Sähköstaattinen potentiaalienergia lasketaan jatkuville varausjakaumille käyttäen energiatiheyden

Samankaltaiset tiedostot
Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina ylimääräisessä tapaamisessa.

766319A Sähkömagnetismi, 7 op Kertaustehtäviä, 1. välikokeen alue Vastaukset tehtävien jälkeen

. P A Sähkömagnetismi, 7 op Vanhoja tenttitehtäviä

8.4 Gaussin lause Edellä laskettiin vektorikentän v = rf(r) vuo R-säteisen pallon pinnan läpi, tuloksella

Teoriaa tähän jaksoon on talvikurssin luentomonisteessa luvussa 10. Siihen on linkki sivulta

Sähkömagneettinen induktio

Tässä on vanhoja Sähkömagnetismin kesäkurssin tenttejä. Tentaattorina on ollut näissä tenteissä sama henkilö kuin tänä vuonna eli Hanna Pulkkinen.

Integraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO

b) (max 3p) Värähtelijän jaksonajan ja taajuuden välinen yhteys on T = 1/ f (++), eli

b) (max 3p) Värähtelijän jaksonajan ja taajuuden välinen yhteys on T = 1/ f, eli missä k on jousen jousivakio. Neliöimällä yllä oleva yhtälö saadaan

Ristitulo ja skalaarikolmitulo

Jakso 7. Lorentz-voima

Tasogeometriassa käsiteltiin kuvioita vain yhdessä tasossa. Avaruusgeometriassa tasoon tulee kolmas ulottuvuus, jolloin saadaan kappaleen tilavuus.

3.5 Generoivat funktiot ja momentit

Mat /Mat Matematiikan peruskurssi C3/KP3-I Harjoitus 2, esimerkkiratkaisut

11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS

ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)

Y56 Mikron jatkokurssi kl 2008: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2 Mallivastaukset

1. Luvut 1, 10 on laitettu ympyrän kehälle. Osoita, että löytyy kolme vierekkäistä

Pinta-alan laskeminen

Painopiste. josta edelleen. x i m i. (1) m L A TEX 1 ( ) x 1... x k µ x k+1... x n. m 1 g... m n g. Kuva 1. i=1. i=k+1. i=1

Pyörimisliike. Haarto & Karhunen.

763333A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Ratkaisut 1 Kevät 2014

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT

Suomen metsäkeskus. Zonation ja luonnonhoidon alueellinen suunnittelu yksityismetsissä

Sähköstaattinen energia

5 ( 1 3 )k, c) AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja

6 Kertausosa. 6 Kertausosa

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka

VEKTOREILLA LASKEMINEN

Differentiaali- ja integraalilaskenta 5 op

θ 1 θ 2 γ γ = β ( n 2 α + n 2 β = l R α l s γ l s 22 LINSSIT JA LINSSIJÄRJESTELMÄT 22.1 Linssien kuvausyhtälö

VEKTORILASKENTA. Timo Mäkelä SISÄLTÖ: 1 VEKTORIN KÄSITE...1

MITEN MÄÄRITÄN ASYMPTOOTIT?

2.4 Pienimmän neliösumman menetelmä

VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE Ratkaisut ja arvostelu

4 Pinta-alasovelluksia

6 Integraalilaskentaa

1. Derivaatan Testi. Jos funktio f on jatkuva avoimella välillä ]a, b[ ja x 0 ]a, b[ on kriit. tai singul. piste niin. { f (x) > 0, x ]a, x 0 [

MATRIISILASKENNAN PERUSTEET. Timo Mäkelä

1 0 2 x 1 a. x 1 2x c b 2a c a. Alimmalta riviltä nähdään että yhtälöyhmällä on ratkaisu jos ja vain jos b 3a + c = 0.

VEKTOREILLA LASKEMINEN

Integraalilaskenta. Määrätty integraali

SATE1120 Staattinen kenttäteoria kevät / 6 Laskuharjoitus 7 / Kapasitanssi ja eristeaineet

Matematiikan tukikurssi

SATE1120 Staattinen kenttäteoria kevät / 6 Laskuharjoitus 7 / Kapasitanssi ja eristeaineet

LINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat

Tee B-osion konseptiin etusivulle pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Välivaiheet perustelevat vastauksesi!

6 NUMEERINEN INTEGROINTI

LYHYEN MATEMATIIKAN SIMULOITU YO-KOE 2 RATKAISUT

A-Osio. Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä kaksi, joihin vastaat. A-osiossa ei saa käyttää laskinta.

Viivaintegraali: "Pac- Man" - tulkinta

Johdnto Numeers rtsumenetelm ytett ess on oltv stys nden mtemttsst perustest se nden soveltuvuudest j truudest. Tetooneohjelmn on oltv vrheet n j robu

Usean muuttujan funktioiden integraalilaskentaa

Tarkastellaan kuvan 8.1 (a) lineaarista nelitahoista elementtiä, jonka solmut sijaitsevat elementin kärkipisteissä ja niiden koordinaatit ovat ( xi

7.lk matematiikka. Geometria 1

9 A I N. Alkuperäinen piiri. Nortonin ekvivalentti R T = R N + - U T = I N R N. Théveninin ekvivalentti DEE SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

4.1 Sähkökentän vaikutus atomeihin ja molekyyleihin

RATKAISUT: 9. Pyörimisen peruslaki ja pyörimismäärä

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 9: Integroimismenetelmät

SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy / 5 Laskuharjoitus 1: Siirrosvirta ja indusoitunut sähkömotorinen voima

4. Määritä oheisen kehän plastinen rajakuorma. Tarkista, ettei myötöehtoa rikota missään. Piirrä tasapainoehdot toteuttava taivutusmomenttijakauma.

Tasapainojen määrittäminen tasapainovakiomenetelmällä

MATEMATIIKAN HARJOITTELUMATERIAALI

MS-A010{2,3,4,5} (SCI,ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 9: Integroimismenetelmät

10. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA

TYÖ 30. JÄÄN TIHEYDEN MÄÄRITYS. Tehtävänä on määrittää jään tiheys.

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 7: Lagrangen kertojat. Pienimmän neliösumman menetelmä.

Riemannin integraalista

JARRUDYNAMOMETRIN LASKENTAOHJELIITE

Kuva 1. n i n v. (2 p.) b) Laske avaimiesi etäisyys x altaan seinämästä. (4 p.) c) Kuinka paljon lunta voi sulaa enintään Lassen suksien alla?

Sisältö. Funktiojonot ja -sarjat 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 15

d L q i = V = mc 2 q i 1 γ = = p i. = V = γm q i + QA i. ṗ i + Q A i + Q da i t + j + V + Q φ

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

5 VALON ETENEMINEN. Säteille voidaan antaa tarvittaessa myös polarisaatio-ominaisuuksia.

sin θ θ θ r 2 sin 2 θ φ 2 = 0.

4 Taso- ja avaruuskäyrät

a P en.pdf KOKEET;

OSALLISTU KOLMEN ESPEGARD-TULIPADAN ARVONTAAN Lue lisää sivulla 8

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

10. VAKIOLÄMPÖTILASSA JA VAKIOPAINEESSA TAPAHTUVAN PROSESSIN MINIMI- JA MAKSIMI-TYÖMÄÄRÄ

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali

Voiman momentti. Momentin yksikkö on [M] = [F] [r] = 1 Nm (newtonmetri) Voiman F vaikutussuora

S Fysiikka IV (ES) Tentti RATKAISUT. 1,0*10 m. Kineettinen energia saadaan kun tästä vähennetään lepoenergia: 2

MS-A010{2,3,4,5} (SCI, ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali

ellipsirata II LAKI eli PINTA-ALALAKI: Planeetan liikkuessa sitä Aurinkoon yhdistävä jana pyyhkii yhtä pitkissä ajoissa yhtä suuret pinta-alat.

Poirot. POIROT 1/7. Koko alueen kerrosala edot:

Sinilause ja kosinilause

Yläkoulun geometriaa. Yläkoulun geometriaa

Ensimmäisen asteen polynomifunktio

SATE2180 Kenttäteorian perusteet syksy / 5 Laskuharjoitus 5 / Laplacen yhtälö ja Ampèren laki

1, x < 0 tai x > 2a.

Johdatus reaalifunktioihin P, 5op

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

4. Datan käsittely lyhyt katsaus. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman

Mat Lineaarinen ohjelmointi

Painotetun metriikan ja NBI menetelmä

3. Datan käsittely lyhyt katsaus

Transkriptio:

Jkso 4. Sähkösttkst muut Tämän oson lskuj e tvtse nättää. Tämän jkson tehtävät ovt sllsltt el tähän on ksttu kkk ne sähkösttkn st, jot e kästelt edellsssä jksoss. Se e tkot, että nämä st evät ols täketä. Sähköstttnen potentleneg Sähköstttnen potentleneg lsketn jtkuvlle vusjkumlle kättäen enegtheden 1 lusekett w D E. Tetn lueen potentleneg sdn ntegomll enegtheden 1 luseke l lueen: W D Ed. Jos lueess e ole estettä, vodn lske mös htälöllä 1 W V E d. V T 4.1: R-sätenen pllo on teht esteestä, jonk estevko on ε. Plloon on jkntunut tssest vus Q. Lske sähköstttnen potentleneg ) pllon ssällä, b) pllon ulkopuolell. Pstevukset Uselle pstevukselle sähkösttkn suuet lskettess knntt opetell kättämään ll estettjä htälötä. Nästä sdn vektosuuelle utomttsest oke suunt j sklellekn nämä ovt kätevä, kosk etäsdet tulevt lsketuks utomttsest: Coulombn vom: 1 q jq j j F 3 4 j j Sähkökenttä: 1 q E( ) Potentl: ( ) 4 3 q 4 j Sähköstttnen potentleneg: W q T 4.: Pkss 1 q 1 8 j j q mssä (,5ˆ u,8ˆ u 3,1ˆ u msjtsee pstevus q 1 = 1, μc, pkss = 1 x z) (1,5ˆ u,3ˆ u,6uˆ mpstevus q =,8 μc j pkss 3 (,8ˆ u,5ˆ u 1,u ˆ m x z) j q x z) pstevus q 3 = -1,5 μc. Lske näden kolmen vuksen heuttm sähkökenttä psteessä (,5ˆ u,5ˆ u 3,5ˆ u m. x z) T 4.3: Mnkä vomn edellsessä tehtävässä estett vukset heuttvt pkkn (,5ˆ u,5ˆ u 3,5ˆ u m sjotettuun pstevukseen q = 1, μc. x z) j j

T 4.4: Lske tehtävässä T 4. estettjen pstevusten heuttm potentl psteessä (,5ˆ u,5ˆ u 3,5ˆ u m. x z) T 4.5: Lske tehtävässä T 4. estettjen pstevusten muodostmn ssteemn sähköstttnen potentleneg. Jtkuvt vusjkumt, jolle e vo kättää Gussn lk Tässä jksoss opetelln lskemn jtkuven vusjkumen sähkökenttä plottelemll vukset pstevuksks. Nässä tlntess e vo kättää Gussn lk. Tässä jksoss vstusten jälkeen on tulukko, mssä on lueteltu ne tlnteet, joss vo (helpost) kättää Gussn lk sähkökentän lskemseen. T 4.6: Suv, jonk ptuus on L, on vttu tssest sten, että vus ptuuskskköä koht on λ. Lske sähkökenttä suvn jtkeell etäsdellä L suvn tosest päästä. L T 4.7: Ympäengs (säde R) on vttu tssest sten, että kokonsvus on Q. Lske sähkökenttä psteessä P, jok on mpän tso vstn kohtsuoll kselll j jonk etäss mpän keskpsteestä on. P L

Kondensttot Kondensttolskuss tulee usemmten tomeen kpstnssn htälöllä Q = VC, mssä V on potentleo Δϕ. Lsäks tvtsee ost kondensttoeden nnn- j sjnktkentöjen peuspetteet j htälöt. Kondensttoeden eneg on hvä ost joht. Vlmt kvojkn löt. T 4.8: Kks johtv pllokuot on setettu ssäkkän nn, että nden keskpsteet htvät. Ssemmän pllon säde on R 1 j ulommn R. Ssemmässä plloss on (postvnen) vus Q. ) Mkä on sähkökenttä pllokuoten välssä? b) Mkä on pllokuoten välnen potentleo? c) Mkä on tämän pllokondenstton kpstnss. T 4.9: Kks ptkää (ptuus L) johtv ontto slntekuot on setettu ssäkkän nn, että nden keskkselt htvät. Ssemmän slnten säde on R 1 j ulommn R. Ssemmässä slntessä on (postvnen) vus Q. ) Mkä on sähkökenttä slnteen välssä? b) Mkä on slnteen välnen potentleo? c) Mkä on tämän slntekondenstton kpstnss. T 4.1: (Vmevuotnen Tuomo Ngènn päätekoetehtävä, vken snä tentssä) Pllokondestton ssäsäde on j ulkosäde on b. Kondenstto on tätett kolmell esteneell sten, että lueen c < < b tättää ne 1 j tämän ssäpuolsen lueen kks pllokuoen puolkkn muotost estekpplett j 3. Esteneden suhteellset pemttvsdet ovt ε 1, ε j ε 3. Lske kondenstton kpstnss. Possonn htälö Joskus sähkösttkss on kätevntä kättää Possonn htälöä kästeltä htälöä E. j jo ksemmn T 4.11: Lske, mllnen vusthes heutt seuvnlsen potentln: K, mssä K on vko. x T 4.1: Vusthes R-sätesen pllon ssällä noudtt htälöä R mssä on pllon keskpsteestä mtttu etäss j ρ on vko. Lske sähköstttnen potentl pllon ssällä tksemll Possonn htälö. Yhtälö tke suon kks ket ntegomll, mkä tuott kks ntegontvkot. Tonen nstä on vp j tonen vodn määttää, kun hvtn, että sähkökenttä on noll pllon keskpsteessä. Määtä tämä ntegontvko.

T 4.13: ) Lske sähkökenttä, jos sähköstttnen potentl on muoto x Kx e mssä j K ovt vkot. b) Lske, mllnen vusthes heutt )-kohdn muksen potentln. Kuvlähdepete Kuvlähdepete tkott stä, että johtvn pntohn ndusotunet vusjkum smulodn pstevuksll, jollon lskut helpottuvt huomttvst. Knntt opetell peustelemn, mks tett pstevuskombnto kuv tettä vusjkum. T 4.14: Lj ohut johtv tso on z-tsoss. Se tvutetn z-kseln kohdlt 9 steen kulmn sten, että puolet tsost on z-tsoss j puolet xz-tsoss. Lähelle tso kohtn ˆ ˆj tuodn vus Q. ) Mllsll j mhn kohtn setetull pelvuksll vot kuvt tsoon ndusotunutt vusktett? Peustele! b) Määtä vukseen Q vkuttv (sähkönen) vom. Q x

Vstukset T 4.1: Q 4 R, Q 8 R T 4.: T 4.3: ( 1,4ˆ ux 1,57uˆ 7,8ˆ uz) V / m ( 1,4ˆ u x 1,57uˆ 7,8ˆ u z ) 1 6 N T 4.4: 383 V T 4.5: -,174 J T 4.6: E 8 L 1 Q T 4.7: E 3/ 4 ( R ) T 4.8:), b) c) T 4.9:), b), c) T 4.1: 4K T 4.11: ( x ) 3 T 4.1: C 1 R T 4.13: ) 3 x x 4 x E K x e x x b) K 5 e T 4.14: ) +Q psteessä ˆ ˆj, - Q psteessä ˆ ˆj j -Q psteessä ˆ ˆj Met peustelut! Q b) F 1 (ˆ ˆ j) 4 16

Menetelmän vlnt Joskus on vke tetää, voko Gussn ln nteglmuoto kättää. Seuvst tulukost vo oll pu: Vusjkumn muoto Pstevus Umpnnen pllo Pllokuo Ssäkkäset pllot Ptkä umpnnen slnte Ptkä ontto slnte Kokslkpel Ptkät ssäkkäset slntet Ptkä suo lnk Lj tso Uset hdensuunts ljoj tsoj Khden e neen tsomnen jpnt Jtkuv vusjkum esmekks lmss t vuudess Lht lnk Ympälev Ympäengs Epämäääsen muotonen kpple Tomv Gussn pnt Pllo Pllo Pllo Pllo Slnte Slnte Slnte Slnte Slnte Slnte t suokulmnen sämö Slnte t suokulmnen sämö Slnte t suokulmnen sämö Slnte t suokulmnen sämö E vo kättää Gussn lk E vo kättää Gussn lk E vo kättää Gussn lk E vo kättää Gussn lk