Uudenkaupungin kaupunki Ak 0837 Hallinto- ja kehittämiskeskus Kaupunkisuunnittelu VIII kaupunginosan kortteli 18 (AK) tontit 2-4 ja 8-12 Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee xxx päivättyä asemakaavan muutoskarttaa.
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: VIII kaupunginosan korttelia 18 (AK-3) tontteja 2-4, 8-12 ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: VIII kaupunginosan kortteli 18 (AK-, AK-, AK-, P) tontit 13-16 sekä katu- ja lähivirkistysalueet (VL) Asemakaavan tunnus: 895 0838 Asemakaavan päiväys: Kaavan laatija: kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén puh: 0500 743 087 osoite: Uudenkaupungin kaupunki, kaupunkisuunnittelu Välskärintie 2 C (PL 20) 23500 Uusikaupunki email: leena.arvela-hellén@uusikaupunki.fi Vireille tulosta ilmoitettu: Kaupunginhallitus hyväksynyt: Kaupunginvaltuusto hyväksynyt/vahvistanut: 2
1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Kaavoitettava alue sijaitsee n. 2 km kaupungin keskustasta pohjoiseen. 1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS VIII kaupunginosan kortteli 18 tontit 2-4 sekä 8-12. Kaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa osaksi kerrostaloalueen käyttötarkoitusta ja järjestää tontit tulevaan toimintaan sopivaksi. Kaavalla tullaan osoittamaan uusi katuyhteys Levysepänkadulta tonteille. Kaavamerkinnät ja -määräykset tulevat muuttumaan kaavan muuttuessa. Koko kaava-alueen pinta-ala on n. 3,1 ha. 1.4 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Muut liitteet: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksen poistokartta, määräykset ja merkinnät Luontoselvitys Meluselvitys osana Laivanrakentajantien selvitystä Asemakaavan muutoskartta, määräykset ja muutokset Asemakaavan seurantalomake Tonttijaon muutos_ (ehdotusvaiheessa) Kuulutukset Kirjeet Huomautukset / Muistutukset 3
2. TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavamuutos on tullut vireille yksityisen hoitokodin tarpeesta laajentaa toimintaansa Ketunkallion alueella. Samalla on todettu tarkoituksenmukaiseksi ajantasaistaa alueen asemakaava. Tarkoituksena on kaavoittaa alueelle palvelurakennusten korttelialuetta ja asuinkerrostalokorttelia. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu 27.09.2016. Kaupunginhallitus käsitteli 18.1.2016 tilusvaihdon suorittamista jo rakennetun tontin lisäalueeksi sekä määräalojen vuokraamista. Samalla kaupunginhallitus päätti asemakaavan muuttamisesta. Kaupunginhallitus päätti 7.11.2016 asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville. OAS on ollut nähtävillä 21.11.- 20.12.2016. Kaupunginhallitus asetti kaavaluonnoksen nähtäville XXXXXXXXXXX väliseksi ajaksi. Kaavaluonnoksesta jätettiin ( ) huomautus. Kaavaehdotus oli nähtävillä xxxxxxxx. Kaupunginvaltuusto tulee hyväksymään kaavan kevään 2017 aikana. Kaavasta tullaan pyytämään lausunnot Varsinais-Suomen ELY-keskukselta, Varsinais- Suomen liitolta sekä Varsinais-Suomen palo- ja pelastuslaitokselta. 2.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS Päätarkoituksena on mahdollistaa hoivakodin rakentaminen alueelle. Kaavalla on tarkoitus myös parantaa kerrostaloalueen houkuttelevuutta järjestelemällä tontit uudelleen. Kaavan keskiosaan rakentuu uusi katu, jolla saadaan liikenne ohjattua asuinkerrostalotonttien ja palvelutalotontin osalta Levysepänkadulle. Kaava-alueen länsipuoli on maastollisesti rakentamattomaksi sopimatonta aluetta ja se muutetaan lähivirkistysalueeksi. 2.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS Palvelurakennusten korttelialueelle on jo rakentumassa hoivakoti. Katualueen rakentaminen alkaa kaavan vahvistuttua ja muut alueet toteutuvat kysynnän mukaan. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 3.1.1 ALUEEN YLEISKUVAUS Alue on kaavoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Alueen pohjoispuolella kulkee Levysepänkatu, itäpuolella Puusepänkatu ja länsipuolella Kankurinkatu. Alueen eteläpuolella sijaitsee Laivanrakentajantie, jonka kautta kulkee koko maantieliikenne mm. Yaran tehtaille ja Uudenkaupungin satamaan. 4
3.1.2 LUONNONYMPÄRISTÖ Kasvillisuus Alue on kalliopohjaista mäntymetsikköä kasvavaa maastoa, eikä sillä ole erityispiirteitä. Luonnonsuojelu Suunnittelualueella ei ole luonnonsuojelukohteita tai -alueita. Liite 3 3.1.3 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Maankäyttö, väestö ja palvelut Alueella on kerrostaloasutusta. Palvelut löytyvät alle kilometrin säteeltä kaavamuutosalueesta. Liikenne ja tekninen huolto Liikenneyhteydet alueelle kulkevat pääasiassa Levysepänkadun kautta. Kiinteistöt tullaan liittämään kaupungin kunnallistekniikan piiriin. Ympäristöhäiriöt Alueella ei ole ympäristöhäiriötekijöitä tuottavaa yritystä. Laivanrakentajantie on muutettu osaksi Uusikaupunki-Harjavalta kantatietä 43. Hankkeesta laaditun toimenpideselvityksen yhteydessä on tehty myös meluselvitys, jossa on selvitetty tieliikenteen aiheuttamat melutasot. Liikenteestä aiheutuva melu otetaan huomioon kaavamääräyksellä. Liite 4 3.1.4 MAANOMISTUS Kaavan muutosalue on Uudenkaupungin kaupungin omistuksessa. 3.2 SUUNNITTELUTILANNE MAAKUNTAKAAVA Vakka-Suomen maakuntakaavassa (ymp.min.vahv. 20.03.2013) alue on varattu taajamatoimintojen alueeksi (A). 5
Ote Vakka-Suomen maakuntakaavasta 6
YLEISKAAVA Uudenkaupungin keskeisen alueen yleiskaavassa (vahv. LH 15.03.1994), alue on kerrostalovaltaista asuinaluetta (AK) sekä suojaviheraluetta (EV). Alueelle saa sijoittaa asumiselle tarpeellisia julkisia ja yksityisiä palveluja, sisäisiä liikenneväyliä, pysäköintialueita tai teknisen huollon alueita. Alueelle tulee sijoittaa tarvittavat lähivirkistysalueet 7
ASEMAKAAVA Muutosalueella on voimassa asemakaava, joka on vahvistunut 30.7.1982. AK-3 ASUNTOKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. Autopaikkoja osoitettava 1/asunto. Pysäköimispaikalle saa rakentaa kevyitä autokatoksia yhtenäisen suunnitelman mukaan. Istutettavaa tontinosaa ei saa aidata katua tai naapuritonttia vastaan. Istutettavat tontinosat on hoidettava rakennuslautakunnan määräysten mukaan. Asuinrakennukset on suojattava liikennemelulta siten, että Laivanrakentajantien reunasta vähemmän kuin 60 m etäisyydellä olevien etelän-, idän- ja lännen-puoleisten asuinhuoneiden ikkunoiden, ulkoseinien ja muiden rakenteiden ääneneristys on vähintään 30 db (A). RAKENNUSJÄRJESTYS Uudenkaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 15.02.2002. Rakennusjärjestyksessä ei ole erityisiä aluetta koskevia määräyksiä. Rakennusjärjestyksen muutos on vireillä. Suunnittelutarvealueet määräytyvät MRL 16 1 momentin mukaan eikä kaupunki ole osoittanut erillisiä suunnittelutarvealueita. TONTTIJAKO JA KIINTEISTÖREKISTERI Alueen tonttijako on tehty ja hyväksytty sekä kiinteistöt merkitty rekisteriin seuraavasti: 8
Kiinteistö tonttijako hyväksytty merkitty rekisteriin 08-18-8 23.09.1974 20.11.1974 08-18-9 23.09.1974 20.11.1974 08-18-10 23.09.1974 20.11.1974 08-18-11 23.09.1974 07.10.1974 08-18.12 23.09.1974 20.10.1974 Muu alue (tontit 2-4) kuuluu kiinteistöön 895-464-1-10. RAKENNUSKIELLOT Alueella ei ole rakennus- tai toimenpidekieltoja. POHJAKARTTA Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 vaatimukset. Uudenkaupungin kaupunki on tarkistanut vektorimuotoisen pohjakartan kaavoitusta varten. 4. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN TARVE Asemaakaavan muutoksen laatiminen tuli ajankohtaiseksi kun yksityinen hoitokoti varasi tontin alueelta. Kerrostaloalueen toteutuminen nykyisen asemakaavan mukaisesti on jäänyt kesken, koska tonttien rakennettavuus on ollut huono. Kaavamuutoksella pyritään saamaan aluetta houkuttelevammaksi. Kaupunki omistaa kaavoitettavan maa-alueen. Alue sijoittuu sekä kaupunkirakenteen että tieverkon ja kunnallistekniikan osalta olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Alueella on jo ennestään kerrostaloasutusta. 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Kaupunginhallitus päätti kaavoituksen käynnistämisestä 18.01.2016 ja 7.11.2016 osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta. Kaavan vireilletulo sekä OAS (MRL 62, 63 ) kuulutettiin sanomalehdissä ja asetettiin nähtäville 21.11. 20.12.2016 väliseksi ajaksi. Kaupunkisuunnittelu laati ensimmäisen kaavaluonnoksen XXXXXXXX, jota käsiteltiin kaupunginhallituksessa XXXXXXXX ja asetettiin nähtäville (MRA 30 ) XXXXXXXXXXX väliseksi ajaksi. Kaavan muutosluonnoksella kuultiin osallisia. Kaavan ehdotusvaiheessa (MRA 27 ) laadittiin tonttijaon muutos, joka asetettiin yhtä aikaa nähtäville kaavaehdotuksen kanssa XXXXXXXXX väliseksi ajaksi. 9
4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ OSALLISET Osallisia ovat kaava-alueen ja kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja asukkaat Uudenkaupungin kaupungin eri toimialat ja asiantuntijaviranomaiset Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pelastuslaitos Kunnan jäsenet, jotka katsovat olevansa osallisia. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT MRL 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui 27.09.2016 ja se on ollut nähtävillä MRL 62 vireilletulon kanssa 21.11. 20.12.2016 kaupungin ilmoitustaululla, kaupunkisuunnittelussa ja yhteispalvelupiste Passarin ilmoitustaululla. Nähtävilläolosta on tiedotettu alueen sanomalehdissä. Luonnos asemakaavan muutokseksi asetettiin nähtäville XXXXXXX väliseksi ajaksi ja samalla kuultiin osallisia. Kaavaluonnoksesta jätettiin () huomautusta. Kaupunginhallitus asetti kaavan muutosehdotuksen nähtäville 30 vuorokaudeksi MRL 27 :n mukaisesti XXXXXXXXXX hallinto- ja kehittämiskeskuksen, kaupunkisuunnitteluun sekä yhteispalvelupiste Passarin ilmoitustaululle. Kaupunginhallitus käsitteli kaavamuutoksen ja tonttijaon muutoksen XXXXXX ja esitti kaupunginvaltuustolle asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen XXXXX XXX 4.4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa hoivakodin rakentaminen alueelle. Muutoksella myös vähennetään alueen kerrostalojen määrää ja järjestellään kulkuyhteydet uudelleen. Osa nykyisestä kerrostalokorttelista jätetään lähivirkistysalueeksi. Tavoitteena on saada alue rakentumaan lähivuosien aikana. 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE JA MITOITUS Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 3,13 ha, josta korttelialuetta 2,19 ha, liikennealuetta 0,19 ha, lähivirkistysaluetta 0,95 ha. Koko kaava-alueella on rakennusoikeutta yhteensä 9760 k-m 2. Mitoitustiedot ovat asemakaavan seurantalomakkeilla. Liite 6 10
5.2 ALUEVARAUKSET KORTTELIALUEET AK-15 ASUINTOKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. Asuinkerrostalojen korttelialue. Autopaikkoja on varattava 1 ap/asunto. Asuinrakennukset on suojattava liikennemelulta siten, että Laivanrakentajantien reunasta vähemmän kuin 60 m etäisyydellä olevien etelän-, idän- ja lännen-puoleisten asuinhuoneiden ikkunoiden, ulkoseinien ja muiden rakenteiden ääneneristys on vähintään 30 db (A). Tontilla 15 alimman viemäröitävän lattiatason korkeusaseman tulee olla vähintään +22.5 (N2000). Pysäköintipaikalle saa rakentaa autokatoksia. P PALVELURAKENNUSTEN KORTTELIALUE. Palvelurakennusten korttelialue. Alueelle voidaan sijoittaa palvelukoti. Autopaikkoja varattava 1ap/50k-m2. 5.3 Kaavamerkinnät ja määräykset Alueen kaavamerkinnät ja määräykset muuttuivat noudattamaan uusia kaavamerkintöjä. Liite 5 6. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS 6.1 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Alue toteutuu tarpeen mukaan kaavan vahvistumisen ja lainvoimaisuuden jälkeen. Uusikaupunki 11.tammikuuta 2017 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Välskärintie 2C 23500 Uusikaupunki 11
Uudenkaupungin kaupunki Hallinto- ja kehittämiskeskus Kaupunkisuunnittelu 3.11.2016 Ak 0838 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ASEMAKAAVAN MUUTOS VIII kaupunginosan kortteli 18 tontit 3-4 7-12. 1. KAAVOITUKSEN KOHDE Kaavoituksen kohde sijaitsee Ketunkallion alueella Levysepänkadun ja Laivanrakentajantien välisellä alueella, osoitteessa Levysepänkatu 12. Uudenkaupungin kaupunki ja Attendo Oy / perustettava yhtiön lukuun, ovat tehneet vuokrasopimuksen määräaloille kiinteistöistä 895-8-18-10,0895-18-12 ja 895-8-18-11 kaupunginvaltuuston 25.4.1977 vahvistamilla luovutusehdoilla. Attendo Oy / Kiinteistö Oy Artun Hoiva-asunnoilla on hoivakoti Ketunkallion alueella osoitteessa Puusepänkatu 1. Yhtiö oli kiinnostunut laajentamaan toimintaansa Uudessakaupungissa. Alueella on voimassa 30.7.1982 (AK) vahvistettu asemakaava. Kortteli 18 on asuinkerrostalojen korttelialue. Alueelle saadaan sijoittaa III-VI kerroksisia asuinrakennuksia. Autopaikkoja on osoitettava 1 / asunto. 2. KAAVAMUUTOS Alueen asemakaava ei ole toteutunut kokonaisuudessaan. Tonteista ei ole muodostunut houkuttelevia, koska kaavassa ei ole otettu huomioon maasto-olosuhteita. Asemakaavan ajantasaistamiseksi on käynnistetty asemakaavan muutos, jolla mahdollistetaan hoitokodin rakentaminen kortteliin 18. Asemakaavalla on myös tarkoitus muuttaa kerrostalotonttien sijainteja ja vähentää alueen rakennuspaikkojen määrää. Tonteille kulku järjestetään Levysepänkadulta osoitettavan uuden katuyhteyden kautta. Osa nykyisestä rakennuskorttelista muutetaan lähivirkistysalueeksi. Kaavamuutoksen valmistelu on aloitettu kaupunginhallituksen kaavoituspäätöksen jälkeen. Kaavoitettavasta alueesta muodostuu asuinkerrostalojen (AK) ja palvelurakennusten (P) korttelialuetta sekä lähivirkistys- (VL- ) ja katualueita. Alueen kokonaispinta-ala on 3,3 ha. 1
Uudenkaupungin kaupunki Hallinto- ja kehittämiskeskus Kaupunkisuunnittelu 3.11.2016 3. VAIKUTUKSET, VAIKUTUSALUE JA OSALLISET Kaavamuutoksen myötä alueelle tullaan mahdollistamaan kolmen uuden kerrostalon sekä palvelutalorakennuksen rakentaminen. Asuinkerrostalot sijoittuvat tonteille siten, että kerroskorkeudet voivat vaihdella. Kaksi asuinkerrostaloista sijoitetaan uudelle tontille 13 ja yksi tontille 14. Palvelutalo sijoittuu tulevalle tontille 15. Kaavamuutosalue sijaitsee hieman kauempana ydinkeskustan suojeltavista kortteleista. Muutos ei vaikuta merkittävästi kaupunkikuvaan. Kortteliin 8-18 on jo rakentunut kolme (3) kerrostaloa. Laadittavana oleva kaavamuutos ei vaikuta merkittävästi ympäristön muuhun käyttöön. Osallisia ovat muun muassa naapurikiinteistöjen omistajat / haltijat, alueen asukkaat sekä kuntalaiset. 4. TIEDOTTAMINEN Kaavoituksen liittyvät ilmoitukset tullaan julkaisemaan Uudenkaupungin Sanomissa ja Vakka- Suomen Sanomissa, Uudenkaupungin kaupungin ilmoitustaululla osoitteessa Välskärintie 2 C sekä yhteispalvelupiste Passarin ilmoitustaululla osoitteessa Rauhankatu 4. Mahdollisista kuulemistilaisuuksista tullaan ilmoittamaan samoin. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavoituskatsaus sekä kaavaehdotus ovat nähtävissä kaupunkisuunnitteluosastolla, yhteispalvelupiste Passarissa sekä kaupungin nettisivuilla. 5. KAAVOITUKSEN KULKU Kaavoituksen valmistelu Kaavan valmistelu vaiheessa osallisilla on mahdollisuus kirjallisesti tai suullisesti arvioida kaavan vaikutuksia sekä esittää mielipiteensä siitä. Osalliset voivat ennen kaavaehdotuksen nähtävillepanoa esittää ELY-keskukselle neuvottelua siitä, onko tehty osallistumis- ja arviointisuunnitelma riittävä. Jos keskus pitää suunnitelmaa puutteellisena, on sen järjestettävä asiasta neuvottelu kunnan kanssa. Kaavaehdotuksen valmistelu Kaupunkisuunnittelu valmistelee kaavaehdotuksen, joka on julkisesti nähtävillä 30 vrk:tta. Nähtäville asettamisesta tiedotetaan erikseen. Kunnan jäsenet tai osalliset voivat tehdä kaupunginhallitukselle ehdotuksesta kirjallisen muistutuksen sen nähtävilläoloaikana. Kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kaavapäätöksestä voi valittaa Turun hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. ELY-keskus voi tehdä kunnan kaavapäätöksestä oikaisukehotuksen tai valittaa hallinto-oikeuteen ja KHO:een. Kaavan hyväksyminen ja voimaantulo Kaava tulee voimaan, kun kaavan hyväksymispäätös on saanut lainvoiman ja siitä on asianmukaisesti ilmoitettu. 2
Uudenkaupungin kaupunki Hallinto- ja kehittämiskeskus Kaupunkisuunnittelu 3.11.2016 6. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUSTANNUSTEN PERIMINEN MRL:n 59 :n mukaan, jos kaava tai kaavamuutos on pääasiassa yksityisen edun vaatima ja laadittu maanomistajan tai haltijan aloitteesta, kunnalla on oikeus periä tältä kaavan laatimisesta ja käsittelystä aiheutuneet kustannukset. Kustannukset määritellään ympäristö-lautakunnan päättämän taksan mukaan. Kyseessä on nyt kumppanuuskaavoitus ja alueen kaavoitus ym. kuluista sovitaan erikseen. Lisätietoja kaavan valmistelusta antaa: Kiinteistöinsinööri Leena Viljanen Välskärintie 2 C, 23500 Uusikaupunki puh: 0505915688 sähköposti: leena.viljanen@uusikaupunki.fi Suunnittelija, Ukipolis Oy Annakaarina Lamminpää Välskärintie 2 c, 23500 Uusikaupunki puh: 040 8328032 sähköposti: annakaarina.lamminpaa@uusikaupunki.fi Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täsmennetään ja täydennetään suunnittelun kuluessa tarpeen mukaan. Palautetta suunnitelmasta voi antaa kaupunkisuunnitteluosastolle joko suullisesti, kirjallisesti tai sähköpostilla. 3
0 100 m POISTOKARTTA 1:2000 ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: VIII kaupunginosan korttelia 18 (AK-3) tontteja 2-4, 8-12 Kaupunkisuunnittelu, Uusikaupunki 27.09.2016
POISTOKARTTA ASEMAKAAVAN MUUTOS: VIII kaupunginosan korttelia 18 (AK-3) tontteja 2-4, 8-12 ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: VIII kaupunginosan kortteli 18 (AK-, AK-, AK-, P) tontit 13-16 sekä katu- ja lähivirkistysalueet (VL) AK-3 ASUNTOKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. Autopaikkoja osoitettava 1/asunto. Pysäköimispaikalle saa rakentaa kevyitä autokatoksia yhtenäisen suunnitelman mukaan. Istutettavaa tontinosaa ei saa aidata katua tai naapuritonttia vastaan. Istutettavat tontinosat on hoidettava rakennuslautakunnan määräysten mukaan. Asuinrakennukset on suojattava liikennemelulta siten, että Laivanrakentajantien reunasta vähemmän kuin 60 m etäisyydellä olevien etelän-, idän- ja lännenpuoleisten asuinhuoneiden ikkunoiden, ulkoseinien ja muiden rakenteiden ääneneristys on vähintään 30 db (A). 2. Muut määräykset 3 m kaava-alueen ulkopuolella oleva viiva, jota muutos koskee. Kaupunginosan raja. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. X VIII Risti merkinnän päällä osoittaa merkinnän poistamista. Kaupunginosan numero.
18 Korttelin numero. 10 Tontin numero. III ½ III Roomalainen numero osoittaa rakennusten rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Roomalaisen luvun edessä oleva murtoluvun osoittama osa rakennuksen pohjapinta-alasta saadaan kaavassa määrätyn kertrosluvun estämättä rakennusasetuksen 80 :n 1 momentissa säädetyissä rajoissa käyttää korttelimääräyksen edellyttämiksi tiloiksi, jotka sijoitetaan kaavassa tarkoitettujen kerrosten alapuolelle. Asuintilojen pääikkunoita ei saa sijoittaa julkisivuun, joka on 6 m lähempänä kadunpuoleista tontinrajaa tai tontin autopysäköintiin tarkoitettua aluetta. 2310 m² Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Istutettava tontin tai rakennuspaikan osa. Rakennusala. i -1 p Korttelialueen osa, jolle ei saa sijoittaa autopaikkoja ja jota ei saa aidata naapuritonttia vastaan. Pysäköimispaikka. Tämän alueen asemakaava on vahvistunut 30.07.1982 Uusikaupunki 27 / 09 2016 kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén
UUDENKAUPUNGIN KETUNKALLION LUONTOKARTOITUS VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2016
Johdanto Suunnittelualueella tehtiin kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin painottuva kartoitus (ks. suunnittelualueen rajaus kartalla 1). Kartoituksesta ja sen raportoinnista vastasivat professori Sakari Hinneri ja ympäristöinsinööri Pekka Alho. Raportin kuvat Sakari Hinneri, paitsi kuva 1 Pekka Alho. Kansikuvassa Ketunkalliolle nousee polku-ura Levysepänkadun varrelta, läheltä kaava-alueen luoteiskulmaa. Kulutuksen vuoksi silokallio on paljaana, mutta heti kulku-uran vierustoilla on yhtenäistä kalliotierasammalen mattokasvustoa. Kallion halkeamiin hakeutuneet männyt ovat vain 3-5 -metrisiä. SH. Alueen yleiskuvaus Ketunkallio sijaitsee Uudenkaupungin keskustan välittömässä tuntumassa, sen pohjoispuolella. Aluetta rajaavat nykyisin vilkasliikenteiset tiet, eteläosaltaan mm. Laivanrakentajantien pääväylä. Korttelin Puusepänkatuun rajautuva länsiosa on rakennettu (kerrostaloja), mutta länsiosa on laajalti rakentamaton. Ketunkallion on maastotyypiltään kalliomäki joka yltää 26 m korkeuteen merenpinnasta, erottuen vain länsi- ja eteläpuoleltaan merkittävänä kohoumana maisemassa (relatiivinen korkeus 12 13 m). Kuitenkin mainituilta ilmansuunnilta, esimerkiksi Mältintietä tultaessa mäen juuren ja rinteiden vankka puusto peittää paitsi kohouman myös sen sinällään jyrkät rinteet.. Kartta 1: suunnittelualueen rajaus
Ketunkallio ympäristöineen oli vielä 1960-luvun alussa varsin luonnontilaista; ainoa tie, syyssateilla ja talvikaudella tuskin autolla ajettavissa, päättyi mäen länsi- ja lounaispuolen pientaloihin (Onnela, Töyrylä). Kuitenkin Ketunkallion laelta on louhittu kiveä 1900-luvun alussa, mistä paikkakunnalla ei kuitenkaan enää ole elävää muistitietoa. Mainitun tien päässä, nykyisen Mältintien varrella, on vuoren alarinteellä karikkeen peittämää rääpekivikkoa. Louhoskuopat ovat heti mäen lakitasanteen länsiosassa, mistä louhittu kivi on vieritetty alas. Huonosti lohjenneista kivistä on rakennettu kiviaitaa nykyisen Levysepänkadun pohjoispuolella olevan niityn laitamalle. Kalliomäki on graniittia, mutta läntisiltä rinteiltään osin myös ravinteikasta gneissiäkin, mistä osoituksena ovat 1890-luvulta tunnetut pikkusaniaisten liuska- ja tummaraunioisen kallionrakoesiintymät (H. Söderman, tuleva U:gin pormestari!). Mäen kivisellä länsirinteellä on lehtomaista ja kohdittain haapavaltaista metsää, joka yläosiltaan yltää kaava-alueen tuntumaan ja vähentää siellä tuulisuutta. Kasvillisuus ja luontotyypit Hyväkasvuinen metsämaa Kaava-alueella ja sen lähiympäristössä kuten Ketunkallion pientaloalueella hyväkasvuisia metsäpuita on luontaisesti korkeintaan korkeustasolle 20 m mpy. Kaava-alueella on järeähköjä (25 30 cm) mäntyjä ollut nykyisten kerrostalojen tuntumassa aina tasolle 22 m mpy kulttuurivaikutteisena metsänä. Alipuustona on lähinnä pihlajia ja pensastona katajia. Varvikko on korvautunut heinillä (metsälauha, pihanurmikka, nurmirölli, hietakastikka) ja ruohoilla (sarjakeltano, oravanmarja ja kohdittain valtalajina sananjalka). Aivan kaava-alueen kaakkoiskulman ulkopuolella kasvaa kielojen kera muutamia papelorikkoja, jotka ovatkin kaupungin tunnuskasvin ylimmät kasvupaikat (17 m merenpinnan yläpuolella). Levysepänkadun reunamalla, kalliotörmän juurella on koko pituudelta 10 12 metriä korkea haavikkoreunus, joka on maisemallisesti astetta merkittävämpi. Aluskasvillisuus on hietakastikkavaltaista paitsi joitakin reheviä mustikkakasvustoja, joita on reunusmetsän leveimmissä kohdissa. Kalliolaen kasvillisuus Ketunkallion lakiosien (20 26 m) kasvillisuutta on mahdotonta tyypitellä, sillä sen rakenne on mosaiikkimaisen pienipiirteistä. Ketunkallio on lisäksi rinteitä lukuun ottamatta harvinaisen vähälajinen. Vieri vieressä on lähes paljasta kalliopintaa ja soistuneita painanteita, joista jälkimmäiset koostuvat joko pursu- tai juolukkamättäistä sekä niiden välisistä tupasvillaa kasvavista nevajuoteista. Louhoskuoppien soistumissa on muutamia virpapajuja ja varpumaisia kapealehtipajuja. Vaikka suolaikkuja on kymmeniä, niiden lajisto hyvin niukkaa vähäisen turvemuodostuksen vuoksi. Kalliopinnoilla on valtalajina joko sammalia kuten kallio- tai kivitierasammal, kaltevilla kohdilla myös kivikynsisammal tai jäkälistä harmaa- tai valkoporonjäkälä. Sen sijaan palleroporonjäkälä puuttuu ja hirvenjäkäliä on vain varpujen suojassa. Vasta kaava-alueen ulkopuolisten rinteiden seinämillä ja isojen lohkareiden kyljissä on karvelajeja sekä napajakäliä ja kuhmujäkäliä. Varpuja on kallioilla vähän: kanervaa vain halkeamissa ja etelänvariksenmarjaa
puiden alla tai kausikosteissa pikku painanteissa. Ruohovartisista lajeista yleisiä ovat vain metsälauha, ahosuolaheinä ja sarjakeltano sekä harvalukuisilla somerikkopeitteillä kasvava hietakastikka. Niukkuus johtuu vähäisestä irtaimesta maasta ja hitaasti rapautuvasta graniitista. Parhaan kokonaiskuvan kaava-alueesta saanee seuraavista valokuvista: Kuva 1. Laella kallio on osin laakeata ja paikoin loivasti painanteista, jolloin irtainta maata kertyy jonkin verran myös kalliopinnoille. Leveäjuuristoiset männyt ovat paikon 7-8 - metrisiä. Myös kanervakasvustoja esiintyy. Taustalla näkyy Puusepäntien varren kerrostaloja. Kuva 2. Kalliokumpare (26 m mpy) lakitasanteella: kallio- ja kivitierasammalen sekä kaltevilla kohdilla kivikynsisammalen kasvustoja sekä harmaa- ja valkoporonjäkälän kasvustoja. Okaporonjäkälä ja hirvenjäkälät ovat niukkalukuisia, palleroporonjäkälä puuttuu tyystin. Ainoat putkilokasvit ovat metsälauha ja kanerva. Mänty on kasvamassa lyhyt- ja paksurunkoiseksi sekä pitkäoksaiseksi kuten sisäsaaristoluodoilla.
Kuva 3. Alueen lounaisosassa sekä koilliskulmassa tavataan painanteissa sekä entisissä louhintapaikoissa mäntyrämettä, joissa on pursu- ja juolukkamättäitä sekä niiden välitiloissa tupasvillanevaa. Laitamilla kasvaa joitakin virpa- ja kapealehtipajuja. Kuva 4. Kaava-alueen etelälaidalla, missä on paikoin helposti rapautuvaa gneissiä, kasvaa muutamia kauniita katajia, jotka hieman pallomaisia muotoja pylväskatajasta. Kuva 5. Etelälaidan alueelta on 1900-luvun alussa louhittu kiveä.
Kuva 6. Nuotiopaikka alueen länsireunalla pienen kallioseinämän alla; muutoin ihmisen jälkiä ei juuri polku-uria lukuun ottamatta näkynyt. Linnusto ja muu lajisto 8.7. tehdyn maastokäynnin perustella ainoaksi pesimälajiksi saatiin varmistettua punarinta. Tiaisten ja viherpeippojen poikueet olivat tosin jo tuohon aikaan hajautuneet maastoon ja saattavat pesiä alueella muutaman parin voimin. Varmuudella voidaan kuitenkin todeta alueen olevan liian karu ja toisaalta liian pienialainen ja urbaani useimmille muille lintulajeille, arvokkaammasta lajistosta puhumattakaan. Liito-oravalla tai lepakoille sopivaa habitaattia tai kolopuustoa ei kerrostalojen mahdollisia lepakoille sopivia koloja lukuun ottamatta todettu. Ruokailuympäristönäkin alue on kuitenkin lepakoille epäsuotuisa. Johtopäätökset Alueelta ei tavattu suojeltuja luontotyyppejä tai erityisen arvokasta kasvillisuutta. Maastotyyppi on pääpiirtein karua kalliomännikköä polkuineen, vain alarinteillä teiden laitamilla maasto on astetta monimuotoisempaa. Kalliolaet lienevät aikanaan olleet huomattavasti avoimemmat, mutta sittemmin umpeenkasvun myötä menettäneet arvoaan, kuten kaikkialla Varsinais-Suomessa. Linnusto ja todennäköisesti muukin eliölajisto on ihmisen vahvan läsnäolon ja melko karun maastotyypin vuoksi vähäistä.
Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 895 Uusikaupunki Täyttämispvm 11.01.2017 Kaavan nimi Ketunkallion 8. kaupunginosan korttelin 18 tontit 3-4, 7-12 asemakaavamuutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Ak1905 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 3,3260 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 3,3260 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 3,3260 100,0 9760 0,29 0,0000-6050 A yhteensä 1,4789 44,5 8260 0,56-1,8471-7550 P yhteensä 0,7087 21,3 1500 0,21 0,7087 1500 Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,9512 28,6 0,9512 R yhteensä L yhteensä 0,1872 5,6 0,1872 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä
Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 3,3260 100,0 9760 0,29 0,0000-6050 A yhteensä 1,4789 44,5 8260 0,56-1,8471-7550 AK 1,4789 100,0 8260 0,56-1,8471-7550 P yhteensä 0,7087 21,3 1500 0,21 0,7087 1500 P 0,7087 100,0 1500 0,21 0,7087 1500 Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,9512 28,6 0,9512 VL 0,9512 100,0 0,9512 R yhteensä L yhteensä 0,1872 5,6 0,1872 Kadut 0,1872 100,0 0,1872 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä