TILINPÄÄTÖS 2017 YHTEENVETO

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS 2017 YHTEENVETO Tilintarkastamattomat tiedot

2 YHTEENVETO HUS tilinpäätös 2017, tilintarkastamattomat tiedot Ennalta suunniteltua kiireetöntä hoitoa koskevien elektiivisten lähetteiden määrä ( ) kasvoi 5,6 % edellisvuodesta. Vuonna 2017 oli kaksi arkipäivää vähemmän kuin edellisvuonna ja arkipäiväoikaisun jälkeen elektiivisten lähetteiden määrä kasvoi viime vuodesta 6,5 %. Elektiivisten lähetteiden lukumäärän kasvuun vaikutti hammaslääketieteen perusopetuksen kliinisen koulutuksen siirtyminen Helsingin kaupungilta HUS:lle vuoden 2017 alussa. Ilman kliinisen hammaslääketieteen lähetteitä vertailukelpoinen elektiivisten lähetteiden lukumäärä ( ) kasvoi vuonna ,3 % edellisvuodesta arkipäiväkorjauksen jälkeen. Päivystyskäyntien määrä ( ) kasvoi 2,4 % edellisestä vuodesta. Hoitoonpääsy lain edellyttämässä ajassa parantui vuoden 2016 lopun tilanteeseen verrattuna sekä vuodeosastolle jonottaneiden, että poliklinikalle jonottaneiden osalta: vuoden 2017 lopussa vuodeosastohoitoon yli 6 kk oli odottanut 431 potilasta, kun se edellisen vuoden vastaavana ajankohtana oli 899 potilasta. Vastaavasti kiireettömään polikliiniseen tutkimukseen ja hoitoon yli 3 kk odottavien potilaiden lukumäärä oli vuoden 2017 lopussa potilasta kun se edellisen vuoden lopussa oli potilasta. Palvelutuotannon volyymi oli merkittävästi talousarviossa suunniteltua tasoa suurempi ja se ylitti talousarvion 6,1 % ja kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 4,1 %. Palvelutuotannon kokonaisvolyymin muutos lasketaan eri tuoteryhmien laskutusosuudella painotettuna keskiarvona tuoteryhmien toteutuneen lukumäärän muutoksen perusteella. Volyymikasvua on ollut erityisesti poliklinikkakäynneissä, dialyysihoidoissa sekä päiväkirurgisissa toimenpiteissä (mm. kaihileikkaukset). Lisäksi kasvua on ollut somaattisissa vuodeosastohoitojaksoissa sekä sisätaudeissa että kirurgiassa. Tuottavuus parantui edelliseen vuoteen verrattuna. Deflatoitu DRG-pistekustannus laski 0,1 % viime vuodesta (tavoitteeksi oli asetettu deflatoitu 1,8 %:n lasku). Sairaanhoidollinen palvelutuotanto psykiatrian toimintoja lukuun ottamatta eli nk. somaattinen palvelutuotanto on tuotteistettu DRG-tuotteiksi ja se yhteismitallistetaan DRG-pisteinä. DRG-pistekustannus lasketaan jakamalla toteutuneet kustannukset tuotannosta kertyneiden DRG-pisteiden lukumäärällä. Silloin kun DRG-pisteen kustannus laskee tuottavuus paranee ja vastaavasti kun DRG-pistekustannus nousee tuottavuus heikkenee. Deflatointi on tehty Kuntatalouden Julkisten menojen hintaindeksiä hyödyntäen, jossa kerroin vuodelle 2016 on 0,985. (Tilastokeskus ) Kuntatalouden menojen hintaindeksin laskuun vaikutti henkilöstöja käyttökustannusten kustannusten lasku, laskua puolestaan hillitsi aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden kustannusten nousu. Psykiatrian toimintojen tuottavuuskehitystä mitataan toteutuneet psykiatrian kokonaiskustannukset jaettuna hoidettujen potilaiden lukumäärä mittarilla. Psykiatrian kokonaiskustannukset per hoidettu potilas laskivat 8,0 % edellisestä vuodesta. Psykiatrian toimintojen tuottavuus on tällä mittarilla arvioituna parantunut merkittävästi. Deflatoiduin luvuin psykiatrian kokonaiskustannukset/hoidettu potilas laskivat 6,6 % edelliseen vuoteen verrattuna. Sairaanhoidollisen palvelutuotannon laskutus muilta kuin jäsenkuntamaksajilta (169,2 milj. euroa) toteutui 2,5 milj. euroa (1,5 %) talousarviota pienempänä. Muiden sairaanhoitopiirien laskutus ylitti talousarvion 3,2 milj. euroa (3,5 %) ja ERVA -alueen laskutus puolestaan alitti talousarvion 3,1 milj. euroa (7,1 %). Muiden maksajien talousarvion toteutumisessa on jatkuvaa epävarmuutta, koska vaativien erityistason hoitojen laskutuksen suuruus yhteensä ja 1/22

3 erityisesti kohdentuminen eri maksajille vaihtelee kuukausittain ja vuosittain. Ulkokuntalaskutuksen vuosittainen vaihtelu, esim. influenssa-aaltojen sijoittuminen, vaikuttaa omalta osaltaan myös sitovien nettokulujen toteumaan. Valtuuston päätöksen mukaisesti vuoden 2017 ylijäämä palautettiin kuntakohtaisen palvelukäytön mukaisessa suhteessa jäsenkunnille. Palautus jäsenkunnille oli yhteensä 107,8 milj. euroa ja se toteutettiin kahdessa erässä (kesäkuussa 2017 ja tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä). Palautus pienentää jäsenkuntien maksuosuuslaskutusta vastaavalla summalla. Palautusten jälkeen vuoden 2017 tilinpäätöksen ylijäämäksi jäi 2,5 milj. euroa, mikä on yhtä suuri kuin avaavassa taseessa ollut edellisten tilikausien kertynyt alijäämä. Jäsenkuntien maksuosuuslaskutus (erikoissairaanhoidon palvelutuotanto) ml. ostopalvelut ylitti talousarvion 1,0 % (15,5 milj. euroa) jäsenkuntapalautuksen jälkeen. Toteumassa on kuitenkin suuria kuntakohtaisia eroja, kuten aikaisempinakin vuosina (14 kunnan laskutus ylitti ja 10 kunnan laskutus vastaavasti alitti talousarvion). Talousarvioon verrattuna palveluiden määrällisen kysynnän, mikä käsittää myös palveluiden sisällöllisen muutoksen, vaikutus laskutuksen talousarvioylitykseen oli 6,1 % (määräero) ja käytettyjen palveluiden keskihinnan vaikutus ml. palveluiden sisällöllisessä rakenteessa tapahtunut muutos oli 1,7 % (hintaero). Johtuen vuoden 2017 ylijäämän palautuksesta jäsenkunnille hinta- ja määräeroprosentit yhteensä eivät vastaa suoraan laskutuksen talousarviopoikkeamaa. Jäsenkuntien potilaita hoidettiin 3,1 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Sitovat nettokulut ylittivät talousarvion 1,2 % (18,9 milj. euroa) ja kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 1,9 % (29,6 milj. euroa). Kuntayhtymätasolla talousarvion tuloslaskelmaosan sitovaksi taloudelliseksi tavoitteeksi oli asetettu kuntayhtymän sitovat nettokulut, jotka toteutuivat 0,9 milj. euroa sitovuustasoa alhaisempina. Joulukuussa valtuustossa vahvistettu sitovien nettokulujen sitovuustaso oli 1 553,5 milj. euroa toteuman ollessa 1 552,6 milj. euroa. Vuoden 2017 tilikauden toiminnallinen ylijäämä ennen jäsenkuntapalautusta oli 110,3 milj. euroa. SAIRAANHOIDOLLINEN PALVELUTUOTANTO Palvelujen kysyntä HUS tilinpäätös 2017, tilintarkastamattomat tiedot HUS:n tarjoamien palvelujen kysynnän kasvu jatkui vuonna Elektiivisten lähetteiden määrä ( ) kasvoi 5,6 % edellisvuodesta. Vuonna 2017 oli kaksi arkipäivää vähemmän kuin edellisvuonna ja arkipäiväoikaisun jälkeen elektiivisten lähetteiden määrä kasvoi viime vuodesta 6,5 %. Elektiivisten lähetteiden lukumäärän kasvuun vaikutti hammaslääketieteen perusopetuksen kliinisen koulutuksen siirtyminen Helsingin kaupungilta HUS Pää- ja kaulakeskukselle vuoden 2017 alussa. Kliiniselle hammaslääketieteelle saapui vuonna lähetettä (vuonna 2016 ei lähetteitä). Ilman kliinisen hammaslääketieteen lähetteitä vertailukelpoinen elektiivisten lähetteiden lukumäärä ( ) kasvoi vuonna ,5 %, arkipäiväoikaistuna 5,3 %. Päivystyskäyntien määrä ( ) kasvoi 2,4 % edellisestä vuodesta. Ennalta suunniteltuun hoitoon saapuneista potilaista 60,3 % saapui terveyskeskuksen, 30,6 % yksityislääkärin lähettäminä ja muista sairaaloista tulleilla lähetteillä 8,6 %. Edelliseen vuoteen verrattuna terveyskeskusten lähetteiden osuus on kasvanut 0,8 % ja yksityislääkäreiden lähetteiden osuus vähentynyt 0,3 prosenttiyksikköä. 2/22

4 Seuraavissa kuvissa on esitetty vuosien elektiivisten (ennalta suunniteltu hoito) lähetteiden (ilman kliinisen hammaslääketieteen lähetteitä) ja päivystyskäyntien lukumäärät sekä muutosprosentit edellisestä vuodesta. * 2017 ilman kliinisen hammaslääketieteen lähetteitä Palvelutuotanto Päivystyskäynnit + 2,4 % + 2,1 % + 0,2 % Poikk.-% Muutos-% Sairaanhoidollinen palvelutuotanto TP 2016 TA 2017 TP 2017 TP 2017 / TA 2017 TP 2017 / TP 2016 Palvelutuotanto - Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 6,1 % 4,1 % - Psykiatrian hoitopäivät, lkm 1) ,0% - NordDRG-tuotteet, lkm ,4% 4,3% DRG-ryhmät ,3% 1,0% DRG-O-ryhmät ,4% 6,2% Tähystykset ,3% 2,7% Pientoimenpiteet ,0% 1,2% 900-ryhmä ,6% 6,8% Kustannusperusteinen jakso ,2% 4,7% - Käyntituotteet, lkm, somatiikka ,2% - Käyntituotteet, lkm, psykiatria ,4% - Tk-päivystyskäynnit, lkm ,2% 3,3% - Laskutettavat siirtoviivehoitopäivät, lkm ,0% - Käyntisuoritteet, lkm ,7% Päivystyskäynnit (sis. myös DRG-laskutetut) ,4% Ensikäynnit, lkm ,8% - Hoitopäivävälisuoritteet, lkm ,7% - Leikkaukset, lkm ,4% Päiväkirurgiset, lkm ,9% - Synnytykset, lkm ,8% 1) Ei sisällä asumispalvelupäiviä Palvelutuotannon laskutusosuudella painotettu kokonaisvolyymi kasvoi 4,1 % edelliseen vuoteen verrattuna ja se ylitti talousarvion sisältämän suunnitelman 6,1 %. Avohoidon euromääräinen osuus kokonaistuotannosta vuonna 2017 oli 45,7 % (v ,9 %). Sekä avohoidon DRG-tuotteiden (+ 6,2 %) että vuodeosastohoidon DRG-tuotteiden (ns. klassiset) (+ 1,0 %) lukumäärät kasvoivat edellisestä vuodesta. Erityisesti somaattisissa vuodeosastohoitojaksoissa oli kasvua sekä sisätaudeissa että kirurgiassa. Käyntituotteiden kokonaislukumäärä kasvoi 5,1 %, erityisesti kasvua oli psykiatrian käyntituotteiden lukumäärissä (+ 7,4 %). Psykiatristen hoitopäivien lukumäärä sen sijaan laski tavoitteen mukaisesti 3,0 %. Vuonna 2017 tehtiin yhteensä 374 elinsiirtoa (v. 2016: 399, v. 2015: 391, v. 2014: 355). 3/22

5 Vuonna 2017 eriytettiin vuodeosastojen ja poliklinikoiden NordDRG-tuotteina laskutettavan elektiivisen- ja päivystystoiminnan hinnoittelu. Päivystyskäyntien lisäksi päivystystoiminnaksi katsotaan ne vuodeosastohoitojaksot, joissa potilaalle on tehty päivystysleikkaustoimenpide tai hoitojaksoon on sisältynyt suunnittelematon tehohoitojakso. Muutoksella haluttiin kohdistaa päivystystoiminnan ja sen edellyttämän valmiuden ylläpidon kustannukset päivystyksellisille potilaille. Hinnoittelumuutoksen myötä NordDRG-tuotehinnalla laskutettujen palveluiden keskihinnat laskivat 16,1 % (2017: 763 euroa; 2016: 909 euroa). Vuonna 2017 päivystyksellisiä NordDRG-tuotteita laskutettiin yhteensä kappaletta ja niiden laskutus oli yhteensä 364,1 milj. euroa (keskihinta euroa). Laskutukseen sisältyi päivystyslisää 5,5 milj. euroa. Myös käyntituotteiden hinnoittelua muutettiin vuonna 2017 ja käyntituotteiden laskutuksessa otettiin käyttöön käyntituotekohtaiset kustannusylärajat. Hinnoittelumuutoksella ehkäistään uusien kalliiden lääkkeiden ja diagnostisten tutkimusten, joita laskutuksessa käytettävä DRGryhmittelijäversio ei tunnista, kustannusten siirtyminen tavallisten käyntituotteiden hintaan. Potilaan hoidosta aiheutuvien kustannusten ylittäessä kustannusylärajan laskutetaan potilaan hoito suoriteperusteisesti toteutuneiden kustannusten mukaisesti. Näiden kalliiden käyntien laskutus oli yhteensä 22,6 milj. euroa ja suoriteperusteisen laskutuksen aiheuttama lisälaskutus oli noin 19,0 milj. euroa vuonna Käyntituotteet yhteensä keskihinta nousi 3,2 % edellisestä vuodesta, mutta jos ei huomioida em. kalliita käyntejä, niin käyntien keskihinta laski 0,8 % edelliseen vuoteen verrattuna (2017: käyntien keskihinta ilman kalliita käyntejä 233 ja kalliiden käyntien ). Seuraavissa kuvissa on laskutuksen mukaan 25 suurinta sairaanhoidollista palvelutuotetta klassisista (vuodeosastohoito) DRG-tuotteista. Ensimmäisessä kuvassa kuvan vaakapalkki ilmaisee tuotekohtaisen kokonaislaskutuksen euroina ja jälkimmäisessä kuvassa keskimääräisen tuotekohtaisen laskutuksen. Palkin perässä oleva luku on tuotteiden lukumäärä. 4/22

6 Hoidetut potilaat Sairaanhoidollinen palvelutuotanto TP 2016 TP 2017 Muutos-% TP 2017 / TP Hoidetut eri erikoissairaanhoidon potilaat ,2% - Hoidetut eri tk-päivystyspotilaat ,1% - Erikoisalahoitojakson hoitoaika (ka.) Somatiikka, vrk 3,7 3,8 2,7% Psykiatria, vrk 22,6 21,2-6,3% Erikoissairaanhoidossa (ml. ostopalvelut) hoidettiin yhteensä eri potilasta. Määrä kasvoi 3,2 % edellisestä vuodesta. HUS:ssa hoidettujen kaikkien eri henkilöiden kokonaismäärä (sekä yhteispäivystysten terveyskeskuspotilaat että erikoissairaanhoidon potilaat) oli henkilöä. Kasvua vuodesta 2016 oli 3,2 % ( henkilöä, sisältää kliinisen hammashoidon potilaat). Yhteensä jäsenkuntien asukasta käytti erikoissairaanhoidon palveluja, määrä kasvoi henkilöllä (3,1 %) edellisestä vuodesta. Samanaikaisesti HUS-alueen väestömäärä kasvoi 0,7 %. (Vuoden 2016 toteutunut väkiluku vs. ennuste vuodelle Tilastokeskus julkistaa vuoden 2017 ennakkoväkiluvun ). Jäsenkuntien asukkaista noin joka kolmas (30,9 %) käytti vuoden 2017 aikana HUS:n tuottamia tai järjestämiä erikoissairaanhoidon palveluja. Palveluita käyttäneiden jäsenkuntalaisten osuus väestömäärästä kasvoi jonkin verran vuodesta 2016, jolloin toteuma oli 30,2 %. Palveluiden käytössä suhteessa kokonaisväestöön on suuria kuntakohtaisia eroja. Alla olevassa kuvassa on esitetty jäsenkuntakohtaisesti hoidettujen eri potilaiden osuus jäsenkunnittain kokonaisväestöstä vuosina 2016 ja Helsinki tuottaa osan väestönsä 5/22

7 tarvitsemista erikoissairaanhoidon palveluista itse. Väestö vuosina , väestöennuste vuodelle Tilastokeskus julkistaa väestön ennakkotiedot ( ). Hoidon saatavuus ja hoitoon pääsy Sairaanhoidollinen palvelutuotanto TP 2016 TP 2017 Muutos-% TP 2017 / TP 2016 Hoidon saatavuus ja hoitoonpääsy - Lähetteiden määrä (elektiiviset) ,6% - Lähetteiden käsittelyaika > 21 vrk, lkm ,3% > 21 vrk, lkm Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat 1) > 6 kk ,1% kaikki ,2% > 6 kk Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat 1) > 3 kk ,1% kaikki ,8% > 3 kk ) Hoitotakuun piiriin kuuluvat Vuoden lopun tilanteessa kiireettömään polikliiniseen tutkimukseen ja hoitoon odottaneiden potilaiden kokonaismäärä väheni 3,8 % yli 3 kk odottaneiden lukumäärä väheni potilaaseen (- 864 potilasta vs. 2016). Osastohoitoon odottaneiden potilaiden kokonaislukumäärä väheni 10,2 % edelliseen vuoteen verrattuna ja yli 6 kk odottaneiden potilaiden määrä väheni 431 potilaaseen (+ 468 potilasta vs. 2016). 6/22

8 Tuottavuus Henkilötyön tuottavuuden ja kokonaistuottavuuden kehitystä mitataan somaattisen palvelutuotannon osalta NordDRG-pohjaisilla tuottavuusmittareilla (DRG-pisteet/HTV ja kustannukset/ DRG-piste). Henkilötyön tuottavuus parantui edellisestä vuodesta 1,7 %, myös kokonaistuottavuus (deflatoitu DRG-pistekustannus) kasvoi 0,1 %. DRG-pisteen keskimääräinen kustannus oli 780,0 euroa (deflatoitu 2016: 780,7 euroa). Kokonaistuottavuus parantui vuoden 2017 aikana, mutta talousarviossa vahvistettua kuntayhtymän 1,8 prosentin tuottavuustavoitetta ei saavutettu. (Deflatointi: Julkisten menojen hintaindeksikerroin 0,985, Tilastokeskus ). DRG-pisteitä kertyi (2016: ) ja niiden määrä kasvoi edellisvuodesta 3,6 %. Kirjanpidon kustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta 2,0 % (deflatoidut kustannukset kasvoivat 3,5 %). Seuraavassa kuvassa on esitetty kokonaistuottavuuden (deflatoitu) ja henkilötyön tuottavuuden kehitys vuosina Käyttämämme tuottavuusmittari DRG-pistekustannus ei täysimääräisesti kalenterivuoden aikana huomioi tuotantorakenteen muutosta avohoitopainotteiseen suuntaan. 5,0 % Kokonaistuottavuus ja henkilötyön tuottavuus ,0 % 4,2 % 3,0 % 2,7 % 2,0 % 1,9 % 1,7 % 2,1% 2,1 % 1,7 % 1,0 % 0,0 % -1,0 % 1,1 % 0,9 % 0,9 % 0,5 % -0,4 % 0,1 % -0,1 % ,9 % -2,0 % Kokonaistuottavuus * Henkilötyön tuottavuus *) Deflatoitu, Julkisten menojen hintaindeksi, kerroin 0,985 (Tilastokeskus ). 7/22

9 Jäsenkuntien maksuosuuslaskutus (erikoissairaanhoidon palvelulaskutus) Sairaanhoidollinen palvelutuotanto (Jäsenkuntien maksuosuus) HUS tilinpäätös 2017, tilintarkastamattomat tiedot TP 2016 TA 2017 TP 2017 Poikk.-% TP 2017 / TA 2017 Jäsenkuntien erikoissairaanhoidon palvelut kattava maksuosuuslaskutus oli milj. euroa. Jäsenkunnille tuotettujen palveluiden volyymi ylitti talousarviossa suunnitellun tason 6,1 % ja kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 4,0 %. Jäsenkuntien yhteenlaskettu maksuosuuslaskutus ylitti muutetun talousarvion 15,5 milj. euroa (1,0 %) ja kasvoi vertailukelpoisesti edelliseen vuoteen verrattuna 26,7 milj. euroa (1,8 %), kun vuoden 2016 maksuosuuslaskutus on ilman TP 2015 ylijäämän palautusta. Verrattuna edelliseen vuoteen jäsenkuntien palveluiden määrällisen kysynnän vaikutus laskutuksen kasvuun oli 4,0 %, kun taas hintaeron vaikutus oli -0,2 %. Seuraavassa kuvassa on esitetty jäsenkuntien deflatoimaton maksuosuuslaskutus vuosina ja poikkeamaprosentti talousarviosta. Muutos-% TP 2017 / TP 2016 Palvelutuotanto - Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 6,1 % 4,0 % - Psykiatrian hoitopäivät, lkm 1) ,9% - NordDRG-tuotteet, lkm ,1% 4,1% DRG-ryhmät ,2% 0,8% DRG-O-ryhmät ,9% 5,9% Tähystykset ,7% 3,5% Pientoimenpiteet ,9% 1,0% 900-ryhmä ,7% 6,5% Kustannusperusteinen jakso ,6% 2,1% - Käyntituotteet, lkm, somatiikka ,0% - Käyntituotteet, lkm, psykiatria ,4% 1) Ei sisällä asumispalvelupäiviä * TP 2015 ylijäämän palautus huomioitu 2015 luvuissa, 2016 ilman TP 2015 ylijäämän palautusta. HUS:n jäsenkuntien erikoissairaanhoidon asukaskohtaiset kustannukset olivat vuonna 2017 keskimäärin 940 euroa. Tämä on 2,6 % enemmän kuin vuonna 2016* (deflatoitu julkisten menojen hintaindeksillä, kerroin 0,985). Liitteessä 1 on esitetty jäsenkuntakohtaisesti maksuosuuslaskutuksen toteutuminen. Seuraavassa kuvassa on esitetty jäsenkuntien 8/22

10 deflatoidut maksuosuudet euroa/asukas vuosina sekä muutosprosentti edellisestä vuodesta. Väestö vuosina , väestöennuste vuodelle Tilastokeskus julkistaa vuoden.2017 väestön ennakkotiedot * TP 2015 ylijäämän palautus huomioitu 2015 luvuissa, 2016 ilman TP 2015 ylijäämän palautusta. Väestö vuosina , väestöennuste vuodelle Tilastokeskus julkistaa vuoden.2017 ennakkoväkilukutiedot Deflatoitu vuoden 2017 tasoon. Tilastokeskuksen JMHI, kuntatalous terveydenhuolto (2017 = tammi-syyskuun ka). Alla olevassa kuvassa on esitetty julkisten menojen hintaindeksin, jäsenkuntien yhteenlasketun euromääräisen maksuosuuslaskutuksen sekä jäsenkuntien asukaskohtaisten maksuosuuksien kehitys indeksoituina vuosina Deflatoitu julkisten menojen hintaindeksillä, Tilastokeskus ( ) * TP 2015 ylijäämän palautus huomioitu 2015 luvuissa, 2016 ilman TP 2015 ylijäämän palautusta. Väestö vuosina , väestöennuste vuodelle Tilastokeskus julkistaa vuoden 2017 väestön ennakkotiedot ). 9/22

11 HUS:N TALOUS HUS tilinpäätös 2017, tilintarkastamattomat tiedot Vuoden 2017 toiminnallinen tulos muodostui 110,3 milj. euroa ylijäämäiseksi. Tilikauden ylijäämään vaikutti ennakoitua merkittävästi suurempi toiminnan volyymi. Lisäksi tuotteistukseen ja hinnoitteluun tehtiin muutoksia (mm. elektiivisten ja päivystyksellisten tuotteiden erillishinnoittelu), joiden vaikutusta ei pystytty täysin arvioimaan talousarviovaiheessa. Vuoden 2017 palveluhinnat pohjautuivat talousarvioon sisältyvään palvelutuotannon määrään, joka puolestaan sopeutettiin talousarvion euromääräisen raamin mukaiseksi. Kiinteiden kustannusten osuus HUS:in kustannuksista on huomattava ja tuotantovolyymien kasvaessa suunniteltua enemmän kokonaiskustannukset eivät kuitenkaan kasva samassa suhteessa volyymin kanssa, jolloin muodostuu ylijäämää. Kokonaisuutena vuoden 2017 kustannusten hallinnassa onnistuttiin melko hyvin. Tammi-huhtikuussa toteutuneesta ylijäämästä palautettiin jäsenkunnille kesäkuussa 50,0 milj. euroa. Lisäksi tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehtiin koko vuoden ylijäämään perustuva 57,8 milj. euron lisäpalautus, jonka jälkeen HUSkuntayhtymän virallinen tilikauden tulos on 2,5 milj. euroa ylijäämäinen. HUS-kuntayhtymän taseessa ei ollut kattamatonta alijäämää tilikauden lopussa. Toiminnallinen ylijäämä sisältää 12,9 milj. euron potilasvakuutusta koskevan palautuksen jäsenkunnille. Palautus aiheutui potilasvakuutuksen jälkiseuranta-ajan pidentämisestä, joka kohdistui myös aiempiin tilikausiin. Toimintatuottojen jakauma 2017 Toimintakulujen jakauma ,4 % 1,1 % 4,0 % 1,2 % 3,0 % 4,0 % 11,7 % 17,8 % 72,4 % 17,4 % 58,3 % 5,6 % Jäsenkuntien maksuosuus Muut palvelutulot Henkilöstökulut Sairaanhoidolliset palvelut Muut myyntitulot Valtion koulutus- ja tutkimusmääräraha Lääkkeet ja hoitotarvikkeet Muiden palveluiden ostot Maksutuotot Muut toimintatuotot ja avustukset Muut aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut ja avustukset HUS:n toimintakulut ja poistot (2 131,3 milj. euroa) ylittivät talousarvion 1,9 % (40,5 milj. euroa). Laskutusosuudella painotettu toimintavolyymi ylitti samanaikaisesti talousarvion 6,1 %. Toimintakulujen talousarvioylitys aiheutui volyymiin sidotuista kustannuseristä; lääkkeet ja hoitotarvikkeet 29,2 milj. euroa, josta lääkkeiden osuus oli 12,3 milj. euroa sekä sairaanhoidollisten palveluiden ostoista 17,7 milj. euroa. Henkilöstökulut sen sijaan alittuivat talousarvioon verrattuna 10,6 milj. euroa. Alituksesta 3,6 milj. euroa kohdistui palkkoihin ja noin 7,0 milj. euroa henkilöstösivukuluihin. Alitus palkkakustannuksista aiheutui mm. Apottiresurssien ennakoitua merkittävästi alhaisemmasta määrästä sekä Porvoon lasten kotisairaalapalvelun toteutumatta jäämisestä. Lisäksi korvausrekrytoinneissa on noudatettu tarkkaa tarveharkintaa. Vuoden 2017 aikana HUS:n toimintana alkoivat jäsenkuntien kanssa sovitun työnjaon mukaisesti uusina toimintoina mm. hammaslääketieteen kliinisen perusopetuksen käytännön harjoittelu, Helsingin kaupungin lasten foniatria, Hyvinkään sairaanhoitoalueen kuntien päihdepsykiatria ja Helsingin kaupungin kiireetön sairaankuljetus. HUS:lta Vantaan kaupungille siirtyi puolestaan Havukosken psykiatrisen osaston toiminnat osaston sulkemisen myötä ja 10/22

12 terveyskeskustasoinen seurantaosasto siirtyi Lohjan sairaanhoitoalueelta Lohjan kaupungin vastuulle. HUS:n tukipalveluyksiköiden palvelutuotanto jäsenkunnille kasvoi edelleen. Tukipalveluyksiköiden toimintatuottoihin sisältyi uusia tukipalveluita jäsenkunnille ja Hyks ervaalueelle; Espoon sairaalan tukipalvelut, Helsingin sote toimialan laitoshuolto 1.6 alkaen, Helsingin tekstinkäsittely 1.4. alkaen ja Kirkkonummen tekstinkäsittely 1.5. alkaen, Apteekkipalveluiden laajentuminen Nurmijärven ja Kirkkonummen kunnille 1.4. alkaen, Mäntsälän lääkehuoltopalvelut, Helsingin Haartmanin sairaalan potilasruokapalvelut, Carean hankinta- ja logistiikkapalvelut sekä Apotti Oy:ltä veloitettava asiantuntijatyö. HUS-kuntayhtymän toimintakulujen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 5,3 % (101,5 milj. euroa). Huomioiden em. uusien toimintojen kustannukset vuonna 2017 (noin 60,0 milj. euroa) oli vertailukelpoinen toimintakulujen kasvu edellisestä vuodesta 2,2 %, mikä sisältää myös kilpailukykysopimuksen vaikutuksen. Ilman kilpailukykysopimuksen vaikutusta vertailukelpoinen toimintakulujen kasvu edellisestä vuodesta oli 3,4 %. Sitovat nettokulut ylittivät talousarvion 18,9 milj. euroa, 1,2 % ja viime vuoden toteuman 29,6 milj. euroa, 1,9 % (sitovien nettokulujen erittely ja laskentakaava on esitetty liitteessä 3). Sitovilla nettokuluilla tarkoitetaan jäsenkunnille kohdistuvan erikoissairaanhoidon palvelutuotannon kuluja. Sitovat nettokulut ovat yhtä suuret kuin jäsenkuntien maksuosuus vähennettynä tilikauden tuloksella (alijäämä kasvattaa sitovia nettokuluja ja ylijäämä puolestaan pienentää sitovia nettokuluja). Tuloslaskelma (virallinen) HUS tilinpäätös 2017, tilintarkastamattomat tiedot Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2017 TA 2017 Poikkeama-% TP 2017/ TA 2017 TP 2016 Muutos-% TP 2017/ TP 2016 ENN 2017 Poikkeama-% TP 2017/ ENN 2017 Toimintatuotot yhteensä ,7 % ,1 % ,5 % Myyntituotot ,2 % ,1 % ,3 % Jäsenkuntien maksuosuus ,0 % ,5 % ,1 % Muut palvelutulot ,0 % ,5 % ,0 % Muut myyntituotot ,3 % ,1 % ,9 % Valtion opetus- ja tutkimuskorvaus ,8 % ,9 % ,0 % Maksutuotot ,0 % ,3 % ,0 % Tuet ja avustukset yhteensä ,0 % ,2 % ,8 % Muut toimintatuotot yhteensä ,8 % ,9 % ,6 % Toimintakulut yhteensä ,0 % ,3 % ,5 % Henkilöstökulut ,9 % ,5 % ,2 % Palvelujen ostot ,6 % ,8 % ,9 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,5 % ,6 % ,6 % Avustukset yhteensä ,7 % ,9 % ,8 % Muut toimintakulut ,3 % ,3 % ,2 % Toimintakate ,1 % ,9 % ,8 % Rahoitustuotot ja -kulut ,8 % ,8 % ,3 % Vuosikate ,4 % ,4 % ,0 % Poistot ja arvonalentumiset yhteensä ,5 % ,9 % ,1 % Satunnaiset erät ,0 % 0 0,0 % ,1 % Tilikauden tulos ,5 % ,0 % TOIMINTAKULUT JA POISTOT YHTEENSÄ ,9 % ,4 % ,5 % SITOVAT NETTOKULUT ,2 % ,9 % ,1 % TP 2016 ei ole vertailukelpoinen, koska se sisältää vuoden 2015 ylijäämän palautuksen (54,6 miljoonaa euroa) jäsenkunnille. Tase on esitetty liitteessä 2. 11/22

13 Tuloslaskelma proforma (vertailukelpoinen) 2017 tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä jäsenkunnille palautettiin vuoden 2017 toiminnallinen ylijäämä vähennettynä edellisiltä tilikausilta taseeseen kertyneellä 2,5 milj. euron alijäämällä. Palautuksen määrä oli 107,8 milj. euroa. Palautuksesta 50,0 milj. euroa palautettiin kesäkuussa 2017, loput palautuksesta hyvitettiin tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyllä tasauslaskulla. Palautus vähensi 2017 jäsenkuntien maksuosuuslaskutusta. Proforma tuloslaskelmassa vuoden 2016 tilinpäätöksen jäsenkuntien maksuosuuslaskutukseen on lisätty vuodelle 2016 tulosvaikutteisesti kirjattu vuoden 2015 ylijäämän palautus (54,6 milj. euroa) jäsenkunnille. Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2017 TA 2017 Poikkeama-% TP 2017/ TA 2017 TP 2016 Muutos-% TP 2017/ TP 2016 ENN 2017 Poikkeama-% TP 2017/ ENN 2017 Toimintatuotot yhteensä ,7 % ,2 % ,5 % Myyntituotot ,2 % ,1 % ,3 % Jäsenkuntien maksuosuus ,0 % ,8 % ,1 % Muut palvelutulot ,0 % ,5 % ,0 % Muut myyntituotot ,3 % ,1 % ,9 % Valtion opetus- ja tutkimuskorvaus ,8 % ,9 % ,0 % Maksutuotot ,0 % ,3 % ,0 % Tuet ja avustukset yhteensä ,0 % ,2 % ,8 % Muut toimintatuotot yhteensä ,8 % ,9 % ,6 % Toimintakulut yhteensä ,0 % ,3 % ,5 % Henkilöstökulut ,9 % ,5 % ,2 % Palvelujen ostot ,6 % ,8 % ,9 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,5 % ,6 % ,6 % Avustukset yhteensä ,7 % ,9 % ,8 % Muut toimintakulut ,3 % ,3 % ,2 % Toimintakate ,1 % ,1 % ,8 % Rahoitustuotot ja -kulut ,8 % ,8 % ,3 % Vuosikate ,4 % ,3 % ,0 % Poistot ja arvonalentumiset yhteensä ,5 % ,9 % ,1 % Satunnaiset erät ,0 % 0 0,0 % ,1 % Tilikauden tulos ,2 % ,0 % TOIMINTAKULUT JA POISTOT YHTEENSÄ ,9 % ,4 % ,5 % SITOVAT NETTOKULUT ,2 % ,9 % ,1 % HENKILÖSTÖ Henkilötyövuosia tehtiin ,6 ja ne kasvoivat edellisestä vuodesta 6,1 % (1 126,6 HTV). Henkilötyövuosien kasvuun vaikutti vuoden 2017 aikana jäsenkunnilta sekä HYKS erva alueelta HUS:lle siirtyneiden uusien toimintojen osuus n. 649 henkilötyövuodella. Toteuma ylitti muutetun talousarvion 2,3 % (439,9 HTV). Henkilötyövuoden keskihinta laski edellisestä vuodesta 2,5 % ja oli euroa. Toteuma oli euroa alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Tähän vaikuttivat muun muassa edellisvuotta pienempi henkilösivukuluprosentti, jonka vaikutus oli euroa/htv sekä kilpailukykysopimukseen sisältynyt 30 % lomarahojen leikkaus vuosina , jonka vaikutus oli -689 euroa/htv. HUS:ssa työskenteli vuoden 2017 lopussa yhteensä henkilöä, mikä oli henkilöä (7,2 %) enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Vakinaisen henkilöstön prosentuaalinen osuus oli (78,2 %) ja se laski edellisvuodesta 0,3 prosenttiyksikköä. Henkilöstömäärän kasvuun vaikutti erityisesti edellä mainitut, vuoden 2017 aikana HUS:n toimintana alkaneet uudet toiminnot. 12/22

14 Alla olevassa kuvassa on esitetty henkilötyövuosien sekä henkilötyövuoden keskihinnan kehitys vuosina Henkilötyövuodet (varsinainen henkilöstö) ja henkilötyövuoden keskihinta Htv = Teur 63,0 62,5 62,0 61,5 61,0 60,5 60,0 59,5 59,0 58, TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA2017 TP ,0 Uudet toiminnot 2017 Henkilötyövuodet (varsinainen henkilöstö) Henkilötyövuoden hinta INVESTOINNIT Vuonna 2017 HUS:n investoinnit olivat 163,1 milj. euroa. Tulosalueiden rakennusprojekteihin, tietojärjestelmiin, lääkintälaitteisiin ja muihin investointeihin käytettiin 162,0 milj. euroa. Toimintansa liikelaitoksina päättäneiden yksiköiden tilinpäätösten mukaiset investoinnit olivat yhteensä 1,1 milj. euroa. Valtuuston päätöksellä muutettuun talousarvion investointiosaan verrattuna tulosalueiden investointien toteutumisaste oli 94,2 %. Rakennusinvestointeihin käytettiin 85,3 milj. euroa. Muutettuun talousarvioon perustuneessa investointiohjelmassa varaus rakentamiseen oli noin 87,4 miljoonaa, mikä alitettiin 2,0 milj. eurolla. Toteuma oli 97,7 %. Poikkeama muodostuu joidenkin investointien vuositason ennusteen ja varauksen alittumisesta ja vastaavasti toisten ylityksistä. Edellä oleviin lukuihin sisältyvä pienten, alle 0,5 milj. euron rakennushankkeiden 14,5 milj. euron investointiohjelmavaraus ylittyi poikkeuksellisen paljon, 2,4 milj. euroa, johtuen Kätilöopiston sairaalasta luopumisen vuoksi tehdyistä kiireellisistä muutostöistä muissa sairaaloissa sekä sisäympäristö- ja muiden välttämättömien korjaustöiden ennakoitua suuremmista kustannuksista. Kiinteistöjen huono kunto ja siitä aiheutuvat ennakoimattomat toiminnan häiriöt vaikeuttavat erityisesti HYKS-sairaanhoitoalueella palvelutuotannon ja tuottavuuden kehittämistä. Sairaanhoitoalueiden laitehankintaohjelmat toteutettiin pääosin suunnitelmien mukaisesti. HYKS:n laitehankkeisiin käytettiin kuitenkin selvästi suunniteltua vähemmän. HYKS:n ohjelmaan sisältyvään lineaarikiihdyttimien hankkeeseen oli toimintavuodelle budjetoitu 6,0 milj. euroa, mutta toteuma oli vain 2,6 miljoonaa. Ero johtuu siitä, että laitehankinnan maksuja oli kirjautunut jo vuodelle 2016 ja siitä, että tilan rakentamistyö eteni arvioitua hitaammin. Sairaanhoitoalueiden laiteinvestointeihin käytettiin vuonna 2017 yhteensä 35,7 milj. euroa (84,1 % verrattuna tarkistettuun investointiohjelmaan). 13/22

15 Pysyvien vastaavien sijoitukset olivat 6,1 milj. euroa. Muina pitkävaikutteisina menoina on tilinpäätöksessä käsitelty 13,4 milj. euron lahjoitusosuus uuden lastensairaalan rakentamiseen. HUS:n koko 40 milj. euron lahjoitus on maksettu vuoden 2017 loppuun mennessä. Tietohallinnon tulosalueen investoinneille oli investointiohjelmassa varattu 21,9 milj. euroa. Hankkeiden toteuma oli 20,6 milj. euroa eli 94,2 % verrattuna suunnitelmaan. Hankekohtaiset budjettivarausten alitukset ja ylitykset olivat pieniä ja johtuivat hankeaikataulujen muutoksista. HUS-kuntayhtymän investoinnit ja poistot M TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TP 2017 Investoinnit Poistot RAHOITUS HUS-kuntayhtymä nosti tilikauden aikana uutta pitkäaikaista lainaa 70 milj. euroa talousarvion mukaisesti. Lainoja lyhennettiin 12,2 milj. euroa. Kassan riittävyys oli 12,9 päivää, mikä alitti 15 päivän tavoitetason. Kuntayhtymän omavaraisuusaste oli 35,4 % ja se toteutui asetettua 35 % vähimmäistavoitetta korkeampana. HUS-kuntayhtymän lainakanta ja omavaraisuusaste /22

16 HUS-kuntayhtymän kassan riittävyys (päivinä) Nettorahoituskulut (11,7 milj. euroa) toteutuivat 1,1 milj. euroa alkuperäistä talousarviota alhaisempina. Kuntayhtymän lainasalkun toteutunut keskikorko vuonna 2017 oli 0,2 % (2016 0,5 %) ja rahavaroille saatu keskikorko oli 0,0 % (2016 0,04 %). Vuoden lopussa lainakanta oli 291,9 milj. euroa ja rahavarat 77,7 milj. euroa. Kuntayhtymän lainasalkun korkoriskistä oli suojattu tilinpäätöshetkellä 19 %. Nettolainasalkusta, jossa huomioidaan kuntayhtymän kassavarat ja antolainat, oli noin 29 % suojattu korkoriskiltä. 15/22

17 Liite 1 Jäsenkuntien maksuosuuksien toteutuminen 2017 (tuhansina euroina) Kunta Muutettu TA 2017 (valtuusto ) Jäsenkunnat , ,8 yhteensä Talousarvio ja vuosiennuste eivät sisällä kalliin hoidon tasausta. *) TP2016 ilman TP2015 ylijäämän palautusta. **) 9+3 ennusteessa on huomioitu vuodelle 2017 ennustettu ylijäämän palautus. ***) Potilasvakuutuksen hyvitys aiemmille tilikausille, ei vielä tietoon tulleiden vahinkojen varauksen muutos, hoitokulupalautus sekä suurvahinkovakuutusmaksun oikaisu yht. -6,8 milj. euroa. Lisäksi vuoden 2017 kustannukset alenivat jälkiseuranta-ajan pidentämisen vuoksi. Kalliin hoidon tasaus TP 2016* (sis. ylijäämän palautuksen) Vuosiennuste 2017** (9+3) Palvelujen kokonaiskust. käytön mukaan 1-12/2017 (sis. VRK2) Potilasvakuutus yhteensä ** Vuoden 2017 ylijäämän - palautus Yhteensä toteuma 1-12/2017 Kalliin hoidon tasaus, netto TP 2017 (sisältää kalliin hoidon tasauksen) Poikk. TP Muutettu TA 2017 Poikk.-% TP Muutettu TA 2017 Muutos TP TP 2016* Kalliin hoidon tasausmenettelyn piiriin kuuluivat kaikki ne jäsenkunnissa asuvat potilaat, joiden hoidon kustannukset koko HUS:ssa ylittivät euroa vuoden 2017 aikana. Tasausjärjestelmän kautta katettiin 80 % kustannusrajan ylittävistä kustannuksista ja 20 % veloitettiin potilaan kotikunnalta. Kalliin hoidon tasauksen piirissä olevien potilaiden lukumäärä oli vuonna 2017 (1 804 potilasta vuonna 2016). Muutos-% TP TP 2016* Askola , ,4 Espoo , ,6 Hanko ,4-1 0,0 Helsinki , ,2 Hyvinkää , ,6 Inkoo ,7 53 0,8 Järvenpää , ,9 Karkkila ,4 36 0,4 Kauniainen , ,2 Kerava , ,2 Kirkkonummi , ,9 Lapinjärvi , ,3 Lohja , ,3 Loviisa , ,2 Mäntsälä , ,0 Nurmijärvi , ,9 Pornainen , ,6 Porvoo , ,8 Raasepori , ,9 Sipoo , ,0 Siuntio , ,0 Tuusula , ,5 Vantaa , ,7 Vihti , ,7 Kalliin hoidon tasauslaskutus euroa/asukas Kalliin hoidon piiriin kuuluvien potilaiden kustannukset (milj. euroa) Keskimääräinen hoitokustannus (tuhatta euroa) Potilaiden lukumäärä ,4 160,3 107, ,1 173,0 107, ,6 185,8 109, ,8 192,7 111, ,7 203,7 113, ,2 206,5 114, ,5 217,2 111, Muutos-% 2017/2016 0,6 % 5,2 % -2,9 % 8,3 % 16/22

18 Liite 2 HUS-kuntayhtymän tase, vastaavaa VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,08 Aineettomat hyödykkeet , ,90 Tietokoneohjelmistot , ,94 Muut pitkävaikutteiset menot , ,96 Aineelliset hyödykkeet , ,57 Maa- ja vesialueet , ,02 Rakennukset , ,61 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,16 Koneet ja kalusto , ,43 Muut aineelliset hyödykkeet , ,07 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,28 Sijoitukset , ,61 Osakkeet ja osuudet , ,27 Muut lainasaamiset , ,34 Muut saamiset , ,00 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,16 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,16 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,14 Vaihto-omaisuus , ,93 Aineet ja tarvikkeet , ,93 Saamiset , ,25 Lyhytaikaiset saamiset , ,25 Myyntisaamiset , ,16 Muut saamiset , ,72 Siirtosaamiset , ,37 Rahoitusomaisuusarvopaperit 0, ,63 Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 0, ,63 Rahat ja pankkisaamiset , ,33 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,38 17/22

19 Liite 2 HUS-kuntayhtymän tase, vastattavaa VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA , ,36 Peruspääoma , ,56 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,78 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,98 PAKOLLISET VARAUKSET , ,00 Eläkevaraukset , ,00 Muut pakolliset varaukset , ,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,16 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,16 VIERAS PÄÄOMA , ,86 Pitkäaikainen , ,37 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,37 Lyhytaikainen , ,49 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,42 Saadut ennakot , ,33 Ostovelat , ,99 Liittymismaksut ja muut velat , ,91 Siirtovelat , ,84 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,38 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 35,4 38,4 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 30,6 28,5 Velat ja vastuut prosenttia käyttötuloista, % 52,3 49,4 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Lainakanta , Lainasaamiset , /22

20 Liite 3 Sitovien nettokulujen erittely Sitovat nettokulut Tuotto-/kuluryhmä (1 000 euroa) TP 2016 TA 2017 Alkuperäinen TA 2017 muutettu TA 2017 muutettu TP 2017 Poikkeama TP 2017/ TA 2017 muutettu ( ) Muutos TP 2017/ TP 2016 Toimintakulut korkokulut muut rahoituskulut poistot = Toiminnan kulut muut myyntituotot maksutuotot tuet ja avustukset muut toimintatuotot korkotuotot muut rahoitustuotot = Toiminnan nettokulut myyntituotot ulkokunnilta ja muilta = Sitovat nettokulut Muutos edellisestä vuodesta (1 000 euroa) Poikkeama muutetusta talousarviosta (1 000 euroa) -898 Poikkeama talousarviosta (1 000 euroa) Muutos % edellisestä vuodesta 1,9 % Poikkeama % muutetusta talousarviosta ( ) -0,1 % Poikkeama % alkuperäisestä talousarviosta 1,3 % 19/22

21 SAIRAANHOIDOLLINEN PALVELUTUOTANTO (1/3) Laskutus t TP 2016 (* TA 2017 (** Ennuste 2017 (*** TP 2017 Poikk.-% TP 2017/ TA 2017 Muutos-% TP 2017/ TP 2016 Poikk.-% TP 2017/ ENN 2017 Liite 4 Hyks-sha:n kunnat ,8 % 2,0 % -0,2 % H0049 Espoo ,8 % 2,6 % 1,6 % H0091 Helsinki ,0 % 2,2 % -0,6 % H0092 Vantaa ,3 % 0,7 % -2,0 % H0235 Kauniainen ,2 % 2,2 % 3,1 % H0245 Kerava ,8 % 2,2 % 2,1 % H0257 Kirkkonummi ,6 % 3,9 % 0,7 % Länsi-Uudenmaan sha:n kunnat ,0 % -0,5 % 1,4 % H0078 Hanko ,4 % 0,0 % 2,5 % H0149 Inkoo ,7 % 0,8 % 6,7 % H0710 Raasepori ,3 % -0,9 % 0,2 % Lohjan sha:n kunnat ,2 % 0,5 % -0,9 % H0224 Karkkila ,4 % 0,4 % -5,2 % H0444 Lohja ,6 % -1,3 % -2,0 % H0755 Siuntio ,1 % 6,0 % -4,0 % H0927 Vihti ,4 % 2,7 % 3,2 % Hyvinkään sha:n kunnat ,8 % 1,3 % -0,2 % H0106 Hyvinkää ,4 % 5,6 % 1,2 % H0186 Järvenpää ,3 % -2,9 % -1,7 % H0505 Mäntsälä ,7 % 3,0 % -1,0 % H0543 Nurmijärvi ,6 % -0,9 % -1,1 % H0858 Tuusula ,5 % 1,5 % 0,8 % Porvoon sha:n kunnat ,0 % 2,1 % 2,1 % H0018 Askola ,7 % -2,4 % 5,1 % H0407 Lapinjärvi ,6 % 8,3 % 5,0 % H0434 Loviisa ,6 % -0,2 % -0,9 % H0611 Pornainen ,3 % 4,6 % 7,9 % H0638 Porvoo ,4 % 3,8 % 1,7 % H0753 Sipoo ,1 % -1,0 % 3,2 % Jäsenkunnat yhteensä ,0 % 1,8 % -0,1 % *) ilman TP2015 ylijäämän palautusta **) muutettu TA 2017, valtuusto ***) vuosiennusteessa (9+3) on huomioitu vuodelle 2017 ennustettu ylijäämän palautus. ****) sisältää kalliin hoidon tasauksen 20/22

22 Liite 4 SAIRAANHOIDOLLINEN PALVELUTUOTANTO (2/3) TP2017 TP2016 TP2017/ TP2016 TP2017 TP2016 TP2017/ TP2016 Määräero-% vs. TA Hintaero-% vs. TA Määräero-% vs. edv Hintaero-% vs. edv Laskutusos. painotettu vol. muutos vs edv Hyks-sha:n kunnat ,2 % ,4 % 6,9 % 2,0 % 4,3 % 0,1 % 4,3 % H0049 Espoo ,0 % ,0 % 6,1 % 2,9 % 4,9 % -0,5 % 4,8 % H0091 Helsinki ,1 % ,1 % 5,8 % 2,5 % 3,8 % 1,0 % 3,8 % H0092 Vantaa ,5 % ,2 % 11,4 % -1,0 % 5,2 % -2,1 % 5,2 % H0235 Kauniainen ,9 % ,9 % 9,9 % -4,9 % 5,9 % -2,5 % 6,0 % H0245 Kerava ,2 % ,5 % 6,4 % 2,5 % 5,0 % -0,2 % 5,2 % H0257 Kirkkonummi ,2 % ,7 % 3,9 % 4,5 % 2,6 % 4,9 % 2,6 % Länsi-Uudenmaan sha:n kunnat ,2 % ,5 % 2,4 % 4,0 % 1,2 % 4,5 % 1,5 % H0078 Hanko ,0 % ,4 % -2,7 % 9,4 % -4,4 % 9,2 % -3,6 % H0149 Inkoo ,0 % ,7 % 5,0 % 6,9 % 1,9 % 4,6 % 2,7 % H0710 Raasepori ,9 % ,3 % 3,6 % 1,7 % 2,8 % 3,0 % 3,0 % Lohjan sha:n kunnat ,5 % ,8 % 1,8 % 1,1 % 1,9 % -0,9 % 2,2 % H0224 Karkkila ,4 % ,4 % -2,2 % 2,6 % 1,2 % 0,2 % 1,2 % H0444 Lohja ,5 % ,4 % 1,0 % 0,3 % 0,8 % -2,4 % 1,2 % H0755 Siuntio ,0 % ,2 % -4,6 % 20,4 % 3,5 % 13,1 % 3,3 % H0927 Vihti ,8 % ,4 % 7,0 % -2,8 % 4,3 % -1,5 % 4,7 % Hyvinkään sha:n kunnat ,0 % ,2 % 8,9 % -1,5 % 5,3 % -2,1 % 5,2 % H0106 Hyvinkää ,1 % ,0 % 8,3 % -0,4 % 7,1 % -0,4 % 7,5 % H0186 Järvenpää ,7 % ,0 % 14,1 % -7,1 % 5,5 % -6,1 % 5,7 % H0505 Mäntsälä ,7 % ,8 % 14,0 % -0,1 % 7,0 % -1,0 % 6,9 % H0543 Nurmijärvi ,1 % ,6 % 6,4 % -1,4 % 3,8 % -2,0 % 3,8 % H0858 Tuusula ,5 % ,0 % 4,0 % 2,2 % 3,1 % -0,4 % 3,0 % Porvoon sha:n kunnat ,6 % ,2 % -1,2 % 4,4 % 1,4 % -0,6 % 1,5 % H0018 Askola ,5 % ,3 % -2,3 % 0,6 % 0,9 % -11,4 % 1,4 % H0407 Lapinjärvi ,4 % ,4 % -11,7 % 24,5 % -5,8 % 16,8 % -3,8 % H0434 Loviisa ,5 % ,6 % -9,6 % 6,6 % 1,4 % 1,2 % 1,7 % H0611 Pornainen ,0 % ,7 % -0,5 % 2,5 % 3,6 % -1,8 % 3,7 % H0638 Porvoo ,2 % ,3 % 2,5 % 2,5 % 3,6 % -1,6 % 3,7 % H0753 Sipoo ,2 % ,9 % -2,7 % 6,0 % -3,9 % 1,5 % -2,6 % Jäsenkunnat yhteensä (** ,9 % ,4 % 6,1 % 1,7 % 4,0 % -0,2 % 4,0 % *) sis. myös DRG-laskutetut HUS Total: Lähetteet Päivystyskäynnit (* Jäsenkuntien maksuosuus 21/22

23 Liite 4 SAIRAANHOIDOLLINEN PALVELUTUOTANTO (3/3) NordDRG-tuotteet Käynnit Psykiatrian hoitopäivät Hoidetut eri esh potilaat TP2017 TP2016 TP2017/ TP2016 TP2017 TP2016 TP2017/ TP2016 TP2017 TP2016 TP2017/ TP2016 TP2017 TP2016 TP2017/ TP2016 Hyks-sha:n kunnat ,6 % ,7 % ,3 % ,1 % H0049 Espoo ,4 % ,3 % ,4 % ,1 % H0091 Helsinki ,0 % ,2 % ,0 % ,1 % H0092 Vantaa ,1 % ,2 % ,7 % ,1 % H0235 Kauniainen ,4 % ,4 % ,7 % ,1 % H0245 Kerava ,3 % ,9 % ,5 % ,9 % H0257 Kirkkonummi ,8 % ,8 % ,9 % ,6 % Länsi-Uudenmaan sha:n kunnat ,0 % ,7 % ,5 % ,8 % H0078 Hanko ,2 % ,0 % ,7 % ,7 % H0149 Inkoo ,2 % ,5 % ,3 % ,4 % H0710 Raasepori ,8 % ,5 % ,5 % ,2 % Lohjan sha:n kunnat ,3 % ,7 % ,2 % ,8 % H0224 Karkkila ,3 % ,4 % ,4 % ,1 % H0444 Lohja ,6 % ,3 % ,4 % ,1 % H0755 Siuntio ,1 % ,9 % ,6 % ,7 % H0927 Vihti ,8 % ,9 % ,6 % ,7 % Hyvinkään sha:n kunnat ,4 % ,7 % ,1 % ,8 % H0106 Hyvinkää ,7 % ,8 % ,1 % ,2 % H0186 Järvenpää ,3 % ,4 % ,7 % ,1 % H0505 Mäntsälä ,1 % ,0 % ,3 % ,8 % H0543 Nurmijärvi ,7 % ,7 % ,7 % ,2 % H0858 Tuusula ,1 % ,8 % ,3 % ,8 % Porvoon sha:n kunnat ,2 % ,4 % ,2 % ,2 % H0018 Askola ,8 % ,7 % ,4 % ,9 % H0407 Lapinjärvi ,7 % ,2 % ,5 % ,8 % H0434 Loviisa ,2 % ,0 % ,5 % ,2 % H0611 Pornainen ,4 % ,7 % ,4 % ,5 % H0638 Porvoo ,9 % ,1 % ,6 % ,4 % H0753 Sipoo ,2 % ,0 % ,4 % ,6 % Jäsenkunnat yhteensä ,1 % ,0 % ,9 % ,1 % HUS Total: Jäsenkuntien maksuosuus 22/22