5 ( 1 3 )k, c) AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja
|
|
- Aapo Kouki
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Hrjoitustehtäviä syksy 4. Millä reliluvun rvoill ) 9 =, b) + <, c) d) > +, e) 5?. Kirjoit Σ-merkkiä käyttäen summt 4, ) , b) n n, c) , d) n.. Määritä lusekkeiden rvot 4 ) (l), b) l= 5 ( )k, c) 4. Todist induktioperitteen vull, että n ) j n(n + )(n + ) =, n N, b) n n n +, n N. 6 j= 5. Millä reliluvun rvoill k= ) =, b) 7 =, c) = 5, d) 5 < 4, e), f) 4 >? 6. ) Osoit, että ( + b) b kikill, b. b) Sievennä () ( ) 8( ) (4 ). 7. Osoit, että + y, kun j y. 8. Olkoon z = i j w = + i. Lske z + w, z w, w, zw, iw, w, w, 9. Tutki, ovtko vektorit ) = i j k, = j + k, = i + 4 j k, b) v = i j + k, v = i + j k, v = i + j k j= 8. z w j w. linerisesti riippumttomi j muodostvtko ne vruuden R knnn. Jos vektorit muodostvt knnn, määrää vektorin u = (4,, 4) koordintit ko. knnn suhteen.. ) Olkoot A(,, ), B(,, ) j C(, 4, 5) vruuden R pisteitä. Lske AB AC j AB AC sekä vektoreiden AB j AC välinen kulm rdinein. b) Tutki, ovtko vektorit u 4 v j u + v kohtisuorss toisin vstn, kun tiedetään, että u = j v = sekä u v = 4.. Määrää reliluvut s j t siten, että u v = 5 i + 5 k, kun u = 4 i + s j t k j v = s i + j + s k. Tote, että tällöin u = v.. ) Tutki vektoritulon vull, ovtko vektorit u = i+6 j 9 k j v = 4 i 8 j+ k yhdensuuntiset. b) Tutki sklrikolmitulon vull, muodostvtko vektorit u = i j + k, v = 4 i + j 4 k j w = i + j + k knnn vektorivruuteen R.. ) Määrää sen suorn vektorimuotoinen prmetriesitys, jok kulkee pisteiden A(,, ) j B(,, ) kutt. Missä pisteessä suor leikk z-tson? Tutki, onko piste Q(4, 5, 5) tämän suorn piste. b) Olkoot l : p = + t u = (,, ) + t(,, ), t R, j l : r = b + s v = (,, ) + s(,, ), s R, kksi suor. Määrää suorien leikkuspiste sekä sen suorn vektorimuotoinen prmetriesitys, jok kulkee suorien leikkuspisteen kutt j jonk suuntvektori on kohtisuorss suorien l j l suuntvektoreit u j v vstn.
2 4. Määrää vektoritulon vull pisteen P (,, ) etäisyys suorst l : p = (,, 5) + t(,, ), t R. 5. Määrää pisteiden A(, 7, ), B(4,, ) j C(, 4, ) kutt kulkevn tson vektorimuotoinen prmetriesitys j yhtälö normlimuodoss + by + cz + d =. 6. Määrää tson T : p = + s u + t v = (,, ) + s(,, ) + t(,, ), s, t R, j suorn l : r = b + m w = (,, ) + m(,, ), m R, leikkuspiste sekä pisteen P (, 4, ) etäisyys tsost T. 7. ) Osoit, että pisteen P (, y, z ) etäisyys tsost T : + by + cz + d = voidn lske kvst + by + cz + d. + b + c b) Määrää piste P -kselilt siten, että sen etäisyys tsoist T : 6y + 5z + = j T : + y z = on yhtä suuri. 8. Ellipsin isokseli on suorll y = j pikkukseli suorll =. Lisäksi ellipsin isokselin pituus on j polttopisteiden välinen etäisyys 6. Määritä ellipsin yhtälö muodoss A +By +C+Dy+E =, missä A, B, C, D, E R. Mikä on ellipsin eksentrisyyden e lukurvo? 9. Määrää hyperbelin 9y + 8 = keskipiste sekä eksentrisyyden e lukurvo.. Määrää prbelin y + = huippu.. Määritteleekö yhtälö ) y =, b) y =, c) y = + y:n :n funktion? Hhmottele kuvjt.. Määrää funktion f määritysjoukko, kun ) f() =, b) f() = , c) f() = ) Olkoot f j g funktioit, joille f() = j g() =. Määrää funktiot f + g, fg j f g määritysjoukkoineen M f+g, M fg j M f. g b) Olkoon f() = 5 + funktio, jonk määritysjoukko M f = [, [. Olkoon edelleen g() = 5 funktio, jonk määritysjoukko M g = [4, [. Määrää yhdistetyt funktiot f g, g f j f f määritysjoukkoineen M f g, M g f j M f f. 4. Tutki funktion f prillisuus/prittomuus, kun ) f() = +, b) f() = +, c) f() = +, d) f() =, e) 5 f() = 5 +,. 5. Määritä funktion f perusjkso, kun ) f() = cos(7), b) f() = sin(), c) f() = tn(5). 6. Rtkise ) sin() = cos, b) cos() >, c) sin() <.
3 7. Esitä seurvt lusekkeet muodoss A sin(ω + ϕ): ) sin() + cos(), b) 4 sin + cos. 8. Rtkise ) + =, b) > 4, c) ( ), d) =, e) e e =, f) sinh() =. 9. Mikä on funktion f käänteisfunktio f määritysjoukkoineen M f, kun ) f() = +, b) f() = +, 6, c) f() = 5 8,?. Rtkise ) log = 5, b) log 4 ( + 4) log 4 ( + ) =, c) log ( + + ).. Määritä funktion f määritysjoukko M f j kuvjoukko K f, kun ) f() = sin(rc sin ), b) f() = sin(rc cos ), c) f() = cos(rc sin ). Sievennä f:n määrittelylusekkeet.. Rtkise ) rc sin() =, b) rc cos(4) <, c) rc tn(4 + ) > 4.. Lske rj-rvot ) lim, b) lim ( ), c) lim, sin() d) lim 4. Lske rj-rvot, e) lim sin(4), f) lim cos sin ) lim 7, b) lim + 9 +, sin() + 9. c) lim ( + ), d) lim Määritä ) lim 6. Määritä ( ) lim sin, b) lim ), b) lim, c) lim ln cos( ) Olkoon + sin(b), < f() = cos() +, < cosh(ln( )) + b,. Määritä ne vkioiden, b R rvot, joill funktio f on jtkuv koko relilukujen joukoss R. 8. Osoit, että välillä [, ] funktio f() = 4 sin() + s rvon ) Osoit, että yhtälöllä sin = on inkin yksi rtkisu. b) Funktio f on jtkuv välillä [, ] j < f() <, kun. Osoit, että funktioll f on inkin yksi kiintopiste välillä ], [ ts. inkin yksi ], [ siten, että f( ) =.
4 4. Johd derivtt määritelmää käyttäen funktiolle ) f() = 5 +, b) f() =, >. 4. Esitä derivtt käyttäen (vliten sopivt merkinnät): ) kppleen nopeus on suorn verrnnollinen ikn, b) kppleen lämpötiln muutosnopeus on suorn verrnnollinen kppleen j ympäristön lämpötiln erotukseen, c) kppleen kiihtyvyys on kääntäen verrnnollinen nopeuteen. 4. Määritä prbelin y = f() = + ) pisteen (, ) kutt kulkev tngentti, b) pisteen (, ) kutt kulkevt tngentit. 4. Pllon säteen r rvo sdn mittuksi trkkuudell r. cm. Määritä differentili pun käyttäen r:n mittusvirheestä pllon tilvuuden V (r) = 4 r j pint-ln A(r) = 4r rvoon iheutuv bsoluuttinen j suhteellinen virhe, kun r:ksi mitttiin. cm. 44. Derivoi ) e e +, b) (4 + + ) cos(), c) 45. Derivoi tn() +. ) e, b) ln( 4 + ), c) tnh(), d) rc sin( ), e) rc tn(e ), f) cos, g) e ln, h) e, i) ln(ln + 4). 46. ) Lske (f ) (), kun f() = +, 6. b) Voidn osoitt, että funktioll f() = ln( + ) + 4 rc tn( + ), > on olemss käänteisfunktio. Määritä (f ) (). 47. Näytä, että funktio y(t) = Ce t, missä C, R, toteutt yhtälön y (t) y(t) =. Mikä on y(t), kun = j y() = 4? 48. Olkoon y() = C sin() + C cos(), C, C R. Näytä, että y toteutt yhtälön y + 4y =. Määritä selliset vkiot C j C, että y() = j y () =. 49. Lske rj-rvot ) lim ln( ) + 4, b) lim sin() + e cos(), c) lim ln(sin ) ( ), d) lim + ln(), e) lim (e + ), f) lim ( + sin( )). 5. ) Osoit derivtn vull, että funktioll f() = 5 4 4, R, on käänteisfunktio y = f (). Lske (f ) (8). b) Osoit derivtn vull, että funktioll f() = e 6( ), >, on käänteisfunktio, j määrää käänteisfunktion kuvj y = f () pisteessä (7, ) sivuvn tngentin yhtälö. 5. ) Määrää funktion f() = ( ) kriittiset pisteet j käännepisteet. Tutki myös kriittisten pisteiden ltu. b) Määrää funktion f() = e piklliset äärirvot. 5. Määrää funktion f() = rc tn suurin j pienin rvo välillä [, ].
5 5. Määrää kokonisdifferentili usen muuttujn funktiolle f, jolle ) f(, y, z) = yz + yz + y, b) f(, y) = y cos y. 54. Rinnn kytkettyjen vstusten R j R kokonisvstus on R = R R R +R. Kuink suuri on korkeintn R:n bsoluuttinen j suhteellinen virhe, kun mitttiin ohmin trkkuudell R = j 4 ohmin trkkuudell R =. 55. Yhtälö + y +y = 4 määrittelee muuttujn y muuttujn funktion (y = f()) pisteen (, ) ympäristössä. ) Osoit, että piste (, ) on yhtälön määrittelemällä käyrällä. b) Määrää y ( ). c) Määritä käyrää pisteessä (, ) sivuvn tngentin yhtälö. 56. Funktio y = f() määritellään implisiittisesti yhtälöllä e y (y y + ) = 9. Määritä derivtt y () = f () implisiittisesti eli muuttujien j y vull lusuttun. 57. Määrää y muuttujien j y vull, kun y + y =. 58. Olkoon y-tson käyrä. (t) = t + t y(t) = t + t, t >, t ) Määrää käyrää pisteessä (, ) sivuvn tngentin yhtälö. b) Määrää ne käyrän pisteet, joiss tngentin kulmkerroin on 9. c) Määrää niiden tngenttien yhtälöt, jotk käyrälle voidn piirtää origon (, ) kutt. 59. Olkoon kppleen pikk jnhetkellä t yhtälön mukinen. ) Mikä on kppleen pikk hetkellä t =? b) Millä hetkellä kpple on pisteessä ( 4, 5 4 )? r(t) = (rc tn( et ), e t + ) c) Mikä on kppleen nopeus, vuhti j kiihtyvyys pisteessä ( 4, 5 4 )? 6. Lske käyrän ((t), y(t)) = ( t, ln(t + )), t krevuus pisteessä (4, ln 5) ) lähtien nnetust prmetrimuodost, b) muuntmll ensin käyrän yhtälö muotoon y = y(). 6. ) Lusu npkoordinteiss y-tson piste (, ). b) Lusu npkoordinteiss ympyrän ( + ) + y = 9 yhtälö. 6. ) Minkä y-tson pisteen npkoordinttiesitys on (r, φ) = (5, 4 )? b) Minkä y-tson käyrän npkoordinttiesitys on r = 5 sin φ (määritä myös järkevät φ:n rvot)? 6. Esitä seurvt kompleksiluvut muodoss z = re iφ : ) 7, b) 5i, c) + i ) Mille kompleksiluvuille z on voimss yhtälö z + 4z + =? b) Ann yhtälön z + 7 = kikki rtkisut sekä muodoss z = re iφ, missä r > j φ [, [, että muodoss z = + ib, missä, b R.
6 65. Määrää ) ( ) d, b) d) 9 d, e) + 4 d, c) 5 d, f) + ( ) d, d. 66. Integroi ) sin(4) d, b) sin (4) d, c) sin (4) d, d) cos (4) d, tn (4) e) cos d, f) tn () d, g) e d, h) cos()e sin() d, (4) i) e ln() d, j) sin() cos()e cos () d, k) d, l) ln() d, m) d, n) d, o) + + d, p) d Lske määrätyt integrlit ) d) 6 ( e ) d, b) tn() d, e) 68. Määritä se funktion / /4 e 4 d, c) ln cosh(4) d, ln d, f) e 4 e + d. f() = 4 + integrlifunktio, jonk kuvj kulkee pisteen (5, ) kutt. 69. Olkoon f() = Määritä funktion f piklliset äärirvokohdt. 7. Lske 7. Lske cos() + d. ) e d, b) d) rc tn() d, e) 7. Lske nnettu sijoitust käyttäen: ) c) (t )e t dt. sin() d, c) e + e d, t = e, b) ( 4) + 5 d, t = + 5, d) ln d, + 7 d, f) e sin d. 5 4 d, t = 4,, ( + ) d, t = ) Määritä käyrän y = f() = 4 7, -kselin sekä suorien = j = rjoittmn + äärellisen lueen pint-l. b) Määritä käyrän = y j suorn y = rjoittmn lueen pint-l.
7 74. ) Lske npkoordinttimuodoss nnetun käyrän r = φe φ sekä positiivisen - j positiivisen y-kselin väliin jäävän lueen l. b) Lske npkoordinttimuodoss nnettujen käyrien r = ( +φ) j r = φ väliin jäävän lueen pint-l, kun φ. 75. Lske ) d, b) + 9 d, c) 9 d, d) 9 d, e) 9 9 d. 76. Integroi ) d, b) ) Määrää sellinen funktion 6 4 ( d, c) ) f() = ( + ) (4 + ) integrlifunktio, jonk kuvj kulkee pisteen (, 4 ) kutt. b) Lske sijoitust t = e käyttäen 78. ) Käyrä e + e + 8e (e + ) (e + ) d ( + ) ( ) d. y = f() = 4 + ( + )( + 4), pyörähtää -kselin ympäri. Lske muodostuneen kppleen tilvuus. b) Käyrien y = j y = rjoittm lue pyörähtää -kselin ympäri. Lske muodostuneen kppleen tilvuus. 79. Yhtälön (y )(y + 4y + 7) = y + 7y 6,, y määrittämä käyrä pyörähtää y-kselin ympäri. Lske muodostuneen kppleen tilvuus. 8. ) Lske kren pituus funktiokäyrälle y =, 8. b) Lske prmetriesityksen { = t + y = t määrittelemän käyrän pisteiden (, ) j (, ) välisen kren pituus. c) Lske kren pituus npkoordinttiesityksen määrittelemälle käyrälle r = e φ, φ. 8. ) Käyrä y =, pyörähtää -kselin ympäri. Lske muodostuneen kppleen vipn l. b) Lutsntennin heijstuspinnn voidn tulkit muodostuneen siten, että prbelin kri y =, 6 5 on pyörähtänyt y-kselin ympäri. Lske ntennin heijstuspinnn pint-l.
8 Vstuksi hrjoitustehtäviin syksy 4. ) = ti = ti = 4 b) < ti > c) 4 < d) < ti < < 7 e) ti < +. ) 5 n k b) k k d) n ( ) k k k= k= k c) k k= k=. ) b) 4 c) 8 5. ) = ti = b) = ± ti = ± c) ei millään reliluvun rvoll d) 5 < < e) ei millään reliluvun rvoll f) kikill reliluvun rvoill 6. b) z + w = 5 i, z w = 4i, w = i, zw = 9 7i, iw = + i, w = i, w =, z w = i, w = 8 + 6i 9. ) ei, eivät muodost knt b) kyllä muodostvt knnn, vektorin u koordintit,,. ) AB AC = 6, AB AC =, kulm.9 rd b) eivät ole kohtisuorss toisin vstn. s = ± j t =. ) ovt yhdensuuntiset b) muodostvt knnn. ) p = ( t) i + ( + t) j + ( t) k, t R, piste (,, ), piste Q(4, 5, 5) on suorn piste b) leikkuspiste (,, 6), suor p = ( + t) i + ( + t) j + (6 t) k, t R p = ( + s + t) i + (7 s t) j + ( + 4s + 4t) k, s, t R, 8 + 4y z 78 = 6. leikkuspiste ( 4,, 7 ), etäisyys 6 7. b) P (,, ) ti P ( 4,, ) y + y 84 =, e =.6 9. keskipiste (, ), e =. huippu (, ). ) kyllä b) ei c) kyllä. ) M f = R \ { 4, } b) M f =], [ c) M f = [ 4, 4] \ {}. ) (f + g)() = + 5, M f+g = R \ {, }, (fg)() = +, M fg = R \ {, }, ( f g )() = , M = R \ {, } f g b) (f g)() =, M f g = [8, [, (g f)() =, M g f = [, [, (f f)() = , M f f = [, [ 4. ) prillinen b) priton c) ei prillinen eikä priton d) prillinen e) priton 5. ) 7 b) c) 5 6. ) = 4 + n, n Z ti = 8 + n, n Z b) 6 + n < < 6 + n, n Z c) 5 + n < < 7 + n, n Z 7. ) sin( + 4 ) b) 5 sin( +.645) 8. ) = ln ln 4 ln ln ln b) < ln c) + ln d) = ln e) = ln( + ) f) = ln( + ) 9. ) f () = ( ), M f = R b) f () = + M f = [ 7, 4 5 ] 4+96 c) f () = 5, M f = [, ]. ) = 5 b) = c) < <. ) M f = [, ], K f = [, ], f() = b) M f =], ] [, [, K f = [, [, f() = c) M f = [, ] K f = [, ] f() =. ) = 6 b) < 4 c) >. ) b) c) 6 d) e) 4 f) 8 4. ) 7 b) c) d) 5. ) b) c) ei ole olemss 6. ) b) 7. = 7, b = 7 4. ) + b), > 4. ) d dt dt = kt b) dt = c(t (t) T (t)) c) dv dt = r v 4. ) y = 4 + b) y =, y = V.4 cm, V V %, A 7.6 cm, A A 7% e 44. ) (e +) b) (8 + ) cos() ( ) sin() c) ( tn() +) cos () ( +)
9 45. ) e b) c) cosh () d) e e) +e f) ln sin cos g) e ( ln + ) h) e e ( ln + ) i) ( +4) ln( +4) 46. ) (f ) () = 4 (+), 7 < < 4 5 b) (f ) () = 47. y(t) = e t 48. C =, C = 49. ) 6 5 b) 6 c) 8 d) e) e f) e 6 5. ) (f ) (8) = 96 b) y = ) = j = 5 5 = j = 5 5 itoj pikllisi mksimipisteitä, itoj pikllisi minimipisteitä, käännepisteet (, ), ( 5 5, ), ( 5 5, ) b) f() = ito pikllinen minimi, f() = 4e ito pikllinen mksimi 5. suurin rvo f() =, pienin rvo f( ) = + 5. ) df = (yz + yz + y) d + (z + z + ) dy + (yz + yz) dz b) df = ( y cos( y ) sin( y )) d + ( cos( y ) + y sin( y )) dy 54. R Ω, R R % 55. b) y ( ) = 4 c) y = y () = e y (y +) 57. y () = 8 (+y) 58. ) y = 9 4 b) (, ) c) y = 59. ) (rc tn( ), ) b) t = ln c) nopeus r (ln ) = i j, vuhti r (ln ) =, kiihtyvyys r (ln ) = j 6. κ = ) (r, φ) = (, ) b) r = cos φ + cos φ + 8, φ [, [ 6. ) (, y) = ( 5, 5 ) b) + (y 5 ) = ( 5 ), φ [, ] 6. ) 7 = 7e i b) 5i = 5e i c) + i 5 = 6e irc tn ) z = ± i b) z = e i = + i, z = e i = + i, z = e i 5 = + i( ) 65. ) + 4 ln ( ) C b) C c) 6 ( ) + C d) 8 ln(9 + ) + C e) 5 rc tn(5) + C f) ln + C 66. ) 4 cos(4) + C b) 6 sin(8) + C c) 4 cos(4) + cos (4) + C d) 4 tn(4) + C e) tn (4) + C f) tn() + C g) e + C h) e sin + C i) e + C j) + C k) ecos ln () + C l) ln ln() + C m) rc tn( 4 5 ) + C n) rc tn( + ) + C o) 4 rc sin( 4 ) + C p) rc sin( ) + C 67. ) ln e + e b) e 4 c) 55 8 d) ln e) 6 f) ln F () = rc tn( ) 69. = ito pikllinen mksimikoht, = ito pikllinen minimikoht ) e 9 e + C b) 8 c) ln d) 4 rc tn() rc tn() C e) f) 5 e (cos + sin ) + C 7. ) rc tn(e ) + C b) 4 5 c) 5 88 ( 5 d) + ) C 7. ) ln( 9 ) b) ) 8 ( e ) b) ) rc tn()+c b) 8 ln 9 +C c) ) ln + + C b) ln ) F () = + + rc tn() ) ln 7 b) b) ln( e+ 79. ln rc tn ( ) 8. ) 7 (7 7 ) b) ( ) c) ( e ) 8. ) (48 4) b) ( ) ln +C d) 54 ln 9 +C e) ln 9 +C + C c) ln (+) + + C e + ) + (e ) (e+) + rc tn(e) 4
10 u v = KAAVAKOKOELMA VÄLI- JA LOPPUKOKEISIIN u i v i u v = i= d(p, l) = i j k u u u v v v u ( AP ) u sin + cos = tn = sin ( ) sin = sin( ) = cos u v w = u u u v v v w w w n ( AP ) d(p, T ) = n cot = cos tn ( ) cos = cos( ) = sin sin = sin cos cos = cos sin = cos = sin sin α = b sin β = c = b + c bc cos α sin γ sin( + y) = sin cos y + cos sin y cos( + y) = cos cos y sin sin y sinh = (e e ) cosh = (e + e ) tnh = sinh coth = cosh cosh sinh cosh sinh = D n = n n D sin = cos D cos = sin D tn = cos = + tn De = e D = ln ( > ) D ln = Drc sin = Drc cos = D log = ( >, ) ln Drc tn = + (f ) (y ) = f ( ), missä y = f( ) κ(t) = (t)y (t) (t)y (t) [( (t)) + (y (t)) ] n d = n+ + C (n ) d = ln + C tn d = ln cos + C n + d cos = ( + tn d ) d = tn + C sin = ( + cot ) d = cot + C d d = rc sin + C = rc tn + C + s = b A = b φ f() d A = (r(φ)) dφ φ φ + (f ()) d s = (r (φ)) + (r(φ)) dφ s = V = b φ (f()) d b A = b f() + (f ()) d Q() = ( ) k... ( r ) k r ( + c + d ) l... ( + c s + d s ) l s ; P () Q() = A, A,k ( ) k A r, r A r,k r ( r ) k r ( (t)) + (y (t)) dt + B, + C, + c + d B,l + C,l ( + c + d ) l B s, + C s, B s,l s + C s,ls + c s + d s ( + c s + d s ) ls ϕ cos ϕ sin ϕ 6 4
l 1 2l + 1, c) 100 l=0
MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy 5. Millä reaaliluvun arvoilla a) 9 =, b) 5 + 5 +, e) 5?. Kirjoita Σ-merkkiä käyttäen summat 4, a) + + 5 + + 99, b) 5 + 4 65 + + n 5 n, c)
LisätiedotMATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy Millä reaaliluvun x arvoilla. 3 4 x 2,
MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy 6. Millä reaaliluvun arvoilla a) 9 =, b) + + + 4, e) 5?. Kirjoita Σ-merkkiä käyttäen summat 4, a) + 4 + 6 + +, b) 8 + 4 6 + + n n, c) + + +
Lisätiedotl 1 2l + 1, c) 100 l=0 AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja
MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy 7. Millä reaaliluvun arvoilla a) 9 =, b) + 5 + +, e) 5?. Kirjoita Σ-merkkiä käyttäen summat 4, a) + + 5 + + 99, b) 5 + 4 65 + + n 5 n, c) +
Lisätiedot1. Derivaatan Testi. Jos funktio f on jatkuva avoimella välillä ]a, b[ ja x 0 ]a, b[ on kriit. tai singul. piste niin. { f (x) > 0, x ]a, x 0 [
1. Derivtn Testi Jos funktio f on jtkuv voimell välillä ], b[ j x 0 ], b[ on kriit. ti singul. piste niin { f (x) < 0, x ], x 0 [ f x (x) > 0, x ]x 0, b[ 0 on lokli minimipiste (1) { f (x) > 0, x ], x
Lisätiedot( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 321 Päivitetty 19.2.2006. Saadaan yhtälö. 801 Paraabeli on niiden pisteiden ( x,
Pyrmidi Anlyyttinen geometri tehtävien rtkisut sivu Päivitetty 9..6 8 Prbeli on niiden pisteiden (, y) joukko, jotk ovt yhtä kukn johtosuorst j polttopisteestä. Pisteen (, y ) etäisyys suorst y = on d
Lisätiedot4 Pinta-alasovelluksia
Pint-lsovelluksi. Kuvjn lle jäävä pint-l voidn määrittää, jos kuvj on -kselin yläpuolell. Välillä [, 5] funktion f kuvj on -kselin lpuolell. Peiltn funktion f kuvj -kselin suhteen, jolloin sdn funktion
LisätiedotPreliminäärikoe Pitkä Matematiikka 5.2.2013
Preliminäärikoe Pitkä Mtemtiikk 5..0 Kokeess s vstt enintään kymmeneen tehtävään. Tähdellä ( * ) merkittyjen tehtävien mksimipistemäärä on 9, muiden tehtävien mksimipistemäärä on 6.. ) Rtkise yhtälö b)
Lisätiedot2.4 Pienimmän neliösumman menetelmä
2.4 Pienimmän neliösummn menetelmä Optimointimenetelmiä trvitn usein kokeellisen dtn nlysoinniss. Mittuksiin liittyy virhettä, joten mittus on toistettv useit kertoj. Oletetn, että mittn suurett c j toistetn
LisätiedotKäydään läpi: ääriarvo tarkastelua, L Hospital, integraalia ja sarjoja.
DI mtemtiikn opettjksi: Täydennyskurssi, kevät Luentorunko j hrjoituksi viikolle : ti 9.. klo :-5:, to.. klo 9:5-: j klo 4:5-6: Käydään läpi: äärirvo trkstelu, L Hospitl, integrli j srjoj.. Kerrtn äärirvojen
LisätiedotAnalyysi 2. Harjoituksia lukuihin 1 3 / Kevät Anna sellainen välillä ] 2, 2[ jatkuva ja rajoitettu funktio f, että
Anlyysi Hrjoituksi lukuihin 3 / Kevät 5. Ann sellinen välillä ], [ jtkuv j rjoitettu funktio f, että () sup A m A j inf A min A, (b) sup A m A j inf A = min A, (c) sup A = m A j inf A min A, (d) sup A
LisätiedotRistitulo ja skalaarikolmitulo
Ristitulo j sklrikolmitulo Opetussuunnitelmn 00 mukinen kurssi Vektorit (MAA) sisältää vektoreiden lskutoimituksist keskeisenä ineksen yhteenlskun, vähennyslskun, vektorin kertomisen luvull j vektoreiden
Lisätiedot10. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA
MAA0 0. Määrätyn integrlin käyttö eräiden pint-lojen lskemisess 0. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA Edellä on todettu, että f (x)dx nt x-kselin j suorien x =, x = sekä funktion
LisätiedotMS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali
MS-A1{3,4} (ELEC*) Differentili- j integrlilskent 1 Luento 8: Integrlifunktio j epäoleellinen integrli Pekk Alestlo, Jrmo Mlinen Alto-yliopisto, Mtemtiikn j systeeminlyysin litos 5.1.216 Pekk Alestlo,
Lisätiedot2 Epäoleellinen integraali
ANALYYSI C, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, SYKSY 8 Epäoleellinen integrli Integrointivihje: Hyödynnä yhdistetyn funktion integrointisääntöä.. Määritä 9 9 (c) ( ). Tutki, millä vkion p rvoill epäoleellinen integrli
LisätiedotTee B-osion konseptiin etusivulle pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Välivaiheet perustelevat vastauksesi!
MAA8 Koe 4.4.016 Jussi Tyni Tee B-osion konseptiin etusivulle pisteytysruudukko! Muist kirjt nimesi j ryhmäsi. Väliviheet perustelevt vstuksesi! A-osio. Ilmn lskint. MAOLi s käyttää. Mksimissn 1h ik. Lske
Lisätiedot11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS
11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS Tilvuus on sen verrn rkielämässä viljelty käsite, että useimmiten sen syvemmin edes miettimättä ymmärretään, mitä juomlsin ti pikkuvuvn kylpymmeen tilvuudell trkoitetn.
LisätiedotMS-A010{2,3,4,5} (SCI, ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali
MS-A1{2,3,4,5} (SC, ELEC*, ENG*) Differentili- j integrlilskent 1 Luento 8: ntegrlifunktio j epäoleellinen integrli Pekk Alestlo, Jrmo Mlinen Alto-yliopisto, Mtemtiikn j systeeminlyysin litos November
LisätiedotIntegraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO
Integrlilskent Tämä on lukion oppimterileist hiemn poikkev yksinkertistettu selvitys määrätyn integrlin lskemisest. Kerromme miksi integroidn, mitä integroiminen trkoitt, miten integrli lsketn j miten
Lisätiedot521. 522. 523. 524. 525. 526. 527. 12. Lisää määrätystä integraalista. 12.1. Integraalin arvioimisesta. Osoita: VASTAUS: Osoita: Osoita:
12. Lisää määrätystä integrlist 12.1. Integrlin rvioimisest 521. Osoit: 1 + x 2 22 1 < < 1 + x21 21. 522. Osoit: x 3 < 5 x 6 + 8x + 9 < 15 1 5. 523. Osoit: 2 2 < e x2 x < 2e 2. e 524. Olkoon k >. Osoit:
LisätiedotMATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ PISTEYTYSKOKOUS
0 MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 30 PISTEYTYSKOKOUS 0 ) Sijoitetn x 0 Rtkistn = 0/04,0000 b) Jos neliön sivu on s, niin lävistäjä on s Ehto: s 6 s + s = 6, s 6 3 4s 6,70, joten piiri ) Suorn yhtälö
LisätiedotPintaintegraali. i j k cos(θ) sin(θ) 1. = r cos(θ)i r sin(θ)j + rk, r sin(θ) r cos(θ) 0 joten
.4.8 intintegrli. He krtion z x + y sylinterin x + y y sisäpuolelle jäävän osn pint-l käyttämällä npkoordinttej x r cosθ j y r sinθ jolloin epäyhtälö x + y y on r sinθ. Rtkisu: Symmetrin nojll voidn trkstell
LisätiedotSyksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut
Sksn 0 Pitkän mtemtiikn YO-kokeen TI-Nspire CAS -rtkisut Tekijät: Olli Krkkulinen Rtkisut on ldittu TI-Nspire CAS -tietokoneohjelmll kättäen Muistiinpnot -sovellust. Kvt j lskut on kirjoitettu Mth -ruutuihin.
Lisätiedotsin θ θ θ r 2 sin 2 θ φ 2 = 0.
Mtemtiikn j tilstotieteen litos Osittisdifferentiliyhtälöt Kevät 21 Hrjoitus 9 Rtkisuj Jussi Mrtin 1. Osoit, että Lplce-yhtälö pllokoordinteiss on 2 u 1 r 2 2 u r r 1 r 2 sin θ u 1 2 u sin θ θ θ r 2 sin
LisätiedotAnalyysin perusteet kauppatieteilijöille 800118P
Anlyysin perusteet kupptieteilijöille 800118P Luentomoniste Kri Myllylä Niin Korteslhti Topi Törmä Oulun yliopisto Mtemttisten tieteiden litos Kevät 2015 Sisältö 1 Derivtt 3 1.1 Määritelmä..............................
LisätiedotII.1. Suppeneminen., kun x > 0. Tavallinen lasku
II. EPÄOLEELLISET INTEGRAALIT nt II.. Suppeneminen Esim. Olkoon f() =, kun >. Tvllinen lsku = / =. Kuitenkn tätä integrli ei ole ikisemmss mielessä määritelty, kosk f ei ole rjoitettu välillä [, ] (eikä
Lisätiedota = x 0 < x 1 < x 2 < < x n = b f(x) dx = I. lim f(x k ) x k=1
5 Integrli 5.1 Määritelmä j ominisuudet Olkoon f : [, b] R jtkuv. Muodostetn välin [, b] jko = x 0 < x 1 < x 2 < < x n = b j siihen liittyvä yläsumm S = n M k (x k x k 1 ), M k = mx{f(x) x k 1 x x k },
Lisätiedot4 Taso- ja avaruuskäyrät
P2-luentoj kevät 2008, Pekk Alestlo 4 Tso- j vruuskäyrät Tässä luvuss tutustutn tso- j vruuskäyriin, niiden krenpituuteen j krevuuteen. Konkreettisin sovelluksin trkstelln nnettu rt pitkin liikkuvn hiukksen
Lisätiedot6 Integraalilaskentaa
6 Integrlilskent 6. Integrlifunktio Funktion f integrlifunktioksi snotn funktiot F, jonk derivtt on f. Siis F (x) = f (x) määrittelyjoukon jokisell muuttujn rvoll x. Merkitään F(x) = f (x) dx. Integrlifunktion
LisätiedotJohdatus reaalifunktioihin P, 5op
Johdtus relifunktioihin 802161P, 5op Os 3 Pekk Slmi 19. lokkuut 2015 Pekk Slmi FUNK 19. lokkuut 2015 1 / 48 Integrlit 1 Määrätty integrli = oike integrli: esim. 1 0 x 2 dx = reliluku 2 Määräämätön integrli
Lisätiedotlim + 3 = lim = lim (1p.) (3p.) b) Lausekkeen täytyy supistua (x-2):lla, joten osoittajan nollakohta on 2.
Mtemtiikk III 0600 Kurssi / Differetili- j itegrlilske jtkokurssi Tee 7 tehtävää ) Määritä lim ( ) ) + b) Määritä vkio site, että luseke ( ) + + ( )( ) ( + + ) + + + + + lim + lim lim (p) o jtkuv myös
Lisätiedot5 Riemann-integraali ANALYYSI B, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT Ala- ja yläintegraali
ANALYYSI B, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT 9 5 Riemnn-integrli 5. Al- j yläintegrli Voit olett tunnetuksi ll esitetyt supremumin j infimumin ominisuudet (joukot A j B ovt rjoitettuj sekä epätyhjiä j λ R). Jos
LisätiedotIntegraalilaskenta. Määrätty integraali
9..08 Integrlilskent Määräämätön Etsitään funktiot Derivoinnille käänteistoimenpide integroiminen Integrlifunktio F(x), jolle F x = f x, lisäksi integrlifunktioille G x = F x + C. Vkion C lisäys (merkitys),
LisätiedotAnalyysi B. Derivaatta ja integraali. Pertti Koivisto
Anlyysi B Derivtt j integrli Pertti Koivisto Kevät 7 Alkusnt Tämä moniste on trkoitettu oheislukemistoksi Tmpereen yliopistoss pidettävälle kurssille Anlyysi B. Monisteen tvoitteen on tuke luentojen seurmist,
LisätiedotMITEN MÄÄRITÄN ASYMPTOOTIT?
MITEN MÄÄRITÄN ASYMPTOOTIT? Asmptootti Asmptootti on suor ti muu kärä, jot funktion kuvj f() rjtt lähest, kun muuttujn rvot lähestvät tiettä luku ti ääretöntä. Rjoitutn luksi niihin tpuksiin, joiss smptootti
LisätiedotPertti Koivisto. Analyysi B
Pertti Koivisto Anlyysi B TAMPEREEN YLIOPISTO INFORMAATIOTIETEIDEN YKSIKÖN RAPORTTEJA 67/8 TAMPERE 8 TAMPEREEN YLIOPISTO INFORMAATIOTIETEIDEN YKSIKÖN RAPORTTEJA 67/8 JOULUKUU 8 Pertti Koivisto Anlyysi
Lisätiedotd Todista: dx xn = nx n 1 kaikilla x R, n N Derivaatta Derivaatta ja differentiaali
6. Derivaatta 6.. Derivaatta ja differentiaali 72. Olkoon f () = 4. Etsi derivaatan määritelmän avulla f ( 3). f ( 3) = 08. 73. Muodosta funktion f () = derivaatta suoraan määritelmän mukaan, so. tarkastelemalla
LisätiedotMääritelmä Olkoon C R m yksinkertainen kaari ja γ : [a, b] R m sen yksinkertainen parametriesitys, joka on paloittain C 1 -polku.
Muodostetn vektorikentän kri-integrli yksinkertisen kren tpuksess. Plutetn mieleen, että joukko C R m on yksinkertinen kri, jos löytyy sellinen jtkuv bijektio γ : [, b] C, jok on ploittin C 1 -funktio
LisätiedotA-Osio. Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä kaksi, joihin vastaat. A-osiossa ei saa käyttää laskinta.
MAA Loppukoe 5.. Jussi Tyni Tee pisteytysruudukko konseptin yläreunn! Vstuksiin väliviheet, jotk perustelevt vstuksesi! Lue ohjeet huolellisesti! A-Osio. Vlitse seurvist kolmest tehtävästä kksi, joihin
LisätiedotLuku 15. Integraali. Esimerkki Suoraan edellisen luvun derivointikaavojen perusteella on voimassa
Luku 5. Integrli Merkitsemme seurvss [, b]:llä lukusuorn suljettu väliä { R : b}. Olkoon f välillä [, b] määritelty funktio. Snomme, että välillä [, b] määritelty funktio g on funktion f integrlifunktio
LisätiedotViikon aiheet. Pinta-ala
info Viikon iheet Mpu I:sen voit suoritt: Kurssin loppukokeess 23.10. Arvosn: koe + lskrit Mikäli yo. ik ei sovi, voit suoritt loppukokeen yleistenttitilisuudess 24.11. Arvosn: koe + lskrit. Ilmoittudu
LisätiedotMS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto, osa II
MS-A7 ifferentili- j integrlilskent (Chem Yhteenveto, os II G. Gripenberg Alto-yliopisto 9. helmikuut 16 G. Gripenberg (Alto-yliopisto MS-A7 ifferentili- j integrlilskent (Chem Yhteenveto, 9. helmikuut
LisätiedotPainopiste. josta edelleen. x i m i. (1) m L A TEX 1 ( ) x 1... x k µ x k+1... x n. m 1 g... m n g. Kuva 1. i=1. i=k+1. i=1
Pinopiste Snomme ts-ineiseksi kpplett, jonk mteriliss ei ole sisäisiä tiheyden vihteluj. Tällisen kppleen pinopisteen sijinti voidn joskus päätellä kppleen muodon perusteell. Esimerkiksi ts-ineisen pllon
LisätiedotDifferentiaali- ja integraalilaskenta 5 op
jouko.teeriho@lpinmk.fi Differentili- j integrlilskent 5 op Moodle: Differentili j Integrlilskent R5R5S Avin: syksy6 Sisältö. jkso Derivtn määritelmä rj-rvon Derivoimiskvojen käyttö Derivtn sovelluksi
LisätiedotJouni Sampo. 28. marraskuuta 2012
A2 Jouni Smpo 28. mrrskuut 2012 Sisältö 1 Integrointitekniikoit 2 1.1 Osittisintegrointi (Integrtion by prts)...................... 2 1.2 Sijoitus (Method of Substitution).......................... 2 1.3
Lisätiedotfunktion voi tarkistaa derivoimalla. Sijoitusmenettely perustuu ketjusääntöön.
I.6. Sijoitusmenettely A. Integrlifunktiot Integrlifunktiot etsittäessä on sopiv derivoimissääntö luettv tkperin. funktion voi trkist derivoimll. Sijoitusmenettely perustuu ketjusääntöön. Löydetyn 6..
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Mtemtiikn tukikurssi Kurssikert 4 Tilvuuden j vipn ln lskeminen Kuten iemmin käsittelimme, määrätyn integrlin vull voi lske pintloj j tilvuuksi. Tyypillisenä sovelluksen tilvuuden lskemisest on tpus, joss
LisätiedotVille Turunen: Mat Matematiikan peruskurssi P1 3. välikokeen alueen teoriatiivistelmä 2007
Ville Turunen: Mt-.4 Mtemtiikn peruskurssi P 3. välikokeen lueen teoritiivistelmä 27 Mterili: kirjt [Adms] R. A. Adms: Clculus, complete course (6th edition), [Ly] D. C. Ly: Liner lgebr nd its pplictions
Lisätiedotx k 1 Riemannin summien käyttö integraalin approksimointiin ei ole erityisen tehokasta; jatkuvasti derivoituvalle funktiolle f virhe b
5 Integrlien lskemisest 51 Riemnnin summt [A2], [4, 61] Rjoitetun funktion f : [, b] R Riemnn-integroituvuudelle ytäpitäväksi on kurssill Anlyysi 2 osoitettu, että Riemnnin summill S P := f(ξ k ) ( ),
LisätiedotDifferentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM) Laskuharjoitus 4 / vko 47, mallivastaukset
Differentili- j integrlilskent (CHEM) Lskuhrjoitus / vko 7, mllivstukset Johdntotehtävä x dx = ln.693, joten rvo ln voidn pproksimoid integroimll numeerisesti funktiot x välillä [,]. Jetn väli [,] khteen
LisätiedotPRELIMINÄÄRIKOE Pitkä matematiikka 7.2.2012
PRELIMINÄÄRIKOE Pitkä mtemtiikk 7 Kokeess s vstt enintään kymmeneen tehtävään Tähdellä (*) merkittyjen tehtävien mksimipistemäärä on 9, muiden tehtävien mksimipistemäärä on 6 Jos tehtävässä on usempi kohti
LisätiedotNumeeriset menetelmät TIEA381. Luento 9. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 9 () Numeeriset menetelmät / 29
Numeeriset menetelmät TIEA381 Luento 9 Kirsi Vljus Jyväskylän yliopisto Luento 9 () Numeeriset menetelmät 17.4.2013 1 / 29 Luennon 9 sisältö Numeerisest integroinnist Newtonin j Cotesin kvt Luento 9 ()
Lisätiedot5 Epäoleellinen integraali
5 Epäoleellinen integrli 5. Integrlin suppeneminen Olkoon f sellinen välillä [, b[ (ei siis välttämättä pisteessä b) määritelty funktio, että f on Riemnn-integroituv välillä [, ] kikill ], b[ eli on olemss
LisätiedotVEKTORILASKENTA. Timo Mäkelä SISÄLTÖ: 1 VEKTORIN KÄSITE...1
VEKTORILASKENTA Timo Mäkelä SISÄLTÖ: VEKTORIN KÄSITE VEKTOREIDEN ERUSLASKUTOIMITUKSET VEKTOREIDEN YHTEENLASKU VEKTOREIDEN VÄHENNYSLASKU 4 VEKTORIN KERTOMINEN LUVULLA6 4 VEKTORILAUSEKKEIDEN KÄSITTELY7 TASON
LisätiedotSisällys. Alkusanat. Alkusanat. Tehtävien ratkaisuja
Sisällys Alkusnt Tehtävien rtkisuj Vektorit (MAA) Vektoreill lskeminen Vektorit geometrin käytössä 9 Vektorit koordintistoss Lisätehtäviä Todennäköisyys j tilstot (MAA) Tilstot Todennäköisyys Todennäköisyysjkum
LisätiedotPreliminäärikoe Tehtävät A-osio Pitkä matematiikka kevät 2016 Sivu 1 / 4
Preliminäärikoe Tehtävät A-osio Pitkä matematiikka kevät 06 Sivu / 4 Laske yhteensä enintään 0 tehtävää. Kaikki tehtävät arvostellaan asteikolla 0-6 pistettä. Osiossa A EI SAA käyttää laskinta. Osiossa
LisätiedotMATEMATIIKAN HARJOITTELUMATERIAALI
SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikk Infrrkentmisen j kivnnisln työnjohdon koulutus (ESR) MATEMATIIKAN HARJOITTELUMATERIAALI Hrjoitustehtävien rtkisut Ari Tuomenlehto - 0 - Hrjoitustehtävien rtkisut 1.
LisätiedotNäytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina 18.6. ylimääräisessä tapaamisessa.
Jkso 12. Sähkömgneettinen induktio Tässä jksoss käsitellään sähkömgneettist induktiot, jok on tärkeimpiä sioit sähkömgnetismiss. Tätä tphtuu koko jn rkisess ympäristössämme, vikk emme sitä välttämättä
LisätiedotVektoriarvoiset funktiot Vektoriarvoisen funktion jatkuvuus ja derivoituvuus
8. Vektoriarvoiset funktiot 8.1. Vektoriarvoisen funktion jatkuvuus ja derivoituvuus 320. Olkoon u reaalimuuttujan vektoriarvoinen funktio R R n ja lim t a u(t) = b. Todista: lim t a u(t) = b. 321. Olkoon
Lisätiedot2 Pistejoukko koordinaatistossa
Pistejoukko koordinaatistossa Ennakkotehtävät 1. a) Esimerkiksi: b) Pisteet sijaitsevat pystysuoralla suoralla, joka leikkaa x-akselin kohdassa x =. c) Yhtälö on x =. d) Sijoitetaan joitain ehdon toteuttavia
LisätiedotIntegroimistekniikkaa Integraalifunktio
. Integroimistekniikkaa.. Integraalifunktio 388. Vertaa funktioiden ln ja ln, b) arctan ja arctan + k k, c) ln( + 2 ja ln( 2, missä a >, derivaattoja toisiinsa. Tutki funktioiden erotusta muuttujan eri
Lisätiedot4. Reaalifunktioiden määrätty integraali
6 4. Relifunktioiden määrätt integrli Vrsinisesti termi "integrli" tulee seurvss esitettävästä määrätstä integrlist, jok on läheistä suku summmiselle. Yhtes derivttn on sitten perustv ltu olev tulos, jot
LisätiedotTeoriaa tähän jaksoon on talvikurssin luentomonisteessa luvussa 10. Siihen on linkki sivulta
Jkso 10. Sähkömgneettinen induktio Näytä ti plut tämän jkson tehtävät viimeistään tiistin 13.6.2017. Ekstr-tehtävät vstvt kolme tvllist tehtävää, kun lsketn lskuhrjoituspisteitä. Teori tähän jksoon on
LisätiedotSähkömagneettinen induktio
ähkömgneettinen inuktio Kun johinsilmukn läpi menevä mgneettikentän vuo muuttuu, silmukkn inusoituu jännite j silmukss lk kulke sähkövit. Mgneettikentässä liikkuvn johtimeen syntyy myös jännite. Näitä
Lisätiedot601 Olkoon tuntematon kateetti a ja tuntemattomat kulmat α ja β Ratkaistaan kulmat. 8,4 = 12. Ratkaistaan varjon pituus x. 14 x = 44,
Pyrmidi 3 Geometri tehtävien rtkisut sivu 08 60 Olkoon tuntemton kteetti j tuntemttomt kulmt j β Rtkistn kulmt. 8,4 cos 8,4 cos 45,579... 46 β 90 60 4 Rtkistn vrjon pituus 3 44,470... 44 Rtkistn kteetti.
LisätiedotMatemaattiset menetelmät I. Seppo Hassi
Mtemttiset menetelmät I Seppo Hssi Syksy 2011 iii Esipuhe Tämä on 1. versio Mtemttiset menetelmät I-kurssin opetusmonisteest, jok perustuu Vsn yliopistoss luennoimni vstvn nimiseen kurssiin. Sisältö noudtt
LisätiedotR4 Harjoitustehtävien ratkaisut
. Mitkä seurvist lusekkeist eivät ole polynomej? Miksi eivät? Polynomin termine eksponentti on luonnollinen luku, ne lusekkeet, joiss eksponentti ei ole luonnollinen luku ei ole myöskään polynomi.. x x
Lisätiedot3 Integraali ja derivaatta
3 Integrli j erivtt 3.1 Integrli ylärjns funktion Olkoon funktio f Riemnn-integroituv välin I jokisell suljetull osvälillä j välin I jokin kiinteä luku. Tällöin integrli määrittelee funktion G(): I R,
LisätiedotDifferentiaali- ja integraalilaskenta 1: tiivistelmä ja oheislukemista
Differentili- j integrlilskent 1: tiivistelmä j oheislukemist Pekk Alestlo 4. syyskuut 2014 Tähdellä merkityt kohdt on trkoitettu lähinnä oheislukemistoksi. Lisäksi mukn on joitkin lukiot kertvi kohti,
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Mtemtiikn tukikurssi Kurssikert 3 Määrätyn integrlin lskeminen Aiemmin määrittelimme määrätyn integrlin f (x)dx funktion f (x) l- j yläsummien rj-rvon. Määrätyllä integrlill on kksi intuitiivist tulkint:.
LisätiedotMatematiikan tukikurssi. Hannu Kivimäki
Mtemtiikn tukikurssi Hnnu Kivimäki Sisältö I Ensimmäinen välikoe Integrointi 2 Osittisintegrointi 5 3 Osmurtohjotelm 4 Lisää osmurtoj 4 5 Sijoituskeino 9 6 Määrätty integrli 2 7 Ylä- j lsumm 22 8 Määrätyn
Lisätiedota) Mikä on integraalifunktio ja miten derivaatta liittyy siihen? Anna esimerkki. 8 3 + 4 2 0 = 16 3 = 3 1 3.
Integraalilaskenta. a) Mikä on integraalifunktio ja miten derivaatta liittyy siihen? Anna esimerkki. b) Mitä määrätty integraali tietyllä välillä x tarkoittaa? Vihje: * Integraali * Määrätyn integraalin
LisätiedotMatematiikan perusteet taloustieteilijöille 2 800118P
Mtemtiikn perusteet tloustieteilijöille 2 800118P Luentomoniste Kri Myllylä Niin Korteslhti Oulun yliopisto Mtemttisten tieteiden litos Kevät 2014 Sisältö 1 Mtriisilgebr j optimointi 4 11 Määritelmä 4
LisätiedotTasogeometriassa käsiteltiin kuvioita vain yhdessä tasossa. Avaruusgeometriassa tasoon tulee kolmas ulottuvuus, jolloin saadaan kappaleen tilavuus.
KOLMIULOTTEISI KPPLEIT Tsogeometriss käsiteltiin kuvioit vin ydessä tsoss. vruusgeometriss tsoon tulee kolms ulottuvuus, jolloin sdn kppleen tilvuus. SUORKULMINEN SÄRMIÖ Suorkulmisess särmiössä kikki kulmt
LisätiedotReaalinen lukualue. Millainen on luku, jossa on päättymätön ja jaksoton desimaalikehitelmä?
Relinen lukulue POLYNOMIFUNKTIOT JA -YHTÄLÖT, MAA Millinen on luku, joss on päättymätön j jksoton desimlikehitelmä? Onko sellisi? Trkstelln Pythgorn luseest stv yksikköneliön lävistäjää, luku + = x x =.
LisätiedotMatematiikan peruskurssi. Seppo Hassi
Mtemtiikn peruskurssi Seppo Hssi Syksy 2014 iii Esipuhe Tämä on 1. versio Mtemtiikn peruskurssin opetusmonisteest, jonk sisältö noudttelee pitkälti Vsn yliopistoss iemmin luennoimni Mtemttiset menetelmät
LisätiedotEsimerkki 8.1 Määritellään operaattori A = x + d/dx. Laske Af, kun f = asin(bx). Tässä a ja b ovat vakioita.
8. Operttorit, mtriisit j ryhmäteori Mtemttinen operttori määrittelee opertion, jonk mukn sille nnettu funktiot muoktn. Operttorit ovt erityisen tärkeitä kvnttimekniikss, kosk siinä jokist suurett vst
LisätiedotBM20A5820 Integraalilaskenta ja sovellukset
BMA58 Integrlilskent j sovellukset Jouni Smpo 6. helmikuut 7 Sisältö Integrointitekniikoit. Osittisintegrointi (Integrtion by prts)....................... Sijoitus (Method of Substitution)..........................
LisätiedotMonikulmion pinta-ala ylioppilaille
Solmu 3/9 Monikulmion pint-l lioppilille Mik Koskenoj Mtemtiikn j tilstotieteen litos Helsingin liopisto Tehtävä. Kuusikulmion M kärjet ovt tson pisteissä (, ), (3, ), (, ), (4, 3), (, ) j (, ). Lske M:n
LisätiedotS Fysiikka III (EST), Tentti
S-114.137 Fysiikk III (ES), entti 30.8.006 1. Lämpövoimkone toteutt oheisen kuvn Crnotin prosessi. Koneess on työineen yksi mooli ideliksu. Lske yksitomisen ksun kierroksen ikn tekemän työn suhde kksitomisen
Lisätiedot1.3 Toispuoleiset ja epäoleelliset raja-arvot
. Toisuoleiset j eäoleelliset rj-rvot Rj-rvo lim f () A olemssolo edellyttää että muuttuj täytyy void lähestyä rvo kummst suust hyväsä. Jos > ii sot että lähestyy rvo oikelt ositiivisest suust. Jos ts
LisätiedotSARJAT JA DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT Funktiojonot 1
SARJAT JA DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT 2003 JOUNI PARKKONEN Sisältö 0. Tästä tekstistä. Funktiojonot 0. Tästä tekstistä Tämä moniste on trkoitettu käytettäväksi kurssin Srjt j differentiliyhtälöt luentomterilin.
LisätiedotTekijä Pitkä matematiikka Suoran pisteitä ovat esimerkiksi ( 5, 2), ( 2,1), (1, 0), (4, 1) ja ( 11, 4).
Tekijä Pitkä matematiikka 4 9.12.2016 212 Suoran pisteitä ovat esimerkiksi ( 5, 2), ( 2,1), (1, 0), (4, 1) ja ( 11, 4). Vastaus esimerkiksi ( 5, 2), ( 2,1), (1, 0), (4, 1) ja ( 11, 4) 213 Merkitään pistettä
LisätiedotMAT-13510 Laaja Matematiikka 1U. Hyviä tenttikysymyksiä T3 Matemaattinen induktio
MAT-13510 Laaja Matematiikka 1U. Hyviä tenttikysymyksiä T3 Matemaattinen induktio Olkoon a 1 = a 2 = 5 ja a n+1 = a n + 6a n 1 kun n 2. Todista induktiolla, että a n = 3 n ( 2) n, kun n on positiivinen
LisätiedotVALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE 3.6.2014 Ratkaisut ja arvostelu
VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE 3.6.4 Rtkisut j rvostelu. Koululisen todistuksen keskirvo x on lskettu ) b) c) d) kymmenen ineen perusteell. Jos koululinen nostisi neljän ineen
Lisätiedot763333A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Ratkaisut 1 Kevät 2014
763333A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Rtkisut 1 Kevät 014 1. Tehtävä: Lske, kuink mont hilpistettä on yksikkökopiss ) yksinkertisess kuutiollisess, b) tkk:ss j c) pkk:ss. (Ot huomioon, että esimerkiksi yksikkökopin
LisätiedotMS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 9: Integroimismenetelmät
MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentili- j integrlilskent 1 Luento 9: Integroimismenetelmät Pekk Alestlo, Jrmo Mlinen Alto-yliopisto, Mtemtiikn j systeeminlyysin litos 10.10.2016 Pekk Alestlo, Jrmo Mlinen (Alto-yliopisto,
LisätiedotANALYYSI I, kevät 2009
ANALYYSI I, kevät 009 Sisältö Relilukujen peruskäsitteitä Lukujonoist 4. Lukujonon rj-rvo....................... 4. Monotoniset jonot..........................3 Osjonot.............................. 7.4
LisätiedotTEHTÄVÄ 1. Olkoon (f n ) jono jatkuvia funktioita f n : [a, b] R, joka suppenee välillä [a, b] tasaisesti kohti funktiota f : [a, b] R.
Topologi I Hrjoitus 10, rtkisuj AP TEHTÄVÄ 1. Olkoon (f n ) jono jtkuvi funktioit f n : [, b] R, jok suppenee välillä [, b] tsisesti kohti funktiot f : [, b] R. Osoit, että tällöin f n (x) dx f(x) dx.
LisätiedotLYHYEN MATEMATIIKAN SIMULOITU YO-KOE 2 RATKAISUT
Lyhyt mtemtiikk YO-vlmennus 8. mliskuut 00 LYHYEN MATEMATIIKAN SIMULOITU YO-KOE RATKAISUT. Trkstelln yhtälöpri, polynomin sievennöstä j lusekkeeseen sijoittmist. ) Rtkistn jälkimmäisestä yhtälöstä x, jolle
Lisätiedot766319A Sähkömagnetismi, 7 op Kertaustehtäviä, 1. välikokeen alue Vastaukset tehtävien jälkeen
76619A Sähkömgnetismi, 7 op Kertustehtäviä, 1. välikokeen lue Vstukset tehtävien jälkeen 1. Kolme pistevrust sijitsee xy-koordintistoss ll olevn kuvn mukisesti. Vrus +Q sijitsee kohdss x =, toinen vrus
LisätiedotIntegroimistehtävät, 10. syyskuuta 2005, sivu 1 / 29. Perustehtäviä. Tehtävä 1. Osoita, että vakiofunktio f(x) c on Riemann-integroituva välillä
Integroimistehtävät,. syyskuut 5, sivu / 9 Perustehtäviä Tehtävä. Osoit, että vkiofunktio f(x) c on Riemnn-integroituv välillä [, b] j lske suorn määritelmän perusteell b f(x). Tehtävä. Osoit, että funktio,
Lisätiedot. P A Sähkömagnetismi, 7 op Vanhoja tenttitehtäviä
766319A Sähkömgnetismi, 7 op Vnhoj tenttitehtäviä 1. Puoliympyrän muotoon tivutettu suv on vrttu tsisesti siten, että vrus pituusyksikköä kohti on λ. Puoliympyrän säde on. Lske sähkökenttä puoliympyrän
LisätiedotMS-A010{2,3,4,5} (SCI,ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 9: Integroimismenetelmät
MS-A010{2,3,4,5} (SCI,ELEC*, ENG*) Differentili- j integrlilskent 1 Luento 9: Integroimismenetelmät Pekk Alestlo, Jrmo Mlinen Alto-yliopisto, Mtemtiikn j systeeminlyysin litos November 27, 2017 Pekk Alestlo,
Lisätiedot7.lk matematiikka. Geometria 1
7.lk mtemtiikk 1 Htnpään koulu 7B j 7C Kevät 2017 2 Sisällys 1. Koordintisto... 4 2. Kulmien nimeäminen j luokittelu... 8 3. Kulmien mittminen j piirtäminen... 10 4. Ristikulmt j vieruskulmt... 14 5. Suort,
LisätiedotA = (a 2x) 2. f (x) = 12x 2 8ax + a 2 = 0 x = 8a ± 64a 2 48a x = a 6 tai x = a 2.
MATP53 Approbatur B Harjoitus 7 Maanantai..5. (Teht. s. 9.) Neliön muotoisesta pahviarkista, jonka sivun pituus on a, taitellaan kanneton laatikko niin, että pahviarkin nurkista leikataan neliön muotoiset
LisätiedotBM20A5820 Integraalilaskenta ja sovellukset
BM20A5820 Integrlilskent j sovellukset Jouni Smpo 16. helmikuut 2016 Sisältö 1 Integrointitekniikoit 2 1.1 Osittisintegrointi (Integrtion by prts)...................... 2 1.2 Sijoitus (Method of Substitution)..........................
LisätiedotVEKTOREILLA LASKEMINEN
3..07 VEKTOREILLA LASKEMINEN YHTEENLASKU VEKTORIT, MAA Vektoreiden j summ on vektori +. Tämän summvektorin + lkupiste on vektorin lkupiste j loppupiste vektorin loppupiste, kun vektorin lkupisteenä on
Lisätiedot13. Taylorin polynomi; funktioiden approksimoinnista. Muodosta viidennen asteen Taylorin polynomi kehityskeskuksena origo funktiolle
13. Taylorin polynomi; funktioiden approksimoinnista 13.1. Taylorin polynomi 552. Muodosta funktion f (x) = x 4 + 3x 3 + x 2 + 2x + 8 kaikki Taylorin polynomit T k (x, 2), k = 0,1,2,... (jolloin siis potenssien
Lisätiedot