Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Transkriptio

1 Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

2 Tilanne tällä hetkellä

3 Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa

4

5 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta eri polttoaineiden välillä

6

7

8

9 Pöyryn selvitys turvepulan seurauksista

10 TURPEESTA OLI PULAA VUONNA 2013 TURVETTA KORVATTIIN HIILELLÄ, PUULLA JA TUOTANTOA VÄHENTÄMÄLLÄ Turpeen käyttö jää arviolta 7 TWh keskimääräistä alhaisemmaksi Puolet turpeesta jää käyttämättä ja korvautuu sähkön tuonnilla ja tuontipolttoaineilla Puolet korvataan nykyisissä kattiloissa muilla polttoaineilla COPYRIGHT@PÖYRY Pöyry Management Consulting Oy

11 TURPEESTA ON PULAA VUONNA 2013 TURVETTA KORVATAAN HIILELLÄ, PUULLA JA TUOTANTOA VÄHENTÄMÄLLÄ Turvetta korvataan 3,5 TWh Puu 35 % Puolet korvataan nykyisissä kattiloissa muilla polttoaineilla Muut 5% Kivihiili 60 % COPYRIGHT@PÖYRY Pöyry Management Consulting Oy

12 TURPEESTA ON PULAA VUONNA 2013 TURVETTA KORVATAAN HIILELLÄ, PUULLA JA TUOTANTOA VÄHENTÄMÄLLÄ Kokonaisuudessaan vain 1/6 turpeen käytön vähenemästä korvautuu kotimaisella puupolttoaineella Puu Puu Kivihiili Muut Pöyry Management Consulting Oy

13 VTT:n vertailu Turpeen ja kivihiilen vaikutuksista kansantalouteen

14

15 Sitran selvitys Metsähakkeen työllistävyydestä

16 Sitran selvitys Puuhakkeen tuotannosta ja kuljetuksista syntyvä työllistävyys on yli kolminkertainen verrattuna kivihiilen työllistävyyteen Kokonaisuudessaan, eli yritykset, yksityishenkilöt, kunnat ja valtio yhteensä, kotimaisten polttoaineiden käyttö on kaikissa (kolmessa tarkastellussa) tapauksissa selvästi kannattavampi ratkaisu kuin ulkomainen polttoaine. Vaikka valtio kerääkin eniten verotuloja fossiilisista polttoaineista, niin yritysten ja aluetalouden tasolla taloudelliset vaikutukset heikkenevät nopeammin kuin valtion verotulot lisääntyvät, jos fossiilisten polttoaineiden käyttöä lisätään. Lisäksi kotimaisten polttoaineiden käyttö tuo hyötyä aluetalouteen puun myyntitulojen ja toimitusketjun palkkojen kautta.

17 Energiateollisuus ry:n julkaisema energian kauppatase

18

19 Poliittiset linjaukset

20

21

22 Kataisen hallituksen energia- ja ilmastostrategia 2013

23 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn käytön vähentämistä noin 20 %:lla. Kivihiilen voimalaitoskäytön syrjäyttämistä pääosin uudella päästöttömällä tuotannolla. Pääosa kaupunkien lämmöntuotannon hiilenkäytöstä korvataan biovoimalla. Maakaasun noin 10 % osuuden korvaamista biomassapohjaisilla ratkaisuilla Edellä mainitun kokonaisuuden lisäksi hallitus tavoittelee energiaturpeen käytön kolmanneksen vähentämistä ympäristösyiden vuoksi.

24 Hallituksen bioenergiapolitiikka Toimenpidekokonaisuus edellyttäisi kuitenkin myös lisää julkista rahoitusta ja muita toimenpiteitä. Näiden osalta päätökset ovat pitkälti tekemättä. Hallitus on päinvastoin heikentänyt puun ja turpeen asemaa mm. seuraavilla vero- ja tukiratkaisuilla. turpeen verotuksen kiristäminen metsähakkeella tuotetun sähkön tuen leikkaaminen investointitukien määrärahojen ja tason alentaminen pienpuun energiatuki on edelleen auki, vaikka haketustuki poistunut omakotitalojen lämmityksen muutostöiden investointiavustusten poistaminen Hallitus on edelleen kiristämässä turpeen veroa ja leikkaamassa metsähakkeen tukea. Ympäristönsuojelulakiin tulossa turvetuotannon sijoittamista koskeva

25 Hallituksen energia- ja ilmastostrategia taustaselvitys

26 Hallituksen energia- ja ilmastostrategia taustaselvitys

27 Hallituksen energia- ja ilmastostrategia taustaselvitys

28 Turvetta riittää hyödyntäminen politiikkaa Uusia tuotantoalueita tarvitaan vanhojen poistuessa Turvetuotannon sääriski realisoituu jo kuivempinakin kesinä mataloituneilla, vanhoilla tuotantoalueilla. Vireillä noin ha uusia turvetuotannon ympäristölupahakemuksia ja 7000 ha vanhojen tuotantoalueiden lupaehtojen tarkistamisia => aktiivinen turvetuotantoala vähenee hehtaarista alle hehtaarin vuoteen 2015 mennessä. Vuoteen 2020 mennessä turvetuotantopinta-ala on Suomessa vähentynyt jo alle hehtaarin, jos ympäristölupia lainvoimaistuu yhtä niukasti kuin parin viime vuoden aikana. Turpeella tuotettu energiamäärä puolittuu ja hallituksen energia- ja ilmastostrategian mukainen taso 16 TWh Twh varasto jää saavuttamatta. Turvetta tuottavien yritysten kannattavuus selvästi heikentynyt keskeisenä syynä sääntelyn lisääntyminen ja ympäristöluvituksen vaikeudet

29 Soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun strategian ja VnP:n linjaukset Luonnontilainen nyt: 3,91 Metsitys (ojitettu) nyt: 4,76 Käytöstä vapautuu -0,83 Suojeltu nyt: 1,13 Lisäsuojeluun + 0,1 Turvetuotannossa nyt: 0,06 Tuotannosta vapautuu - 0,044 Tuotantoon uutta alaa + 0,058 Maatalous nyt: 0,33 Lisäpeltoja + 0,042-0,084 (sisältää myös kivennäismaat) Käyttö nyt - lähde: GTK COPYRIGHT@PÖYRY

30 Puun ja turpeen poliittinen tuki

31 Eduskunnan lähetekeskustelu energia- ja ilmastostrategiasta Keskustelussa puheenvuoroja piti 67 eri edustajaa, jotka käyttivät yhteensä 124 puheenvuoroa. Lähes kaikissa puheenvuoroissa ilmastonmuutoksen hillitseminen uusiutuva energia lisäksi keskusteluun nousi erittäin voimakkaasti, osin lähes samalla painoarvolla energiaomavaraisuus ja kotimaiset polttoaineet huoli kilpailukyvystä ja energian hinnasta cleantech ml. energiatehokkuus.

32 Eduskunnan lähetekeskustelu energia- ja ilmastostrategiasta Äänessä olleista edustajista puuenergian, lähinnä metsähakkeen, otti positiivisesti esille 41 (61 %). Yhtään kriittistä tai kielteistä puheenvuoroa ei puun osalta käytetty. Turpeen otti esille positiivisessa mielessä 30 edustajaa (45 %) kriittisen tai kielteisen kannan ilmaisi 4 edustajaa (6 %). Energialähteistä kaikkein kielteisimmin suhtauduttiin kivihiileen, johon nimeltä mainiten kielteisesti tai kriittisesti suhtautui ainakin 26 edustajaa. Toisena tulee ehkä hieman yllättäen tuulivoima, jota kritisoi tukijärjestelmineen reilu 10 edustajaa.

33 Eduskunnan lähetekeskustelu energia- ja ilmastostrategiasta Puu ja turve eri puolueiden puheenvuoroissa: Kokoomus 10 edustajaa, joista puun puolesta 80 % ja turpeen 80 %. Perussuomalaiset 15 edustajaa, joista puun puolesta 53 % ja turpeen samoin 53 %. Yksi vesistösyistä turvetta jyrkästi vastustava puheenvuoro löytyi. Sdp 11 edustajaa, joista puun puolesta 55 % ja turpeen 9 %. Turpeen puolesta linjattiin ainoastaan ryhmäpuheessa, muutoin asiaa ei nostettu esille. Keskusta, äänessä 18 edustajaa, joista puun puolesta mainiten 72 % ja turpeen 67 %, Vihreiden osalta äänessä oli 5 edustajaa, joista 2 edustajaa eli 40 % puhui puusta positiivisesti. Turvetta ei kannattanut yksikään, mutta sitä vastusti 3 edustajaa eli 60 %.