Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa

Transkriptio

1 Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa Tarvitseeko Suomi turvetta? Suomen turvetuottajat ry. Hannu Haavikko Puheenjohtaja

2 Turpeen tuotannon ja kulutuksen kehittyminen Turpeen käyttö on vaihdellut viimeisen 15 vuoden aikavälillä 17 28,5TWh (keskimäärin 23TWh/a) Turpeen kulutus oli reilut 22TWh vuonna 2011 Vuoden 2012 tammi-kesäkuussa kulutus on ollut vajaat 13TWh (-20%vuoteen2011) Turpeentuotanto on vaihdellut välillä 5 37 TWh/a. Energiaturpeentuotanto oli vajaat 12TWh vuonna 2012

3 ENERGIATURPEEN JA KIINTEIDEN PUUPOLTTOAINEIDEN KÄYTÖN KEHITTYMINEN, ARVIOITU PERUSSKENAARIO Turpeen käytön arvioidaan hallitusohjelman mukaisesti laskevan vallitsevan energia-ja ilmastopolitiikan ja sitä seuraavien ohjauskeinojen seurauksena. Lauhdevoiman kilpailukyky ja tarve vaihtelevat sähkön markkinahinnan mukaan. Yllä olevassa käyttöarviossa on lauhdeturvetta vuosina 2020 ja TWh, mikä pohjautuu Pöyryn näkemykseen sähkömarkkinoiden kehittymisestä. Kuvassa on esitetty vaalealla sinisellä myös korkea arvio lauhdeturpeen kehittymiselle, joka voi toteutua sähkön markkinahinnan ollessa korkea. Turpeen tuotantokyvyn tulisi kyetä vastaamaan myös tällaiseen korkeaan kysyntään Kiinteiden puupolttoaineiden käytön kasvu koostuu sekä turpeen että fossiilisten hiilen, öljyn ja kaasun korvaamisesta Espoo GTK, Turvevarojen kartoitustyötä ohjaavan työryhmän kokous

4 YHTEENVETO PÖYRYN SELVITYKSESTÄ Turpeen käyttö on joka tapauksessa laskevalla trendillä jo nykyisillä ohjaavilla toimilla hallitusohjelman mukaisesti. Arvion mukaan turpeen käyttö laskee noin puoleen nykytasosta seuraavan vuoden kuluessa nykyisellä vero- ja tukiohjauksella. Turpeen käytön kehittymisen suunta voi kääntyä toimintaympäristön merkittävästi muuttuessa esimerkiksi mahdollisten biomassan kestävyyskriteereiden takia. Turvetta korvaavina polttoaineina olisivat pääosin puu, mutta polttoaineen saantivarmuus- ja käytettävyyssyistä myös fossiiliset polttoaineet. Puun käyttömäärien lisäys johtaa raakaainekäyttöön soveltuvan puun ohjautumista entistä enemmän energiakäyttöön Turpeen käytön lopettaminen aikaistaa ja lisää kustannuksia uusissa laitosinvestoinneissa ja edellyttää investointeja olemassa oleviin laitoksiin. Esimerkkinä ajankohtainen Jyväskylän Energian investointipäätös hiilen käytön aloittamiseksi Keljonlahdenvoimalaitoksessa. Energian hinta nousee ja yhteistuotannon ja kaukolämmön kilpailukyky heikkenee Espoo GTK, Turvevarojen kartoitustyötä ohjaavan työryhmän kokous

5 Suomen turvetuottajat ry:n näkemyksiä turvetilanteesta Turve on 2000 luvun alun jälkeen joutunut toistuvasti arvostelun kohteeksi lähinnä väitettyjen ympäristöhaittojen osalta. Luontoarvojen vaaliminen ja päivänpolitiikka on sotkettu vahvasti toisiinsa. Toimiala tuottaa riippumattomien tarkkailijoiden toimesta valtavan määrän tietoa vesistöjen tilasta ja niiden kuormituksesta ympäristölupaehtojen mukaisesti. Vastustajat kiistävät tämän tiedon oikeellisuuden perusteettomilla väitteillä. Turvetuotanto saa lisäksi osansa kaivosteollisuuden ympäristöongelmista. Tulevaisuudessa turvetuottajien ja edunvalvontajärjestöjen on avauduttava ja jaettava oikeata tietoa uusista vesienkäsittelymenetelmistä sekä niiden tehoista. Vastataan haasteisiin ymmärrettävällä tavalla kansantajuisesti. Epäluuloja ja kielteisiä ennakkoasenteita voidaan poistaa mm. avoimien ovien päivillä tai muilla yhteisillä tapahtumilla. Turvetuotannon viestintää kehitetään riittävän pitkäjänteisesti ja ammattimaisesti. Kansalaisten tosiasioihin perustuvaa tietämystä turpeesta ja sen erinomaisista polttoteknisistä ominaisuuksista voimalaitoskäytössä on lisättävä. Turpeen merkitystä kansantaloudelle, energiaomavaraisuudelle, huoltovarmuudelle ja työllisyydelle tulisi korostaa.

6 Suomelle korvaamaton turve Suomessa käytössä olevalle kattilatekniikalle ei olemassa turvetta korvaavaa kotimaista vaihtoehtoa. Turpeen käyttöä voidaan korvata pääasiassa vain kivihiilellä. Energiantuottajilla on merkittävä asema tässä yhteydessä. VTT:n selvityksen mukaan energiaturpeen tarve säilyy lähes nykyisellään vaikka energiapuun käyttö kaksinkertaistuisi vuoteen 2020 mennessä. Ympäristö- ja kasvuturpeen tuotantoalan tarve enemmän kuin kaksinkertaistuu nykyisestä noin hehtaarista reiluun hehtaariin. Turpeen kilpailukyky ja ympäristön huomioonottaminen ovat tulevaisuuden kannalta ratkaisevassa asemassa onko turpeella kysyntää Suomessa. Omavalvonnan tehostaminen ja certifioitu turve 2020 parantavat turpeen asemaa. Suomessa on metsäojitettuja soita noin ha ja turvetuotannossa noin ha (1%) ja uutta tuotantoalaa tarvitaan lähes saman verran korvaamaan jälkikäyttöön siirtyviä tuotantoaloja. STT ry:n jäsenten tuotantopinta-ala on tällä hetkellä hieman vajaa ha ja uusia alueita tarvittaisiin saman verran Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen soiden ja turvemaidenkestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta ja suostrategia kokonaisuuden valmistelua jatketaan (TEM, YM, MMM). Erityisesti luonnontilaisuusasteikon 0 5 soveltaminen käytäntöön tulee olemaan haasteellinen luvitusprosesseissa. Turpeen osalta ollaan valmistelemassa täsmennyksiä ympäristönsuojelulakiin. Soiden erityiset luontoarvot selvitetään soiden ja turvemaiden maankäytön suunnittelussa ja alueidenkäytön selvityshankkeissa. YM antaa ohjeen tältä osin vuoden 2012 aikana Alan toimijoille on välttämätöntä saada tieto turvetuotantoa koskevasta sääntelystä ja ohjauksesta niin, että Suomen turvetuotannon tulevaisuus ja investoinnit voidaan ennakoida yritysten ja urakoitsijoitten toimesta riittävällä tarkkuudella.

7 Suomi ja suomalaiset tarvitsevat turvetta monin eri tavoin nyt ja tulevaisuudessa KIITOS Suomen turvetuottajat ry Hannu Haavikko