Ammatillinen opettajankoulutus uudistuu Mitkä ovat sosiaali- ja terveysalan erityistarpeet? Seija Mahlamäki-Kultanen HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Opettajankoulutusfoorumin tehtävät 1. Laaditaan opettajien perus-, perehdyttämis- ja täydennyskoulutusohjelma nykytila ja haasteet visio opettajankoulutukselle tavoitteet tulevaisuuden opettajuudelle kuusi strategista linjausta ja niihin liittyvät toimenpiteet 2. Tuetaan paikallista visiointi- ja kehittämistyötä 3. Käynnistetään ja tuetaan kehittämishankkeita opettajien perus-, perehdyttämis- ja täydennyskoulutuksen uudistaminen opetuksen järjestäjien, koulujen, johtajien, opettajien ja verkostojen tarpeet huomioon 4. Arvioidaan ohjelman toteutumista Opettajankoulutusfoorumin toimikausi ja kehittämisohjelman toteutus ja arviointi päättyvät joulukuussa 2018
Keskeiset elementit koulutuksen visiotasolla TÄRKEÄÄ TULEVAISUUDEN KOULUTUKSESSA TÄRKEÄÄ OPETTAJANKOULUTUKSEN KEHITTÄMISESSÄ 1. Digitaalisuus 2. Opettajien asiantuntemus 3. Oppijalähtöisyys 4. Vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot 5. Tiedon käsittely ja soveltaminen 6. Yhteistyö ja verkostot 7. Osallisuus ja osallistuminen 8. Erilaiset oppimisympäristöt 1. Oppimaan oppimisen taidot 2. Vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot 3. Tiedon käsittely ja soveltaminen 4. Oppijalähtöisyys 5. Osallisuus ja osallistuminen 6. Työelämäyhteys 7. Erilaiset oppijat 8. Ihmisyys ja yleissivistys 9. Tasa-arvoisuus
Sopivatko keskeiset kehittämisen kohteet sosiaali- ja terveysalan koulutukseen? Käytä vastaamisessa webex-työkalua Kyllä Ei
Tärkeää opettajankoulutuksen kehittämisessä (n=1809) 100 90 80 70
Opettajankoulutuksen kehittämisohjelma julkistettiin 13.10.2016 www.hamk.fi
Nykytila ja haasteita sosiaali- ja terveysalan näkökulmasta Opettajien pedagogiset opinnot Suomessa suhteellisen vetovoimaiset ja opintojen suorittaminen loppuun hyvää, esim. HAMK valmistumisasteet yli 90% Opettajankouluttajien pedagoginen osaaminen ja koulutuksen järjestäminen ovat nyt kehittämiskohteina Opettajien osaamisen kehittämisen suunnitelmallisuus vaihtelee Viidennes opettajista ei osallistu täydennyskoulutuksiin eroja eri henkilöstöryhmien aktiivisuudessa ja alueellisesti. Sosiaali- ja terveysalan opettajat ovat keskimäärin muita aktiivisempia. Täydennyskoulutustarjonta ei hahmotu uran vaiheisiin riittävän hyvin ja substanssikoulutusten tarjonta vaihtelee
Oletko osallistunut oman substanssiosaamisen kehittämiseen vuoden 2016 aikana vähintään 2 päivää? Vastaa web ex työkalulla Kyllä Ei
Opettajankoulutusfoorumin yhteinen visio Luomme yhdessä parasta osaamista maailmaan
Tavoitteet Syvällinen oman alan osaaminen Pedagoginen taitavuus Yhteiskunnalliset, globaalit ja eettiset kysymykset Arvo-osaaminen Tunne-, vuorovaikutusja yhteistyötaidot Yritteliäisyys Muutososaaminen Laajaalainen perusosaaminen Uutta luova asiantuntijuus ja toimijuus Oman osaamisen ja yhteisön jatkuva kehittäminen Opetussuunnitelmaosaaminen Luovuus, uteliaisuus, kokeiluja kehittämisrohkeus Taito luoda yhdessä ja ottaa käyttöön uusia opetuksen innovaatioita (mm. digisosaaminen) Taito reflektoida ja arvioida Taito muuttaa oma toimintaa Pystyvyys ja toimijuus Koulun toimintakulttuurin kehittäminen verkostoissa Oman osaamisen kehittäminen itsearviointeihin ja tutkimukseen perustuen Verkostoituminen ja yhteisöosaaminen
1. Osaaminen kokonaisuudeksi Opettajankoulutuksen ja uranaikaista oppimista tukevat rakenteet uudistetaan niin, että koulutuksesta muodostuu tavoitteellinen kokonaisuus. Ammatillisen osaamisen kehittymissuunnitelmat, jotka perustuvat osaamiskartoituksiin ja tavoitteisiin. SOTE: Uran aikainen mahdollisuus seurata työelämän nopeaa kehitystä
2. Ennakoinnilla ja valinnoilla vetovoimaa Opiskelijavalinnoilla osaavat tulevaisuuden opettajat. Opettajankoulutuksen opinnot ja ammatillista kehittymistä tukeva toiminta innostavaksi ja ajankohtaiseksi. Valmius ja pätevyys toimia opettajana erilaisissa toimintaympäristöissä. SOTE: Opettajankoulutuksen vetovoima on edelleen korkea ja pedagogiin opintoihin valitaan korkeilla pistemäärillä. Valintaperusteiden uudistaminen meneillään ja tavoitteena mm. laskea maltillisesti pedagogisiin opintoihin valittavien nyt melko korkeaa ikää.
3. Opettajat uutta luoviksi osaajiksi ja oppijat keskiöön Opettajankouluttajat kehittävät opettajankoulutuksen ohjelmia, oppimisympäristöjä ja työtapoja. Opiskelijat omaksuvat laaja-alaisen perusosaamisen, uutta luovaa asiantuntijuutta ja saavat valmiuksia oman osaamisen ja oppilaitoksen jatkuvaan kehittämiseen. Oppijalähtöiset ja yhteisölliset työtavat moninaisten oppijoiden tarpeisiin. SOTE: Suhteellisesti jo nyt varsin suuri osa ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen korkeakoulutuksen kehittäjistä on taustaltaan sosiaali- ja terveysalan opettajia. Heitä tulee tukea esimerkiksi tarjoamalla valmennuksia ja erikoistumiskoulutuksia työyhteisöjen kehittämiseen, uutena esimerkkinä Digi-Erko ja Koulutusviennin erikoistumiskoulutus 30 op. Sosiaali- ja terveysalan rakenneuudistus laajentaa kehittämisverkostoja ja vastuita entisestään. Opettajasta tulee yhä useammin työelämän verkostojen kokoaja ja aktiivinen verkostotoimija.
4. Opettajankoulutus vahvaksi yhteistyöllä Yhteisöllisyys ja verkostoituminen avain opettajankoulutuksen kehittämiseen ja uudistamiseen. Vertaistuki ja mentorointi vauhdittamaan osaamista ja yhteistä tekemistä. SOTE: Ammattikulttuurin tärkeä piirre on vertaistuki, työyhteisöissä oppiminen ja oman toiminnan jatkuva reflektointi. Uusina mahdollisuuksina tukea opettajia haetaan parhaillaan rahoituksia esimerkiksi vertaismentoroinnin vahvistamiseen ja työtavat ovat tärkeä osa useita hankkeita.
5. Osaavalla johtamisella oppilaitos oppivaksi ja kehittyväksi organisaatioksi Oppilaitosten pedagoginen johtaminen ja johtamisosaaminen vahvaksi. Opetustyön vetovoima säilyy ja opettajien työhyvinvointi lisääntyy. SOTE: Ammattiopistot ja ammattikorkeakoulut muotoutuvat organisaatioina uudelleen, kasvavat kooltaan ja ammatillistuvat osaamisen johtamisessa. Niiden johdossa on varsin harvoin sote-taustaisia henkilöitä, mutta toisaalta suuri osa henkilöstön kehittämistehtäviä hoitavia on esimerkiksi kasvatustietelijöitä ja muita sote-ammattilaisia, jotka pystyvät johtamaan osaamista ja hyvinvointia. Sote-taustaisille opettajille tarjoutuu usein myös uusia tehtäviä. Opettajan urasuunnitelmat toimivat osaamisen kehittämisen välineinä; uusien tuotteiden kehittäminen on tarpeellista.
6. Tutkimustieto käyttöön Opettajankoulutus perustuu vahvasti opetuksen, oppimisen ja kasvatustieteen uusimpaan tutkimustietoon. Koulutetaan pedagogisesti taitavia, omaa työtään tutkivia ja kehittäviä opettajia, jotka soveltavat työssään ajankohtaista tieteellistä tutkimusta ja ovat mukana tutkimus- ja kehittämishankkeissa. SOTE: Sosiaali- ja terveysalan opettajien perinne opiskella jatko-opintoja ja tutkia työtään on vahva, uusimpana mm. väitös 10.2. Itä-Suomen yliopistossa Sairaanhoitajakoulutuksen harjoittelusta. Uusien opettajankoulutuksen muotojen kehittäminen tutkimusperusteisesti vahvasti meneillään; Parasta osaamista -hanke, OKM:n opettajankoulutuksen kehittämisen erityisavustus
OPETTAJANKOULUTUKSEN KEHITTÄMISOHJELMAN TOIMEENPANO Erityisavustus haettavaksi niille yliopistoille ja ammattikorkeakouluille, jotka antavat opettajankoulutusta kehittämisohjelman keskeisten linjausten toteutukseen Hanke voi olla korkeakoulujen yhteistyössä toteuttama, alueellinen tai valtakunnallinen Kannustetaan yhteistyöhön keskeisten sidosryhmien, kuten kuntien, oppilaitosten, kolmannen sektorin, yritysten ja muun työelämän kanssa Yhteistyö kotimaisten ja kansainvälisten asiantuntijaverkostojen kanssa Suunnitelmallisuus, tutkimusperustaisuus, kokeilut ja hankkeen tulosten levittäminen Opiskelijoilla aktiivinen rooli osana hanketta Kehittämisohjelma ja materiaalit osoitteessa: http://www.minedu.fi/osaaminenjakoulutus/peruskouluuudistus/opettajankoulutusfoorumi/index.html