HALLITUS 50 11.05.2015 TAMMI-MAALISKUUN 2015 TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUMA 238/02/02/00/01/2014 HALL 50 Tammi-maaliskuussa toiminnan määrä ylitti selvästi talousarviossa suunnitellun tason. Erityisesti maaliskuun tuotantomäärä oli ennätyksellisen suuri. Kokonaisuutena palvelutuotannon laskutusosuudella painotettu volyymi kasvoi tammi-maaliskuussa 4,1 % edelliseen vuoteen verrattuna ja se ylitti talousarvion sisältämän suunnitelman 5,3 %. Maaliskuussa kasvua oli erityisesti klassisten (sisältää vuodeosastohoitoa) DRG-tuotteiden ja käyntituotteiden laskutuksessa verrattuna edellisvuoteen. Verrattuna edellisvuoteen sekä NordDRG-tuotteiden kokonaislukumäärä + 5,8 % että käyntituotteiden lukumäärä on kasvanut kolmen ensimmäisen kuukauden aikana. Käyntituotteiden lukumäärän kasvu somatiikassa on + 3,7 % ja psykiatriassa + 5,6 %. Psykiatristen hoitopäivien lukumäärä (- 15,3 %) on sen sijaan edelleen merkittävästi laskenut palvelurakenteen muutoksen ja avohoidon lisääntymisen johdosta. Avohoidon osuus HUS:n kokonaistuotannosta oli tammi-maaliskuussa 42,5 %. Alkuvuoden tuottavuuskehitys oli tavoitetta parempi. Kokonaistasolla henkilötyön toteutunut tuottavuus parantui 6,9 %. Somaattisen palvelutuotannon kokonaistuottavuutta kuvaa DRG-pistekustannus -mittari. Tavoitteeksi on asetettu 1,45 %:n deflatoitu DRG-pistekustannuksen lasku. Tammi-maaliskuussa deflatoimaton pistekustannus on laskenut edellisestä vuodesta 3,4 %. Huomioiden arvioitu kustannustason muutos (Peruspalveluiden hintaindeksi 0,9 %, Tilastokeskus 16.4.2015) on deflatoitu DRG-pistekustannus laskenut 4,3 %. Käyttämämme tuottavuusmittari on "paras olemassa olevista", mutta siihen liittyy epävarmuustekijöitä. DRG-pistekustannus ei täysimääräisesti kalenterivuoden aikana huomioi tuotantorakenteen muutosta avohoitopainotteiseen suuntaan. Toisaalta alkuvuonna tulee tuottavuuskertymän ollakin korkealla, koska kesän aikana tuotanto vähenee, mutta henkilöstökulut lomien ja sijaisten takia kasvavat. Muiden kuin jäsenkuntamaksajien laskutus on kehittynyt positiivisesti; toteutunut laskutus (37,2 milj. euroa) ylittää talousarvion 2,2 milj. eurolla (+ 6,4 %). Muiden maksajien talousarvion toteutumisessa on jatkuvaa epävarmuutta, koska vaativien erityistason hoitojen laskutuksen suuruus yhteensä ja erityisesti kohdentuminen eri maksajille vaihtelee kuukausittain ja vuosittain. Suunniteltua suuremmasta palvelukäytöstä johtuen jäsenkuntien maksuosuuslaskutus ylitti tammi-maaliskuussa
kuukausijaksotetun talousarvion 5,9 % (22,0 milj. euroa). Toteumassa on kuitenkin suuria kuntakohtaisia eroja, kuten aikaisempinakin vuosina. Tammi-maaliskuussa 19 jäsenkunnan toteutunut laskutus ylitti kuukausijaksotetun talousarvion ja viiden kunnan laskutus vastaavasti alitti talousarvion. Talousarvioon verrattuna jäsenkuntien palveluiden määrällisen käytön vaikutus oman palvelutuotannon laskutuksen budjettiylitykseen oli + 4,7 % (määräero) ja käytettyjen palveluiden keskihinnan vaikutus oli + 1,1 % (hintaero). Sitovien nettokulujen budjettiylitys oli selvästi pienempi kuin toimintavolyymin toteutunut budjettiylitys. Sitovat nettokulut ylittivät talousarvion 2,0 % ja kasvoivat viime vuoden toteumaan verrattuna 3,0 % eli 10,4 milj. euroa. Toteutunut talousarvioylitys johtuu pääasiassa volyymin kasvusta aiheutuvasta toiminnan kulujen budjettiylityksestä. Tammi-maaliskuussa toiminnan kulut (toimintakulut + poistot + rahoituskulut) ylittivät talousarvion 2,5 % eli 11,4 milj. euroa ja vastaavasti toimintavolyymi ylitti 5,3 % talousarvion. Tammi-maaliskuun toteutunut tilikauden tulos on 32,9 milj. euroa ylijäämäinen ja se ylittää 15,0 milj. euroa kuukausikohdennetussa talousarviossa suunnitellun tason. Elektiivisten lähetteiden määrä oli tammi-maaliskuussa 2,0 % edellisvuoden määrää suurempi. Kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa oli yhtä monta arkipäivää kuin edellisen vuoden vastaavana aikana (62). Päivystyskäyntien määrä on myös kasvanut viime vuodesta 3,0 %. Vuodeosastohoitoon odottavien potilaiden kokonaismäärä on laskenut 2,0 % vuodenvaihteesta ja yli 6 kk odottavien potilaiden lukumäärä on laskenut 67,1 % edellisen vuoden lopun tilanteeseen verrattuna (12/2014: 158 potilasta, 3/2015: 52 potilasta, 20.4.2015: 177). Kiireettömään polikliiniseen tutkimuksen ja hoitoon odottavien potilaiden kokonaismäärä on vähentynyt 4,4 % ja yli 3 kk odottavien määrä on vähentynyt vuodenvaihteesta 22,0 % 1 097 potilaaseen (12/2014: 1 406, 2/2015: 1 346, 20.4.2015: 978). Valvira asetti 900 000 euron uhkasakon, jos hoitoon pääsyä ja lähetteiden käsittelyaikoja ei saateta lain vaatimalle tasolle 28.2.2015 mennessä. Valvira totesi 25.3.2015 päätöksessään, että saadun selvityksen mukaan kiireettömään hoitoon pääsy oli HUS:n alueella 28.2.2015 sellaisella tasolla, että syytä uhkasakon tuomitsemiseen ei ole. HUS:n johto seuraa säännöllisesti hoitoon pääsyn toteutumista ja tarvittaessa ryhtyy tarpeellisiin toimenpiteisiin. Siirtoviivepäivien lukumäärän kehitys on edelleen ollut myönteistä. Siirtoviivepäivien kokonaislukumäärä laski (- 0,8 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Siirtoviivepäiviä raportoidaan sekä kokonaistasolla että laskutettavina siirtoviivehoitopäivinä. Siirtoviivehoitopäivien laskutus alkaa, mikäli potilas ei ole saanut jatkohoitopaikkaa karenssiajan sisällä siirtoilmoituksesta. Karenssiajat ovat kaksi päivää somatiikan erikoisaloilla ja 14
päivää psykiatriassa. Laskutettavien siirtoviivehoitopäivien kehitys oli tammi-maaliskuussa erittäin myönteistä (-61,1 %) viime vuoteen verrattuna. HYKS-sairaanhoitoalue Ennuste / tulevaisuuden näkymät HYKS-sairaanhoitoalue muodostaa lähes 80 % koko HUS:n erikoissairaanhoidon palvelutuotannosta, joten sen piirissä tapahtunut kehitys vaikuttaa merkittävimmin koko HUS:n toiminnan ja talouden tilanteeseen ja näkymiin. Hoitoonpääsy on pysynyt koko alkuvuoden hyvin hallinnassa, mikä on edellyttänyt kuitenkin ylitöiden (lisätyö) tekemistä suunniteltua enemmän. Alkuvuodesta on mm. leikkaustoimenpiteitä tehty 3 % viimevuotista enemmän. Palvelutuotannon määrään sidoksissa olevat sairaanhoidollisten palvelujen ostot sekä lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden kulut ovat etenkin maaliskuussa ylittäneet merkittävästi talousarviossa kaudelle suunnitellun. Syöpäsairauksia hoitavat tulosyksiköt (Syöpäkeskus ja Vatsakeskus) ovat jatkuvan kasvavan kysyntäpaineen alla. Kyseinen potilasryhmä tulee hoitaa kiireellisinä (tällä hetkellä odotusajat ovat pidentyneet), minkä johdosta ei- kiireellisten potilaiden hoitoa joudutaan lykkäämään, mikä heikentää hoitotakuussa pysymistä. Syöpähoitoihin liittyy kalliita lääkehoitoja ja leikkauksia. Väestön ikääntymiseen liittyvät hoidot kuten silmätaudit, sydämen tietyt hoidot mm. rytmihoidot sekä neurologia ovat voimakkaassa kasvussa. Huomioiden väestön ikärakenteessa tapahtuva muutos, ei ko. hoitojen vähentäminen ole mahdollista. Viime syksystä on tietoisesti lisätty neuro- ja plastiikkakirurgian volyymeja hoitoon pääsyssä olleiden ongelmien takia. Huomioiden tämänhetkinen tilanne, ei kevään aikana ole mahdollisuutta näiden vähentämiseen. Elinsiirtoleikkaukset ovat lisääntyneet alkuvuodesta huomattavasti, joka heijastuu mm. verituotteiden ja hyytymistekijöiden sekä kalliiden sieniantibioottien käytön lisääntymisenä. Oman haasteensa tuovat uudet kalliit, mutta vaikuttavat hoitomuodot. Näiden osalta käyttöönotossa kyse ei vain HUS:n omista ratkaisuista, vaan useimmassa tapauksessa valtakunnallisista päätöksistä. Päivystävyys lisääntyy HYKSissä useilla erikoisaloilla, mikä aiheuttaa kulujen kasvua aikaisemman vapaamuotoisen päivystyksen muuttuessa kalliimmaksi työpaikkapäivystykseksi.
Vuoden 2015 toiminnan ja talouden raportointiaikataulun mukaisesti kaikki HUS-kuntayhtymän yksiköt päivittävät huhtikuun lopussa koko vuoden toiminnan ja talouden ennusteen. Vuosiennuste sisällytetään huhtikuun raportointiin. Huolimatta voimakkaasta jäsenkuntalaskutuksen kasvusta tammi-maaliskuussa voidaan alustavasti ennakoida koko vuoden kehitystä mm. seuraavat seikat huomioiden. Tuotantovolyymin kasvu on ollut suurempi kuin sitovien nettokulujen kasvu, mikä on hyvä asia. Täten jäsenkuntien laskutuksen lopullinen kasvu tulee jäämään tammi-maaliskuuta pienemmäksi. Talousarviossa pysymiseksi tai ainakin ylityksen pienentämiseksi on käytössä eri keinoja, jotka ovat osin käytössä jatkuvasti, osin niihin jouduttaneen turvautumaan mikäli maaliskuun korkea tuotantovolyymi ja sen mukainen tulonmuodostus jatkuu. Mainitut keinot voidaan jakaa kolmeen ryhmään: A. Miten saadaan kasvanut volyymi hoidettua organisaatiossa volyymin kasvua alemmalla kulujen kasvulla, B. Mitä järkevää voidaan tehdä kysynnän hillitsemiseksi, sekä C. Mitä voidaan tehdä tuotannontekijöiden yksikkökustannusten alentamiseksi. Alla eräitä yleisiä havaintoja mainituista keinoista (varsinaisesti keinoihin palataan tammi-huhtikuun katsauksessa). A. HUS:n sairaaloissa ja muissa yksiköissä on jatkuvasti meneillään laaja palveluprosessien kehittäminen, jonka tuottamia tuloksia jo sisältyy siihen, että kulujen kasvu on tammi-maaliskuussa ollut volyymikasvua alhaisempi. Tällaisia ovat mm. akuuttipotilaan hoitoprosessin nopeuttaminen välivaiheita vähentämällä, leiko-prosessin laajentaminen, toiminnan avohoitoistaminen, useat lean-hankkeet, urakkaperusteisesta lisätyömallista luopuminen, toimenpiteiden henkilöresurssien keventäminen (esim. office-kirurgia, kaihileikkaus), "yksi potilas lisää päivässä poliklinikalle" -hanke syöpäkeskuksessa jne. B. Kysynnän hillitseminen on monitahoinen asia. Samaan aikaan tapahtuu toimintaympäristössä kilpailijoiden toimesta asioista, jotka lisäävät kysyntää tai ohjaavat tyydytetyn kysynnän tulovirtaa pois HUS-sairaaloista. Olennaista on kuitenkin koko palveluketjun hallinta perusterveydenhuollosta sairaalaan ja kotiin. Kaikilla tulosyksiköillä on meneillään yhteistyöhankkeita perusterveydenhuollon kanssa. Suunnitteilla on kumppanuustoimien ja -virkojen perustaminen terveyskeskusten kanssa. Jossain määrin väestön palveluiden käyttöä voidaan ohjata myös informaatiota lisäämisellä sekä omahoidon mahdollisuuksia kehittämällä (Mielenterveystalo ym.). Sairauksien preventio on luonnollisesti tärkeässä asemassa, mutta sen keinot eivät näy budjettikvartaaleissa, vaan pitkäjänteisemmin. Hyvin keskeisessä asemassa on erikoissairaanhoidon omien hoitokäytäntöjen muutos. Merkittävä osa kysynnän lisääntymisestä ja kulujen kasvusta johtuu siitä, että hoitojen indikaatiot laajenevat ja uusia hoitomuotoja otetaan käyttöön.
On vakavasti pohdittava millainen "säästöpotentiaali" tältä alueelta olisi löydettävissä. C. Perinteinen "kulukuri" tuottaa aina parempaa kulujen hallintaa, vaikka merkittävin kulujen kasvu liittyykin palveluiden laajentuneeseen tuotantovolyymiin. Sijaisten käyttö, palkkauspäätökset, päivystyspisteiden lukumäärä, käytettyjen hoitomateriaalien ja lääkkeiden tiukka kontrolli, tilojen käyttö, matkojen ja koulutusten kriittinen tarkastelu jne. tuottavat suuressa organisaatiossa aina kulujen säästöä. Tämän tulee luonnollisesti tapahtua siten, että tuottavuus ei heikkene. Virkamiesjohto on jo suorittanut tammi-maaliskuun talouslukujen perusteella "hälytyksen" HUS:n yksiköissä ja tätä tullaan systemaattisesti jatkamaan. Sitovat nettokulut (1 000 euroa) Tammi - Maalis Loppuvuosi Koko vuosi Toteuma/Ennuste (=Talousarvio) 362 404 1 117 739 1 480 143 Talousarvio 355 394 1 124 749 1 480 143 Edellinen vuosi 351 976 1 120 636 1 472 612 Toteuma/Ennuste vs TA 7 010-7 010 0 Toteuma/Ennuste vs TA % 2,0 % -0,6 % 0,0 % Toteuma/Ennuste vs EDV 10 429-2 897 7 531 Toteuma/Ennuste vs EDV % 3,0 % -0,3 % 0,5 % Päätösesitys Hallitus päättää merkitä tiedoksi HUS-kuntayhtymän tammi-maaliskuun 2015 toiminnan ja talouden seurantatiedot (liite 3) ja edellyttää, että osavuosikatsausta 1-4/2015 käsiteltäessä hallitukselle esitetään toimenpiteet talousarviossa pysymiseksi tai ainakin talousarvion sitovien nettokulujen ylitysuhan pienentämiseksi. Samalla tulee huolehtia siitä, että HUS pystyy selviytymään lainsäädännön asettamista velvoitteista. Asian käsittely Merkittiin, että esittelijä muutti päätösesityksen toisen kohdan kuulumaan seuraavasti: edellyttää, että osavuosikatsausta 1-4/2015 käsiteltäessä hallitukselle esitetään toteumaennusteen edellyttämät toimenpiteet. Samalla tulee huolehtia siitä, että HUS pystyy selviytymään lainsäädännön asettamista velvoitteista. Päätös Esitys hyväksyttiin muutetun päätösesityksen mukaisesti. Lisätietoja Aki Lindén, p. (09) 471 71200, Mari Frostell, p. 0400 748 767