Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia turvealan kannalta

Transkriptio

1 Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia turvealan kannalta Suoseuran seminaari suo- ja turvemaiden strategiasta Säätytalolla Hannu Salo, Turveteollisuusliitto ry

2 Turve-energiaa tarvitaan Strategia linjaa, että Suomessa tarvitaan turve-energiaa tulevina vuosikymmeninä. Strategiassa sovitetaan yhteen turvetuotannon ja soiden lisäsuojelun tarpeet. Huoltovarmuuden kannalta tärkeä päätös on, että strategiaan sisältyvää luonnontilaisuusasteikkoa ei sovelleta turvetuottajien jo hallussa oleviin alueisiin. Strategia osoittaa, että turveteollisuus on varsin vähäinen vesistöjen kuormittaja.

3 Turve ja puu lämmittävät Suomea Turpeella ja puulla lämmitetään miljoonan suomalaisen kotia, työpaikkaa tai koulua. Ellei turvetta ole, tilalle tulee usein kivihiili. Turve ja puu palavat yhdessä puhtaammin kuin kumpikaan yksinään. Turpeen energiakäyttö mahdollistaa puun käytön lisäämisen.

4 60-70 voimalaitosta ja sadat lämpölaitokset käyttävät turvetta ja puuta polttoaineena > MWh MWh MWh MWh MWh MWh

5 Turve on suomalainen vaihtoehto Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen: Oulussa turpeesta luopuminen tarkoittaisi yksiselitteisesti sen korvaamista kivihiilellä. Minusta kivihiilen rahtaaminen parhaassa tapauksessa toiselta puolelta maapalloa ei ole järkevää ympäristön eikä Suomen kannalta etenkin, kun meillä on käytettävissä oma polttoaine, turve. Turve säilyy Kuopiossa pääpolttoaineena, vaikka teemme kaiken mahdollisen puupolttoaineiden käytön lisäämiseksi. Tähän vaikuttaa sekä puupolttoaineiden saatavuus että voimalaitosten polttotekniikka, toteaa Kuopion Energian toimitusjohtaja Esa Lindholm.

6 Strategia: Soita tulee suojella lisää Turveteollisuusliitto kannattaa soiden suojelun lisäämistä, mutta turvetuotannon edellytykset on turvattava. Soita ja turvemaita on suojeltu 1,2 miljoonaa hehtaaria eli kaksi kertaa Uudenmaan maakunnan pinta-ala. Soiden ja turvemaiden kansallisessa strategiassa lisäsuojelutarpeeksi arvioidaan hehtaaria eli 50 kertaa Uudellamaalla sijaitsevan uuden Sipoonkorven kansallispuiston pinta-ala.

7 Soiden ja turvemaiden käyttö nyt ja suostrategian linjaukset jatkokäytöstä Luonnontilainen nyt: 3,91 Metsitys (ojitettu) nyt: 4,76 Käytöstä vapautuu -0,83 Suojeltu nyt: 1,13 Lisäsuojeluun + 0,1 Turvetuotannossa nyt: 0,06 Tuotannosta vapautuu - 0,044 Tuotantoon uutta alaa + 0,058 Maatalous nyt: 0,33 Lisäpeltoja + 0,042-0,084 (sisältää myös kivennäismaat) Käyttö nyt - lähde: GTK

8 Turvetuotantoalueen ottaminen käyttöön kestää jopa vuotta Varannon arviointi Maan osto Täydentävät tai vuokraus tutkimukset ja suunnittelu Lainvoimainen päätös Kuntoonpano 3 15 v. YVA, ympäristölupa Luontoselvitykset Riittävä kokonaisuus 1 4 v. Valituksia lupaehdoista Suunnitelman tarkentaminen lupaehdon mukaiseksi vuotta

9 Strategian linjaus soiden käytöstä Turvetuottajien reservialueet voimalaitoksien polttoainehuoltoon, hankittu ennen Turvetuottajien jälkeen hankkimat alueet: Sovelletaan suo- ja turvemaastrategian luonnontilaisuusasteikkoa Suojeluun siirrettävät alueet: Turveyritykset ja YM neuvottelevat, vaihtomaiden käyttö Luonnontilansa menettäneet turvemaat luokissa 0 1 soveltuvat hyvin turvetuotantoon, luokissa 2-3 soveltuvat tuotantoon alueellinen tilanne huomioiden Turvetuotantoon käytettävät alueet Luonnontilaltaan vähän muuttuneet suot luokissa 4 5 soveltuvat vain erityisperustein turvetuotantoon

10 Strategia: Energiahuollon alueellisuus huomioon luonnontilaisuusasteikkoa käytettäessä jälkeen hankittavien alueiden osalta suo- ja turvemaiden strategia osoittaa turvetuotannon tarpeisiin lähinnä luonnontilaltaan heikentyneitä ja muuttuneita turvemaita. Tuotanto suunnataan ensisijaisesti luokkiin 0 1 ja alueellinen tilanne huomioiden luokkiin 2 3. Erityisperustein tuotanto luokissa 4 5 voi olla mahdollista. Yhteiskunnan energiahuollon seudulliset tarpeet on huomioitava alueita arvioitaessa. Muuten tuotantoalueet eivät riitä kaikkialla Suomessa turvaamaan energiantuotannon tarpeita. Pohjois-Suomessa turvetuotantoon tarvitaan todennäköisesti myös luonnontilaisuusasteikon luokkien 4 ja 5 soita. Strategian mukaan tämä on mahdollista, mikäli YVA, energia-infrastruktuurin ylläpito ja erityiset syyt sitä edellyttävät.

11 Strategiasta käy ilmi, että turvetuotanto on vähäinen vesistöjen kiintoainekuormittaja Kiintoaineen huuhtoumat turv ta Suomessa (tonnia) Turvemaiden vesistöihin kohdistuva kiintoaineen ominaiskuormitus, kg/ha/a Turvepeltojen viljely: Turvetuotanto: Suometsätalouden kunnostusojitukset: Turvepeltojen viljely: 151 Suometsätalous, kunnostusojitukset*: 93 Turvetuotanto: 60 * suositellulla puhdistustekniikalla; luku ei sisällä suometsätalouden lannoituksia tai hakkuita. Yllä olevat luvut koskevat turvemaita. Kiintoainehuuhtoumia aiheuttavat myös kivennäismailla harjoitettava maa- ja metsätalous sekä kiinteistöjen, yhdyskuntien ja teollisuuden jätevedet. Turveteollisuusliitto arvioi, että turveteollisuuden osuus kaikista kiintoainehuuhtoumista on enintään 1 prosentti.

12 Strategia: Turvetuotannon osuus vesistöjen ravinnekuormituksesta on alle 1 % Typpipäästölähteet Fosforipäästölähteet Muu teollisuus 1,2 % Turvetuotanto 1,0 % Haja- ja loma-asutus 3,4 % Massa- ja paperiteollisuus 3,2 % Metsätalous 4,4 % Kalankasvatus 0,9 % Turkistarhaus 0,6 % Kalankasvatus 2,0 % Massa- ja paperiteollisuus 3,9 % Yhdyskunnat 4,8 % Laskeuma 5,5 % Turkistarhaus 1,1 % Muu teollisuus 0,7% Turvetuotanto 0,7 % Yhdyskunnat 15 % Laskeuma 16,9 % Maatalous 53,4 % Metsätalous 5,6 % Haja- ja lomaasutus 8,6 % Maatalous 67, 0 % Lähde: Suomen ympäristökeskus

13 Turveala vähentää vesistövaikutuksia edelleen Turveteollisuus on sitoutunut alueellisiin vesienhoidon toimenpideohjelmiin ja osallistuu aktiivisesti näiden toteutukseen vesienhoidon yhteistyöryhmissä. Lisäämme ja kehitämme ympärivuotista vesiensuojeluteknologiaa vähentämään vesistökuormitusta. Kehitämme ylivalumatilanteiden hallintaa ja happamien sulfaattimaiden vesiensuojelutoimia. Otamme uusia mallinnus- ja seurantamenetelmiä käyttöön vaikutusten ennalta arvioimiseksi. Turvetuotannon kuivatusvesien pintavalutus on yksi tehokkaimmista vesien puhdistusmenetelmistä

14 Strategia ei tehosta riittävästi ympäristöluvitusta Strategia korostaa kaavoituksessa ympäristöluvituksen merkitystä. Kaikki turvetuotanto muuttuu luvanvaraiseksi, kun aikaisemmin alle 10 hehtaarin tuotantoalueille ei tarvittu lupaa. Strategiassa määritellyt toimenpiteet eivät tehosta ympäristölupien käsittelyä riittävästi. Turveteollisuusliitto toivoo, että ympäristölupaprosessin toimivuus turvataan, siihen varataan riittävästi resursseja, ja ympäristölupamenettelyä tehostetaan yhteiskunnalle tärkeiden energiahankkeiden toteuttamisessa.

15 Kiitos! Kiitos!