Soiden hiilivarastojen kehitys

Transkriptio

1 Soiden hiilivarastojen kehitys, GTK Toimiva suoluonto Ympäristöakatemian kenttäseminaari

2 Sisältö: Suomen luonnon hiilivarastoista Soiden kasvu ja hiilen varastoituminen jääkauden jälkeisenä aikana soihin Hiilen varastoituminen viimeisen 100v aikana soihin (ihmistoiminta) Turpeen fossiilisuudesta ja uusiutumisesta Turpeen ja kivihiilen vertailu

3 HIILIVARASTOT SUOMESSA milj. tonnia hiiltä (=Tg) Turvemaat Metsämaat Järvisedimentit puusto

4 Suomenniemen nousu jääkauden jälkeen Itämeri v. sitten (Baltian jääjärvi) Itämeri v. sitten (Ancylysjärvi

5 Suot vanhimpia Itä-Suomessa ja nuorimpia Länsi-Rannikolla Hiilen (=turpeen) määrä Suomen soissa on riippuvainen: suopinta-alasta turpeen paksuudesta turpeen kerrostumisnopeus on vaihdellut huomattavasti eri aikoina

6 Suomen suopinta-alan kasvu ja Hiilikertymä eri aikoina (pinta-alayksikköä kohti)

7 Turpeen kerrostumisnopeus Suomessa GTK.n ajoitusaineiston perusteella (Mäkilä 2013)

8 SOIDEN HIILIVARASTON KEHITYS (luonnon prosessit) + Biomassan muodostuminen soille (=suokasvien kasvu) + Uusien soiden muodostuminen =metsämaan soitumat, järvien umpeenkasvu, maankohoamisrannikon suot (500ha/v) - Biomassan ja turpeen luontainen hajoaminen Vain noin 2-20 % muodostuvasta kasvibiomassasta muuttuu turpeeksi Turvekerros hajaantuu jatkuvasti (-Hilli vapautuu kaasuina CH4, CO2, N2O ilmakehään)

9 (ihmistoiminnanvaikutus)

10 SOIDEN HIILIVARASTON KEHITYS (Ihmistoiminnan vaikutukset) -Turvekerrostumien ojittaminen = metsätalous, maatalous, ym. pohjavesi alenee, turpeen hajautuminen kiihtyy -Turpeen käyttö = turpeen energia -, -kompostointi-, -imeytys-, -puutarha-, kuivike- ja kasvihuonekäyttö - n milj. m3/vuosi (= n. 3,5 milj. t/v hiiltä) + Biomassan lisäkasvu = puuston lisäkasvu turv la, puiden ja varpujen juuristot muuttuvat kuollessaan turpeeksi -Maankäytön muutokset = soita häviää : tiestö, vesialtaat, kaatopaikat, rakentaminen, kaivosalueet ym. -Turvemaiden mineralisoituminen = matalaturpeisilta metsä- ja maatalousmailta turve häviää ja maa muuttuu mineraalimaaksi

11 SUOMEN SOIDEN HIILITASE (IHMISTOIMINNAN VAIKUTUKSET) * Laskelma sisältää suuren määrän epävarmustekijöitä (Laskeman tiedot : Turunen 2008, Mäkilä 2010, Tilastokeskus 2010, Virtanen) Hiilivaraston pieneneminen Tg hiiltä Turpeen käyttö ja tuotanto - 44 Turvepellot (kaasupäästöt) - 86 Huuhtoutumat (ojituksista) - 27 Soiden tuhoutuminen (tiet, altaat, kaatopaikat) - 63 Turpeen hajoaminen (metsäojitetut suot) - 43 = -263 Hiilivaraston kasvu Tg hiiltä Suobiomassa (toimivat suoekosysteemit) Biomassan lisäys ojitetuille (puusto ja juurikarike)+124 = +294 Muutos hiilitaseessa Tg hiiltä Ilman ihmistoimintaa soiden hiilitase olisi n Tg hiiltä

12 TURPEEN KÄYTÖN JA KERTYMÄN HIILITASE (hiiltä Tg/vuosi) Turpeen käyttö ja kertymä Suomessa (100v jakso, laskettu hiilenä) (Mäkilä 2010) SUOMI Turpeen käyttö ja suobiomassan kasvu ovat saman suuruiset Suomessa

13 TURVE : FOSSIILISTA vai UUSIUTUVAA - LUONNONTIETEELLISIÄ NÄKEMYKSIÄ FOSSIILISTA, sillä. : - Suomessa käytettävä turve on arviolta keskimäärin 3000 v. vanhaa. - Hyödyntämiskelpoiset turve-esiintymät loppuvat Et.-Suomesta alle 300 vuodessa UUSIUTUVAA, sillä : - Uutta turvetta (suobiomassaa) muodostuu jatkuvasti. - Suomen soissa on alle 100v turvetta keskimäärin n. 60tn/ha (Mäkilä 2008) (= n. 60 milj. tn; n. 1 mrd m3 - Suomen puuvarat n. 2 mrd m3). - Suo voidaan kasvattaa uudelleen samalle paikalle tuotannon jälkeen ( =biologinen suo) ( fossiiliset esiintymät; öljy, kivihiili, maakaasu, etc. ei voida kasvattaa uudelleen)

14 TURPEEN JA KIVIHIILEN VERTAILU Turve n v Kivihiili n v kivihiili/ turve ikä = kertainen Turvekerrostuma voinut syntyä, kehittyä ja tuhoutua kertaa kivihiilen muodostumisaikana Turvekerrostuma kerryttää hiiltä ja hajoaa jatkuvasti hiljalleen metaaniksi ja vedeksi. Turpeesta voi syntyä kivihiiltä vain mikäli turvekerrostuma hautautuu syvälle sedimenttien alle ja joutuu korkeaan lämpötilaan (ja paineeseen). Tapahtuu vain tektonisesti aktiivisilla alueilla.

15 Uusturpeen kasvatus vanha turvetuotantoalue - Turvetuotannosta poistunut alue annetaan soistua vedenpintaa nostamalla - Biomassan tuotto 3-6 t/v/ha (vastaa hyvää metsän kasvua) (Silvan 2010) Ahmaneva, Vihanti Turvetuotantoa 1963 asti Tuotettu uudelleen luvulla suobiomassana Kuva 1990

16 Itsestään soistunut tuotantoalue 30v tuotannosta (Aitoneva, Kihniö) Kiitos mielenkiinnosta! Itsestään soistunut turvetuotantoalue, Aitoneva, Kihniö (kuva 35v tuotannon loppumisesta)