Valtion rooli digitaalisten oppimisympäristöjen edellytysten luomisessa Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.2014 Ylijohtaja Petri Pohjonen Opetushallitus
Historiaa Hallituksilla vuodesta 1995 lähtien eri tavoin painotettuja ja toteutettuja tietoyhteiskuntaohjelmia, viimeisimpänä Arjen tietoyhteiskuntaohjelma (vuoteen 2011 saakka). SADe-ohjelma (jatkettu 2015 asti) Vuoden 2010 loppupuolella lähes samanaikaisesti useita kansallisia koulutuksen tietoyhteiskuntakehitykseen liittyviä asiakirjoja: OKM:n Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen 2020, jossa 46 toimenpide-esitystä, mm. SADe-ohjelman osaksi Oppimateriaalipalvelun rakentaminen ja jakelu hanke (!) Valtioneuvoston selonteko Tuottava ja uudistuva Suomi Digitaalinen agenda vuosille 2011 2020. Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma (Arjen tietoyhteiskuntaohjelma) -> kts. seuraava dia
Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma 2011 Pääministeri Kataisen hallituksen ohjelma
Muutoinkin on mietitty ICT 2015 työryhmän raportti (2013) OKM:n älystrategia (2013) Suomen ja Viron yhteistyöasiakirja sähköisten palveluiden kehittämisessä (2013) EUROOPPA 2020. Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia Eurooppa 2020 strategia, Suomen kansallinen ohjelma, kevät 2012 Hallitusohjelman strateginen toimeenpanosuunnitelma kärkihankkeet ja vastuut. Valtioneuvoston periaatepäätös. Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Lukiokoulutuksen kehittämisen toimenpide-ehdotuksia valmistelevan työryhmän muistio Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen strategiat Palvelut ja tiedot käytössä. Ehdotus julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategiaksi Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä Eri tasojen laajakaistastrategiat Ylioppilastutkintolautakunnan hallinnoima ylioppilastutkinnon sähköistämisprojekti (Digabi)
Digitaalinen kumppanuus Opetushallitus perusti keväällä 2013 Digitaalisen oppimisen neuvottelukunnan, Tavoitteena on, että eri toimijat yhdessä etsivät uusia keinoja sekä uusia yhteistyömuotoja digitaalisen infrastruktuurin vahvistamiseksi sekä oppimisympäristöjen käytön edistämiseksi opetuksessa ja oppimisessa sekä strategisella että toiminnallisella tasolla. Digitaalisen oppimisen neuvottelukunnan tehtävänä on TVT-kehittämistyön seuraaminen ja tukeminen sekä kansallisten suositusten ja ohjeistuksen valmistelu. Jälkimmäinen rooli jäänyt toistaiseksi vähemmälle. TVT:n opetuskäytön vahvistaminen opettajien perus- ja täydennyskoulutuksessa Koulujen ja oppilaitosten tukeminen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön vahvistamiseksi uusien opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden edellyttämällä tavalla. Neuvottelukunta asetti syksyllä 2013 Koulutuspilvijaoston.
Koulutuspilvijaosto 2013-14 Lähtötilanne: Paikalliset ratkaisut, joiden rinnalla joitakin kansallisia palveluita Digitaalisia sisältöjä ja sisältöpalveluita eri toimijoilta, kaupalliset, eikaupalliset, Opetushallitus EUN-toimintaa, itec, etwinning etc. Oppijan verkkopalvelut -hankekokonaisuus Jaosto teetti työnsä tueksi seuraavat selvitykset: Verkkoaivoriihet (Fountain Park Oy) Digitaalinen oppiminen ja pedagogiikka (TY RUSE-keskus) Teknologinen esiselvitys (Fountain Park Oy sekä Codento Oy). Digital learning and education (Kristiina Kumpulainen ja Anna Mikkola, HY) European Schoolnetin selvitys (tulossa loppuvuodesta 2014)
Koulutuspilvijaoston loppuraportti 15.4.2014 Käyttöliittymä -hahmotelmat Digitaalisen kasvatuskumppanuuden täsmentäminen Nimiehdotuksia pilvelle Rahoitusmalleja Kehittämisaihiot (suunniteltu pilotointi): Digitaaliset sisällöt opetussuunnitelman ja oppimisen tukena Oppilaan sekä opettajan ja rehtorin sähköinen työpöytä Opetushallinnon sähköinen työpöytä Kannustus-vuorovaikutusympäristö Mobiilikoulu Opetussuunnitelmaosaamisen kehittäminen Analytiikan hyödyntäminen oppimisen tukena Analytiikan hyödyntäminen opetushallinnossa Analytiikan hyödyntäminen sisällöntuotannossa Käyttäjä-, vuosiluokka- ja ryhmätietojen tiedonsiirrot Oma digitaalinen portfolio
KOULUTUSPILVI -> PILVIVÄYLÄ OKM:n Koulutuksen Pilviväylä-hanke käynnistyi marraskuussa 2013 -> OKM:n ja OPH:n Koulutuspilvijaoston sihteeristön välille muodostettiin koordinaatioryhmä. Koulutuspilvijaoston työ tukenut Pilviväylä-hanketta OPH:n kehittämisrahoituksella tuetaan erilaisia pilvitoimintoja edistäviä hankkeita (myöntökriteereinä mm. edellä mainittujen Koulutuspilvijaoston määrittelemien kehittämisaihioiden kaltaisten toimintojen edistäminen). OKM jakoi elokuussa 2014 lähes kolme miljoonaa euroa valtionavustusta perusopetuksen opettajien pedagogisten ICT-taitojen kehittämiseen, yhteensä 233 opetuksen järjestäjälle. Pilviväylän pilotin julkistus lokakuussa ja pilotointi loka-joulukuussa 2014 -> Opetushallitus odottaa asian etenemistä ja OKM:n tulevia linjauksia mm. valtion/konsortion roolista Pilviväylän ylläpidossa ja kehittämisessä. OPH:n kehittämiskouluverkosto Pilviväylän edistämisen tukena
TVT-osaaminen perusopetuksen ops-perusteissa 2016 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen on osa oppimisympäristöjen ja työtapojen kuvausta tärkeä osa monilukutaitoa on keskeisessä asemassa etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen kuvauksessa on osa kaikkien oppiaineiden kuvauksia voi olla valinnaisena aineena Ihmisenä ja kansalaisena kasvaminen Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen on yksi laaja-alaisen osaamisen alue (kuva)
TVT-osaaminen laaja-alaisen osaamisen alueena Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen on tärkeä kansalaistaito sekä itsessään että osana monilukutaitoa TVT on sekä oppimisen kohde että väline Kaikilla oppilailla tulee olla hyvät mahdollisuudet TVT-osaamisensa kehittämiseen TVT:tä hyödynnetään suunnitelmallisesti perusopetuksen kaikilla vuosiluokilla, eri oppiaineissa ja monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä muussa koulutyössä
Tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen neljä pääaluetta 1. Käytännön taidot ja oma tuottaminen 2. Vastuullinen, turvallinen ja ergonominen käyttö 3. Tiedonhallinta sekä tutkiva ja luova työskentely 4. Vuorovaikutus ja verkostoituminen
Perustetyön toteuttaminen tukea paikalliseen työhön OPH tuottaa perusteasiakirjat sähköisessä ja rakenteistetussa muodossa - eperusteet osana Oppijan verkkopalvelua Teksti jaetaan kahteen osaan normiosaan josta pääsee tukiaineistoon josta linkit lainsäädäntöön tukiosaan jossa voidaan avata normitekstiä, antaa esimerkkejä toteutuksesta josta linkit syventävään aineistoon Edu.fi -sivuille sekä relevantteihin muihin sivustoihin
Oppimisympäristöjen kehittäminen ja TVT:n opetuskäyttö sekä laite- ja tietoverkkohankinnat - valtionavustukset hankkeille
Oppimisympäristöjen kehittäminen - Hanketoiminnan yleistavoitteita Kehittää ja ottaa käyttöön opetukseen ja oppimiseen liittyviä pedagogisia toimintamalleja ja työtapoja sekä teknologisia ratkaisuja, jotka yhdessä tukevat entistä paremmin sekä kouluissa ja oppilaitoksissa että niiden ulkopuolella tapahtuvaa oppimista. Lisätä TVT:n ja muun teknologian monipuolista, innovatiivista opetuskäyttöä ja sen myötä parantaa oppimistuloksia sekä opettajien ja opiskelijoiden tietoyhteiskuntavalmiuksia. Edistää valtakunnallisen ja koulutuksen järjestäjien oman tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategista kehittämistä ja toimeenpanoa.
Oppimisympäristöjen kehittäminen Hakemusten määrä ja hyväksytyt (kpl) v. 2007-2013, yleissivistävä koulutus 400 371 367 350 300 303 Hakemukset (kpl) Hyväksytty (kpl) 250 200 150 154 134 162 194 144 200 100 79 58 68 50 45 43 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Oppimisympäristöjen kehittäminen Haettu ja myönnetty avustus (M ) v. 2007-2013, yleissivistävä koulutus 25 Haettu (M ) 20 19,3 20,1 19,3 Myönnetty (M ) 16,8 15 14,5 10,9 11,2 10 5 3,4 3,9 3,9 4,4 5,6 2,5 2,7 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Hanketoiminnan tuloksia Tähän mennessä mm. seuraavien teema-alueiden hankkeissa on syntynyt hyviä pedagogisia toimintamalleja, työtapoja ja teknologisia ratkaisuja: koulun ja kulttuurielämän yhteistoiminta (kulttuuripolut ja muut kulttuuriopetuksen palvelut) etäopetus, mm. asiantuntijaverkosto, erityistilanteet (lapsen sairastuminen jne.), oppituntitallenteet koulun ja työ- ja elinkeinoelämän yhteistyö, yrittäjyyskasvatus luonto ja ympäristö, kestävä kehitys (luontopolut yms.) koulutilojen ja koulupihan kehittäminen paikkatiedon hyödyntäminen opetuksessa opettajien ja oppilaiden keskinäinen vertaistuki opiskelijan arviointi, koekäytännöt
Hanketoiminnan tuloksia tiedonhallintataidot (kirjastot ja koulukirjastot) oppiainerajat rikkova eheyttävä opetus, ilmiöpohjaisuus oppimispelit ja virtuaalimaailmat opetuksen tukena mediakasvatus ja mediataidot maahanmuuttajat ja suomi toisena kielenä tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen taito- ja taideaineiden opetuksessa oppiainekohtaiset innovaatiot: erityisesti matematiikka, kielet, liikunta Hankkeissa on syntynyt merkittäviä valtakunnallisia opetuksen verkkopalveluita, esim. PaikkaOppi, Opeka, Liikkeelle, Oppimaisema.
TVT:n opetuskäyttö sekä laite- ja tietoverkkohankinnat - yleistavoitteita Tukea koulutuksen järjestäjiä TVT:n opetuskäytön edistämisessä sekä siihen liittyvien laitteiden ja lähiverkkojen hankinnassa. Parantaa oppilaiden ja opiskelijoiden tasa-arvoisia mahdollisuuksia hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa opinnoissaan Laite- ja verkkohankintojen tulee perustua todettuihin pedagogisiin tarpeisiin. Tavoitteena on tehostaa pedagogisesti ja teknisesti ajanmukaisten työtapojen, opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen käyttöönottoa. pedagogiikka edellä, ei tekniikka
TVT:n opetuskäyttö sekä laite- ja tietoverkkohankinnat Hakemusten määrä ja hyväksytyt v. 2011-2013 (kpl)
TVT:n opetuskäyttö sekä laite- ja tietoverkkohankinnat Haetun/ myönnetyn avustuksen määrä v. 2011-2013 (M )
Opetushallituksen tuottama vähälevikkinen oppimateriaali Tavoite: turvata vähälevikkisen oppimateriaalin saatavuus niillä alueilla, joilla kaupallinen kustantaminen ei ole kannattavaa Kohderyhmänä pienet ammatilliset alat, maahanmuuttajat, erityisryhmät Talousarviossa OPH:n toimintamenojen kokonaisuudessa: oppimateriaalin kehittämiseen ja tuottamiseen enintään 650 000 euroa ruotsinkielisen ja muun vähälevikkisen oppimateriaalimyynnin liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen enintään 50 000 euroa avustuksina jaettavaksi vähälevikkisen ruotsinkielisen oppimateriaalin tuottamiseen 500 000 euroa avustuksena saamelaiskäräjille saamenkielisen oppimateriaalin tuottamiseen.
Digitaalisen oppimateriaalin tuottaminen ja kehittäminen Kokonaisbudjetti 2014 on 581 000 Tuotannon painopisteet tällä hetkellä: Maahanmuuttajaoppilaiden tukimateriaalit yleissivistävään koulutukseen (hallitusohjelma, KESU) Maahanmuuttajien oman äidinkielen materiaalit (hallitusohjelma, KESU) Oppimateriaalin kehittäminen Tavoitteena edistää opetuksen digitalisoitumista ja digitaalisen oppimateriaalin käyttöä Yhteistyö kaupallisten kustantajien kanssa (Kustannusyhdistys) Eurooppalainen yhteistyö (EUN) oppimateriaalin kehittämisessä LRE-portaali, kansainvälinen digitaalisen oppimateriaalin varanto Linkkiapaja, kansallinen oppimateriaalivaranto Kokeelliset materiaalituotannot, mm. appsit Lukion sähköiset kurssikokeet Kansallisten palveluiden ylläpito ja kehittäminen (mm. Lehtiverstas)
Opetustoimen henkilöstökoulutus ja tietoja viestintäteknologiaan liittyvä osaaminen Jo usean vuoden ajan valtion talousarviossa on osoitettu määrärahoja opetustoimen henkilöstön lisä- ja henkilöstökoulutukseen. Vuonna 2014 tämä määräraha oli yhteensä 20 417 000 euroa. Tästä määrärahasta Opetushallitus jakaa noin 10 miljoonaa valtion erityisavustuksena koulutushankkeille. Eräänä henkilöstökoulutuksen painopistealueena vuonna 2014 haussa oli Digitaalinen ja muu e-osaaminen. Myönteisen rahoituspäätöksen sai 17 henkilöstökoulutushanketta, joissa kaikissa kehitetään opettajien ja koko opetustoimen henkilöstön tieto- ja viestintäteknologiaan liittyvää osaamista ja pedagogisia taitoja. Lisäksi koulutusten toteutuksessa tulee hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa. Lisäksi koulutuksilla on omia painotuksia liittyen koulutusasteeseen, ala- ja oppiainekohtaisiin tarpeisiin sekä muihin ajankohtaisiin koulutustarpeisiin kuten digitaalisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen, 3D-printtaukseen liittyviä taidot tai ylioppilastutkinnon sähköistämiseen liittyvän osaamisen kehittäminen.
Opetushallituksen myöntämä rahoitus vuodelle 2014-2015 (opetustoimen henkilöstökoulutus ja tvt taidot) Rahoitusalue/ Koulutusaste Rahoitettavien hankkeiden määrä Rahoitusosuus Yleissivistävä koulutus 18 1 167 600 Ammatillinen koulutus 6 416 600 Ammatillinen aikuiskoulutus 1 75 000 Vapaa sivistystyö 2 65 910 Johtaminen (OKM:n rahoitus suoraan) 0 0 17 1 725 110
Tieto- ja viestintätekniikka Euroopan kouluissa ja Suomessa Euroopan laajuinen vertaileva tutkimus, ESSIE: (European) Survey of Schools: ICT in Education) Tilaaja: EU:n komissio, toteuttajat: Liegen yliopisto ja European Schoolnet Brysselissä Kohderyhmänä 31 Euroopan maata joista 4 jäi pois vertailusta liian pienen vastausprosentin vuoksi)
Varustelutasoltaan suomalaiset koulut luokitellaan parhaimpien joukkoon Tietoliikenneyhteydet parhaimpien maiden joukossa (kuitenkin Pohjoismaista heikoimmat, paitsi ammatillisissa oppilaitoksissa Norjan jälkeen parhaimmat) Datatykkejä, kosketustauluja ja oppimisalustoja suhteellisesti hyvin, vaikka niiden käyttö on vähäistä Tietokoneiden/työasemien määrässä ollaan kuitenkin oppilaitostyypistä riippuen joko keskiarvon yläpuolella tai alapuolella, paremmin varustetut maat ovat todella paljon paremmin varustettuja kuin Suomi
Opettajat, jotka opiskelleet tvt-asioita omalla ajallaan viimeisen kahden vuoden aikana Alakoulu Yläkoulu Lukio Ammatill.oppil.
Jotain tarttis tehrä Kiitos! petri.pohjonen@oph.fi Kuvan lähde:tukes