Pöytäkirja 1 (40) HUS, hallituksen kokoushuone, Stenbäckink. 9, 4. krs

Transkriptio

1 Pöytäkirja 1 (40) Kokoustiedot Aika maanantai klo 8:30-11:31 Paikka HUS, hallituksen kokoushuone, Stenbäckink. 9, 4. krs Lisätietoja Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 107 Infoasiat Tammi-elokuun toiminnan ja talouden toteutuminen Toimitusjohtajan johtajasopimuksen hyväksyminen HUS:n henkilöstöasuntojen käytön jatkovalmistelu ja säätiön perustaminen 111 HUSin psykiatrian hallinnollinen muutos Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivitys vuosille Hallituksen kokousaikataulu vuonna Kuntalain 92 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset 115 Muut asiat

2 Pöytäkirja 2 (40) Osallistujat Läsnä Muut osallistujat Ulla-Marja Urho, puheenjohtaja Jari Oksanen, varapuheenjohtaja Kirsti Handolin Katrina Harjuhahto-Madetoja Helka Hosia Petri Kajander Harri Lehtimäki Pirkko Letto Björn Månsson Marika Niemi, 107 -, Pertti Panula Sirpa Peura Mikko Piirtola Kari Reijula Ilkka Taipale Reetta Vanhanen Terhi Aalto Anna Vuorjoki Minerva Krohn, valtuuston puheenjohtaja Maija Anttila, valtuuston I vpj. Ari Oksanen, valtuuston II vpj. Aki Lindén, toimitusjohtaja Mari Frostell, talousjohtaja Lasse Lehtonen, hallintoylilääkäri Markku Mäkijärvi, johtajaylilääkäri Risto Renkonen, dekaani, ylilääkäri Johanna Saukkomaa, viestintäjohtaja Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja Kaarina Torppa, hallintoylihoitaja Petri Bono, johtava ylilääkäri Lauri Tanner, hallintojohtaja esittelijä virkamies virkamies virkamies virkamies virkamies virkamies virkamies virkamies sihteeri Cenita Blomqvist, työhyvinvointipäällikkö 107, Leena Forss-Latvala, työterveysjohtaja, 107, Matti Holi, toimialajohtaja, 111, Tapani Hämäläinen, ylilääkäri, 112,

3 Pöytäkirja 3 (40) Allekirjoitukset Ulla-Marja Urho puheenjohtaja Lauri Tanner sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Helsinki Anna Vuorjoki Harri Lehtimäki Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja on asetettu kuntalain 140 :n mukaisesti nähtäväksi yleisessä tietoverkossa. Lauri Tanner sihteeri

4 Pöytäkirja 4 (40) Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Anna Vuorjoki (varalle Pirkko Letto) ja Harri Lehtimäki (varalle Mikko Piirtola).

5 Pöytäkirja 5 (40) 107 Asianro HUS/3871/2017 Infoasiat Selostus Päätösesitys Työhyvinvointitoiminnan tilannekatsaus henkilöstöjohtaja Outi Sonkeri työhyvinvointipäällikkö Cenita Blomqvist työterveysjohtaja Leena Forss-Latvala Merkitään tiedoksi. Asian käsittely Merkittiin, että hallituksen jäsen Marika Niemi saapui kokoukseen klo 8.40 asian esittelyn aikana ennen päätöksentekoa. Päätös Merkittiin tiedoksi.

6 Pöytäkirja 6 (40) 108 Asianro HUS/1909/2017 Tammi-elokuun toiminnan ja talouden toteutuminen Selostus Toimitusjohtajan yhteenveto HUSin toiminnan tärkein taloudellinen mittari on sitovat nettokulut, jossa toiminta- ja rahoituskulujen ja poistojen yhteissummasta on vähennetty toiminnan muut kuin jäsenkuntatuotot. Tällöin sitovat nettokulut ovat yhtä suuret kuin jäsenkuntien maksuosuus, ellei toiminnan tulos ole tappiollinen tai voitollinen. HUSin sitovat nettokulut ylittivät tammi-elokuussa jaksotetun talousarvion 1,2 %:lla. Tammi-heinäkuussa ylitys oli 1,6 % ja tammi-kesäkuussa 2,9 %. Talouden toteutuma suhteessa talousarvioon on siis viime kuukausina parantunut. HUSin talous on vakaata ja hallittua, mutta sitovien nettokustannusten kuukausivaihtelu on suuri: kesäkuu oli huono kuukausi ja elokuu puolestaan oli hyvä kuukausi. Heilahtelu johtuu siitä, että sitoviin nettokuluihin vaikuttaa merkittävästi kuukausittain vaihteleva HUSin omien jäsenkuntien ulkopuolisten palvelukäyttäjien määrä ja laatu. Elokuussa oli ns. ulkokuntapotilaiden laskutus erityisen runsasta, mikä näkyi poikkeuksellisella tavalla elokuun taloudellisissa mittareissa. Tammi-elokuun toteutunut ylijäämä on ilman Töölön kiinteistön myyntivoittoa 26,5 miljoonaa euroa ja se ylittää talousarvion 23,2 miljoonaa euroa. Hallituksen tekemän päätöksen mukaan vuodelle 2018 tavoitellaan 20 miljoonaan euron ylijäämää, johon lasketaan mukaan myös Töölön kiinteistön myyntivoitto. Nykyhetken tiedoilla voitaisi koko toiminnallinen ylijäämä siis palauttaa jäsenkunnille, jolloin jäsenkuntien laskutus ylittäisi vain niukasti talousarvion huolimatta laajentuneesta palvelujen kysynnästä ja tuotannosta. Syys-joulukuun toiminta ja talous tulee olemaan erityisen haasteellista. Suurimmat toiminnan ongelmat liittyvät eräiden erikoisalojen eräiden potilasryhmien jonoihin, jotka eivät ole lyhentyneet. Tällä puolestaan on yhteys talouteen. Jonotilanne edellyttäisi, että tuotantoa saadaan lisättyä, mutta tällöin lisätään väistämättä myös kuluja. Perustyöaikana tapahtuva henkilöstötuottavuuden (lisää suoritteita per henkilö) parantaminen ei lisää henkilöstökuluja, mutta lisääntyneen tuotannon materiaalikulut, joiden osuus suoritteissa on merkittävä, kasvavat tällöinkin. Ylityöt ja ostopalvelut lisäävät luonnollisesti suoraan kuluja. Tuottavuus on tammi-elokuussa polkenut paikallaan verrattuna viime vuoteen, ts. se ei ole heikentynyt eikä parantunut. Hoitosuoritetta kohti käytetään enemmän rahaa lääkkeisiin ja hoitotarvikkeisiin kuin aikaisemmin, jolloin suoritteen yksikköhinta ei alene kuten on ollut tavoitteena. Myös ict- ja tilakustannukset ovat kasvaneet, mutta ne ovat pysyneet budjetin mukaisina toisin kuin lääke- ja hoitotarvikekulut. Henkilöstökulut ovat pysyneet budjetin mukaisina. Henkilötyövuoden kustannus on hieman alentunut.

7 Pöytäkirja 7 (40) Kunnianhimoiselle tasolle asetettujen toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisessa on ongelmia. Eräät tavoitteet ovat toteutuneet, eräissä ollaan lähellä tavoitetta ja eräissä ollaan kaukana tavoitteesta. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat potilaiden odotusaika päivystyksessä, potilaiden ns. läpimenoaika päivystyksessä ja biopankkinäytteiden keräys. HUSin johtoryhmä on kokouksessaan käsitellyt toiminnan ja talouden toteutumaa tammi-elokuulta 2018 ja toimenpidejohtopäätökset esitetään hallituksen kokouksessa Yleistä Yhteenveto HUSissa laaditaan kattava toiminnan ja talouden kuntayhtymätasoinen johdon seurantaraportti kuukausittain. Raportti sisältää palvelutuotannon toteutuneen määrän, hoidon saatavuuden ja hoitoonpääsyn, toiminnan tuottavuuden, talouden sekä henkilötyöpanoksen toteumaraportoinnin. Toiminnan ja talouden toteumaa verrataan sekä talousarviossa asetettuihin tavoitteisiin (vuositason talousarvio on kohdistettu kuukausittain) että edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Kuukausiraportin sisältämät eri osaalueiden toteumatiedot löytyvät myös HUSin sisäisestä sähköisestä HUS- Total raportointiportaalista. Iso osa HUS-Totalin sisältämistä toimintatiedoista raportoidaan ajantasaisesti päivätasolla. Lisäksi kuukausittain raportoidaan strategisten avaintavoitteiden ja mittareiden toteutuminen sekä kuntayhtymätasolla että tulosalue- ja HYKS tulosyksikkötasolla. Toiminnan ja talouden vuosiennuste päivitetään tulosaluekohtaisesti kolme kertaa vuodessa. Vuosiennuste päivitetään seuraavan kerran syyskuun tietoihin perustuen loka-marraskuun vaihteessa. HUS-Kuntayhtymätasolla tammi-elokuussa: Kuukausittain seurattavista strategisista avainmittareista tavoite toteutui elokuussa HUS-tasolla 4/12 mittarin osalta. Kolmannesvuosittain raportoidaan kuusi strategista avainmittaria kuukausittaisten mittareiden lisäksi, näissä tavoite toteutui elokuussa yhdessä. Ennalta suunniteltua kiireetöntä hoitoa koskevien elektiivisten lähetteiden vertailukelpoinen määrä ilman kliinisen hammaslääketieteen lähetteitä ja arkipäiväoikaistuna kasvoi 2,6 % edellisestä vuodesta. Elektiivisten lähetteiden määrä oli yhteensä kappaletta. Päivystyskäyntien määrä ( kpl) kasvoi 5,9 % edellisestä vuodesta. Hoitoonpääsy lain edellyttämässä ajassa on heikentynyt vuoden 2017 elokuun lopun tilanteeseen verrattuna sekä vuodeosastolle jonottaneiden, että poliklinikalle jonottaneiden osalta. Elokuun lopussa vuodeosastohoitoon yli 6 kk odottavien potilaiden lukumäärä oli 627, kun se edellisen vuoden vastaavana ajankohtana oli 488 potilasta. Kiireettömään polikliiniseen tutkimuksen ja hoitoon yli 3 kk odottavien potilaiden lukumäärä oli potilasta, kun se edellisen vuoden vastaavana ajankohtana oli potilasta. Tammi-elokuussa sairaanhoidollisen palvelutuotannon laskutusosuudella painotettu kokonaisvolyymi ylitti talousarvion sisältämän suunnitelman 2,3 % ja kasvoi 3,2 % edellisestä vuodesta. Avohoidon osuudessa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta edellisvuoteen verrattuna, sen osuus kokonaistuotannosta oli tammi-elokuussa 43,6 % (1-8/2017: 44,8 %).

8 Pöytäkirja 8 (40) Tuottavuuskehitys on jäljessä tavoitteesta o Somaattisen palvelutuotannon kokonaistuottavuutta kuvaa DRGpistekustannus mittari. Sairaanhoidollinen palvelutuotanto psykiatrian toimintoja lukuun ottamatta eli nk. somaattinen palvelutuotanto on tuotteistettu DRG-tuotteiksi ja se yhteismitallistetaan DRGpisteinä. DRG-pistekustannus lasketaan jakamalla toteutuneet kustannukset tuotannosta kertyneiden DRG-pisteiden lukumäärällä. Silloin kun DRG-pisteen kustannus laskee, tuottavuus paranee ja vastaavasti kun DRG-pistekustannus nousee, tuottavuus heikkenee. Tavoitteeksi on HUS tasolla asetettu 2,0 %:n deflatoitu DRGpistekustannuksen lasku. Deflatoitu DRG-pistekustannus on laskenut 0,3 %. Eli tuottavuus on hieman parantunut viime vuoden tasosta. o Psykiatrian toimintojen tuottavuuskehitystä mitataan toteutuneet psykiatrian kokonaiskustannukset jaettuna hoidettujen potilaiden lukumäärä mittarilla. Tavoite vuodelle 2018 HUS tasolla on, että kokonaiskustannukset per hoidettu potilas laskevat deflatoituna 2,0 %. Deflatoiduin luvuin psykiatrian kokonaiskustannukset /hoidettu potilas laskivat 1,3 % viime vuoteen verrattuna. Muiden kuin jäsenkuntamaksajien laskutus (126,8 milj. euroa) toteutui tammi-elokuussa 13,1 milj. euroa (+ 11,5 %) talousarviota suurempana. Jäsenkuntien maksuosuuslaskutus (ml. ostopalvelut) ylitti talousarvion 36,1 milj. eurolla (+ 3,5 %), kesäkuussa suoritetun ylijäämän palautuksen (32,5 milj. euroa) jälkeen. Toteumassa on kuitenkin suuria kuntakohtaisia eroja, kuten aikaisempinakin vuosina. Tammi-elokuussa 21 jäsenkunnan toteutunut laskutus ylitti kuukausikohdennetun talousarvion ja kolmen kunnan laskutus vastaavasti alitti talousarvion. Jäsenkuntien maksuosuuslaskutus kasvoi viime vuoden tammi-elokuun toteumasta 3,0 % (30,7 milj. euroa). Tammi-elokuussa sitovat nettokulut ylittivät talousarvion 1,2 % (12,8 milj. euroa ja kasvoivat viime vuoden toteumaan verrattuna 1,5 % (14,9 milj. euroa). Toteutunut kumulatiivinen talousarvioylitys johtuu volyymin kasvusta aiheutuneesta toimintakuluylityksestä ja sen synnyttämästä potilashoidon määrään sidottujen muuttuvien kulujen kasvusta (mm. hoitotarvikkeet ja lääkkeet). Toimintakulut ylittivät talousarvion 2,7 % eli 36,7 milj. euroa ja vastaavasti toimintavolyymi ylitti 2,3 % talousarvion. Tammi-elokuun toteutunut tilikauden tulos ilman Töölön kiinteistön myyntivoittoa (23,5 milj. euroa) on 26,5 milj. euroa ylijäämäinen ja se ylittää talousarvion 23,3 milj. euroa. Töölön myyntivoiton sisältäen toteutunut ylijäämä on 50,0 milj. euroa ja se ylittää talousarvion 46,8 milj. euroa. Toteuma sisältää kesäkuussa toteutetun 32,5 milj. euron jäsenkuntapalautuksen. Ilman palautusta ja Töölön myyntivoittoa ylijäämä olisi ylittänyt talousarvion 55,8 milj. euroa. Kiinteiden kustannusten osuus HUSin kustannuksista on huomattava (arviolta noin 60 %) ja tuotantovolyymien kasvaessa suunniteltua enemmän kokonaiskustannukset eivät kuitenkaan kasva samassa suhteessa volyymin kanssa, jolloin HUSille muodostuu ylijäämää.

9 Pöytäkirja 9 (40) Laajempi katsaus Tammi-elokuun tilanne Kuukausittain seurattavista strategisista avainmittareista tavoite toteutui elokuussa HUS-tasolla 4/12 mittarin osalta. Tavoite ei toteutunut seuraavien mittarien osalta: vuodeosastohoidon alkaminen, ensikäynti lähetteen käsittelystä (10 vk ja 4vk), potilaan odotusaika lääkärille päivystyksessä (odotusaika), potilaan läpimeno päivystyksessä (kotiutuvat ja muut), jäsenkuntien asukaskohtainen maksuosuus ja tuottavuus (somatiikka ja psykiatria). Vuoden aikana HUS-tasolla kolme mittaria on saavuttanut tavoitteen joka kuukausi: vastaanottoajan kirjausprosentti, painehaavojen ilmaantuvuus sekä potilaalle haitan aiheuttaneiden kaatumisten ja putoamisten lkm. Heinäkuussa näiden lisäksi saavutettiin tavoite vuodeosastohoidon alkamisessa ja 4 viikossa ensikäynnille pääsyssä ja psykiatrian tuottavuudessa. Elokuussa kuitenkin näidenkin mittareiden osalta tavoite jäi saavuttamatta. Kolmannesvuosittain raportoidaan kuusi strategista avainmittaria kuukausittaisten mittareiden lisäksi. Näissä tavoite saavutettiin 30 vuorokauden kuolleisuudessa, mutta muissa viidessä tavoite jäi saavuttamatta (asiakastyytyväisyystutkimuksen vastausprosentti, hoitopaikan suosittelemien, yoen tuotekorin hintakehitys, volyymituotteiden hintavertailu sekä biopankkinäytteiden lukumäärä per hoidetut potilaat). Elektiivisten lähetteiden määrä ( ) kasvoi tammi-elokuussa 2,3 % edellisvuodesta. Vuoden 2018 tammi-elokuussa oli yksi arkipäivä edellisvuoden vastaavaa ajanjaksoa enemmän ja arkipäiväoikaistuna lähetteiden määrä kasvoi 1,7 %. Elektiivisten lähetteiden vertailukelpoiseen lukumäärään vaikuttaa hammaslääketieteen perusopetuksen kliinisen koulutuksen siirtyminen Helsingin kaupungilta HUS Pää- ja kaulakeskukselle vuoden 2017 alusta. Näitä lähetteitä kirjattiin tammi-maaliskuussa 2017 toiminnan käynnistämisen vuoksi poikkeuksellisen suuri määrä (1-8/2017: lähetettä; vrt. 1-8/2018: 824 lähetettä). Kun tammi-elokuun läheteluvuista poistetaan hammaslääketieteen perusopetuksen kliinisen harjoittelun lähetteet, elektiivisten lähetteiden lukumäärä kasvoi tammi-elokuussa 2,6 % arkipäiväkorjauksen jälkeen. Päivystyskäyntien määrä ( ) kasvoi 5,9 % edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Osan päivystyskäyntien kasvusta selittänee poikkeuksellisen voimakas influenssa-aalto alkuvuoden aikana. Hoitoonpääsy lain edellyttämässä ajassa on heikentynyt vuoden 2017 elokuun lopun tilanteeseen verrattuna sekä vuodeosastolle jonottaneiden, että poliklinikalle jonottaneiden osalta. Elokuun lopussa vuodeosastohoitoon odottavien potilaiden kokonaismäärä (16 362) laski 0,1 % viime vuoden vastaavasta ajankohdasta, kun taas yli 6 kk odottavien potilaiden lukumäärä (627) kasvoi, kun se edellisen vuoden vastaavana ajankohtana oli 488 potilasta (+ 28,7 %). Erikoisaloista eniten yli 6 kk odottajia oli kirurgiaan (288 potilasta) ja silmätaudeille (236 potilasta). Näillä kahdella erikoisalalla on ollut ongelmia hoitoonpääsyssä koko alku vuoden. Kiireettömään polikliiniseen tutkimuksen ja hoitoon odottavien potilaiden kokonaismäärä (26 966) oli 2,6 % pienempi, kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana, mutta yli 3 kk odottavien potilaiden lukumäärä kasvoi ja oli potilasta, kun se edellisen vuoden vastaavana ajankohtana oli potilasta (+ 23,2 %). Kokonaisuudessaan sekä osastojono, että poliklinikkajono pienenivät elokuun aikana heinäkuun lopun tilanteesta.

10 Pöytäkirja 10 (40) Elokuussa palvelutuotannon laskutusosuudella painotettu volyymi ylitti talousarvion sisältämän suunnitelman 3,3 %, ja kasvoi 2,1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kumulatiivisesti tammi-elokuussa palvelutuotannon laskutusosuudella painotettu volyymi ylitti talousarvion sisältämän suunnitelman 2,3 % ja kasvoi 3,2 % edellisestä vuodesta. NordDRG-tuotteiden kokonaislukumäärä kasvoi 3,0 % ja käyntituotteiden määrä somatiikassa kasvoi 4,7 %, ja psykiatriassa laski 1,8 %. Avohoidon osuudessa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta edellisvuoteen verrattuna, sen osuus kokonaistuotannosta oli tammi-elokuussa 43,6 % (1-8/2017: 44,8 %). Kokonaistasolla henkilötyön tuottavuus heikentyi tammi-elokuussa 0,1 % (tavoite 2,0 % parannus). Somaattisen palvelutuotannon kokonaistuottavuutta kuvaa DRG-pistekustannus mittari. Tavoitteeksi on asetettu 2,0 %:n deflatoitu DRG-pistekustannuksen lasku. Tammi-elokuussa deflatoimaton pistekustannus oli edellisen vuoden tasolla (+ 0,0 %). Huomioiden arvioitu kustannustason muutos (Julkisten menojen hintaindeksi, Tilastokeskus ) on deflatoitu DRG-pistekustannus laskenut 0,3 %. DRG-pisteitä kertyi tammi-elokuussa 2,7 % enemmän kuin edellisenä vuotena. Alkuvuonna tuotanto on edellisvuotta enemmän painottunut hoidollisesti kevyempiin tuotteisiin, erityisesti avohoidon DRG-tuotteisiin ja käyntituotteisiin, kun vastaavasti vuodeosastohoidon DRG-tuotemäärä on supistunut. Tämä näkyy siten, että DRG-pisteiden määrä on kasvanut vähemmän kuin laskutusosuudella painotettu toimintavolyymi. Muiden kuin jäsenkuntamaksajien laskutus (126,8 milj. euroa) toteutui tammi-elokuussa 13,1 milj. euroa (+ 11,5 %) talousarviota suurempana. Muiden en laskutus ylitti talousarvion 4,4 milj. euroa (+ 8,4 %) ja ERVA -alueen laskutus ylitti talousarvion 4,8 milj. euroa (+ 11,7 %). Muiden maksajien talousarvion toteutumisessa on jatkuvaa epävarmuutta, koska vaativien erityistason hoitojen laskutuksen suuruus yhteensä ja erityisesti kohdentuminen eri maksajille vaihtelee kuukausittain ja vuosittain. Kumulatiivisesti jäsenkuntien maksuosuuslaskutus (ml. ostopalvelut) ylitti talousarvion 36,1 milj. eurolla (+ 3,5 %), kesäkuussa suoritetun ylijäämän palautuksen (32,5 milj. euroa) jälkeen. Ilman kesäkuun ylijäämäpalautusta talousarvioylitys olisi ollut 6,7 %. Toteumassa on kuitenkin suuria kuntakohtaisia eroja, kuten aikaisempinakin vuosina. Tammi-elokuussa 21 jäsenkunnan toteutunut laskutus ylitti kuukausikohdennetun talousarvion ja kolmen kunnan laskutus vastaavasti alitti talousarvion. Talousarvioon verrattuna jäsenkuntien palveluiden määrällisen kysynnän vaikutus laskutuksen ylitykseen oli + 3,1 % (määräero) ja käytettyjen palveluiden keskihinnan vaikutus oli + 3,1 % (hintaero). Hinta-määräero lasketaan ennen jäsenkuntapalautusta. Jäsenkuntien maksuosuuslaskutus kasvoi viime vuoden tammi-elokuun toteumasta 3,0 % (30,7 milj. euroa). Verrattuna edelliseen vuoteen jäsenkuntien palveluiden määrällisen kysynnän vaikutus laskutuksen kasvuun oli + 3,2 %, ja hintaeron vaikutus oli - 2,3 %. Sairaanhoitoalueittain/HYKS tulosyksiköittäin tarkasteltuna jäsenkuntien maksuosuuslaskutus ylitti talousarvion tammi-heinäkuussa eniten HYKS Lasten ja nuorten sairauksissa yleispediatriassa, HYKS Akuutin päivystyksissä ja HYKS Pää ja kaulakeskuksella suu- ja leukasairauksissa.

11 Pöytäkirja 11 (40) Potilaan vapaaseen valintaan perustuen HUSista muihin sairaanhoitopiireihin siirtyneitä potilaita oli potilasta ja näistä aiheutuneet kulut olivat tammi-elokuussa 6,0 milj. euroa. Muualta HUSiin hoitoon hakeutuneita oli potilaan vapaaseen valintaan perustuen tammi-elokuussa potilasta ja näiden laskutus oli 5,0 milj. euroa. Eli tammi-elokuussa vapaan valinnan potilaiden nettolaskutus oli noin 1,0 milj. euroa. Sairaanhoidollisten palvelujen ostot muilta sairaanhoitopiireiltä olivat tammi-elokuussa yhteensä 17,1 milj. euroa (6,8 milj. euroa yli talousarvion), josta muihin sairaanhoitopiireihin siirtyneiden vapaan valinnan potilaiden osuus on 40,0 %. Töölön sairaalakiinteistön kauppa toteutui elokuun lopussa. Kaupasta syntynyt myyntivoitto vaikuttaa merkittävästi sekä sitoviin nettokuluihin että ylijäämään. Tämän johdosta loppuvuoden kuukausiraportoinnissa esitetään virallisen toteuman rinnalla proforma talousluvut ilman Töölön myyntivoittoa. Kauppahinta on yhteensä 64 milj. euroa. Kauppahinnan 2. erä (15 milj. euroa) ja lopullinen myyntivoitto toteutuu sen jälkeen, kun alueelle vahvistettu uusi asemakaava saa lainvoiman. Oletus on, että asemakaava tulee lainvoimaiseksi vuoden 2018 aikana. Elokuussa tuloutunut myyntivoitto oli 23,5 milj. euroa ja kun loppukauppahinta saadaan, muodostuu kokonaismyyntivoitoksi 38,5 milj. euroa. Yhtä aikaa kiinteistökaupan kanssa allekirjoitettiin vuokrasopimus Töölön sairaalan kiinteistöstä, jonka vuokra-aika päättyy Ilman Töölön kiinteistön myyntivoittoa sitovat nettokulut alittivat elokuussa talousarvion 1,3 % (1,6 milj. euroa) ja kasvoivat viime vuoden elokuun toteumaan verrattuna 2,6 % (3,3 milj. euroa). Tammi-elokuussa sitovat nettokulut ylittivät talousarvion 1,2 % (12,8 milj. euroa ja kasvoivat viime vuoden toteumaan verrattuna 1,5 % (14,9 milj. euroa). Toteutunut kumulatiivinen talousarvioylitys johtuu volyymin kasvusta aiheutuneesta toimintakuluylityksestä ja sen synnyttämästä potilashoidon määrään sidottujen muuttuvien kulujen kasvusta (mm. hoitotarvikkeet ja lääkkeet). Toimintakulut ylittivät talousarvion 2,7 % eli 36,7 milj. euroa ja vastaavasti toimintavolyymi ylitti 2,3 % talousarvion. Elokuussa palvelujen ostot ylittivät talousarvion 3,5 milj. euroa eli 12,4 % (1-8/2018 TA ylitys 7,1 %). Tarvikekulut puolestaan ylittivät talousarvion 3,2 milj. euroa eli 8,9 % (1-8/2018 TA ylitys 8,1 %). Tammi-elokuun toteutunut tilikauden tulos ilman Töölön kiinteistön myyntivoittoa on 26,5 milj. euroa ylijäämäinen ja se ylittää talousarvion 23,3 milj. euroa. Töölön myyntivoiton sisältäen toteutunut ylijäämä on 50,0 milj. euroa ja se ylittää talousarvion 46,8 milj. euroa. Toteuma sisältää kesäkuussa toteutetun 32,5 milj. euron jäsenkuntapalautuksen. Ilman palautusta ja Töölön myyntivoittoa ylijäämä olisi ylittänyt talousarvion 55,8 milj. euroa. Sairaanhoitoalueiden osuus talousarvioylityksestä (ennen jäsenkuntapalautusta) on 29,7 milj. euroa ja tukipalveluiden osuus, mukaan luettuna yhtymähallinto, 26,1 milj. euroa. Kiinteiden kustannusten osuus HUSin kustannuksista on huomattava (arviolta n. 60 %) ja tuotantovolyymien kasvaessa suunniteltua enemmän kokonaiskustannukset eivät kuitenkaan kasva samassa suhteessa volyymin kanssa, jolloin HUSille muodostuu ylijäämää.

12 Pöytäkirja 12 (40) Kun huomioidaan kilpailukykysopimuksen vaikutus, jäsenkunnilta HUSille siirtyneiden uusien toimintojen kulut ja tukipalveluyksiköiden uudet jäsenkunta-asiakkuudet oli toimintakulujen vertailukelpoinen kasvu tammielokuussa viime vuoteen verrattuna 4,0 %. Ilman kilpailukykysopimuksen positiivista vaikutusta vertailukelpoinen toimintakulujen kasvu olisi ollut 4,2 %. Toimintakulujen kokonaiskasvu viime vuodesta sisältäen em. toiminnot ja kilpailukykysopimuksen vaikutuksen on 6,8 %. Vuosiennuste 2018 raportointiaikataulun mukaisesti vuosiennuste päivitettiin tammiheinäkuun toteumaan perustuen syyskuun alussa. Ennustetta laadittaessa käytössä oli tammi-heinäkuun toteumatiedot ja suurin osa elokuun toteumatiedoista. Ennuste on päivitetty kuukausikohtaisena kalenterivuoden jäljellä olevien kuukausien osalta. Yksiköiden johdon päivittämä vuosiennuste päätyy kuntayhtymätasolla ilman Töölön sairaalakiinteistön myyntivoittoa sitovien nettokulujen osalta 3,7 % (58,1 milj. euron) ylitykseen ja 15,4 milj. euron ylijäämään. Töölön myyntivoiton sisältäen sitovien nettokulujen ylitys on 1,3 % ja tilikauden tulos 54,0 milj. euroa. Tulosalueiden johdolle lähetettiin viesti ja pyyntö kriittisesti uudelleenarvioida loppuvuoden ennuste ja aidosti miettiä keinot miten sitovissa nettokuluissa voidaan päästä lähemmäs budjettia. Sitovien nettokulujen vuosiennuste laski tulosalueiden johdon tekemän lisäpäivityksen perusteella ainoastaan 2,6 milj. euroa. Sen sijaan ennustettu vuosituotanto kasvoi ensimmäiseen ennusteversioon verrattuna. Valtuuston päätöksen mukaisesti jäsenkunnille palautettiin kesäkuussa tammi-huhtikuussa toteutunut talousarvion ylittävä ylijäämä 32,5 milj. euroa. Palautuksen jälkeen jäsenkuntien maksuosuuslaskutus ylittää talousarvion 3,5 % (1-8/2018). Kolmen edellisen vuoden ( ) sitovien nettokulujen tammielokuun toteuma on keskiarvona muodostanut 66,09 % koko vuoden toteumasta. Tammi-elokuun 2018 toteuma puolestaan muodostaa 64,42 % päivitetystä vuosiennusteesta. Kun 2018 sitovien nettokulujen vuosiennuste lasketaan toteutuneen keskiarvoprosentin mukaisesti tammi-elokuun toteumasta, päätyy 2018 vuosiennuste 1 574,3 milj. euroon, mikä on 40,8 milj. euroa (2,5 %) pienempi kuin tämänhetkinen kuntayhtymätasoinen vuosiennuste. Ennuste ja toteuma 2018 eivät sisällä Töölön myyntivoittoa.

13 Pöytäkirja 13 (40) euroa Tammi-elo toteuma Tammi-Joulu toteuma ja 2018 vuosiennuste Tammielo/Tammijoulu, % Keskiarvo Vuosiennuste Poikkeama ennuste 2018 laskettu 2018 vs. ennuste laskettu keskiarvon keskiarvon mukaan) mukaan Sitovat nettokulut ,1 % ,1 % ,1 % 66,09 % 2018 ennuste ,42 % ,5 % Alla olevassa taulukossa on esitetty sitovien nettokulujen toteutuminen tammi-elokuussa, koko vuoden talousarvio ja sekä näiden erotuksena laskettu loppuvuoden (syys-joulukuu) ennuste ilman Töölön myyntivoittoa. (1 000 euroa) Tammi - Elo Loppuvuosi Koko vuosi Toteuma/Ennuste Talousarvio Edellinen vuosi Toteuma/Ennuste vs TA Toteuma/Ennuste vs TA % 1,2 % 8,5 % 3,7 % Toteuma/Ennuste vs EDV Toteuma/Ennuste vs EDV % 1,5 % 9,0 % 4,0 % (1 000 euroa) Ennuste (12 kk) KOKO VUOSI Budjetti Poikkeama- (12 kk) % (enn/bud) Ed.vuosi (12kk) Muutos-% (enn/edv) Muutos-% (bud/edv) Jäsenkuntien maksuosuus ennen palautuksia ,8 % ,4 % -6,0 % Ylijäämän palautus kesäkuussa Jäsenkuntien maksuosuus kesäkuun ylijäämän palautuksen jälkeen ,7 % ,5 % -3,1 % Ylijäämän palautus joulukuussa Jäsenkuntien maksuosuus palautusten jälkeen ,5 % ,1 % 0,6 %

14 Pöytäkirja 14 (40) 2018 (1 000 euroa) Ennuste (12 kk) Ennustettu toiminnallinen ylijäämä Töölön kiinteistön myyntivoitto Tulos yhteensä Jäsenkuntapalautus Tilikauden ylijäämä Alla olevaan taulukkoon on kerätty 7+5/2018 ennusteessa huomioidut kertaerät/poikkeukselliset kuluerät, joita ei pystytty huomioimaan edellisessä ennusteessa tai talousarviossa: Ennusteessa "7+5/2018 huomioidut kertaerät milj. euroa TVA-palkanmuutos (voimaan 1.5., 1.6. ja 1.9) 2,7 Apotin Peijaksen käyttöönoton vaatimat lisäresurssit 0,8 KVTES Tuloksellisuuden kertaerä (maksetaan tammikuussa, jaksotetaan tilinpäätökseen joulukuulle) 8,6 Kertapoisto, Lastenklinikan uudisosa 4,9 Hyvinkään H-sairaalan uudisrakennuksen arvioitu pääomavuokra 0,5 HUS-Kuvantamisen MK-rekan ja radiologityövoiman vuokraus ym. 1,5 Muut lisäerät/poikkeukselliset kuluerät 3,2 ENNUSTEESEEN SISÄLTYVÄT KERTAERÄT/POIKKEUKSELLISET KULUERÄT 22,2

15 Pöytäkirja 15 (40) Tunnusluvut (lyhennetty tunnuslukutaulukko, kuntayhtymä yhteensä) Tammi-elokuu KUMULATIIVINEN VUODEN ALUSTA Lyhyt tunnuslukutaulukko (strategisten avainmittareiden toteumaraportti on erillinen raportti) Tot. 1-8/2018 TA 1-8/2018 Tot. 1-8/2017 Poikkeama-% Tot. / TA Muutos-% Tot. / Edv. KYSYNTÄ Elektiiviset lähetteet, lkm ,3 %, joista vapaan valinnan lähetteet, lkm ,3 % Päivystyskäynnit (sis. myös DRG-laskutetut), lkm ,9 % SAIRAANHOIDOLLINEN PALVELUTUOTANTO Laskutusosuudella painotettu volyyminmuutos 2,3 % 3,2 % DRG-pistekertymä (pistettä) ,7 % Käyntituotteet, lkm, somatiikka ,7 % Käyntituotteet, lkm, psykiatria ,8 % DRG-ryhmät (klassiset DRG-tuotteet, VOS) ,2 % -2,3 % Psykiatriset hoitopäivät, lkm 1) ,1 % Hoidetut eri erikoissairaanhoidon potilaat ,7 % HOIDON SAATAVUUS JA HOITOONPÄÄSY, hoitotakuun toteutuminen Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat > 180 vrk (VOS) 2) ,5 % Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat > 90 vrk (PKL) 2) ,2 % Lähetteiden käsittelyaika > 21 vrk, lkm ,5 % TALOUS (1 000 euroa) Toimintatuotot (* ,5 % 8,6 %, josta jäsenkuntien maksuosuus ,5 % 3,0 %, josta sairaanhoidollinen palvelutuotanto muille maksajille ,7 % 16,3 % Toimintakulut ,7 % 6,8 % Sitovat nettokulut (* ,0 % -0,8 % Tilikauden tulos (yli-/alijäämä) (* ,4 % 229,0 % HENKILÖSTÖ Henkilötyövuodet ,7 % 4,6 % Henkilötyövuoden keskihinta (koko henkilöstö), euroa ,1 % -0,7 % Henkilöstömäärä (kuun 1.päivä) ,1 % 2,2 % TUOTTAVUUS Henkilötyön tuottavuus DRG-pisteet/htv 3) ,1 % DRG-pisteen kustannus, euroa/drg-piste 4) ,0 % Psykiatrian toteutuneet kokonaiskustannukset euroa / hoidetut potilaat ,0 % Vuodeosastohoidon osuus sairaanhoidollisesta palvelutuotannosta 5) 11,8 % 11,7 % 4,5 % Jonoindeksi (yli 90 vrk osastolle odottaneet potilaat / kaikki odottajat lkm) 50,3 % 48,9 % 5,3 % 1) Ei sisällä asumispalvelupäiviä 2) Hoitotakuun piiriin kuuluvat 3) DRG pisteet/htv: + = paraneva tuottavuus ja = heikkenevä tuottavuus 4) Euroa/ DRG-piste (deflatoimaton): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus) 5) Vuodeosasto hoitojaksojen lkm / Vuodeosasto jaksojen ja avohoitojaksojen lkm yhteensä *) Sisältävät Töölön sairaalan myyntivoiton 23,5 milj. euroa. HUS Total &

16 Pöytäkirja 16 (40) Tuloslaskelma (Kuntayhtymä) tammi-elokuu 2018 KUMULATIIVINEN (1 000 euroa) Toteuma (kumul.) Budjetti (kumul.) Poikkeama- % (tot/bud) Ed.vuosi (kumul.) Muutos-% (tot/edv) Jäsenkuntien maksuosuus ,5 % ,0 % Myyntituotot sh toiminta, jäsenkunnat ,5 % ,0 % Myyntituotot sh toiminta, muut maksajat ,9 % ,8 % Myyntituotot sh toiminta, sisäinen ,1 % 0 ######### Muut myyntitulot ,0 % ,9 % Valtion koulutus- ja tutkimusmääräraha ,4 % ,0 % Myyntituotot ,9 % ,2 % Maksutuotot ,0 % ,9 % Tuet ja avustukset ,2 % ,0 % Muut toimintatuotot ,9 % ,6 % Toimintatuotot yhteensä ,5 % ,6 % Palkat ja palkkiot ,0 % ,3 % Henkilöstösivukulut ,2 % ,1 % Henkilöstökulut ,2 % ,9 % Palveluiden ostot yhteensä ,1 % ,0 % Sairaanhoidollisten palvelujen ostot ,9 % ,4 % Työvoiman vuokraus ,7 % ,0 % ICT-palvelut ,7 % ,1 % Muut palvelujen ostot ,5 % ,2 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat yhteensä ,1 % ,3 % Lääkkeet ja apteekkitarvikkeet ,1 % ,9 % Tutkimus- ja hoitotarvikkeet ,4 % ,8 % Laboratoriotarvikkeet ,8 % ,7 % Muut aineet, tarvikkeet ja tavarat ,4 % ,7 % Avustukset ,0 % ,8 % Muut toimintakulut yhteensä ,0 % ,6 % Toimintakulut yhteensä ,7 % ,8 % Poistot ja arvonalentumiset ,8 % ,4 % Toimintakulut ja poistot yht ,4 % ,8 % Toimintakate poistojen jälkeen ,3 % ,0 % Rahoitustuotot ja -kulut yht ,5 % ,8 % Satunnaiset erät 0 0 0,0 % ,0 % Tilikauden tulos ,4 % ,0 % Sitovat nettokulut ,0 % ,8 %

17 Pöytäkirja 17 (40) Tuloslaskelma (Kuntayhtymä) tammi-elokuu 2018 ilman Töölön myyntivoittoa (23,5 milj. euroa) KUMULATIIVINEN (1 000 euroa) Toteuma (kumul.) Budjetti (kumul.) Poikkeama- % (tot/bud) Ed.vuosi (kumul.) Muutos-% (tot/edv) Jäsenkuntien maksuosuus ,5 % ,0 % Myyntituotot sh toiminta, jäsenkunnat ,5 % ,0 % Myyntituotot sh toiminta, muut maksajat ,9 % ,8 % Myyntituotot sh toiminta, sisäinen ,1 % 0 ######### Muut myyntitulot ,0 % ,9 % Valtion koulutus- ja tutkimusmääräraha ,4 % ,0 % Myyntituotot ,9 % ,2 % Maksutuotot ,0 % ,9 % Tuet ja avustukset ,2 % ,0 % Muut toimintatuotot ,4 % ,8 % Toimintatuotot yhteensä ,9 % ,9 % Palkat ja palkkiot ,0 % ,3 % Henkilöstösivukulut ,2 % ,1 % Henkilöstökulut ,2 % ,9 % Palveluiden ostot yhteensä ,1 % ,0 % Sairaanhoidollisten palvelujen ostot ,9 % ,4 % Työvoiman vuokraus ,7 % ,0 % ICT-palvelut ,7 % ,1 % Muut palvelujen ostot ,5 % ,2 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat yhteensä ,1 % ,3 % Lääkkeet ja apteekkitarvikkeet ,1 % ,9 % Tutkimus- ja hoitotarvikkeet ,4 % ,8 % Laboratoriotarvikkeet ,8 % ,7 % Muut aineet, tarvikkeet ja tavarat ,4 % ,7 % Avustukset ,0 % ,8 % Muut toimintakulut yhteensä ,0 % ,6 % Toimintakulut yhteensä ,7 % ,8 % Poistot ja arvonalentumiset ,8 % ,4 % Toimintakulut ja poistot yht ,4 % ,8 % Toimintakate poistojen jälkeen ,6 % ,9 % Rahoitustuotot ja -kulut yht ,5 % ,8 % Satunnaiset erät 0 0 0,0 % ,0 % Tilikauden tulos ,8 % ,3 % Sitovat nettokulut ,2 % ,5 %

18 Pöytäkirja 18 (40) Sitovat nettokulut KUMULATIIVINEN (1 000 euroa) Toteuma (kumul.) Budjetti (kumul.) Poikkeama- % (tot/bud) Ed.vuosi (kumul.) Muutos-% (tot/edv) Toiminnan kulut ,3 % ,8 % Muut myyntitulot ,0 % ,9 % Maksutuotot ,0 % ,9 % Tuet ja avustukset ,2 % ,0 % Muut toimintatuotot + EVO ,4 % ,9 % Korkotuotot ,1 % 81-30,8 % Muut rahoitustuotot ,8 % ,2 % Toiminnan nettokulut ,2 % ,8 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta ,1 % ,8 % Sitovat nettokulut ,0 % ,8 % Sitovat nettokulut ilman Töölön myyntivoittoa KUMULATIIVINEN (1 000 euroa) Toteuma (kumul.) Budjetti (kumul.) Poikkeama- % (tot/bud) Ed.vuosi (kumul.) Muutos-% (tot/edv) Toiminnan kulut ,3 % ,8 % Muut myyntitulot ,0 % ,9 % Maksutuotot ,0 % ,9 % Tuet ja avustukset ,2 % ,0 % Muut toimintatuotot + EVO ,3 % ,0 % Korkotuotot ,1 % 81-30,8 % Muut rahoitustuotot ,8 % ,2 % Toiminnan nettokulut ,0 % ,7 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta ,1 % ,8 % Sitovat nettokulut ,2 % ,5 %

19 Pöytäkirja 19 (40) Sitovat nettokulut kuukausittain Sitovat nettokulut kuukausittain, euroa Tot2018 Tot2017 TA2018 Enn Sitovat nettokulut kuukausittain ilman Töölön myyntivoittoa Sitovat nettokulut kuukausittain, euroa Tot2018 Tot2017 TA2018 Enn

20 Pöytäkirja 20 (40) Päätösesitys Päätös Hallitus päättää käsitellä HUS-kuntayhtymän tammi-elokuun 2018 toiminnan ja talouden tilanteen ja merkitä seurantaraportin (oheismateriaali 1) tiedoksi. Päätösesitys hyväksyttiin. Lisätiedot Toimitusjohtaja Aki Lindén, s-posti Talousjohtaja Mari Frostell, s-posti

21 Pöytäkirja 21 (40) 109 Asianro HUS/457/2018 Toimitusjohtajan johtajasopimuksen hyväksyminen Selostus HUSin valtuusto päätti valita dosentti Juha Tuomisen toimitusjohtajan virkaan lukien toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen ja oikeutti hallituksen päättämään toimitusjohtajan virkasuhteen muista ehdoista. Hallitus päätti , että edellä mainittu valtuuston päätös saadaan panna täytäntöön seuraavasti: - Päätös ilmoitetaan tiedoksi virkaa hakeneille ja siihen suostumuksensa antaneille. - Toimitusjohtajan virkaan valittu aloittaa virantoimituksensa vakinaisena viranhaltijana lukien päätöksen saatua lainvoiman ja tätä ennen erikseen sovittavalla tavalla määräaikaisena viranhaltijana. - Mikäli virkaan on valittu henkilö, joka ei tällä hetkellä ole HUS:n palveluksessa, eikä hänen terveydellisiä tietojaan ole käytettävissä virkaan otettaessa, on päätös tällaisen henkilön osalta ehdollinen, kunnes henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella virkaan ottaminen on vahvistettu. Selvitys on esitettävä kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksisaannista lukien. - Toimitusjohtajan virassa noudatetaan kokonaispalkkaa ja palkkauksen osalta käydään neuvottelut virkaan valitun henkilön kanssa hallituksen puheenjohtajan johdolla. Toimitusjohtajan palkkaus tuodaan hallituksen käsiteltäväksi samassa yhteydessä johtajasopimuksen kanssa. - Virkaan valitun kanssa neuvotellaan kuntalain 64 5 momentin mukainen johtajasopimus. Johtajasopimuksen valmistelusta vastaa HUS:n osalta hallituksen puheenjohtaja ja valmistelussa avustaa hallintojohtaja. Sopimus tuodaan hallituksen käsittelyyn ja hyväksyttäväksi. - Valtuuston sihteeri huolehtii virkamääräyksen antamisesta virkaan valitulle edellä sanotun mukaisesti päätöksen saatua lainvoiman. Dosentti Tuominen on esittänyt hyväksyttävän selvityksen terveydentilastaan asetetun määräajan kuluessa. Valtuuston päätökseen ei ole haettu muutosta laissa säädetyn määräajan kuluessa ja se on saanut lainvoiman lukien. Kuntayhtymässä tulee tehdä johtajasopimus kuntayhtymän johtavan viranhaltijan ja kuntayhtymän välille. Johtajasopimuksesta säädetään kuntayhtymän osalta kuntalain 64 :n 5 momentissa ja kuntalain 42 :ssa. Johtajasopimuksessa sovitaan kuntayhtymän johtamisen edellytyksistä. Johtajasopimukseen voidaan ottaa määräyksiä kuntayhtymän johtavan viranhaltijan ja hallituksen puheenjohtajan työnjaosta ottaen huomioon, mitä hallintosäännössä määrätään. Johtajasopimukseen voidaan ottaa määräyksiä

22 Pöytäkirja 22 (40) menettelytavoista, joilla kuntayhtymän johtavan viranhaltijan viran hoitamiseen liittyvät erimielisyydet ratkaistaan kuntalain 43 :ssä tarkoitetun menettelyn sijasta. Johtajasopimuksessa voidaan sopia kuntayhtymän johtavalle viranhaltijalle maksettavasta erokorvauksesta, jolloin sopimuksen hyväksyy kuntayhtymän ylin päättävä toimielin. Hallituksen puheenjohtaja Ulla-Marja Urho on käynyt neuvotteluja dosentti Tuomisen kanssa johtajasopimuksesta. Neuvottelujen lopputuloksen mukainen johtajasopimus on oheisena liitteenä 1. Toimitusjohtajan palkaksi esitetään vahvistettavaksi euroa kuukaudessa siten, että palkka olisi kaikki lisät sisältävä kokonaispalkka. Palkkataso vastaa nykyisin toimitusjohtajalle suoritettavaa korvausta. Johtajasopimuksessa kuvataan myös muut toimitusjohtajan palvelussuhteen ehdot. Liitteenä olevassa sopimuksessa ei ehdoteta sovittavaksi erokorvauksesta, joten sopimuksen hyväksyminen kuuluu hallitukselle. Dosentti Tuominen aloittaa virantoimituksensa vakinaisena viranhaltijana lukien. Tarkoituksena on lisäksi, että hän perehtyy toimitusjohtajan tehtävään alkaen määräaikaisessa työsuhteessa johtajasopimuksessa kuvatulla tavalla. Hallituksen puheenjohtaja on neuvotellut sopimuksen ja viran palkkauksen virkaan valitun kanssa. Hallitukselle esitetään näin hallintosäännön mukaisesti, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ja että puheenjohtajan ehdotus sopimuksen ja palkkauksen hyväksymisestä on käsittelyn pohjana. Päätösesitys Hallitus päättää 1. että asia käsitellään hallintosäännön mukaisesti puheenjohtajan selostuksen pohjalta ja että puheenjohtajan ehdotus on käsittelyn pohjana, 2. vahvistaa dosentti Juha Tuomiselle toimitusjohtajan virasta suoritettavaksi palkaksi euroa kuukaudessa, joka on kaikki lisät käsittävä kokonaispalkka ja 3. hyväksyä liitteenä olevan johtajasopimuksen kuntayhtymän ja virkaan valitun välille ja että puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja allekirjoittavat sopimuksen kuntayhtymän puolesta. Päätös Lisätiedot Liitteet Päätösesitys hyväksyttiin. Hallituksen puheenjohtaja Ulla-Marja Urho, s-posti Liite 1: Johtajasopimus

23 Pöytäkirja 23 (40) 110 Asianro HUS/2261/2016 HUS:n henkilöstöasuntojen käytön jatkovalmistelu ja säätiön perustaminen Selostus HUS:n hallitus on käsitellyt useita kertoja vuoden 2017 ja 2018 aikana HUS:n henkilöstöasuntojen tilannetta ja jatkokäyttöä sote-uudistuksessa (mm , , ). Hallitus päätti keskittyä henkilöstöasuntojen jatkovalmistelun osalta kahden vaihtoehdon lisäselvittämiseen. Jatkovalmistelut toteutettiin HUS konsernijohdon ja HUS-Tilakeskuksen johdolla aktiivisessa yhteistyössä HUS- Kiinteistöt Oy:n ja Kiinteistö Oy HUS-Asuntojen kanssa. Säätiön osalta selvitettiin sen mahdollisuuksia toimia yleishyödyllisenä yhteisönä ja sen asemasta seuraavaa verokohtelua. Säätiön sääntöluonnosten valmistelutyössä pyrittiin huomioimaan erityisesti demokraattisen päätöksentekoon liittyviä näkökulmia. Verohallinto edellytti myös säätiön sääntöluonnoksen liittämistä ennakkoratkaisuhakemukseen. Kuntaenemmistöisen osakeyhtiömallin sekä suorien kiinteistönomistusten osalta selvitettiin luovutuksista seuraavien luovutusvoittojen verokohtelua. Ennen varsinaisten ennakkoratkaisujen hakemista verohallinnon kanssa järjestettiin valmisteleva ja dokumentoitu neuvottelutilaisuus, jossa kartoitettiin henkilöstöasuntojen omistukseen, käyttöön ja verotukseen liittyviä välttämättömiä kysymyksiä ja yksityiskohtaisemmin selvitettäviä asiakokonaisuuksia. Valmistelevan neuvottelun jälkeen verohallinnolle jätettiin kolme (3) erillistä ennakkoratkaisuhakemusta, joissa pyydettiin ratkaisua 10:een ennakkoratkaisukysymykseen. Säätiön osalta ratkaisua pyydettiin muun muassa sen asemasta (yleishyödyllinen/ei yleishyödyllinen), joka puolestaan jatkomäärittää sovellettavan tuloverotuskäytännön. Kiinteistöjen ja osakkeiden myynnin osalta ratkaisua pyydettiin luovutusvoittoveroista ja lahjoituksen osalta lahjaverotuksesta. Verohallinnon ennakkoratkaisut ovat saaneet lainvoiman heinäkuussa, päätökset oheismateriaalina 2-4. Verohallinnon ratkaisut vastasivat pääpiirteittäin ennakko-odotuksia ja säätiön osalta päätös noudatti myös Kiinteistö Oy HUS-Asuntojen 2017 teettämän suppeamman sisäisen selvityksen arviota. Verohallinto arvioi, että säätiön vuokraustoiminta olisi asuntojen lukumäärän ja vuokratuottojen perusteella mitattuna laajaa. Säätiön toiminta olisi aktiivista, koska se voisi rakennuttaa uusia asuntoja (tarpeettomien asuntojen realisoinnin osalta ennakkoratkaisussa ei tehty arviointia). Asuntojen rakentamista ja hankkimista varten otettuja pitkäaikaisia rakennuslainoja siirtyisi säätiön vastuulle kaikkiaan noin 17,8 miljoonaa euroa ja vuokraustoimintaa harjoitettaisiin siten velkarahoituksella. Asuntoja käytettäisiin pääasiassa HUS:n henkilöstöasuntoina, jolloin asuntojen käyttötarkoituksen ei voida katsoa liittyvän niin läheisesti ja välittömästi säätiön sääntöjen mukaiseen tarkoitukseen, että se puoltaisi säätiön yleishyödyllisyyttä (säätiön tarkoitukseksi oli määritelty lääke-, hammas- ja terveystieteellisen

24 Pöytäkirja 24 (40) tutkimustoiminnan tukeminen). Verohallinto arvioi, että yleishyödyllisyyden näkökulmasta säätiö ei välttämättä kykenisi jakamaan velan hoidon ja lainapääoman lyhentämisen jälkeen pidempiaikaisesti riittävää määrää ylijäämästään säätiön mukaisiin tarkoituksiin. HUS arvioi hakemuksessaan, että jaettavien apurahojen määrä olisi noin 1,2 miljoonaa euroa vuodessa. Verohallinnon tekemien johtopäätösten mukaan säätiön toiminta olisi kokonaisuutena arvioiden laajaa, itsenäistä, aktiivista ja suurella velkamäärällä harjoitettavaa, eikä sitä ei voida pitää vain apurahatoiminnan mahdollistamiseksi tapahtuvana varainhankintana, vaan säätiön varsinaisena toimintana. Edellä kuvatun perusteella verohallinto päätti, ettei säätiötä ei voida pitää TVL 22 :n mukaisena verovapaana yleishyödyllisenä yhteisönä. Kiinteistö- ja vuokratulot katsottaisiin säätiölle verollisiksi tuloiksi. Tilanne vastaa tältä osin nykytilaa, eli toiminnan verollisuudessa ei tapahdu muutosta mahdollisen säätiöittämisen myötä. HUSin suoraan omistamien henkilöstöasumiskäytössä olevien kiinteistöjen ja osakkeiden omistaminen katsottiin olevan luovutusten osalta verovapaita. Ennakkoratkaisussa on kuitenkin mainittu, että Valtionvarainministeriössä/eduskunnassa on vireillä lakihanke tulolähdejaon poistamisesta, jolla muutoksella toteutuessaan voisi olla vaikutusta verotukseen. Ennakkoratkaisua sovelletaan vain siltä osin kuin lainsäädäntö ei ole muuttunut. Suurimpien HUS-kuntien kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella voidaan arvioida, että osake- ja kiinteistökauppoihin tarvittavien päätösten ja merkittävän rahoituksen hankkiminen on haastavaa HUSin ja sote- ja maakuntauudistuksen aikataulupuitteissa. Arvio perustuu kuntien kanssa käytyihin keskusteluihin ja 2018 suoritettuihin kiinteistöarviointeihin sekä aiempiin kokemuksiin tarpeettomien asuntojen realisoinnista. Alueellisesti pienempiin osakokonaisuuksiin pilkottujen asuntojen realisointi edellyttäisi varautumista erittäin pitkiin myyntiaikoihin sekä yleisesti kasvaviin korjaus-, rahoitus- ja tyhjäkäyttöriskeihin varsinkin tietyissä kehyskunnissa. Talous- ja konsernijaosto on kokouksessaan puoltanut säätiövaihtoehdon jatkovalmistelua ja asiaa koskevan päätösesityksen laatimista hallitukselle. Tarkoituksena on, että hallitus esittää asiaa edelleen valtuustolle säätiöittämistä koskevaa periaatepäätöstä varten, jossa valtuusto hyväksyisi sekä säätiön perustamisen tukemaan Uudenmaan alueen korkeakouluissa tehtävää lääketieteellistä, hammaslääketieteellistä ja terveystieteellistä tutkimusta että kuntayhtymän suoraan ja välillisesti omistamien henkilöstöasuntojen lahjoittamisen säätiölle peruspääomaksi. Tarkoitus on lisäksi, että valtuusto valtuuttaa hallituksen huolehtimaan säätiön perustamista koskevista käytännön toimenpiteistä. Säätiön perustaminen tarkoittaa käytännössä perustamiskirjan ja säätiön sääntöjen laatimista ja toimittamista Patentti- ja rekisterihallitukselle. Lisäksi tarvitaan säätiön tilintarkastajan lausunto siitä, että säätiön peruspääoma on suoritettu säätiölle ja että peruspääoman osalta on muutenkin noudatettu perustamiskirjan ja sääntöjen määräyksiä ja että säätiöllä on lain tarkoittama talousarvio ja toiminta- ja rahoitussuunnitelma.

25 Pöytäkirja 25 (40) Säätiön peruspääoman muodostaisivat sekä HUSin suoraan omistamat asunnot (tällä hetkellä 567 asuntoa) että Kiinteistö Oy HUS-Asuntojen omistamat asunnot (tällä hetkellä 810 asuntoa). Käytännössä sekä HUS että HUS Kiinteistöt Oy luovuttaisivat omistamansa Kiinteistö Oy HUS Asuntojen osakkeet säätiölle. HUS omistaa yhtiön osakkeista 94,85 %. Järjestelyllä ei ole vaikutusta asuntojen vuokralaisten vuokrasuhteisiin, vaan ne jatkuvat entisellään vuokranantajan vaihdoksesta huolimatta. Säätiön asioita hoitaa ja sitä edustaa hallitus. Säännöt on tarkoitus laatia siten, että säätiön hallituksen jäsenet nimittää HUSin tai HUSin seuraajaorganisaation hallitus, eli säätiön hallitus ei täydentäisi itseään. Säätiölle tultaneen nimeämään lisäksi säätiön hallituksen toimesta erillinen tieteellinen työryhmä, joka osaltaan linjaa säätiön jakamien apurahojen myöntämistä. Jos säätiön perustamiseen ja asuntokannan siirtoon säätiölle päädytään, olisi tällainen muutos perusteltua toteuttaa tilikauden vaihtuessa. Tarkoituksenmukainen ajankohta muutokselle voisi näin olla vuodenvaihde , mikä olisi yhteensopiva myös nykyisen sote-aikataulun kanssa. Päätösesitys Hallitus esittää valtuustolle, että valtuusto valtuuttaisi kuntayhtymän hallituksen 1. perustamaan Uudenmaan alueen korkeakouluissa tehtävää lääketieteellistä, hammaslääketieteellistä ja terveystieteellistä tutkimusta tukevan säätiön, 2. lahjoittamaan perustettavalle säätiölle peruspääomaksi sekä HUSin suoraan omistamat henkilöstöasunnot että Kiinteistö Oy HUS- Asuntojen osakekannan ja tämän yhtiön omistamat asunnot ja 3. päättämään kohdissa 1 ja 2 tarkoitettujen päätösten yksityiskohtaisesta täytäntöönpanosta. Asian käsittely Päätös Lisätiedot HUS-Kiinteistöt Oy:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Piirtola informoi seuraavaa kokouksessa: Talous- ja konsernijaosto käsitteli kokouksessaan Niemenmäen täydennysrakentamista osana HUS:n henkilöstöasuntojen käytön jatkovalmistelua. Päätöksessään Talous- ja konsernijaosto kehotti Kiinteistö Oy HUS-Asuntoja jatkamaan Niemenmäen asuntokohteen toteuttamista perusteluissa kuvatulla tavalla. Kiinteistö Oy HUS Asuntojen hallitus on kokouksessaan käsitellyt asiaa ja käynnistää hankkeen toteuttamiseksi tarvittavien toimenpiteiden valmistelun. Asiassa käydyn keskustelun aikana Anna Vuorjoki esitti asian jättämistä pöydälle. Pantiin pöydälle. Asuntopalvelupäällikkö Mika Strengell, s-posti mika.strengell@hus.fi Hallintojohtaja Lauri Tanner, s-posti lauri.tanner@hus.fi

26 Pöytäkirja 26 (40) 111 Asianro HUS/2637/2018 HUSin psykiatrian hallinnollinen muutos Selostus Tausta HUSin psykiatriaan kuuluvat psykiatrian, oikeuspsykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoisalat. Lastenpsykiatria kuuluu lasten ja nuorten toimialalle. HUSin psykiatrian määrätietoinen kehittäminen on jatkunut usean vuoden ajan. Sen tavoitteena on ollut väestön tarpeita vastaavan alueellisesti tasavertaisen ja kustannustehokkaan psykiatrian erikoissairaanhoidon palvelujärjestelmän rakentaminen osana mielenterveyden palveluiden kokonaisuutta. Tätä kehittämistä on ohjannut HUSin hallituksen vuonna 2013 tekemä päätös ns. psykiatrian tiekartasta. Sen keskeinen sisältö oli laitoshoidon paikkojen määrän supistaminen 0,4 promilleen väestön lukumäärästä ja voimakas avohoidon kehittäminen. Samalla palvelujen sisältöä on kehitetty tautikohtaisen erikoistumisen pohjalta ja digitaalisia palveluja laajentaen. Psykiatrian kulut ovat kasvaneet hitaammin kuin somaattisen hoidon kulut HUSissa ja palveluiden saatavuus ja tuottavuus ovat parantuneet. Kehittämistä on tehty koko HUSin laajuisesti, so. kaikilla sairaanhoitoalueilla. Päälinjana on ollut säilyttää kevyemmät lähipalvelut lähellä asukkaita ja keskittää vaativampia laitoshoidon palveluja tautikohtaisiin osaamiskeskuksiin. Tilojen suhteen ollaan kuitenkin edelleen oltu pitkään riippuvaisia aikaisemmista hoitopaikkarakennuksista, jonka johdosta sairaalarakenne on edelleen hyvin hajanainen. Uusia yksiköitä korvaamaan aikaisempia vanhentuneita tiloja on saatu mm. Raaseporiin, Lohjalle ja ollaan nyt saamassa Hyvinkäälle, ja myöhemmin Porvooseen ja Helsinkiin, jolloin voidaan myös yhdistää toisiinsa HUSin ja Helsingin kaupungin erilliset psykiatrian alan toiminnot viimeisenä Suomessa. Kiireellisen hoidon asetus eli ns. päivystysasetus on myös asettanut psykiatrian palvelut uudenlaisten haasteiden eteen: yhteiset tilat ja palvelut somatiikan kanssa ovat nyt lakiin perustuva velvoite. Samalla vaade 24/7 palveluista johtaa väistämättä kalliiden ympärivuorokautisten päivystyspisteiden harvenemiseen. Osana edellä kuvattua muutosta on myös hallinnollisissa rakenteissa tapahtunut muutoksia. Pääkaupunkiseudulla on luovuttu aluepohjaisesta sairaalaorganisaatiosta ja siirrytty tautikohtaiseen organisoitumiseen koko alueella. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen psykiatria on ollut hallinnollisesti osa HYKSiä vuodesta 2017 alkaen. HUSin hallitus päätti tästä Porvoon ja Lohjan sairaanhoitoalueiden nuorisopsykiatrian yksiköt siirtyivät osaksi HYKSiä vuonna Hyvinkään sairaanhoitoalueen nuorisopsykiatria on jo aiemmin ollut osa HYKSin psykiatriaa. HUSin psykiatrian toiminnoista 90 % on nyt samaa hallinnollista kokonaisuutta päätös velvoitti psykiatrian organisaatiorakenteen arvioinnin jatkamista Länsi-Uudenmaan kokemusten pohjalta: Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen psykiatrian liittymisestä Hyksiin kertyviä kokemuksia hyödynnetään kun jatkoselvitetään Porvoon ja Lohjan sairaanhoitoalueiden psykiatrian yksiköiden organisoitumista suhteessa HYKS Psykiatriaan.