Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan viljelypäivät 2012 Riihimäki (28.1) ja Loimaa (30.1.)
Kumina suojakasvissa KOE 1 V 2009 perustettu koe Jokioisiin, jossa kuminaa kylvettiin vehnän suojaan vehnän kylvön yhteydessä sekä kuukautta myöhemmin rikkakasvien torjunnan jälkeen Kylvöaika touko- ja kesäkuu 2009 Siemenmäärä, kevätvehnä (Kruunu) 240 kg/ha (680 kpl/m2), kumina (Sylvia) 23 kg/ha (660 kpl/m2). Lannoitus 100 kg N/ha, Rikkakasvien torjunta Primus (kj 2 ja 4); Sadonkorjuut; vehnät elokuun lopussa 2009, kumina elokuun alussa 2010 ja 2011
Kumina suojakasvissa KOE 2 V 2010 Jokioisiin perustettu koe, jossa suojakasvina ovat härkäpapu, herne, kevätvehnä, rehuohra ja pellava. Suojakasvit kylvettiin tavanomaista kylvösiemenmäärää käyttäen sekä vähemmän (-20% ja -40%) Kylvöaika touko-kesäkuun vaihde 2010 Siemenmäärien perustasot, härkäpapu (Kontu) 240 kg/ha, herne (Hulda) 350 kg/ha, kevätvehnä (Kruunu) 270 kg/ha, rehuohra (Artturi) 140 kg/ha, pellava (Heljä) 60 kg/ha, kumina (Sylvia) 23 kg/ha (660 kpl/m2). Suojakasvit kylvettiin lisäksi 20 ja 40 %:n vähennyksin tavanomaiseen siemenmäärään verrattuna. Suojakasvien lannoitus 20 80 kg N/ha, samaan aikaan ristikkäin kylvetty kumina 20 kg N/ha. Sadonkorjuut: suojakasvien korjuu 2010 tuleentumisen mukaan (elokuu ->), kuminan korjuu elokuun alku 2011
Kumina suojakasvissa KOE 3 V 2011 perustettu koe Jokioisissa, jossa suojakasvina ovat härkäpapu, herne, kevätvehnä, rehuohra ja pellava. Suojakasvit kylvettiin niin, että osa kymmenestä kylvörivistä suljettiin Kylvöaika suojakasvit toukokuu (vk 19); kuminat toukokuu (vk 19) tai kesäkuu (vk 23) riippuen suojakasvin rikkakasvien torjunta-ajankohdasta Siemenmäärät samat kuin 2010 kokeessa (100 ja -40%) Kevätlannoitus; suojakasvit 40 100 kg N/ha, kuminalle ennen kylvöä pklannoitus (15 ja 60 kg/ha), syksyllä kuminalle suojakasvin korjuun jälkeen 30 kg N/ha; Rikkakasvien torjunta; herne (& kumina) ennen ja jälkeen rikkakasvien taimettumista, härkäpapu (&kumina) ennen rikkakasvien taimettumista, viljoista ja pellavasta rikkakasvit torjuttiin ennen kuminan kylvöä, Sadonkorjuu; suojakasvien korjuu v 2011 tuleentumisen mukaan (elokuun alku syyskuu)
KOE 1 Kuva 1. Vuoden 2009 vehnäsadot ja vuosien 2010 & 2011 kuminasadot kokeessa, jossa kumina kylvettiin vehnän suojaan vuonna 2009.
KOE 2 Kuva 2. Suojakasvien vuoden 2010 sadot kokeessa, jossa kumina kylvettiin aluskasviksi samanaikaisesti keväällä 2010. Suojakasvit kylvettiin tavanomaisen siemenmäärän lisäksi harvempaan.
KOE 2 Kuva 3. Vuonna 2011 korjatut kuminasadot eri siementiheyksin kylvetyn suojakasvin seassa kasvaneena vuonna 2010.
KOE 3 Kuva 5. Suojakasvien sadot vuonna 2011.
Kuva Marjo Keskitalo Kuva 7. Kuminakasvustot 2.11. 2011, kun suojakasvina kasvoi herne
Kuva Marjo Keskitalo Kuva 8. Kuminakasvustot 2.11.2011, kun suojakasvina kasvoi härkäpapu
Kuva 9. Kuminakasvustot 2.11.2011, kun suojakasvina kasvoi kevätvehnä. Kuva Marjo Keskitalo
Kuva 10. Kuminakasvustot 2.11.2011, kun suojakasvina kasvoi rehuohra Kuva Marjo Keskitalo
Kuva Marjo Keskitalo Kuva 11. Kuminakasvustot 2.11.2011, kun suojakasvina kasvoi pellava.
Johtopäätökset (1) Lopulliset johtopäätökset tehdään, kun myös uusista kokeista saadaan tulokset Erilaisten kasvien vaatimusten yhteensovittaminen haasteellisempaa kuin erikseen viljeltynä. Rikkakasvien torjuntaan on paneuduttava entistä huolellisemmin, kun on huomioitava kahden satokasvin vaatimukset
Johtopäätökset (2) Vuoden 2011 koetulosten mukaan näyttää siltä, että: Saatetaan joutua tekemään kompromisseja, jolloin on päätettävä kumpi kasvi on pääkasvi. Kumina ei aina kehity tiheässä suojakasvissa riittävästi toisaalta v 2010 täystiheän ohran seassa kumina kehittyi lähes yhtä hyvin kuin harvemmassakin Suojakasvien siemenmäärän alentaminen madalsi suhteellisesti eniten palkokasvien satoa kun taas harvempikin ohra tuottaa lähes yhtä hyvin Suojakasvin siemenmäärä voi madaltaa kylvämällä harvempaa tai sulkemalla kylvövantaita (=rivivälin leventäminen, niin että riviä kohti siementiheys pysyy samana). Paras tapa suojakasvin kannalta oli se, että suljetaan joka toinen vannas.
Johtopäätökset (3) Vuoden 2011 koetulosten mukaan: Paras suojakasvi kuminalle oli ohra, jonka suojassa kumina tuotti 2/3 sadosta ilman suojakasvia. Toiseksi paras suojakasvi oli härkäpapu, jonka seassa kumina tuotti ½ sadosta ilman suojakasvia. Menetelmien sopivuutta yhden tai useamman sadon tuottamiseen jatketaan Jatkossa selvitetään myös, miten kuppanuuskasvit vaikuttavat kasvintuhoojiin sekä ravinteiden sidontaan.