Kymenlaakson maakuntakaava, maaseutu ja luonto Perusselvityksiä. Kymenlaakson Liitto TURVETUOTANTO MAAKUNTAKAAVASSA LÄHTÖKOHDAT
|
|
- Joonas Salonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kymenlaakson maakuntakaava, maaseutu ja luonto Perusselvityksiä Kymenlaakson Liitto TURVETUOTANTO MAAKUNTAKAAVASSA LÄHTÖKOHDAT luonnos
2 2
3 3 Sisällys: 1. YLEISTÄ KYMENLAAKSON TURVEVARAT TURPEEN KÄYTTÖ... 7 Nykykäyttö Suomessa/Kymenlaaksossa... 7 Polttoturpeen käyttöä koskevat ennusteet... 9 Uusien tuotantomenetelmien vaikutus Päästökaupan vaikutus TURVETUOTANTOALUEIDEN TARVE Arvioita Turvetuotantoa rajoittavia tekijöitä TURVETUOTANTOALUEET Nykyiset turvetuotantoalueet Turvetuotantoalueet valuma-aluittain SEUTUKAAVAN ALUEVARAUKSET TURVETUOTANNON MAAKUNTAKAAVAMERKINNÄT... 20
4 4 1. YLEISTÄ tehtävä maakuntakaavassa raportin sisältö yleispiirteisesti turvetuotantoa koskevat säädökset ja ohjeet suunnittelumenetelmät ja merkintätavat maakuntakaavassa 2. KYMENLAAKSON TURVEVARAT Turvevarojen määrän ja teknisen käyttökelpoisuuden tarkastelu perustuu GTK:n tutkimusraportteihin Suomen turvevarat 2000 Kymenlaakson suot ja turvevarojen käyttökelpoisuus (n:o 99) Kuntakohtaiset turveraportit GTK:n arviot Kymenlaakson soiden ja turvevarojen soveltuvuudesta turvetuotantoon on tehty 1980-luvulla. Maakuntakaavan perusselvitykset perustuvat näihin tietoihin. Vaikka geologinen tieto soiden turvevarannon määrästä ja laadusta ei vanhene, soiden hyväksikäytön tekniset ja taloudelliset edellytykset saattavat muuttua. Turvevarojen käytöstä noin 90 % on energiaturvetta. Kymenlaaksossa on turvetta käyttäviä polttolaitoksia, joille kohtuullisen kuljetusmatkan päästä saatava energiaturve on tärkeää. Siksi maakuntakaavassa pyritään hyödynnettävien turvevarojen ja osoitettavien turvetuotantoalueiden kohdalla siihen, että alueet soveltuvat polttoturvetuotantoon. Turpeen käyttökelpoisuuden arviointi GTK:n raporteissa vastaa Turveteollisuusliiton uusimpia arviointeja: Turpeen ja suon ominaisuudet sekä suon soveltuvuus turvetuotantoon Keskeinen turvetuotannon edellytys on, että tuotantoon valittavat suon turve täyttää ominaisuuksiltaan mahdollisimman hyvin lopullisen tuotteen käyttötarkoituksen asettamat vaatimukset. Turpeen ominaisuudet määräytyvät kasvilajikoostumuksen ja maatumisasteen mukaan. Tärkeimpiä turvetta muodostavia kasvilajiryhmiä ovat rahka- ja lehtisammalet, sarat ja suolla kasvavat puuvartiset kasvit. Ratkaisevin ero kasvu- ja energiaturvetuotteiden välillä on turpeen kasvilajikoostumuksen ja maatuneisuuden suhteen. Kasvuturvekäyttöön sopivan turpeen on oltava mahdollisimman vähän maatunutta ja mieluimmin pelkistä rahkasammalten, esim. ruskean rahkasammaleen, Spagnum fuscum jäänteistä muodostunutta. Energiaturvetarkoituksessa ei kasvilajikoostumuksella ole niin suurta painoarvoa, mutta tärkeää on, että turve on kohtalaisen tai hyvin maatunutta. Pitkälle maatunut turve sopii energiakäyttöön korkean hiilipitoisuutensa vuoksi. Maatuneessa turpeessa kasvien solurakenne on pitkälti hajonnut, ja tilavuuspaino ja energiasisältö kuivana tuotteena on riittävän korkea. Turpeen ominaisuudet suon eri osissa ja eri syvyydessä. Pääsääntönä voidaan pitää, että suon pinnassa on heikoimmin maatunut turvekerros. Tämän kerroksen paksuus vaihtelee suotyypistä riippuen. Etelä- ja Länsi-Suomessa esiintyvillä keidassoilla rahkasammaleesta muodostunut kerros voi muodostaa jopa valtaosan koko suon turvevarastosta, kun taas Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin aapasuoalueilla ei rahkakerrosta esiinny ollenkaan tai vain vähäisessä määrin. Käyttöön otettavalla suolla on oltava riittävän laajoja yhtenäisiä alueita, joilla turvekerroksen vahvuus on vähintään 1,5 2 metriä. Turvetuotantoalueen vähimmäiskoko on ha. Hyödynnettävän turpeen määrään vaikuttaa turvekerroksen paksuuden ja laajuuden lisäksi myös turpeen kuiva-ainepitoisuus, suon pohjan harjanteisuus ja kivisyys sekä kannot ja
5 5 liekopuut. Nämä tekijät aiheuttavat lisäkustannuksia turvetuotantokenttien valmistelussa ja kunnossapidossa. (Turveteollisuusliitto 2005, Virtuaalisuo) Turvevarojen käyttömahdollisuus (energian hinta ja yleinen energiapolitiikka pois lukien) riippuu alueiden nykykäytöstä (esim. tuottava maa- ja metsätalous) alueiden sijainti- ja kokovaatimuksista tuotannon kannalta alueiden saatavuudesta tuotantokäyttöön tuotannon ympäristövaatimuksista (ympäröivä asutus ja muu maankäyttö, vesiensuojelu, paloturvallisuus, pöly, melu yms.) luonnonsuojelun, luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäyttöarvojen huomioon ottamisesta Taustaksi: Turvevaroihin suhteutettu turpeen käyttö Energiaturvevarat jakautuvat Suomessa pääosin siten, että n.1/3 turvevaroista on Lapin läänissä, n. 1/3 Oulun läänissä ja n. 1/3 Etelä- ja keskisuomen alueella. Toistaiseksi turvavaroja on hyödynnetty pääasiassa Pohjoispohjanmaan länsiosissa (arviolta % Suomen tuotannosta) ja Oulun läänin eteläpuolisilla alueilla (arviolta % Suomen tuotannosta). Turpeen käyttö on ollut Suomessa vuosina yhteensä n. 470 milj. m3, mikä vastaa energiana noin 420 TWh:a. Turvevarojen enrgiamäärän voidaan tällä hetkellä arvioida olevan Lapissa noin 4600 TWh, Oulun läänin alueella noin 3400 TWh ja Etelä- ja keski-suomessa noin 3900 TWh. (Turvevarat on arvioitu kokonaisuudessaan eri maankäyttömuotoja ja muita turpeen hyödyntämiseen vaikuttavia asioita huomioimatta). Turpeen riittävyys nykyisellä käytöllä Turvetuotanto Suomessa ei ole suon käyttömuotona mitenkään hallitseva. Turvetuotannossa on ollut enimmillään noin ha suota. Tämä on 0,5 % Suomen alkuperäisestä turvemaiden pinta-alasta (10,4 milj. ha). jos Suomessa tulevaisuudessa otettaisiin tuotantoon kaikki tuotantokelpoiset turvekerrostumat, joita on n. 13 % Suomen turvemaiden pinta-alasta, turvetuotanto jättäisi 87 % turvemaista koskemattomiksi. Mikäli Suomessa hyödynnetään turvetta tulevaisuudessa, kuten tällä hetkellä, teoreettisesti voidaan laskea, että jos 80 % soveltuvista turvevaroista aikanaan tultaisiin hyödyntämään (huolimatta mm. maankäyttömuodoista, maanomistusolosuhteista, kuljetusmatkoista, ympäristöluvituksesta, taloudellisesta kannattavuudesta ym. seikoista), turvevarat riittävät Uudellamaalla, Hämeessä, Varsinais-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla ja Kymenlaaksossa alle sadaksi vuodeksi, sekä Satakunnassa, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa, Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Karjalassa varat riittävät kahdeksi sadaksi vuodeksi ja alle kolmeksi sadaksi vuodeksi varat riittävät Pohjois-Pohjanmaalla. Pohjois-Karjalassa turvevarat riittävät yli viideksi sadaksi vuodeksi, Kainuussa lähes 1000 vuodeksi ja lapissa lähes 2000 vuodeksi. Lähde: Turvebiomassan pitkän aikavälin hyödyntäminen Suomessa. Kimmo Virtanen Geologian tutkimuskeskus. Julkaisusta Arvio biomassan pitkän aikavälin hyödyntämismahdollisuuksista Suomessa: asiantuntijatyöryhmän loppuraportti Rintala, Jukka; Alen, Raimo; Lahti-Nuuttila, Teija; Lund, Peter; Nyrönen, Timo; Pietola, Kyösti; Sipilä, Kai;
6 6 Turpeinen, Harri. KTMn rahoittamia tutkimuksia joita ei julkaistu KTMn omissa sarjoissa Taulukko 1. Kymenlaakson suo- ja turvevarat (yli 20 ha:n suot) Kunta / alue Pinta-ala ha Soiden lukumäärä Turvemäärä milj. m3 Anjalankoski Elimäki Hamina Iitti Jaala Kouvola Kotka Kuusankoski Miehikkälä Pyhtää Valkeala Virolahti Kymenlaakso Kymenlaakson tutkittu suoala on käsittää kaikki geologiset suot. Kartta 1
7 7 3. TURPEEN KÄYTTÖ Nykykäyttö Suomessa/Kymenlaaksossa Energiakäyttö
8 8 Lähde: Arvio biomassan pitkän aikavälin hyödyntämismahdollisuuksista Suomessa: asiantuntijatyöryhmän loppuraportti Rintala, Jukka; Alen, Raimo; Lahti-Nuuttila, Teija; Lund, Peter; Nyrönen, Timo; Pietola, Kyösti; Sipilä, Kai; Turpeinen, Harri. KTMn rahoittamia tutkimuksia joita ei julkaistu KTMn omissa sarjoissa Nykykäyttö Kymenlaaksossa on GWh vuodessa. Muu turpeen käyttö Suomessa/Kymenlaaksossa? Turvetta käytetään nykyään pääasiassa energian lähteenä ja kasvuturpeena. energiaturpeen osuus käytetystä turpeesta on ollut viime vuosina yli 90 % ja kasvu- ja ympäristöturpeen osuus on noin 6-7 %. jonkin verran turvetta käytetään myös yhdyskuntajätteen kompostoinnissa, biosuodattimina, karjankuivikkeena, öljyntorjunnassa, tekstiilien valmistuksessa, routa- ja vesieristeenä sekä turvehoidoissa. Em. julkaisun liite: Turvebiomassan pitkän aikavälin hyödyntäminen Suomessa. Kimmo Virtanen Geologian tutkimuskeskus. Seuraavat tiedot Kymenlaakson turveuotantoalueista vuodelta 2006 (VAHTI): Haltija Suo Purkuvesistö (Vesienkäsittely) (Tuotantotapa) Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Poistunut tuotannosta Jälkikäytössä Pinta-ala yhteensä
9 9 Polttoturpeen käyttöä koskevat ennusteet KTM raportti Vuodelle 2025 bioenergian ja biomassojen käytön perusskenaarioksi sopii vuoden 2015 kiihdytetty skenaario, ja vuoden 2025 kiihdytetty skenaario hajoaa moneksi osaskenaarioksi, koska näin pitkällä aikavälillä voi tapahtua jo merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Näitä osaskenaarioita tulisi työstää eteenpäin esimerkiksi kansallista energia- ja ilmastostrategiaa päivitettäessä. Turvetta koskeva esimerkkiskenaario: Uudet turvetuotteet. Turve on luokiteltu biomassaksi, mutta energiantuotannon kansainvälisissä laskelmissa sille on muotoutunut ns. IPCC:n hyväksymä laskentapa kasvihuonekaasujen päästöjen osalta. Viime vuosina on saatu uutta tieteellistä tietoa soiden, suopeltojen, suometsien ja energiaturpeen tuotantoalueiden kasvihuonekaasupäästöistä luonnontilaisiin soiden verrattuna. Näiden pohjalta on indikaatioita, että tarkasteltaessa koko turpeen käytön elinkaarta 100 tai 300 vuoden aikajänteellä, laskevat turvepohjaisen energiantuotannon tai liikennepolttoainetuotannon ja käytön kasvihuonekaasupäästöt merkittävästi verrattuna fossiilisiin öljypohjaisiin ratkaisuihin. Kun uusista tuloksista saadaan mahdollisesti vahvat tieteelliset näytöt ja kansainvälisiä kasvihuonekaasupäästöjen tarkastelumenetelmiä uusitaan, voisi tässä skenaariossa turpeen merkitys kasvaa huomattavasti maamme biomassavarana niin energiantuotannossa kuin muuna teollisena raaka-aineena. Lähde: Arvio biomassan pitkän aikavälin hyödyntämismahdollisuuksista Suomessa: asiantuntijatyöryhmän loppuraportti Rintala, Jukka; Alen, Raimo; Lahti-Nuuttila, Teija; Lund, Peter; Nyrönen, Timo; Pietola, Kyösti; Sipilä, Kai; Turpeinen, Harri. KTMn rahoittamia tutkimuksia joita ei julkaistu KTMn omissa sarjoissa Turveteollisuusliitto on laatinut vuonna 2005 ennusteen turpeen kysynnästä ja tarjonnasta vuoteen 2020 mennessä. Sen mukaan Kymenlaakso
10 10 Tavoitevuosi 2030 (?): Turpeen ennustettu käyttö Suomessa/Kymenlaaksossa GWh vuodessa Uusien tuotantomenetelmien vaikutus Uusien turvetuotantomenetelmien kehittämisessä vesistö- ja ilmapäästöjen vähentäminen on ollut tärkeä lähtökohta. Kehitteillä olevalla menetelmällä tuotantoaika tietyllä suoalueella lyhenee muutamaan vuoteen kymmenistä vuosista, pölypäästöt ja melu on vähäistä, joten tuotanto voi tapahtua asutuksenkin läheisyydessä. Uudella menetelmällä tuotantokenttien päästöt vähenevät murtoosaan, ja jälkikäyttö tai ennallistaminen mahdollistaa alueen nopean muutoksen hiilen sitojaksi. Kun tuotantoalue valitaan siten, että siitä on suuret aiemmasta ihmistoiminnasta johtuneet päästöt (esimerkiksi ojitettu suo), saadaan turvetuotannon kokonaistase nykyistä turvetuotantoa olennaisesti paremmaksi. EU:n päästökauppa nykyisellään ottaa huomioon vain polttoaineiden polton hiilidioksidipäästöt, ei koko polttoaineiden tuotantoketjujen päästöjä, mutta liikenteen biopolttoaineiden käyttöä koskevissa dokumenteissa on jo lähtökohtana koko ketjun kasvihuonekaasupäästöt. Esitetty täysin uusi, seuraavan sukupolven turpeen tuotantomenetelmä on kaupallistumassa vuoteen mennessä. (Arvio biomassan pitkän aikavälin hyödyntämismahdollisuuksista Suomessa: asiantuntijatyöryhmän loppuraportti Rintala, Jukka; Alen, Raimo; Lahti-Nuuttila, Teija; Lund, Peter; Nyrönen, Timo; Pietola, Kyösti; Sipilä, Kai; Turpeinen, Harri. KTMn rahoittamia tutkimuksia joita ei julkaistu KTMn omissa sarjoissa. 2007) Päästökaupan vaikutus Päästökaupan alkaminen vuonna 2005 yli 20 MW:n laitosten käyttäjillä ja osassa teollisuutta muutti biopolttoaineiden keskinäistä kilpailua, sillä päästökaupan aiheuttama vaikutus kosketti vain turvetta. Jos päästöoikeuden hinta on esimerkiksi 20 /tonni tasolla, se nostaa puupolttoaineesta maksukykyä 8 /MWh turpeeseen verrattuna. Tämä tarkoittaa, että päästökaupassa mukana olevat laitokset pystyvät maksamaan puupolttoaineesta 8 /MWh enemmän kuin ennen päästökauppaa, mikä nostaisi hintaa myös päästökaupan ulkopuolella oleville energian tuottajille tai he voisivat siirtyä käyttämään esimerkiksi palaturvetta. (Arvio biomassan pitkän aikavälin hyödyntämismahdollisuuksista Suomessa: asiantuntijatyöryhmän loppuraportti Rintala, Jukka; Alen, Raimo; Lahti-Nuuttila, Teija; Lund, Peter; Nyrönen, Timo; Pietola, Kyösti; Sipilä, Kai; Turpeinen, Harri. KTMn rahoittamia tutkimuksia joita ei julkaistu KTMn omissa sarjoissa. 2007) Turpeen hyötykäytön tutkimus, aihealueita Lyhyt aikaväli laajamittaiseen kaupallistumiseen - uusien tuotantomenetelmien kehittäminen koko ketjun päästöjen vähentämiseksi - turpeen käyttömahdollisuudet bioöljyjen ja liikenteen biopolttonesteiden valmistuksessa - turvetuotannon ohjaaminen suopelloille ja muille kasvihuonekaasuja päästäville alueille Pitkä aikaväli laajamittaiseen kaupallistumiseen - soiden tehostettu käyttö hiilinieluina: rahkasammalen viljelyn laajentaminen (Arvio biomassan pitkän aikavälin hyödyntämismahdollisuuksista Suomessa: asiantuntijatyöryhmän loppuraportti Rintala, Jukka; Alen, Raimo; Lahti-Nuuttila,
11 11 Teija; Lund, Peter; Nyrönen, Timo; Pietola, Kyösti; Sipilä, Kai; Turpeinen, Harri. KTMn rahoittamia tutkimuksia joita ei julkaistu KTMn omissa sarjoissa. 2007) 4. TURVETUOTANTOALUEIDEN TARVE Arvioita Kymenlaaksossa turvetuotannon (tai muun soiden luonnontilaa muuttavan taloudellisen hyötykäytön) ja luonnonsuojelun suuri jako on tehty Salpausselän eteläpuolisten mittavien tuotanto- ja suojelualuevarausten kesken. Luonnonsuojelutarkoituksiin on Kymenlaaksossa osoitettu suoalueita noin 3300 hehtaaria, hieman yli 10 % maakunnan suopinta-alasta. Käytännössä alkuperäinen suoluonto suuressa mittakaavassa on säilynyt vain näillä alueilla eikä muita ojittamattomia laajoja suoalueita maakunnassa juurikaan ole. Vastaavasti seutukaavassa on varattu turvetuotantoalueita noin 3600 hehtaaria, josta turvetuotantoa on noin 1500 hehtaarilla. Turvetuottajien oman arvion mukaan (Turveteollisuusliitto 2005) turvetuotannon aluetarve Kymenlaaksossa vuoteen 2020 mennessä on noin 1600 hehtaaria, maksimiskenaarion mukaan 1700 hehtaaria. Tuotettu turve on hyödynnetty lähes kokonaan omassa maakunnassa ja tulevaisuudessa turvebiomassan käyttö entisessä laajuudessa edellyttäisi sen hankintaa muilta maakunnilta. Turvetuotannon tulevaisuus Kymenlaaksossa liittyy (paitsi turvebiomassan hyödyntämismahdollisuuksien yleisiin kehityssuuntiin) ennen muuta käytössä olevan suurille tuotantoalueille sijoittuvan varannon ehtymiseen, tuotantoalueiden pienenemiseen ja pirstoutumiseen ja mahdollisesti tuotannon suhteellisen kannattavuuden laskuun tätä kautta. Tuotantoalueiden tarpeen arviointi voi perustua oletukseen, että nykyisen suuruinen tuotanto ja sen mukainen tarve uusiin tuotantoalueisiin jatkuu pitkälle tulevaisuuteen. Ympäristölupapäätöksiin voi sisältyä toiminnanharjoittajan arvio tuotantomäärästä ja toiminnan kestosta. Tuotannossa olevia alueita oli Kymenlaaksossa vuonna 2007 noin 1500 hehtaaria. Ympäristölupien (vuosilta ) mukainen arvioitu käyttöaika nykyisillä alueilla on keskimäärin 25 vuotta. Nykyiset ja alkamassa olevat turvetuotantoon otetut suot siirtyvät jälkikäyttöön vuosina Turvetuotantoa rajoittavia tekijöitä
12 12
13 13 Turvetuotannon ulkopuolelle jätettävät suot Luonnonsuojeluverkoston ulkopuolella olevat laajat suoalueet Kymenlaaksossa ovat pääosin metsäojitettuja ja luonnontilaltaan pitkälti muuttuneita. Luonnontilaisia tai osittain luonnontilaisia soita ei turvetuotantotavoitteiden täyttämiseksi ole tarpeen osoittaa tuotantokäyttöön. Maakuntakaavassa luonnontilaisten soiden osoittamista tuotantokäyttöön rajoittavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden mukaan turvetuotantoon varataan maakuntakaavassa ensisijaisesti jo ojitettuja soita. Luonnontilaisten ja osittain luonnontilaisten suokokonaisuuksien merkitystä osana Kymenlaakson ekologista verkostoa on tarkasteltu tätä koskevassa raportissa. Tässä arvioidaan Anjalankosken ja Haminan rajalla olevan suokokonaisuuden turvetuotannollista merkitystä. Anjalankosken Vehkaojasuo on osittain turvetuotantoalueena. 224 ha:n suoalueesta 62 ha:lla on ympäristölupa turvetuotantoon. (Kartta lupa-alueesta on tulossa.) Turpeen energiasisältö hehtaaria kohti, noin 4200 MWh/ha, on valituilla maakunnallisilla kriteereillä pieni. Haminan Kajasuo (273 ha)soveltuu poltto- ja kasvuturvetuotantoon. Anjalankosken Lamminsuo (92 ha) ja Honkalamminsuo (62 ha) ovat GTK:n selvityksen mukaan kasvu- ja kuiviketurvetuotantoon soveltuvia soita. Valumaaluetarkastelu ja purkuvesistöt Kajasuo sijaitsee puoliksi Summanjoen ja puoliksi Nummenjoen valuma-alueilla. Nummenjoen valuma-alueella sijaitsee Vehkaojansuon 62 ha:n turvetuotantoalue. Nummenjoki laskee Salminlahden (Natura 2000 alueen) kautta Suomenlahteen. Summanjoen valuma-alueella sijaitsee pääosa Kymenlaakson suurimmista turvetuotantoalueis ta, vajaat 1400 hehtaaria.
14 14 5. TURVETUOTANTOALUEET Nykyiset turvetuotantoalueet VAHTI-rekisteriin on kirjattavissa asiakas/osio(?) kohtainen turvetuotannon vuosiyhteenveto, joka sisältää seuraavat tuotantoaluetta toimintavaihteittain ja hehtaareittain koskevat tiedot: Turvetuotantoon siirtyneen uuden pinta-alan aikaisempi maankäyttö Luonnontilainen Metsäojitettu Suopelto Valmistelematon pinta-ala Valmistelematon Turvetuotannossa oleva pinta-ala Kunnostusvaiheessa Tuotantokunnossa, mutta ei tuotannossa Tuotannossa Tuotannosta poistunut pinta-ala Kasvittumaton Metsätalous Peltoenergia Muu maatalouskäyttö Ennallistettu Muu (pois hallinnasta + muu maankäyttö) Vuonna 2000 Kymenlaaksossa harjoitettiin turvetuotantoa 16 erillisellä alueella, joiden yhteenlaskettu pinta-ala oli hehtaaria (VAHTI). Turvetuotannon alueesta varsinaisessa tuotannossa oli 78 %. Vuoden aikana tuotannosta poistui 1 % pinta-alasta ja vajaa 4 % oli kunnostusvaiheessa. Alueella toimivista turvetuotantoyhtiöistä Vapo Oy:n osuus turvetuotannon kokonaisalasta oli noin 62 %, loput olivat yksityisten yhtiöiden omistuksessa. Turvetuotantomäärä Vapon alueilla oli m3 vuonna 2000 (Torpström 2002). KYMENLAAKSON YMPÄRISTÖKUORMITUS Tiivistelmä alueellisen ympäristöanalyysin päästöinventaarion alustavista tuloksista.sirkka Koskela, Marja-Riitta Hiltunen, Mika Toikka, Tuuli Myllymaa Ympäristöhallinnon VAHTI-rekisterissä oli v. tuotantokunnossa aluetta, yhteensä ha. Kartta 2 (liite) Nykyisin turvetuotannossa olevien alueiden poistuma vuoteen 2030 mennessä
15 Corine2000 kansallisen luokituksen alueet Turvetuotantoalueet: Luokka koostuu SLICES ja maastotietokannan turvetuotantoalueista, satelliittikuvista päivitetyistä alueista sekä digitoiduista alueista. Kymenlaaksossa on 70 aluetta, joiden pinta-ala on yhteensä 1690 hehtaaria. Keskimääräinen pinta-ala on 24 hehtaaria. Valtaosa turvetuotantoalueista on pieniä, noin 400 neliömetrin suuruisia. 15
16 16 Ympäristölupamenettelyn piirissä ovat yli 10 hehtaarin turvetuotantoalueet. Näitä on Kymenlaaksossa 15 kappaletta, joiden pinta-ala on yhteensä 1632 hehtaaria. Keskimääräinen ala on 108 hehtaaria. Turvetuotantoalueet valuma-aluittain Summajoki (13.00) Karhunsuo Heposaarensuo-Lakiasuo-Kähöjärvensuo (Kankaanniemensuot) Saaransuo Haukkasuo Kiikunsuo Suomenlahden rannikkoalue (81.01), Nummenjoki (81.001) Vehkaojansuo Suomenlahden rannikkoalue 81.02, Siltakylänjoki Valkianjärvensuo Kymijoki 14.11, Sorsajoki Haapahaikulansuo Harjunsuo Kymijoki Torvmossen Kymijoki (Harjujoki-Lappajärvi), (Pasinjoki-Hangasjärvi) Lakiasuo Kartta: Kymenlaakson turvetuotantoalueet valuma-alueittain ja purkuvesistöt
17 17 Lakiasuo Haapahaikulansuo Haukkasuo Kiikunsuo Karhunsuo Harjunsuo Heposaarensuo- Lakiasuo- Kähöjärvensuo- Saaransuo Vehkaojansuo Torvmossen Valkianjärvensuo 6. SEUTUKAAVAN ALUEVARAUKSET Vahvistetussa seutukaavassa on turvetuotantoalueita 14 kappaletta. Aluevarausten keskipinta-ala on 242 hehtaaria. Seutukaavan turvetuotantoalueet SKME RK ALUENO ALA_HA NIMI KUNTA
18 18 EO Vehkaojansuo Anjalankoski EOr Karhunsuo Anjalankoski EOr Riuhtoinsuo Anjalankoski EOr Saaramaan suurisuo Anjalankoski EOr Heposaarensuo-Lakiasuo- Anjalankoski Kähöjärvensuo EOr Harjunsuo Anjalankoski EO Ihotinsuo Anjalankoski EO Kiikunsuo Anjalankoski EO Haukkasuo Anjalankoski/Valkeala EO Haapahaikulansuo Anjalankoski/Valkeala EOr Heinäsuo Hamina EOr Vaajersuo-Suurisuo Miehikkälä EO Lakiasuo Valkeala Lakiasuo Riuhtoinsuo Haukkasuo N Kiikunsuo Haukkasuo Karhunsuo Haapahaikulansuo Saaramaan suurisuo Harjunsuo Heposaarensuo-Lakiasuo-Kähöjärvensuo Vaajersuo-Suurisuo Ihotinsuo Heinäsuo Vehkaojansuo Aluevarausten suhde tuotantoon CORINE2000-aineiston kanssa tehdyn vertailun mukaan keskimäärin noin 44 % seutukaavan turvetuotantoalueista on tuotannossa olevaa aluetta. Seutukaavan maa-ainestenottoalueilla on
19 19 yhteensä 116 hehtaaria toteutunutta maa-ainesaluetta. ulkopuolella on 182 hehtaaria toteutunutta maa-ainesaluetta. Seutukaavan osoittamien alueiden Seutukaava ALUENO ALA_HA NIMI KUNTA Alueita kpl Toteutunut Pinta-ala m Vehkaojansuo Anjalankoski Karhunsuo Anjalankoski Riuhtoinsuo Anjalankoski Saaramaan suurisuo Heposaarensuo- Lakiasuo- Kähöjärvensuo Anjalankoski Anjalankoski Harjunsuo Anjalankoski Ihotinsuo Anjalankoski Kiikunsuo Anjalankoski Haapahaikulansuo Anjalankoski Valkeala Haukkasuo AnjalankoskiValkeala Heinäsuo Hamina Vaajersuo- Miehikkälä Suurisuo Lakiasuo Valkeala toteutunut % aluevarauksen pinta-alasta Turvetuotantomahdollisuudet Torasjoen valuma-alueella Kymijoen päävalumaalueeseen kuuluvan Torasjoen alueella sijaitsee monta GTK:n turveselvityksen mukaan polttoturvetuotantoon hyvin soveltuvaa suota. Suot ovat metsäojitettuja lukuun ottamatta Pihlajasuota, joka on peltoa. Torasjoki laskee Lintukymin (Natura2000- alueen) kautta Pyhäjärveen ja edelleen Kymijokeen. Alueella ei ole yhtään turvetuotantoaluetta. Valuma-alueen pinta-alasta runsas neljännen on peltoa. Alueen vesien tila ja Torasjoen käyttömahdollisuus purkuvesistönä vaikuttaa siihen, missä määrin alueen Huhdinsuo soita voidaan vesiensuojelun kannalta ottaa turvetuotantoon ja/tai mitä niiden vesiensuojelutoimilta edellytetään. Kiiskisuo Latosuo Pihlajasuo Sammalsuo Koisalmensuo Tuossaarensuo Suurenlähteensuo
20 20 SUO ALA_HA energ. MWh KUNTA MWh/ha kelpo Pihlajasuo Valkeala poltto Latosuo Valkeala poltto Sammalsuo Valkeala 5745 poltto/kas Huhdinsuo Kuusankoski 8627 poltto/kas Suurenlähteensuo Valkeala poltto Koisalmensuo Valkeala poltto Tuossaarensuo Valkeala poltto Kiiskisuo Valkeala poltto 7. TURVETUOTANNON MAAKUNTAKAAVAMERKINNÄT Kaavaluonnoksessa lähtökohdaksi otetaan se, että turvetuotantoalueina varataan tarvetta vastaavasti turvetuotantoon soveltuvia, laajoja (yli 50 hehtaarin) alueita, jotka ovat luonnontilaltaan pitkälle muuttuneita. Tätä pienempien alueiden käyttöönoton ohjaamiseen ei ole seudullista tai maakunnallista tarvetta, vaan niiden edellytykset voidaan ratkaista ympäristölupamenettelyssä. Turvetuotantoalueiden varaamisen edellytyksenä on riittävä selvitys ojitustilanteesta ja suojeltavien arvojen poissaolosta sekä arvio suunnitellun turvetuotannon vesistövaikutuksista valuma-aluekohtaisesti.
Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen
Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä
LisätiedotMetsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma
Suoseuran kevätseminaari 2014 Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Juha Ovaskainen Soiden ojitustilanne Suomen suopinta-alasta yli puolet ojitettua (n. 4,8 milj.
LisätiedotTurvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa
Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla
LisätiedotEnergiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012
Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö
LisätiedotSUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA
SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaa on suomaakunta suot aina osa maakunnan kehittämistä Esityksen
LisätiedotPirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab
Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta
LisätiedotGeologian tutkimuskeskuksen valtakunnallisen turvetutkimuksen tuottamat aineistot. Soidensuojelutyöryhmän kokous
Geologian tutkimuskeskuksen valtakunnallisen turvetutkimuksen tuottamat aineistot Soidensuojelutyöryhmän kokous 19.12.2012 Asta Harju 1 GTK:n systemaattinen turvevarojen kartoitus GTK kartoittaa vuosittain
LisätiedotOlli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Keuruu
19.4.2012 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Keuruu 18.4.2012 1 MAAKUNTAKAAVOITUSTILANNE Keski-Suomen maakuntakaava - kokonaismaakuntakaava Vahvistus 14.4.2009, lainvoima
LisätiedotKansallinen suo- ja turvemaiden strategia turvealan kannalta
Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia turvealan kannalta Suoseuran seminaari suo- ja turvemaiden strategiasta Säätytalolla 23.3.2011 Hannu Salo, Turveteollisuusliitto ry Turve-energiaa tarvitaan Strategia
LisätiedotLausunto "Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa" oppaan luonnoksesta
Ympäristöministeriölle Lausunto "Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa" oppaan luonnoksesta Pyydettynä lausuntonaan Pohjois-Savon maakuntahallitus toteaa opasluonnoksesta sen sisällön mukaisessa järjestyksessä
LisätiedotSoiden hiilivarastojen kehitys
Soiden hiilivarastojen kehitys, GTK Toimiva suoluonto Ympäristöakatemian kenttäseminaari 2.-3.9.2013 Sisältö: Suomen luonnon hiilivarastoista Soiden kasvu ja hiilen varastoituminen jääkauden jälkeisenä
LisätiedotOlli Ristaniemi 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVASEMINAARI
2.3.2012 Olli Ristaniemi 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVASEMINAARI 2.3.2012 1 LÄHTÖKOHTIA Maakuntasuunnitelma Keski-Suomen ilmastostrategia Bioenergiasta elinvoimaa -klusteri Maankäyttö- ja rakennuslaki / Valtakunnalliset
LisätiedotKansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö
Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten
LisätiedotTurvetuotannon tarve 2020
Turvetuotannon tarve 2020 Helsinki 21.1.2009 Jaakko Silpola toimitusjohtaja Turveteollisuusliitto ry Lintujärvi aiemmin turvetuotannossa olleella Rastunsuolla jaakko.silpola@turveteollisuusliitto.fi www.turveteollisuusliitto.fi
LisätiedotKansantalouden ja aluetalouden näkökulma
Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4
LisätiedotTurvetuotanto ja Kymenlaakson maakuntakaava Elokuu 2019
Turvetuotanto ja Kymenlaakson maakuntakaava 2040 Elokuu 2019 TURVETUOTANTO JA KYMENLAAKSON MAAKUNTAKAAVA 2040 Sisällys TURVETUOTANTO JA KYMENLAAKSON MAAKUNTAKAAVA 2040... 1 1. Turpeen käytön ja tuotannon
LisätiedotEhdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous
Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Hannu Niemelä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio hannu.niemela@tapio.fi Suoseuran
LisätiedotTurpeen energiakäytön hyödyt ja haitat
SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN KANNANOTTO 18.6.2010 Turpeen energiakäytön hyödyt ja haitat Tämä kannanotto kokoaa ja arvioi turpeen energiakäytön hyötyjä ja haittoja käytettävissä olevan tieteellisen tiedon
LisätiedotStrategian vaikutuksista GTK:n suotutkimuksiin
Strategian vaikutuksista GTK:n suotutkimuksiin Suoseura, Säätytalo 23. 03. 2011 Esitelmän sisältö : GTK:n turvevarojen kartoitus GTK suo- ja turvemaastrategian hankkeissa Esimerkkejä soiden rajaamis- ja
LisätiedotTilaisuuden tarkoitus ja esitykseni lähtökohtia
Tilaisuuden tarkoitus ja esitykseni lähtökohtia 1. Auttaa aktiivisesti EP:n liittoa vaihemaakuntakaavan laadinnassa ja maakuntasuunnittelussa - välittää tietoa, osallistaa ja sitouttaa 2. Vähentää keinotekoista
LisätiedotSoiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen
Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen Eero Kaakinen 23.3.2011 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 23.3.2011 1 Soiden luonnontilaisuuden
LisätiedotEnergia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 2020 mennessä, 2. päivitys, 11/2009
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-7128-9 Energiaturpeen tuotantoala Ympäristöturpeen tuotantoala Uuden tuotantoalan tarve 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Hehtaaria 9 8 7 6 5 4 3 2 1 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 219 22
LisätiedotMaakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet
Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen
LisätiedotSuoseuran esitelmätilaisuus
SUOT KAAVOITUKSESSA Suoseuran esitelmätilaisuus 7.4.2016 Erityisasiantuntija Ismo Karhu, Pohjois-Pohjanmaan liitto Ismo Karhu 7.4.-16 Mitä kaavoitus on? Kunnallista suunnittelua, jolla järjestetään alueiden
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 1001 Mustakeidas, Honkajoki/Kankaanpää, Satakunta
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 1001 Mustakeidas, Honkajoki/Kankaanpää, Satakunta Sijainti Mustakeitaan suoalue sijaitsee Honkajoen kunnan ja Kankaanpään
LisätiedotUusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori
Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet 11.4.2014 Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori Teemat üsuopolitiikat üturvetuotannon jännitteet ühe uudeksi ympäristönsuojelulaiksi
LisätiedotSuomen turvevarat ja niiden käyttö kansallisen suostrategian mukaisesti
Suomen turvevarat ja niiden käyttö kansallisen suostrategian mukaisesti Samu Valpola Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 18.6.2012 1 GTK:n perustehtävä Kartoittaa ja tutkii maankamaraa,
LisätiedotNäkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan
Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan Soidensuojelutyöryhmän kokous 19.11.2013 Hannu Salo aluepäällikkö, MH Soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun strategian sekä VnP:n
LisätiedotTurvetuotantoon potentiaalisesti soveltuvien, luonnontilaisuudeltaan luokkaan 2 kuuluvien, suoalueiden luonnonarvot
18.9.2012 1 (6) Turvetuotantoon potentiaalisesti soveltuvien, luonnontilaisuudeltaan luokkaan 2 kuuluvien, suoalueiden luonnonarvot Taustaa Valtioneuvoston periaatepäätös soiden ja turvemaiden kestävästä
LisätiedotVAPON TURVETUOTANTONÄKYMÄ. Matti Alakoskela asiakkuuspäällikkö Vapo Oy
VAPON TURVETUOTANTONÄKYMÄ Matti Alakoskela asiakkuuspäällikkö Vapo Oy 1 Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Espanja Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo
LisätiedotKimmo Virtanen ja
TOIMINTASUUNNITELMA PK-YRITTÄJIEN TURVETUOTANNON KEHITTÄMINEN UUSIEN SOIDEN HANKINNAN KEHITTÄMINEN (4.4.) Kimmo Virtanen 7. 11. ja 14. 11. 2006 TURVEVAROJEN KARTOITUS - TUTKIMUSMENETELMÄT GTK:n turveraportteja
LisätiedotBioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen
Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla
LisätiedotPoitsilanmaan Luontoyhdistys Kuikka ry PULP suojelun edistämiseksi
Sivu 1/10 Poitsilanmaan Luontoyhdistys Kuikka ry METSO suojelu- Juha Juuti keskustelu Etelä- Käpypolku 4 as.4 Karjalan metsien 54120 PULP suojelun edistämiseksi Puh. 0500221213 Email: juha.juuti@ruokolahtelainen.net
LisätiedotBioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa
Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa Tarvitseeko Suomi turvetta? Suomen turvetuottajat ry. Hannu Haavikko Puheenjohtaja 14.11.2012 Turpeen tuotannon ja kulutuksen kehittyminen Turpeen käyttö
LisätiedotSuoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa
Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM/LYMO Suo, luonto ja turve yleisöseminaari 24.5.2016 Etelä-Pohjanmaan liitto, Seinäjoki Soidensuojelutyöryhmän ehdotus SSTE
LisätiedotAjankohtaista turvetuotannossa
Ajankohtaista turvetuotannossa Turvetuotannon jälkihoito ja jälkikäyttö Tarkkailut Muuta ajankohtaista 1 Jälkikäyttö ja jälkihoito -tuottajan vastuu ja toiminnan lopettamiseen liittyvät asiat lupamenettelyssä
LisätiedotSavon ilmasto-ohjelma
Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:
LisätiedotTurpeen käyttö ja tuotantoteknologian mahdollisuudet. Aimo Aalto Helsinki 21.1.2009 Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari
Turpeen käyttö ja tuotantoteknologian mahdollisuudet Aimo Aalto Helsinki 21.1.2009 Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari Aiheeseen liittyviä teemoja Turpeen käyttömuotoja Suomessa
LisätiedotTurvepeltojen ympäristöhaasteet
Turvepeltojen ympäristöhaasteet Kristiina Regina Turvepeltojen parhaat viljelytavat nyt ja tulevaisuudessa Ilmajoki 21.11.2017 Turvemaiden globaali merkitys Peittävät 3 % maa-alasta Varastoivat 30 % maaperän
LisätiedotMILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA?
MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Johtava asiantuntija Pöyry Management Consulting Oy SISÄLTÖ Turpeen käyttö ja tuotanto Suomessa Turpeen korvaavat polttoaineet
LisätiedotValtioneuvoston periaatepäätös ( ) soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta
Valtioneuvoston periaatepäätös (30.8.2012) soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö 28.11.2012 1 Soiden ja turvemaiden käyttö
LisätiedotPaljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %
Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön
LisätiedotTurvetuotanto maakuntakaavoituksessa ja turvevarat Etelä-Savossa Esiselvitys maakuntakaavaa varten
Turvetuotanto maakuntakaavoituksessa ja turvevarat Etelä-Savossa Esiselvitys maakuntakaavaa varten Luonnos 19.9.2013 / Marko Tanttu ja Sanna Poutamo Sisällys 1. Turvetuotanto maakuntakaavoituksessa...
LisätiedotKaakkois-Suomen alle 10 ha turvetuotantoalueiden kartoitus
Kaakkois-Suomen alle 10 ha turvetuotantoalueiden kartoitus Kuntapäivä 29.11.2016 Tiina Ahokas Tausta YSL:n muutoksen voimaantullessa (1.9.2014) toiminnassa olleiden enintään 10 ha turvetuotantoalueiden
LisätiedotSUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ
SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ Jukka Laine Metla Strategian yleinen tavoite Soiden ja turvemaiden kansallisen strategian tavoitteena on luoda yhteinen, ajantasainen näkemys soiden
LisätiedotTURVETUOTANTO MAAKUNTAKAAVASSA
Pohjois-Savon liitto Kuopion seudun maakuntakaava / Pohjois-Savon maakuntakaava TURVETUOTANTO MAAKUNTAKAAVASSA LÄHTÖKOHDAT JA SUUNNITTELUMENETELMÄ-EHDOTUS MUISTIO 18.3.2003 / 16.12.2004 Seppo Laitila TURVESOIDEN
LisätiedotTurvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli
Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.6.2011 Jaakko Soikkeli Turvetuotanto Saarijärven reitillä, muu maankäyttö ja luontainen vedenlaatu
LisätiedotÄlyäkkönääenergiaa 11.-12.11.-13; energiaa biomassoista
Älyäkkönääenergiaa 11.-12.11.-13; energiaa biomassoista Maakuntakaavalla tehoa turvetuotantoon mitä uutta suo- ohjelma toi? Projektipäällikkö Ismo Karhu, Pohjois-Pohjanmaan liitto SOIDEN KÄYTÖSSÄ LAAJA
LisätiedotTurveristeily Kivihiilikasa kasvaa horsmaa ja POR-säiliöt on purettu. Matti Voutilainen / Kuopion Energia Oy
Turveristeily 2018 Kivihiilikasa kasvaa horsmaa ja POR-säiliöt on purettu. Matti Voutilainen / Kuopion Energia Oy 16. 18.1.2018 Polttoaineet Kuopiossa on poltettu turvetta jo 45 vuotta (50 Mm 3 ) ja turvetuotannossa
LisätiedotKatsaus soidensuojelun ja -käytön nykytilaan. Hanne Lohilahti, YM Ristiriitojen suo tutkimuksesta tukevaa pohjaa? SYKE, Helsinki 1.12.
Katsaus soidensuojelun ja -käytön nykytilaan Hanne Lohilahti, YM Ristiriitojen suo tutkimuksesta tukevaa pohjaa? SYKE, Helsinki 1.12.2017 Suomen soiden ja turvemaiden kestävä käyttö ja suojelu Ehdotus
LisätiedotTurpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta
Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turvekysymyksissä maltti on valttia Turpeenkäyttöä koskevilla päätöksillä on monitahoisia ja kauaskantoisia
LisätiedotTURVETUOTANTO KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVASSA. Taustamuistio valmistelutyöstä ja tehdyistä selvityksistä
1 KESKI-SUOMEN LIITTO Alueidenkäyttö Jarmo Koskinen TURVETUOTANTO KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVASSA Taustamuistio valmistelutyöstä ja tehdyistä selvityksistä Jyväskylä 31.7.2007 2 3 TURVETUOTANTO KESKI-SUOMEN
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen
Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase 21.2.2013 Jaakko Hautanen Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Metsähallituksen näkökulmasta vihreät markkinat sisältävät luonnonvarojen kestävän
LisätiedotTyöttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848
LisätiedotTyöttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563
LisätiedotYleiskatsaus Suomen soiden määrään ja riittävyyteen
Yleiskatsaus Suomen soiden määrään ja riittävyyteen Suoseura 18.3.2015 Säätytalo Esityksen sisältö: Yleiskatsaus soiden/turvemaiden maankäyttöön ja maankäyttöpaineisiin Soidensuojelu Ennallistaminen Maakuntakaavoitus
LisätiedotTurpeen riittävyys energiakäyttöön hiilikertymän pohjalta
1 Turpeen riittävyys energiakäyttöön hiilikertymän pohjalta Markku Mäkilä, Geologian tutkimuskeskus Tiivistelmä Alle 100 vuoden ikäisen turpeen vuotuinen hiilikertymä on pinnaltaan turvetta kerryttävällä
LisätiedotSOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA
SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA Kommenttipuheenvuoro soidensuojelun täydennysohjelman aloitusseminaarissa 29.1. 2013 Projektipäällikkö Ismo Karhu Ismo Karhu 29.1.2013 Soiden käytön
LisätiedotTeppo Rantanen, Biolan Group
Sammaleen keruun periaatteet Teppo Rantanen, Biolan Group Näitä periaatteita olivat laatimassa Biolan Group, Kekkilä Oy, Koneyrittäjien liitto, Metsähallitus, MTK, Turveruukki Oy ja Vapo Oy Sammaleen käyttö
LisätiedotSUOSTRATEGIAN MERKITYS MAAKUNTAKAAVOITUKSELLE
Suoseuran seminaarissa 23.3.2011 Projektipäällikkö Ismo Karhu Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suo-ohjelma hanke SOIDEN MAAKUNTAKAAVOITUKSEEN KOHDISTUU MONENTASOISIA HAASTEITA MRL 1 edistetään ekologisesti,
LisätiedotTurvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.
Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki
LisätiedotPuun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet
Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta
LisätiedotPuula Forum 6.7.2012. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy
Puula Forum 6.7.2012 Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy Öljyn hintakehitys Kaikki tuotantosuot parhaan vesienkäsittelyn piiriin vuoden 2014 loppuun mennessä (BAT) 14.7.2012 BAT= best available technique
LisätiedotSoidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi
Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös
LisätiedotLaajat aurinkoenergian tuotantoalueet
Valmisteluvaihe Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, Yleisötilaisuus, Kokemäki, 14.2.2017 Laajat aurinkoenergian tuotantoalueet Maakuntainsinööri Anne Nummela Kuvat: Pöyry Finland Oy Esiselvitys aurinkoenergian
LisätiedotJarmo Koskinen Olli Ristaniemi Reima Välivaara. 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima
Jarmo Koskinen Olli Ristaniemi Reima Välivaara 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima 1 KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT Keski-Suomen maakuntakaava - kokonaismaakuntakaava Vahvistus 14.4.2009,
LisätiedotSuostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta)
Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta) Suoseura 23.3.2011 Pekka Salminen Ympäristöministeriö 1 Suostrategian valmistelun lähtökohdat Soiden
LisätiedotTuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen
Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa
LisätiedotEPAGMA SOIDEN JA TURVEMAIDEN VASTUULLISEN KÄYTÖN MENETTELYTAPAOHJE
EPAGMA SOIDEN JA TURVEMAIDEN VASTUULLISEN KÄYTÖN MENETTELYTAPAOHJE Lokakuu 2009 Sisältö 1. SOIDEN JA TURVEMAIDEN VASTUULLISEN KÄYTÖN MENETTELYTAPAOHJE 2 1.1 Lainsäädännön noudattaminen 2 1.2 Tuotantoalueiden
LisätiedotVesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola
Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna
LisätiedotSoiden luonnontilaisuusluokitus
Soiden luonnontilaisuusluokitus YSA 44 :n 3 kohdan tulkinta 7.2.2017 Olli Autio Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Yleistä Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi
LisätiedotSuomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista
Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista BIOENERGIA RY JÄSENISTÖMME Bioenergia ry:ssä on mukana valtaosa alan merki4ävistä toimijoista Tällä hetkellä yhteensä 130 toimijaa tai yritystä,
LisätiedotTurvetuotannossa olevat tai turvetuotantoon soveltuvat alueet, Satakunnan vaihemaakuntakaava 2,
Turvetuotannossa olevat tai turvetuotantoon soveltuvat alueet, Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 14.2.2018, yleisötilaisuus, Eura 14.10.2016 1 Satakunnan
LisätiedotPirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos Energia ja luonnonvarat
Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos Energia ja luonnonvarat Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 MAAKUNTAKAAVA Maakuntakaavaluonnos Valmisteluvaiheen kuuleminen Nähtävilläoloaika
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-08372-11. Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 2020 mennessä. Luottamuksellisuus:
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-08372-11 Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 2020 mennessä Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Martti Flyktman Julkinen 2 (44) 3 (44) ALKUSANAT VTT selvitti Turveteollisuusliitto
LisätiedotCase Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö
Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,
LisätiedotTurvetuotannossa olevat tai turvetuotantoon soveltuvat alueet, Satakunnan vaihemaakuntakaava 2,
Turvetuotannossa olevat tai turvetuotantoon soveltuvat alueet, Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 1.2.2018, yleisötilaisuus, Pori 14.10.2016 1 Satakunnan
LisätiedotTOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista
TOTEUTUS 10-12-14 Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista Vapon ympäristösitoumukset 2011 TOTEUTETUT YMPÄRISTÖSITOUMUKSET 1. 100 % BAT turvetuotannon vesiensuojelussa 2. Turvetuotannon
LisätiedotPirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus
Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus YM, MMM & TEM 2015 2 HS 29.10.2014 Bryssel. EU-maat ovat päässeet sopuun ilmasto- ja energiapolitiikan suurista
LisätiedotSuosta on moneksi SUO, LUONTO JA TURVE - NÄKÖKULMIA MAAKUNTAKAAVAAN Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava
Suosta on moneksi Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava SUO, LUONTO JA TURVE - NÄKÖKULMIA MAAKUNTAKAAVAAN 24.5.2016 Laatija: Mari Väänänen, Antti Saartenoja Suota on piisannut moneen käyttöön Suota (metsätieteellinen
LisätiedotIlmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016
Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437
LisätiedotMETSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA
SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA
LisätiedotKymen Bioenergia Oy NATURAL100
Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti
LisätiedotPaljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %
Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön nettotuonti 3 % Vesivoima 3 % Turve 6 % Hiili
LisätiedotGTK:n TURVETUTKIMUS -MISTÄ TULLAAN..
GTK:n TURVETUTKIMUS -MISTÄ TULLAAN.., GTK 28.11.2012 Lähtökohtia turvetutkimukselle Suomessa: Suomi on maailman soistunein maa Suomen energiaomavaraisuus on huono Suomessa on suuri suoluonnon potentiaali
LisätiedotMetsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan
LisätiedotTurve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys
Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko
LisätiedotTurvemaiden viljelytilanne Suomessa
Turvemaiden viljelytilanne Suomessa Hanna Kekkonen Luke Turve Turvetta syntyy aikojen saatossa, kun kuollut kasvimateriaali maatuu kosteissa olosuhteissa, mutta hajoaminen on epätäydellistä hapenpuutteesta
LisätiedotBioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla
1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian
LisätiedotUUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT
UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT 9.5.2011 Etelä-Savon maakuntaliitto Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 10.5.2011 Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia, strategiset
LisätiedotBioenergia, Energia ja ilmastostrategia
Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia lisääntyvät hakkuut Talousvaliokunnalle ja monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 10.03.2017 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 339 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 339 ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Abstract: The mires and peat reserves
Lisätiedot3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima
Reima Välivaara 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima Maakuntavaltuustoseminaari 5.10.2012 1 KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT Keski-Suomen maakuntakaava - kokonaismaakuntakaava Vahvistus
LisätiedotSuonpohjan uusi elämä turvetuotannon jälkeen
Suonpohjan uusi elämä turvetuotannon jälkeen 22.10.2013 Suoseura Helsinki 15.10.2013 Olli Reinikainen 1 Suomen suo- ja turvemaiden käyttö Kokonaisala 9.29 miljoonaa ha Metsätalous Luonnontilassa 2 2 Turvetuotanto
LisätiedotMetsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt
Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt Kelvottomat käyttöön 13.3.2018 Paavo Ojanen 1, Kari Minkkinen 1, Timo Penttilä 2 1 Helsingin yliopisto / 2 Luonnonvarakeskus Metsänkasvatuskelvottomat
LisätiedotBioenergiapotentiaalit Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri. Lähienergiahankkeen seminaari 7.10.
Bioenergiapotentiaalit Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri Lähienergiahankkeen seminaari 7.10.2011 Lehtimäki Johdanto E-P Järvialueella bioenergiaraaka-ainepotentiaali koostuu
LisätiedotNäkökulmia suo- ja turvemaiden strategiaan
Näkökulmia suo- ja turvemaiden strategiaan Suoseuran kevätkokousseminaari Helsinki 23.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Työryhmän tehtävänä oli Laatia ehdotus kansalliseksi suo- ja turvemaiden strategiaksi
LisätiedotMaakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa
Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833
LisätiedotMaatalouden energiapotentiaali
Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude
Lisätiedot