Kaavoitus ja jätehuolto

Transkriptio

1 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio Maakunnan kehittämisen malli

2 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien yhteinen yleiskaava Maakunnan liitto laatii ja hyväksyy Ympäristöministeriö vahvistaa OHJAA, EI TOTEUTA YLEISKAAVA Kunta laatii ja hyväksyy ASEMAKAAVA Kunta laatii ja hyväksyy Maakuntakaavan teknisen huollon sektorit: 4 Energiahuolto Sähkönsiirto Maakaasu Tuulivoima Vesihuolto Vedenhankinta Viemäröinti Jätehuolto

3 3 JÄTEHUOLLON PITKÄN AIKAVÄLIN ALUETARPEET YHTEISTYÖTAHOT 6 Maakunnalliset liitot Uusimaa, Itä-Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme Ympäristöhallinto Kunnalliset jäteyhtiöt Kiertokapula Oy, Rosk n Roll Oy, Itä-Uudenmaa Jätehuolto Oy, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy, Loimi- Hämeen Jätehuolto Oy YTV, jätehuoltolaitos Konsulttina Jaakko Pöyry Infra Maa ja Vesi Oy

4 4 7 TYÖN TAVOITE 8 Hahmottaa jätehuollon pitkän aikavälin vaihtoehtoisia kehitysnäkymiä ottaen huomioon odotettavissa olevat toimintaympäristön muutokset Arvioida tältä pohjalta jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet sekä niiden luonne, alueellinen jakautuminen ja kohdentuminen maakuntakaavoituksen pohjaksi Toimia jätelain mukaisen alueellisen jätesuunnitelman strategiaosan pohjana

5 5 9 TYÖN TAVOITE JA RAJAUS Pääpaino yhdyskuntajätteen hyödyntämiseen ja loppusijoitukseen tarvittavissa aluevarauksissa Tarkastellaan muita jätejakeita ja pilaantuneita maita, mikäli niiden hyödyntäminen ja loppusijoitus synnyttävät aluevaraustarpeita TYÖN LÄHTÖKOHDAT Olemassa olevat aluevaraukset ja tehdyt investointipäätökset EU:n jätepolitiikka direktiivit kansallinen lainsäädäntö Kansallinen biojätestrategia Valtakunnallinen jätesuunnitelma alueelliset jätesuunnitelmat Jätehuoltoyhtiöiden ja YTV:n jätehuoltostrategiat Yksityisten jäteyritysten kehittämisstrategiat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 10

6 6 EU:N JÄTEPOLITIIKKA/ KOTIMAINEN JÄTEPOLITIIKKA Jätehuollon keskeiset tavoitteet Jätteen synnyn ehkäisy Jätteen hyödyntäminen ensisijaisesti aineena toissijaisesti energiana Jätehuollosta aiheutuvien haittojen ehkäisy ja turvallinen loppusijoitus Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista vuoden 2005 alusta kaatopaikoille vain esikäsiteltyä jätettä biohajoavan asumajätteen kaatopaikkakäsittelyä rajoitetaan enintään 40 % vuonna 2009, enintään 25 % vuonna VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET 12 Maakuntakaavoituksessa on osoitettava jätteenkäsittelylaitoksille alueet siten, että pääosin kaikki syntyvä jäte voidaan hyödyntää tai käsitellä valtakunnallisesti tai alueellisesti tarkoituksenmukaisesti, tarvittaessa ylimaakunnallisena yhteistyönä. Alueidenkäytössä tulee varautua uusiutuvia ja jäteperäisiä polttoaineita käyttävien energialaitosten ja niiden logististen ratkaisujen aluetarpeisiin osana alueen energia ja jätehuoltoa.

7 7 TARKASTELTAVAT ASIAKOKONAISUUDET 13 Jätemäärissä tapahtuva kehitys Jätehuoltojärjestelmässä tapahtuva muutos Jätehuollon järjestämiset vaihtoehdot ja yhteistyön laajuus Asiakokonaisuuksia tarkastellaan sillä tarkkuudella kuin mitä aluevaraustarpeen määrittely edellyttää 14 Lähde: Jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet selvitysluonnos

8 8 JÄTEHUOLTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISPERIAATTEET 15 Jätteen synnyn y ehkäisyyn panostetaan Materiaalihyötykäyttö lisääntyy tuottajavastuu Syntypaikkalajitellun jätteen energiahyötykäyttö lisääntyy Loppusijoitusta tarvitaan edelleen sijoitettavan jätteen määrä vähenee ja koostumus muuttuu JÄTEHUOLTOJÄRJESTELMÄN MUUTOKSET 16 Kaatopaikoista yritystoimintaan ja energian tuotantoon Alalla toimivien yrittäjien määrä kasvaa tuottajavastuu kaupan ja elinkeinoelämän jätehuolto Nykyisten kunnallisten yhtiöiden yhteistyö lisääntyy Yksityisten yritysten ja kunnallisten yhtiöiden yhteistyö lisääntyy Kilpailulainsäädäntö luo uusia haasteita

9 9 TARKASTELTAVAT YHDYSKUNTA- JÄTEHUOLLON VAIHTOEHDOT Kaksi tarkasteltavaa vaihtoehtoa yhdyskunta- jätehuollossa Materiaalihyötykäyttö ja biojätteen erilliskeräys kummassakin sama VE 0 pääasiallinen käsittelymuoto loppusijoitus energiahyötykäyttöä Kiertokapulan, Itä-Uudenmaan ja Päijät-Hämeen alueella VE 1 perustuu energiahyötykäytön lisäämiseen energiahyötykäyttöä myös YTV-alueella ja Länsi- Uudellamaalla 17 JÄTEMÄÄRIEN JAKAUTUMINEN ERI VAIHTOEHDOISSA VE 0 VE 1 VE 0 VE VE 0 VE VE 0 Loppusijoitus VE 1 Energiahyötykäyttö Biokäsittely Kierrätys VE0: kierrätysmateriaalien ja biojätteen erilliskeräys ja loppujätteen sijoitus kaatopaikalle VE1: kierrätysmateriaalien ja biojätteen erilliskeräys ja loppujätteen poltto arinakattilassa ja siitä syntyvien sivutuotteiden sijoitus kaatopaikalle Lähde: Jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet selvitysluonnos

10 10 19 VAIKUTUKSET ALUETARPEESEEN Aluevarausten määrä varauduttava sekä kunnallisten yhtiöiden että yksityisten yritysten tarpeisiin ii Aluevarausten luonne monipuolistuu yritystoimintaa (materiaalihyötykäyttö), voi sijoittua teollisuusalueelle energiantuotantoa, voi sijoittua voimalaitosalueelle loppusijoitusta (yhdyskuntajäte, tuhkat, pilaantuneet maat, ylijäämämaat) Aluevarausten kohdentuminen selvitetään vaihtoehdot maakuntakaavatyössä Keskittämisellä synergiaetua yritystoiminta, käsittely, energiantuotanto ja loppusijoitus samalla alueella muu ympäristöhäiriötä aiheuttava toiminta 20 Lohja Helsinki