vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitetta kohentaa järvien ekologinen tila hyvälle tasolle. Toisaalta järvien käyttökelpoisuusluokituksesta voidaan saada vain heikkoja viitteitä sen ekologisen tilasta, sillä monet järvet voivat olla ominaisuuksiltaan luontaisestikin heikosti ihmisen käyttötarpeisiin soveltuvia. Edellä mainittu näkökulma otettiin huomioon poikkeamalla pääsäännöstä, mikäli järven heikon käyttökelpoisuusluokituksen voidaan olettaa johtuvan sen luontaisista ominaisuuksista, kuten mataluudesta ja siihen liittyvästä usein lähes yhtäläisestä vesikasvillisuuspeitteestä. Voimakkaimmin kuormitetuille osavaluma-alueille ei yleensä suositeltu tuotantoa, mikäli alue ei muutoin ollut erityisen otollinen tuotannolle (mm. tuotantoalueiden laskureitit). Toisaalta mikäli valtaosa valuma-alueen kuormituksesta oli peräisin pistemäisestä lähteestä, esim. valuma-alueen purkupisteen läheisyydestä ei tuotannolle yläpuolisella valuma-alueella (tapauksesta riippuen hyvinkin niukasti kuormitetulla) nähty esteitä. Sen sijaan jos tuotantopotentiaalinen alue laski vetensä suoraan esim. voimakkaasti maatalouden kuormittamaan vesistöön, vesiensuojelullisesti kestävän tuotannon edellytykset ovat heikommat. Valuma-alue luokiteltiin tuotantoon hyvin soveltuvaksi etenkin, jos ensimmäisten kuormitusta vastaanottavien vesistöjen vedenlaatu on käyttökelpoisuusluokituksen mukaan tai lyhyen vedenlaatutarkastelun perusteella tyydyttävä tai hyvä. Käyttökelpoisuusluokitus oli käytössä kaikista maakunnan yli 50 ha suurista järvistä. Käyttökelpoisuusluokituksen lisäksi järvien vedenlaatua selvitettiin ympäristöhallinnon järviseurantarekisterin vedenlaatutietokannan avulla. Pienempien järvien (<50 ha) osalta kuva vedenlaadusta ja käyttökelpoisuudesta muodostettiin yksinomaan vedenlaatutietokannan perusteella.

Alue sai heikosti tuotantoon soveltuvan alueen statuksen, mikäli tuotannosta voi aiheutua ilmeistä haittaa suojelualueille tai muille erityisalueille. Kuormitusta pyrittiin ohjaamaan myös voimakkaasti käytön piirissä olevien vesistöjen ulkopuolelle. Pääsääntöisesti runkovesistöjä heikompia latvavesiä suojeltiin tapauksesta riippuen ja tuotantoalueita pyrittiin ohjaamaan mahdollisuuksien mukaan runkovesistöihin laskevien uomien äärelle. Etäisyys vesistön ja tuotantoalueiden välillä olisi syytä olla riittävä, jotta luontaiset vettä puhdistavat prosessit ehtisivät osaltaan alentaa kuormitusta ennen kuin vedet laskevat järveen. 3. ja 2. jakovaiheen vesistöalueiden luokittelu Valuma-alueiden käsittelyjärjestys satunnaistettiin, jotta mahdollinen menetelmän mukautuminen työn kuluessa ei heijastuisi tiettyyn maakunnan osaan. Kun toisen jakovaiheen alue oli valittu satunnaisotannalla, siihen sisältyvät kolmannen jakovaiheen tuotantopotentiaaliset osavesistöalueet luokiteltiin latva-alueilta vesistöalueen keskiosaa kohti. Kolmannen jakovaiheen luokittelun jälkeen valuntasuhteista ja vesistöjen tilasta oli muodostunut hyvä kuva astetta laajamittakaavaisempaa toisen jakovaiheen tarkastelua varten. Kunkin valuma-alueen soiden osalta arvioitiin, mitä riskejä vesistöille ja alueen luontoarvoille voi mahdollisesta tuotannosta koitua. Luokittelussa käytetyt apukysymykset on lueteltu varsinaisessa tutkimusraportissa. Vesistöalueista kirjoitettiin sanalliset kuvaukset. Luokitusperusteiden moninaisuuden vuoksi perusteita luokitukselle ei voitu kirjata kunkin alueen osalta yksityiskohtaisesti, vaan kuvauksissa käsiteltiin lähinnä soiden vesistöllisiä suhteita ja valuma-alueen tuotantosoveltuvuutta rajoittavia tekijöitä. Joidenkin alueiden osalta myös tuotantosoveltuvuutta edistäviä tekijöitä on käsitelty. Tekstissä käytettiin soiden karttanimiä. Jos suota ei ole nimetty peruskarttaan, annettiin sille nimi läheisen maastonpiirteen (mäki, lampi tms.) mukaan. Tarkemmin luokitteluun vaikuttaneita tekijöitä on käsitelty erillisraportissa. Seuraavilla sivuilla (kuva 3 ja kuva 4) on otteita selvityksen eräistä tuloksista. 29

30 Kuva 3.

31 Kuva 4.

32

33

34

35

36

37

38

39 2. Turvetuotantoaluevarausten ojitustilannekartoitus 2.1 Menetelmän valinta Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja Keski-Suomen maakuntakaavan tavoitteiden mukaan turvetuotantoon osoitetaan kaavassa ensisijaisesti jo ojitettuja soita. Maakuntakaavaluonnoksesta ympäristöministeriön edustajien kanssa käydyissä neuvotteluissa kävi ilmi, että mikäli kaavassa osoitetaan turvetuotantoalueita, ministeriö edellyttää asianmukaisen ojitustilannekartoituksen tekemistä. Kaivetuista ojista ei ole viranomaisten ylläpitämää kattavaa paikkatietorekisteriä. Toisaalta myös peruskartan hyödyntäminen on epävarma tie. Se huomattiin turvetuotannon vesistövaikutusselvityksen yhteydessä soita tutkittaessa. Uusimmista peruskartoista on pudotettu ojitusinformaatiota pois piirtämällä entisten sarkaojien sijaan vain valtaojat. Näin ollen peruskartan (rasterikarttakuva ilman tietosisältöä) pohjalta tehtävä tulkinta ei tule kysymykseen, jos päämääränä on käyttökelpoisen ja luotettavan tiedon saaminen. Suolla voi peruskartalta tulkittuna siis parhaimmassa tapauksessa näyttää olevan yksi tai kaksi ojaa, vaikka todellisuudessa alue olisi kaivettu äskettäin ojia täyteen. Ilmakuvissa puolestaan ongelmaksi muodostuu aikaa vievä tulkinta, riippuen tietenkin kiinnostavien alueiden määrästä. Maakuntakaavaa laadittaessa suunnittelualue on laaja ja alueita runsaasti. Ympäristökeskuksen tai Keski-Suomen liiton käytössä olevien ilmakuvien maantieteellinen peittävyys on heikko. Työssä olisi turvauduttava maanmittauslaitoksen ilmakuva-aineistoon, jonka käyttöön ei kuitenkaan ollut taloudellisia mahdollisuuksia. Eri mahdollisuuksista ja toteuttamiskelpoisista parhaaksi nähtiin maastotietokannan oja-aineistoon perustuva suokohtainen tarkastelu. Numeerinen maastotietokanta käy tarkoitukseen huomattavasti peruskarttaa paremmin. Siinäkin aineiston korkea hinta rajoitti sen käyttömahdollisuutta niin, että Keski-Suomen liitolla ei ollut mahdollisuutta hankkia aineistoa. Keski-Suomen ympäristökeskuksen myötävaikutuksella ojituskartoitus kyseisellä aineistolla kuitenkin voitiin suorittaa. Menetelmän kartoitusvaiheessa todettiin lisäksi, että eräissä tilanteissa käyttökelpoinen tieto olisi ojien ikä. 50 vuotta sitten ojitettuja alueita voitaisiin pitää melko arvokkaina tai rinnastaa ojittamattomiin, mikäli uusintaojitusta ei ole tehty. Tiedon saanti edellyttäisi maastoinventointia tai ajantasaisia ilmakuvia. Maakuntakaavan tarpeisiin ei ikätietoa nähty tarpeelliseksi hankkia. 2.2 Ojituskartoitus Ojitustilanteen kartoitus tehtiin paikkatieto-ohjelmistolla. Tietokannassa olevaan maastotietokannan oja-aineistoon yhdistettiin numeerinen suo- ja turvetuotantoalue aineisto. Jokaisen ojan ympärille muodostettiin 50 m puskurivyöhyke kuvaamaan ojan vaikutusaluetta. Ohjelmistolla laskettiin tämän ojitusalueen pinta-ala sekä sen ulkopuolelle jäävä ojittamattoman suoalueen pinta-ala. Edellä esitetyt laskennan tulokset koottiin taulukkoon, missä esitetään suon yksilöivä juokseva numero, keskipisteen koordinaatit karttapaikannusta varten, sijaintikunta, ojitetun alueen pinta-ala, ojittamattoman alueen pinta-ala, kokonaispinta-ala sekä oji-

tetun osan % -osuus suon koko pinta-alasta. Lisäksi jokaisesta suosta tulostettiin karttakuva em. ojitustiedolla. Ojitustilannekartoituksen teki Keski-Suomen liiton tilauksesta paikkatietoinsinööri Juha Romula Keski-Suomen ympäristökeskuksessa. 40 2.3 Ojituskartoituksen tulokset Ojituskartoituksen suokohtaiset tulokset on esitettyinä liitetaulukoissa. Tulokset on ryhmitelty kahteen pääryhmään: Vapo Oy:n hallussa mahdollisesti myöhemmin tuotantoon tuleviin soihin sekä GTK:n tutkimiin potentiaalisiin tuotantosoihin. Vapo Oy:n hallussa olevia tutkittuja soita oli yhteensä 53 kpl ja kokonaispinta-ala noin 3.900 ha. Niistä yli puolet, 55 %, oli soita, joiden pinta-alasta yli 90 % oli jo ojitettu. YHTEENVETOTAULUKKO VAPO:N HALLUSSA OLEVIEN SOIDEN OJITUSTILANTEESTA Soiden kokonaismäärä 53 kpl Yhtään suota ei täysin ojittamatta Kokonaispinta-ala 3.846 ha siitä ojitettua 2.985 ha eli 78 % ojittamatonta 861 ha eli 22 % Suomäärät (kpl) ojitustasoittain pinta-alasta alle 50 % ojitettu 10 kpl 18,9 % pinta-alasta 50-60 % ojitettu 4 kpl 7,5 % pinta-alasta 60-70 % ojitettu 2 kpl 3,8 % pinta-alasta 70-80 % ojitettu 7 kpl 13,2 % pinta-alasta 80-90 % ojitettu 1 kpl 1,9 % pinta-alasta yli 90 % ojitettu 29 kpl 54,7 % yhteensä kpl 53 kpl

GTK:n tutkimien potentiaalisten ojituskartoitettujen soiden määrä puolestaan oli 282 kpl. Yhteispinta-ala oli noin 26.700 ha. Myös näistä soista yli puolet oli lähes täysin ojitettuja. GTK:n tutkimien soiden määrässä on mukana jo tuotantoon otettuja soita. 41 YHTEENVETOTAULUKKO GTK:N TUTKIMIEN TURVETUOTANTOON SOVELTUVIEN SOIDEN OJITUSTILANTEESTA Soiden kokonaismäärä 282 kpl Yhtään suota ei täysin ojittamatta Kokonaispinta-ala 26.674 ha siitä ojitettua 22.220 ha eli 83 % ojittamatonta 4.454 ha eli 17 % Suomäärät (kpl) ojitustasoittain pinta-alasta alle 50 % ojitettu 7 2,5 % pinta-alasta 50-60 % ojitettu 9 3,2 % pinta-alasta 60-70 % ojitettu 24 8,5 % pinta-alasta 70-80 % ojitettu 27 9,6 % pinta-alasta 80-90 % ojitettu 42 14,9 % pinta-alasta yli 90 % ojitettu 173 61,3 % yhteensä kpl 282 100 % Seuraavissa taulukoissa on ojitustilannekartoituksen aluekohtaiset tiedot. Kartat ja taulukot ovat erikseen GTK:n tutkimista tuotantoon soveltuvista soista sekä Vapo Oyj:n tuotantoon varaamista soista. Numeerisen maastotietokannan ojittamattoman alueen tietoa on korjattu siten, että tuotannossa olevat kentät on laskettu ojitetuiksi, vaikka numeerisen maastotietokannan mukaan siellä ei ojia olisikaan. Näin menetellen ojittamaton alue tarkoittaa oikeasti ko. suon ojittamatonta aluetta. Seuraavilla kartoilla esitetään tarkempina esimerkkikuvina paikkatieto-ohjelmalla (ArcView) tehdyn ojituskartoitustilanteen tulos parin suon osalta pohjakartan päällä. Pienempimittakaavaiset kartat puolestaan ovat indeksikarttoja. Kartalla näkyvä suon numero viittaa oheisen taulukon ID numeroon. Kartoilla näkyy yleispiirteisellä tarkkuudella vastaava soittainen ojitustilanne. Taulukossa esitetään suon indeksinumero, sijaintipisteen koordinaatit, tuotannossa oleva ala (m 2 ), suon kokonaisala (ha), ojitetun osan ala (ha), ojittamaton ala (ha), ojitus % sekä sijaintikunta.

42 Kartoilla käytettyjen nimitysten selitys: - gtk_varaus_tuotantokelpoiset: pitää sisällään gtk:n aluevaraukset - gtk_varaus_ojittmattomat: pitää sisällään 50 metrin bufferoinnilla etsityt ojittamattomat alueet. Huom. tässä aineistossa on ojittamattomat myös nykyisin tuotannossa olevat alueet, mutta ne on otettu huomioon lopullisissa taulukoissa kts. Seuraava aineisto. - gtk_varausten_tuotanto: pitää sisällään ne alueet, jotka ovat tulleet ojittamattomiksi alueiksi bufferoinnissa. Eli gtk-varausten ojittamattomat alueet on leikattu tiedossa olevilla tuotantoalueilla. - vapon_varaukset: pitää sisällään Vapo Oyj:n aluevaraukset tulevaa tuotantoa varten - vapon_varaukset_ojittamattomat: pitää sisällään 50 metrin bufferoinnilla etsityt ojittamattomat alueet. Huom. tässä aineistossa on ojittamattomat myös nykyisin tuotannossa olevat alueet, mutta ne on otettu huomioon lopullisissa taulukoissa kts. Seuraava aineisto. - vapon_varaukset_tuotanto: pitää sisällään ne alueet, jotka ovat tulleet ojittamattomiksi alueiksi bufferoinnissa. Eli Vapon varausten ojittamattomat alueet on leikattu tiedossa olevilla tuotantoalueilla. Näitä ei esiinny kuin kahden Vapon varauksen alueella.

43

44

45 VAPO:N HALLUSSA OLEVIEN SOIDEN OJITUSTILANNE ID numero viittaa indeksikarttaan ID X_COORD Y_COORD TUOTANTO KOKONAISALA OJITETTU OJITTAMATON KUNTA Ojitus _m2 _ha _ha _ha % 1 3453852,68500 6859189,35500 52,7453 38,9972 13,7481 Leivonmäki 74 % 2 3462638,02558 6872973,07000 74,1585 14,0573 60,1012 Leivonmäki 19 % 3 3466609,31429 6875794,45000 267,0412 153,1661 113,8751 Leivonmäki 57 % 4 3393545,25687 6859741,85000 56,6488 53,2371 3,4117 Jämsä 94 % 5 3379138,45500 6931788,85000 34,7604 34,7604 0,0000 Multia 100 % 6 3393965,68500 6901977,29000 98,5780 57,2019 41,3761 Keuruu 58 % 7 3412461,21500 6921101,64500 180,8187 174,5197 6,2990 Jyväskylän mlk 8 3409508,37000 6920764,64000 113,8331 99,1066 14,7265 Petäjävesi 87 % 9 3395310,42000 6908279,79000 62,9734 60,4958 2,4776 Keuruu 96 % 10 3399556,26500 6906545,96000 92,2562 90,1622 2,0940 Petäjävesi 98 % 11 3399037,14181 6912893,36500 94,6831 92,0910 2,5921 Keuruu 97 % 12 3372153,45500 6901175,90000 89,4191 89,3630 0,0561 Keuruu 100 % 13 3351188,68802 6924540,53500 51,2407 51,2405 0,0002 Keuruu 100 % 14 3372040,67500 6929494,18500 54,3811 54,1089 0,2722 Keuruu 99 % 15 3377048,18000 6928157,15500 32,4486 32,2961 0,1525 Keuruu 100 % 16 3376844,83000 6921923,29000 37,2829 37,2829 0,0000 Keuruu 100 % 17 3391790,01500 7029608,41000 1463753 404,4700 392,3595 12,1105 Kinnula 97 % 18 3393338,13000 6998924,28500 141,0597 140,5275 0,5322 Kivijärvi 100 % 19 3394601,01500 6999215,19500 12,8199 12,8199 0,0000 Kivijärvi 100 % 20 3397496,63500 6996854,05000 66,3375 65,5957 0,7418 Kivijärvi 99 % 21 3417806,43500 6987592,23000 45,0272 32,2168 12,8104 Kannonkoski 72 % 22 3381963,90500 6989666,31500 24,0460 12,4639 11,5821 Kyyjärvi 52 % 23 3370961,60500 7002942,82500 153,3905 65,5938 87,7967 Kyyjärvi 43 % 24 3370485,98608 6983768,78500 46,5199 28,4882 18,0317 Karstula 61 % 25 3371873,27871 6983889,45500 40,3283 21,9059 18,4224 Karstula 54 % 26 3376617,86877 6985415,61000 67,9617 25,0694 42,8923 Karstula 37 % 27 3380061,54000 6985055,71000 20,7997 9,7160 11,0837 Karstula 47 % 28 3380618,59000 6984040,85500 12,3440 2,1509 10,1931 Karstula 17 % 29 3376082,82000 6971620,44000 187,9105 60,4461 127,4644 Karstula 32 % 30 3377481,39500 6969195,08500 138,3693 42,2510 96,1183 Karstula 31 % 31 3393061,65500 6985677,69000 46,0296 44,2022 1,8274 Karstula 96 % 32 3394076,47000 6985701,51000 5,6600 5,6600 0,0000 Karstula 100 % 33 3394256,41500 6985440,85500 5,9974 5,9974 0,0000 Karstula 100 % 34 3394335,79500 6985194,76000 16,7576 15,5387 1,2189 Karstula 93 % 35 3394859,74000 6983928,55000 12,1882 1,7696 10,4186 Karstula 15 % 36 3395092,61000 6982837,00000 54,3240 49,6632 4,6608 Karstula 91 % 37 3396362,85622 6987815,81500 113,3743 103,0541 10,3202 Karstula 91 % 38 3410628,43500 6973174,42500 13,5984 8,1495 5,4489 Kannonkoski 60 % 39 3428378,31500 6967974,60500 44,6563 44,6563 0,0000 Saarijärvi 100 % 40 3428560,88500 6969210,29000 33,3268 33,2481 0,0787 Saarijärvi 100 % 41 3382022,85000 6959192,11500 12,5892 12,5892 0,0000 Pylkönmäki 100 % 42 3382989,64000 6959379,60000 19,1509 1,5221 17,6288 Pylkönmäki 8 % 43 3382438,59000 6958324,78500 33,5999 33,3652 0,2347 Pylkönmäki 99 % 44 3383627,09000 6958119,37000 39,7461 31,1677 8,5784 Pylkönmäki 78 % 45 3385520,89500 6952753,40500 52,0009 40,9848 11,0161 Pylkönmäki 79 % 46 3384670,96530 6952318,23500 60,1179 57,6452 2,4727 Pylkönmäki 96 % 47 3399932,08382 6938239,60000 78,8917 78,6977 0,1940 Multia 100 % 48 3397919,48119 6930164,09000 86,0147 66,7380 19,2767 Multia 78 % 97 %

49 3397088,76000 6932611,07500 139,8669 139,7070 0,1599 Multia 100 % 50 3366236,47927 6986737,44000 2548 47,3532 34,6867 12,6665 Karstula 73 % 51 3368751,14117 6969281,67500 75,3812 73,2056 2,1756 Karstula 97 % 52 3386863,51500 6942330,71500 52,1022 38,3765 13,7257 Pylkönmäki 74 % 53 3390292,16500 6989514,83000 49,1294 20,7624 28,3670 Karstula 42 % 46

47

48

49

50

51 GTK:N TUTKIMIEN SOIDEN OJITUSTILANNE ID numero viittaa indeksikarttaan ID X_COORD Y_COORD TUOTANTO Kokonaisala OJITTAMATON OJITETTU OJITUS % KUNTA _m2 _ha _ha _HA 1 3378704,29600 6966633,47281 703181 344,3409 24,6055 319,7354 93 % Karstula 2 3377737,84378 6969160,03706 134,6286 76,1376 58,4910 43 % Karstula 3 3379810,93098 6969611,94630 247665 100,2863 1,5044 98,7819 98 % Karstula 4 3377397,92615 6972083,30113 730487 635,0261 140,1190 494,9071 78 % Karstula 5 3374804,32987 6970156,60145 627904 166,3705 12,7633 153,6072 92 % Karstula 6 3369952,05592 6970294,17232 1297087 522,2445 100,8209 421,4236 81 % Karstula 7 3367789,87660 6973265,97826 1457706 432,3696 58,8104 373,5592 86 % Karstula 8 3376164,91492 6976034,31341 0 154,0419 14,4323 139,6096 91 % Karstula 9 3377126,23484 6985208,33122 0 255,5705 102,1469 153,4236 60 % Karstula 10 3380653,66689 6980445,82170 0 122,8792 24,7010 98,1782 80 % Karstula 11 3382276,37503 6981017,59317 0 60,6059 14,0501 46,5558 77 % Karstula 12 3383530,22265 6971832,50509 0 107,4569 2,8334 104,6235 97 % Karstula 13 3383215,89702 6966345,61850 0 94,8510 10,7340 84,1170 89 % Karstula 14 3384747,75542 6966226,80334 0 31,4445 0,2744 31,1701 99 % Karstula 15 3392051,93969 6976474,90470 0 106,0043 8,1951 97,8092 92 % Karstula 16 3389619,88483 6991517,06884 0 101,4135 6,9168 94,4967 93 % Karstula 17 3387533,90566 6992209,22023 0 144,2946 22,5982 121,6964 84 % Karstula 18 3390046,92318 6992658,48362 0 120,9144 15,4395 105,4749 87 % Karstula 19 3389760,32386 6994238,04928 0 165,1969 18,2072 146,9897 89 % Karstula 20 3395474,40884 6992714,04624 0 142,1090 15,7702 126,3388 89 % Karstula 21 3393660,33947 6860374,01992 0 211,3726 40,4440 170,9286 81 % Jämsä 22 3397896,16964 6874865,37419 0 47,8625 0,0223 47,8402 100 % Jämsä 23 3392126,91852 6876948,97211 0 34,1031 0,4267 33,6764 99 % Jämsä 24 3391684,97824 6874519,46970 0 21,9492 0,0199 21,9293 100 % Jämsä 25 3391136,58371 6887679,80877 0 26,0769 1,2815 24,7954 95 % Jämsänkoski 26 3410166,09825 6885283,96143 0 36,0989 1,8374 34,2615 95 % Korpilahti 27 3410521,62026 6886262,06260 0 38,2772 0,0196 38,2576 100 % Jämsänkoski 28 3407758,33130 6885872,04731 0 39,6614 0,8719 38,7895 98 % Jämsänkoski 29 3409939,66027 6889222,91166 0 31,7625 0,0602 31,7023 100 % Jämsänkoski 30 3388707,30957 6893280,29585 0 22,5243 0,0000 22,5243 100 % Jämsänkoski 31 3390244,90912 6893182,28154 0 32,5080 4,5372 27,9708 86 % Jämsänkoski 32 3399129,49826 6896549,48161 0 71,6383 0,0828 71,5555 100 % Jämsänkoski 33 3396493,32162 6897386,68720 0 41,8346 0,1068 41,7278 100 % Jämsänkoski 34 3384613,89237 6889587,87149 0 42,3945 0,1135 42,2810 100 % Keuruu 35 3386498,15145 6887573,64262 0 24,5719 0,0000 24,5719 100 % Keuruu 36 3387902,25283 6887420,10060 0 42,4026 1,8272 40,5754 96 % Keuruu 37 3388545,48289 6896081,08272 0 28,2029 0,1374 28,0655 100 % Keuruu 38 3385328,40369 6897095,26818 0 15,1573 0,0000 15,1573 100 % Keuruu 39 3389908,40054 6899160,00429 0 17,9010 0,0007 17,9003 100 % Keuruu 40 3392611,54822 6902109,62732 0 16,7426 9,1887 7,5539 45 % Keuruu 41 3394217,19061 6902536,60467 0 251,6820 59,5258 192,1562 76 % Keuruu 42 3394375,94092 6904740,05907 0 30,6029 0,0055 30,5974 100 % Keuruu 43 3389493,86488 6907996,51990 0 18,5177 0,4536 18,0641 98 % Keuruu 44 3396596,14193 6907158,46764 0 23,0480 1,0034 22,0446 96 % Keuruu 45 3395611,70203 6908054,77946 0 75,8861 0,0000 75,8861 100 % Keuruu 46 3397544,60455 6908779,14327 0 36,9913 0,0438 36,9475 100 % Keuruu 47 3397792,35797 6909299,84537 0 48,5553 2,7848 45,7705 94 % Keuruu 48 3396080,41831 6909008,00024 0 43,6964 0,0167 43,6797 100 % Keuruu 49 3393966,87722 6910700,28207 0 38,9565 0,2510 38,7055 99 % Keuruu

50 3395346,52265 6912104,93504 0 78,2305 0,0214 78,2091 100 % Keuruu 51 3398021,00857 6910869,88958 0 15,9855 0,0000 15,9855 100 % Keuruu 52 3398307,17886 6913460,62094 0 174,5751 5,8321 168,7430 97 % Keuruu 53 3396991,78759 6914901,28008 0 94,4684 0,2962 94,1722 100 % Keuruu 54 3395900,42106 6913013,42856 0 48,1495 0,0000 48,1495 100 % Keuruu 55 3394260,41958 6912494,96248 0 27,6098 0,0671 27,5427 100 % Keuruu 56 3394193,43700 6914089,43977 0 22,8430 1,1242 21,7188 95 % Keuruu 57 3392761,00813 6913562,50272 0 14,4922 4,0514 10,4408 72 % Keuruu 58 3390832,52652 6912802,86300 0 53,4114 0,5405 52,8709 99 % Keuruu 59 3390402,03301 6914273,45124 0 16,6860 0,9958 15,6902 94 % Keuruu 60 3388647,56186 6912199,98533 0 29,6272 18,8767 10,7505 36 % Keuruu 61 3384679,89199 6914792,47140 0 36,4283 0,1228 36,3055 100 % Keuruu 62 3420593,83667 6914153,68367 519983 213,7177 8,7983 204,9194 96 % Petäjävesi 63 3417049,78394 6912329,98316 0 17,4982 0,0000 17,4982 100 % Petäjävesi 64 3413611,22829 6908013,44844 0 44,1557 0,4001 43,7556 99 % Petäjävesi 65 3410596,40974 6905584,20386 0 26,6888 23,1895 3,4993 13 % Petäjävesi 66 3409894,65901 6901012,79072 0 49,3433 1,0661 48,2772 98 % Petäjävesi 67 3407164,73632 6899390,26611 0 48,4447 0,0039 48,4408 100 % Petäjävesi 68 3410787,70842 6895040,51927 0 80,4359 0,1179 80,3180 100 % Jämsänkoski 69 3401381,42630 6898485,43155 0 22,7371 0,7759 21,9612 97 % Petäjävesi 70 3402077,31312 6899082,74046 0 64,9917 8,1206 56,8711 88 % Petäjävesi 71 3402115,46879 6900494,96372 0 25,9855 7,9807 18,0048 69 % Petäjävesi 72 3396101,40779 6902004,83825 0 61,4662 2,0478 59,4184 97 % Petäjävesi 73 3399904,94308 6906407,89302 0 189,1375 5,6240 183,5135 97 % Petäjävesi 74 3399383,84361 6908590,39238 0 51,7436 0,5652 51,1784 99 % Petäjävesi 75 3400886,02004 6906973,04415 0 32,8528 1,7330 31,1198 95 % Petäjävesi 76 3399210,14586 6910389,88015 0 22,5194 0,0000 22,5194 100 % Petäjävesi 77 3401203,78526 6913592,66781 0 21,3752 0,1334 21,2418 99 % Petäjävesi 78 3402857,16982 6916499,12153 0 150,8713 2,9438 147,9275 98 % Petäjävesi 79 3400122,37756 6917063,21433 0 36,5019 3,4841 33,0178 90 % Petäjävesi 80 3399079,41030 6920697,22699 0 32,2560 1,0767 31,1793 97 % Petäjävesi 81 3421536,23296 6915643,58000 82 54,6196 12,5379 42,0817 77 % Jyväskylän mlk 82 3413561,94036 6918738,18850 0 42,6473 0,4722 42,1751 99 % Petäjävesi 83 3412164,93757 6919322,38967 0 75,3751 31,7376 43,6375 58 % Petäjävesi 84 3409212,18166 6921221,04347 0 268,5368 22,2644 246,2724 92 % Petäjävesi 85 3408494,63023 6918379,41279 0 40,9638 1,0320 39,9318 97 % Petäjävesi 86 3409248,65031 6915829,88269 0 44,8872 2,0622 42,8250 95 % Petäjävesi 87 3410548,85933 6915499,68203 0 50,8630 0,3952 50,4678 99 % Petäjävesi 88 3406338,80091 6913734,37849 136252 146,9115 11,4264 135,4851 92 % Petäjävesi 89 3406688,11387 6916468,33288 0 40,6377 0,1821 40,4556 100 % Petäjävesi 90 3406553,98509 6918012,49374 0 76,7739 5,1057 71,6682 93 % Petäjävesi 91 3406591,89440 6918966,21220 0 25,2303 0,0498 25,1805 100 % Petäjävesi 92 3406111,04471 6908140,11100 0 46,1517 1,0709 45,0808 98 % Petäjävesi 93 3407623,42671 6908428,58138 0 30,6811 0,1218 30,5593 100 % Petäjävesi 94 3409814,53934 6909387,22757 0 121,9748 18,3726 103,6022 85 % Petäjävesi 95 3400374,20688 6908682,45043 0 76,6598 0,3204 76,3394 100 % Petäjävesi 96 3480001,12724 6918939,74580 0 47,3358 0,3455 46,9903 99 % Hankasalmi 97 3477858,44775 6916304,12124 0 38,8479 0,3202 38,5277 99 % Hankasalmi 98 3484813,64967 6918019,13702 0 102,5906 4,0489 98,5417 96 % Hankasalmi 99 3480761,90481 6919530,44401 0 100,0679 3,1141 96,9538 97 % Hankasalmi 100 3471539,11451 6932774,48002 0 60,0257 5,0830 54,9427 92 % Hankasalmi 101 3477336,62403 6907623,49629 167119 91,0237 5,0028 86,0209 95 % Hankasalmi 102 3472437,60483 6909147,48791 0 93,6199 3,0735 90,5464 97 % Hankasalmi 103 3462450,94212 6934246,48416 0 111,6442 15,4881 96,1561 86 % Hankasalmi 104 3476371,70143 6911025,94448 45688 55,8106 0,2365 55,5741 100 % Hankasalmi 105 3450454,24749 6871602,46844 0 39,0202 12,2588 26,7614 69 % Leivonmäki 52

106 3447257,99592 6864092,11011 0 136,2367 44,8022 91,4345 67 % Leivonmäki 107 3445250,27946 6864752,17185 0 364,1666 232,1142 132,0524 36 % Leivonmäki 108 3449295,23755 6862107,26864 105923 185,5649 44,5204 141,0445 76 % Leivonmäki 109 3454181,57232 6859189,43780 0 110,1373 27,5660 82,5713 75 % Leivonmäki 110 3454339,74367 6862366,31803 0 56,7133 5,3351 51,3782 91 % Leivonmäki 111 3457004,73194 6862558,47439 0 27,8097 9,1863 18,6234 67 % Leivonmäki 112 3454950,27104 6865683,49319 0 63,9807 15,6686 48,3121 76 % Leivonmäki 113 3459623,09245 6866968,41932 0 45,4869 8,2630 37,2239 82 % Leivonmäki 114 3453533,65993 6867459,24514 0 57,8382 21,9034 35,9348 62 % Leivonmäki 115 3456675,25994 6869283,06404 0 115,4065 19,4043 96,0022 83 % Leivonmäki 116 3459311,54696 6868667,85157 0 38,4341 7,9944 30,4397 79 % Leivonmäki 117 3460873,78601 6868249,06408 462791 117,1515 1,0745 116,0770 99 % Leivonmäki 118 3460696,40060 6870091,68835 0 70,3955 9,5645 60,8310 86 % Leivonmäki 119 3461980,36911 6870871,80609 499196 204,5677 44,1209 160,4468 78 % Leivonmäki 120 3464533,07421 6872900,63515 0 63,3772 24,9975 38,3797 61 % Leivonmäki 121 3466692,07853 6874303,98795 0 144,3188 60,9656 83,3532 58 % Leivonmäki 122 3467298,50474 6875456,51526 0 25,0323 4,5642 20,4681 82 % Leivonmäki 123 3465398,69300 6876115,20457 0 41,9698 15,4851 26,4847 63 % Leivonmäki 124 3466892,20354 6877271,77222 0 184,5366 68,2860 116,2506 63 % Leivonmäki 125 3464253,77326 6878084,57385 290889 94,8389 21,3251 73,5138 78 % Leivonmäki 126 3463425,09660 6878154,42399 44125 54,0445 0,8702 53,1743 98 % Leivonmäki 127 3463954,94914 6879780,77430 109196 48,0679 2,3349 45,7330 95 % Leivonmäki 128 3462385,37541 6879145,95979 0 45,1741 1,8973 43,2768 96 % Leivonmäki 129 3460895,92390 6878291,32279 0 37,1272 12,9732 24,1540 65 % Leivonmäki 130 3460522,06963 6880228,63696 0 39,5929 5,7293 33,8636 86 % Leivonmäki 131 3463814,74080 6881196,26684 0 32,1156 0,6906 31,4250 98 % Leivonmäki 132 3376778,32486 7003272,00277 0 263,7119 61,0259 202,6860 77 % Kyyjärvi 133 3376829,43095 7005442,50836 0 80,8673 32,1861 48,6812 60 % Kyyjärvi 134 3376982,74921 7006338,36800 0 54,1689 13,8024 40,3665 75 % Kyyjärvi 135 3374863,34971 7007231,22140 0 125,8343 44,9990 80,8353 64 % Kyyjärvi 136 3374906,09469 7004913,41004 0 213,1201 54,2408 158,8793 75 % Kyyjärvi 137 3381878,87933 6999641,63685 0 37,0878 3,3983 33,6895 91 % Kyyjärvi 138 3387152,59493 6998171,47811 0 95,6897 9,4639 86,2258 90 % Kyyjärvi 139 3386827,87278 6993551,35662 0 36,7511 13,4522 23,2989 63 % Kyyjärvi 140 3384216,12075 6992320,30162 0 35,3180 2,2078 33,1102 94 % Kyyjärvi 141 3381376,91287 6993140,33988 0 123,8117 52,7727 71,0390 57 % Kyyjärvi 142 3376911,59505 6989187,79537 0 84,4356 31,1710 53,2646 63 % Kyyjärvi 143 3375254,90743 6987994,18137 0 123,7280 41,9532 81,7748 66 % Kyyjärvi 144 3375500,97042 6986667,02872 0 139,4781 49,6489 89,8292 64 % Kyyjärvi 145 3375088,40102 6991032,66245 0 320,8515 114,7647 206,0868 64 % Kyyjärvi 146 3368566,15268 6992405,90250 636635 154,2310 13,1491 141,0819 91 % Kyyjärvi 147 3364469,69204 6996776,93166 0 218,6670 97,8178 120,8492 55 % Kyyjärvi 148 3365734,31990 6999664,78152 0 167,9559 147,3869 20,5690 12 % Kyyjärvi 149 3366570,33227 7000435,01627 0 82,9780 24,5945 58,3835 70 % Kyyjärvi 150 3370850,12151 6998565,65865 0 125,1680 29,3369 95,8311 77 % Kyyjärvi 151 3371053,09883 7003518,08232 0 472,4129 162,0227 310,3902 66 % Kyyjärvi 152 3449289,00591 6933873,49284 0 71,7338 0,3013 71,4325 100 % Laukaa 153 3456143,00391 6925059,64870 0 44,0255 13,7125 30,3130 69 % Laukaa 154 3450064,96055 6931986,19924 0 69,2221 18,9604 50,2617 73 % Laukaa 155 3383248,76034 6924483,27844 0 152,5957 22,5157 130,0800 85 % Multia 156 3384470,44579 6920391,75359 0 70,7356 1,8620 68,8736 97 % Multia 157 3377702,64126 6935836,03525 0 76,9418 6,5790 70,3628 91 % Multia 158 3376543,27740 6934596,85736 0 141,0954 28,1744 112,9210 80 % Multia 159 3376118,91332 6933636,52731 0 112,0878 8,2432 103,8446 93 % Multia 160 3390453,42238 6935013,69632 81641 112,0499 2,0756 109,9743 98 % Multia 161 3390747,80170 6932573,13169 263344 145,1556 15,0133 130,1423 90 % Multia 162 3396720,30338 6938833,17827 173421 271,6751 15,2169 256,4582 94 % Multia 53

163 3397250,27918 6940750,88926 768945 255,2933 13,9469 241,3464 95 % Multia 164 3384496,94286 6917260,35945 305849 129,0944 2,3307 126,7637 98 % Multia 165 3388666,58713 6918250,08468 0 23,2423 0,0887 23,1536 100 % Multia 166 3390640,70552 6917791,57274 0 23,0226 1,1335 21,8891 95 % Multia 167 3391243,49531 6917924,86110 0 12,8887 0,7146 12,1741 94 % Multia 168 3392018,34494 6914564,21740 0 33,0175 0,4884 32,5291 99 % Multia 169 3393410,67508 6914503,79334 0 32,5324 0,4098 32,1226 99 % Multia 170 3395654,03735 6915361,82000 199042 144,9976 14,1156 130,8820 90 % Multia 171 3394353,68494 6917873,02275 0 76,7744 3,9359 72,8385 95 % Multia 172 3397855,05505 6920872,93308 0 53,4895 0,7818 52,7077 99 % Multia 173 3394153,26831 6919747,12901 122993 88,9379 16,5513 72,3866 81 % Multia 174 3392898,14838 6919314,39755 0 14,4825 1,5268 12,9557 89 % Multia 175 3391330,16699 6920478,15035 0 49,2492 0,0003 49,2489 100 % Multia 176 3390525,96487 6920354,75426 0 36,5791 0,0746 36,5045 100 % Multia 177 3390209,50489 6922933,30709 0 32,0292 0,0561 31,9731 100 % Multia 178 3393389,60523 6922922,66950 0 69,8532 9,2926 60,5606 87 % Multia 179 3394034,24343 6921431,27879 0 59,0859 12,9457 46,1402 78 % Multia 180 3395337,16211 6921476,08924 0 66,4339 7,7684 58,6655 88 % Multia 181 3398165,72086 6924348,10245 0 61,8852 4,1846 57,7006 93 % Multia 182 3391583,33005 6926911,56620 0 256,9988 12,9955 244,0033 95 % Multia 183 3393732,74226 6926612,16791 0 55,2338 0,2392 54,9946 100 % Multia 184 3395654,14577 6926103,38505 0 55,3779 10,5188 44,8591 81 % Multia 185 3398830,54701 6927851,20382 0 53,0355 1,1029 51,9326 98 % Multia 186 3402046,85278 6927711,53793 0 77,0342 2,2960 74,7382 97 % Multia 187 3380140,17135 6921896,74353 0 102,5542 2,3793 100,1749 98 % Multia 188 3375896,20582 6928979,79905 0 30,3076 0,0491 30,2585 100 % Multia 189 3376660,49562 6936437,95723 0 52,8922 0,2732 52,6190 99 % Multia 190 3374685,22098 6935997,01208 0 59,4998 0,6214 58,8784 99 % Multia 191 3373685,61667 6937997,04066 0 75,2893 16,7878 58,5015 78 % Multia 192 3374302,66815 6939716,07588 0 87,2189 1,2067 86,0122 99 % Multia 193 3376151,51723 6940535,17063 0 49,9237 0,2833 49,6404 99 % Multia 194 3378825,80841 6941726,58118 0 41,1544 4,1226 37,0318 90 % Multia 195 3379140,74690 6939518,21663 0 48,5540 0,6865 47,8675 99 % Multia 196 3375634,53015 6952596,07493 0 56,6942 3,7982 52,8960 93 % Multia 197 3383910,43220 6937688,43563 0 27,7595 0,7136 27,0459 97 % Multia 198 3384364,49019 6938727,34751 0 50,6045 0,8861 49,7184 98 % Multia 199 3384114,27786 6929466,04076 0 39,7441 0,0010 39,7431 100 % Multia 200 3392079,93165 6930616,51365 0 73,9241 0,0335 73,8906 100 % Multia 201 3393768,84951 6929104,06868 0 83,4711 7,4565 76,0146 91 % Multia 202 3394542,25652 6929789,01280 0 254,7791 26,4671 228,3120 90 % Multia 203 3396041,27363 6930784,01561 0 108,5331 1,5110 107,0221 99 % Multia 204 3395586,26145 6932204,86196 0 134,4372 0,9285 133,5087 99 % Multia 205 3399625,26746 6929311,20015 0 46,0459 0,1061 45,9398 100 % Multia 206 3400940,32464 6931165,55202 0 47,2424 1,0968 46,1456 98 % Multia 207 3399751,93987 6931694,98539 0 82,5507 1,4424 81,1083 98 % Multia 208 3401471,53284 6932413,60468 0 123,9619 3,7821 120,1798 97 % Multia 209 3403560,46396 6931595,87246 0 37,7920 0,1115 37,6805 100 % Multia 210 3406161,57751 6932157,28829 0 101,0869 0,4551 100,6318 100 % Multia 211 3402735,67054 6935273,75904 0 88,3159 4,6783 83,6376 95 % Multia 212 3403360,39460 6936439,42134 0 58,5940 0,7467 57,8473 99 % Multia 213 3397705,04111 6936715,56609 0 80,4442 7,4801 72,9641 91 % Multia 214 3398298,09737 6937828,96673 0 60,6200 0,8928 59,7272 99 % Multia 215 3398925,23732 6938774,22116 0 103,7845 4,8767 98,9078 95 % Multia 216 3390077,25259 6941527,75752 0 272,5277 18,5244 254,0033 93 % Multia 217 3390072,97821 6937338,23395 0 57,9060 0,9387 56,9673 98 % Multia 218 3391761,44023 6935808,85701 0 145,5205 9,3029 136,2176 94 % Multia 219 3391249,27146 6933776,58163 0 37,4107 0,0329 37,3778 100 % Multia 54

220 3391934,46209 6932449,87787 0 19,8202 0,0000 19,8202 100 % Multia 221 3428461,85938 7022110,08379 0 91,4692 0,8881 90,5811 99 % Pihtipudas 222 3422732,14751 7023037,26807 0 168,4965 0,0529 168,4436 100 % Pihtipudas 223 3419768,01961 7025305,72092 0 157,7491 11,7460 146,0031 93 % Pihtipudas 224 3418577,74947 7025397,58741 0 169,7685 54,2850 115,4835 68 % Pihtipudas 225 3418086,46348 7025006,80045 0 187,3002 92,9084 94,3918 50 % Pihtipudas 226 3419078,99746 7033462,72877 0 43,8912 0,2379 43,6533 99 % Pihtipudas 227 3414980,33770 7043353,31101 0 48,9168 1,2843 47,6325 97 % Pihtipudas 228 3425765,65143 7037586,84148 0 86,9735 10,3972 76,5763 88 % Pihtipudas 229 3433483,79874 7034166,20523 0 115,4454 19,6796 95,7658 83 % Pihtipudas 230 3434872,72223 7037239,18787 0 71,8405 0,0637 71,7768 100 % Pihtipudas 231 3438223,95674 7045218,30547 728760 334,6893 102,3237 232,3656 69 % Pihtipudas 232 3443510,62512 7036115,07722 0 212,7193 28,8457 183,8736 86 % Pihtipudas 233 3448128,13301 7026669,74985 0 111,1912 3,7595 107,4317 97 % Pihtipudas 234 3408414,66598 6937358,13942 0 186,0604 4,6912 181,3692 97 % Uurainen 235 3407675,56680 6934856,57359 0 140,5117 64,2016 76,3101 54 % Uurainen 236 3407230,08236 6931063,20612 0 173,6835 48,2072 125,4763 72 % Uurainen 237 3407610,73964 6928245,89426 0 75,7323 12,6936 63,0387 83 % Uurainen 238 3410604,72623 6928234,18143 0 125,5445 3,2252 122,3193 97 % Uurainen 239 3411774,09779 6923702,48903 0 162,5345 35,7068 126,8277 78 % Uurainen 240 3414026,04272 6923345,24783 0 89,4806 3,5413 85,9393 96 % Uurainen 241 3412093,42642 6921140,30832 0 240,1362 26,8187 213,3175 89 % Jyväskylän mlk 242 3419013,15739 6922425,51024 0 146,4574 10,0093 136,4481 93 % Uurainen 243 3415698,15834 6927892,04998 0 87,6496 1,3256 86,3240 98 % Uurainen 244 3419459,69232 6931309,79871 0 62,6421 7,3364 55,3057 88 % Uurainen 245 3438947,08866 7041537,53122 0 42,2484 15,3593 26,8891 64 % Pihtipudas 246 3411864,26902 7032899,16640 0 138,6535 67,7577 70,8958 51 % Pihtipudas 247 3413915,19860 7031534,94845 0 121,3936 32,6078 88,7858 73 % Pihtipudas 248 3415783,68553 7030825,14752 0 48,3640 34,2689 14,0951 29 % Pihtipudas 249 3417257,32067 7028148,04367 0 16,4294 0,7691 15,6603 95 % Pihtipudas 250 3417206,15279 7030918,47775 0 42,6406 15,1187 27,5219 65 % Pihtipudas 251 3418062,90789 7031250,04566 0 15,2157 3,2819 11,9338 78 % Pihtipudas 252 3431934,72673 7041258,48436 0 106,3722 0,0000 106,3722 100 % Pihtipudas 253 3433162,75602 7037945,26134 0 31,4134 4,2801 27,1333 86 % Pihtipudas 254 3436068,05004 7036707,40782 0 86,5902 12,3324 74,2578 86 % Pihtipudas 255 3434803,40315 7039089,78464 0 33,1820 0,0045 33,1775 100 % Pihtipudas 256 3440174,31454 7036246,90196 0 42,7092 1,4135 41,2957 97 % Pihtipudas 257 3439233,87766 7038964,49573 0 131,1232 38,8917 92,2315 70 % Pihtipudas 258 3445853,47399 7028745,90123 0 16,1410 1,9492 14,1918 88 % Pihtipudas 259 3444018,61223 7029776,02735 0 51,2884 8,8572 42,4312 83 % Pihtipudas 260 3445229,18314 7027973,13906 0 22,5700 0,0000 22,5700 100 % Pihtipudas 261 3449684,53299 7031129,14925 0 38,3146 4,5280 33,7866 88 % Pihtipudas 262 3450567,57747 7034162,65615 0 56,1916 22,4029 33,7887 60 % Pihtipudas 263 3450205,86904 7036483,58579 0 133,1435 1,3217 131,8218 99 % Pihtipudas 264 3443900,78883 7039020,41586 0 108,6615 20,4307 88,2308 81 % Pihtipudas 265 3450228,05673 7027951,32275 0 10,3920 2,4835 7,9085 76 % Pihtipudas 266 3416276,56009 6988805,32626 0 88,7022 0,1571 88,5451 100 % Kannonkoski 267 3417495,27433 6987600,66060 0 82,2114 15,1539 67,0575 82 % Kannonkoski 268 3421284,08414 6980407,78808 0 80,8447 3,8886 76,9561 95 % Kannonkoski 269 3420273,38086 6980467,49454 0 31,2425 1,5035 29,7390 95 % Kannonkoski 270 3419023,49695 6979243,86535 0 27,3529 0,0000 27,3529 100 % Kannonkoski 271 3415153,76184 6976352,32138 0 56,4858 0,0426 56,4432 100 % Kannonkoski 272 3410598,53760 6973405,50795 0 25,6520 4,1810 21,4710 84 % Kannonkoski 273 3411224,67726 6972725,83219 0 17,4849 0,0000 17,4849 100 % Kannonkoski 274 3374175,02690 7001133,70882 0 583,7956 263,1118 320,6838 55 % Kyyjärvi 275 3452213,43057 7017172,54811 424163 121,0021 16,7036 104,2985 86 % Viitasaari 55

276 3456402,19551 7012473,80037 0 154,8289 37,7440 117,0849 76 % Viitasaari 277 3454816,22684 7006908,24966 0 166,2100 82,5482 83,6618 50 % Viitasaari 278 3451093,83221 7005317,39199 257534 238,4748 38,7274 199,7474 84 % Viitasaari 279 3432607,12374 6993087,70292 0 78,8446 1,8892 76,9554 98 % Viitasaari 280 3457755,38447 6891926,52808 0 72,3671 15,7437 56,6234 78 % Toivakka 281 3456828,28262 6892510,72924 0 19,4920 3,8366 15,6554 80 % Toivakka 282 3445896,46460 6936470,07680 255199 74,4578 0,6325 73,8253 99 % Laukaa 56

57

58

59

60

61

62

VESISTÖVAIKUTUSTARKASTELUN VALUMA-ALUEET SEKÄ MAAKUNTAKAAVALUONNOKSEN TURVETUOTAN- TOVYÖHYKKEET. SEURAAVAN SIVUN KARTASSA ON OSOITETTU LAUSUNTOJEN NOJALLA KARSITTAVIKSI ESITETYT VYÖHYKKEET 63