Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 577 Paimio Täyttämispvm 14.02.2017 Kaavan nimi Jokipuiston asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm 01.02.2017 Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 07.09.2015 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,2200 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,2200 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0,2200 100,0 1360 0,62 0,0000 685 A yhteensä 0,2200 100,0 1360 0,62 0,2200 1360 P yhteensä Y yhteensä -0,2200-675 C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 1 600-1 -600
Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0,2200 100,0 1360 0,62 0,0000 685 A yhteensä 0,2200 100,0 1360 0,62 0,2200 1360 AK-1 0,2200 100,0 1360 0,62 0,2200 1360 P yhteensä Y yhteensä -0,2200-675 YY -0,2200-675 C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 1 600-1 -600 Ei-asemakaava 1 600-1 -600
PAIMION KAUPUNKI VISTAN OSAYLEISKAAVA 1:10 000 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy TURKU 27.5.2009 20.8.2009 21.10.2009 TAMPERE 8.3.2012 13.8.2012 15.11.2012 28.11.2012 12.12.2012 13.12.2012 OSAYLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: AK AK/P/res AR AP ASUINKERROSTALOVALTAINEN ALUE. ASUINKERROSTALOVALTAINEN ALUE / PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE. Alue on tarkoitettu reservialueeksi. Aluetta asemakaavoitettaessa tulee huomioida valtakunnallisesti merkittävän maiseman arvot, kuten maisematilan rajautuminen ja näkymät avoimessa peltomaisemassa. Koska alue sijoittuu maisemallisesti herkälle alueelle, on aluetta asemakaavoitettaessa laadittava yksityiskohtaiset rakentamistapaohjeet rakentamisen sopeuttamiseksi maisemaan. RIVITALOVALTAINEN ALUE. ASUINPIENTALOVALTAINEN ALUE. EV S-1 SRS SL SUOJAVIHERALUE. SUOJELUALUEEKSI TARKOITETTU ALUE. Merkinnällä on osoitettu Herrankartanon kulttuuriympäristö ja Katinhäntä, Rekottilan linnavuori sekä Jungfrusundintien säilyneet osat. RAKENNUSSUOJELULAIN NOJALLA SUOJELTU ALUE. Merkinnällä on osoitettu Paimion parantola. Aluetta koskevat suojelumääräykset on annettu aluetta koskevassa rakennussuojelulain mukaisessa suojelupäätöksessä. LUONNONSUOJELUALUE. Luonnonsuojelulain nojalla perustettu tai perustettavaksi tarkoitettu luonnonsuojelualue. Merkinnällä on osoitettu Pappilan vanha metsä ja Tammiston luonnonsuojelualue. SR 1 VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ SUOJELTAVA RAKENNUS. Numero (1-4) viittaa osayleiskaavaselostuksen arvokohteiden luetteloon. Merkinnöillä 1a-1k on osoitettu Paimion parantolan rakennukset: 1a: sairaala ja kappeli, 1b: lämpökeskus, 1c: autotalli, 1d: entinen sairaanhoitajien asuintalo, 1e: alilääkärin asuintalo, 1f: entinen ylilääkärin asuintalo, 1g: ruusukellari, 1h Kyykartano, 1i Toinen autotalli, 1j Vedenpuhdistamo, sekä 1k Vedenpumppaamo. Merkinnöillä 2-4 on osoitettu: 2: Paimion kirkko, 3: Paimion rautatieasema sekä 4: vanha Pappila. Ennen vuotta 1917 rakennetut kirkot ja muut seurakunnalliset rakennukset ja rakenteet on kirkkolain 14 luvun 5 :n nojalla suojeltuja. Rakennuksia ei saa purkaa. Arvorakennusten suojelun toteuttamistapa ratkaistaan asemakaavoituksen ja haja-asutusalueella lupakäsittelyn yhteydessä. Museoviranomaisille tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen kohteelle/ alueelle kohdistuvan lupahakemuksen ratkaisua. Suunnittelun ja rakennustoimenpiteiden tulee olla kokonaisuuden säilyttämistä turvaavia ja edistäviä. AP/s AP/sy AP/res AP/res/sy AP-1/res AO AO/s AO/sy AO/res AT ASUINPIENTALOVALTAINEN ALUE. JOLLA YMPÄRISTÖ SÄILYTETÄÄN. Yhtenäinen rakennusryhmä, joka tulee säilyttää. Suojelun kohdentuminen ja laajuus täsmennetään yksityiskohtaisen kaavoituksen yhteydessä, alueet kuuluvat asemakaavoitettavaksi tarkoitettuun alueeseen. ASUINPIENTALOVALTAINEN ALUE, JOLLA RAKENTAMINEN SOPEUTETAAN YMPÄRISTÖÖN. ASUINPIENTALOVALTAINEN ALUE. Alue tarkoitettu reservialueeksi. ASUINPIENTALOVALTAINEN ALUE, JOLLA RAKENTAMINEN SOPEUTETAAN YMPÄRISTÖÖN. Alue tarkoitettu reservialueeksi. ASUINPIENTALOVALTAINEN ALUE. Alue tarkoitettu reservialueeksi, joka on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi asumiseen maa- ja metsätalouden väistyessä alueelta. Alueen yksityiskohtaisessa kaavoituksessa on turvattava näkymä Sähköyhtiöntieltä Vähäjokilaaksoon. ERILLISPIENTALOVALTAINEN ALUE. ERILLISPIENTALOVALTAINEN ALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ SÄILYTETÄÄN. Yhtenäinen rakennusryhmä, joka tulee säilyttää. Suojelun kohdentuminen ja laajuus täsmennetään yksityiskohtaisen kaavoituksen ja ja haja-asutusalueella rakentamista koskevan lupaharkinnan yhteydessä. ERILLISPIENTALOVALTAINEN ALUE, JOLLA RAKENTAMINEN SOPEUTETAAN YMPÄRISTÖÖN. ERILLISPIENTALOVALTAINEN ALUE. Alue tarkoitettu reservialueeksi. KYLÄALUE. Alue on tarkoitettu väljään kylämäiseen asutukseen. Alueelle saa sijoittaa lisäksi ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta, pienimuotoista tuotantotoimintaa ja asumisen yhteyteen soveltuvia palveluita. M M-1 ME MU-1 MY MY-1 W /res MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE. MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE. Yhdyskuntarakenteen laajentuessa ja maa- ja metsätalouden mahdollisesti väistyessä tulee alueen käyttö uudelleen tarkasteltavaksi. KOTIELÄINTALOUDEN SUURYKSIKÖN ALUE. Merkinnällä on osoitettu olemassa oleva kotieläintalouden suuryksikkö. MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JONKA SIJAINTI EDELLYTTÄÄ ULKOILUN KANAVOIMISTA. MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON YMPÄRISTÖARVOJA. MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON YMPÄRISTÖARVOJA JA JONKA SIJAINTI EDELLYTTÄÄ ERITYISTÄ ULKOILUN KANAVOIMISTA. Peltoalueet on tarkoitettu pääasiassa maatalouskäyttöön ja tavoitteena on säilyttää laajat peltoalueet avoimina maisematiloina ja pääosin rakentamattomina. Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman MRL:n 128 :n mukaista maisematyölupaa. VESIALUE. RESERVIALUE. Reservialueeksi osoitettujen alueiden keskiosan väritys kuvaa alueen nykyistä maankäyttöä. Reservialueet on tarkoitettu toteutettavaksi pääasiassa muiden rakentamiseen tarkoitettujen aluevarausten toteuttamisen jälkeen. SELVITYSALUE. Alueen soveltuvuus rakentamiseen tulee tutkia tarkemmin yleiskaavatasoisella tarkastelulla ennen alueen asemakaavoitusta. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee huomioida valtakunnallisesti merkittävän maiseman arvot, kuten maisematilan rajautuminen ja näkymät avoimessa peltomaisemassa. Ensisijaisesti laajennetaan olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta sen reunoilla keskustasta etelään ja asuinalueilta länteen. Maisemallisesti herkillä alueilla on asemakaavoitettaessa laadittava yksityiskohtaiset rakentamistapaohjeet rakentamisen sopeuttamiseksi maisemaan. SR 10 SR 24! MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ SUOJELTAVA RAKENNUS. Numero (5, 7-22) viittaa osayleiskaavaselostuksen arvokohteiden luetteloon. Rakennuksia ei saa purkaa. Arvorakennusten suojelun toteuttamistapa ratkaistaan asemakaavoituksen ja hajaasutusalueella lupakäsittelyn yhteydessä. Museoviranomaisille tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen kohteelle/ alueelle kohdistuvan lupahakemuksen ratkaisua. Suunnittelun ja rakennustoimenpiteiden tulee olla kokonaisuuden säilyttämistä turvaavia ja edistäviä. PAIKALLISESTI MERKITTÄVÄ SUOJELTAVA RAKENNUS. Numero (24, 25, 29-31, 32 34, 38, 39 50-52, 54-57, 59-65, 67, 68, 70-82) viittaa osayleiskaavaselostuksen arvokohteiden luetteloon. Rakennuksia ei saa purkaa. Arvorakennusten suojelun toteuttamistapa ratkaistaan asemakaavoituksen ja hajaasutusalueella lupakäsittelyn yhteydessä. Museoviranomaisille tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen kohteelle /alueelle kohdistuvan lupahakemuksen ratkaisua. Suunnittelun ja rakennustoimenpiteiden tulee olla kokonaisuuden säilyttämistä turvaavia ja edistäviä. MELUNTORJUNTATARVE. Kaavakartalla esitettyjen pääliikenneväylien vaikutusalueella tulee selvittää ajoneuvoliikenteen aiheittamat melu-, tärinä- ja runkomeluhaitat yksityiskohtaisen kaavoituksen ja rakennuslupaharkinnan yhteydessä. Rautatien vaikutusalueella tulee selvittää raideliikenteen aiheuttamat melu-, tärinäja runkomeluhaitat yksityiskohtaisen kaavoituksen ja rakennuslupaharkinnan yhteydessä. MAHDOLLISESTI PILAANTUNEET MAA-ALUEET. Kohde, jonka mahdollinen pilaantuneisuus on tutkittava asemakaavoituksen yhteydessä tai ennen rakentamishankkeeseen ryhtymistä. AT/sy KYLÄALUE, JOLLA RAKENTAMINEN SOPEUTETAAN YMPÄRISTÖÖN. Alue on tarkoitettu väljään kylämäiseen asutukseen. Alueelle saa sijoittaa lisäksi ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta, pienimuotoista tuotantotoimintaa ja asumisen yhteyteen soveltuvia palveluita. st mo st/pk SEUTUTIE. MOOTTORITIE. SEUTUTIE / PÄÄKATU. C KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE. Alueiden yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee täydentävällä rakentamisella ja ulkoalueiden parantamisella vahvistaa keskusta-alueen toiminnallista ja kaupunkikuvallista luonnetta. Asemakaavoituksessa on huomioitava mahdollinen rautatien lisäraiteen vaatima tilavaraus ja henkilöraideliikenteen liityntäpysäköinnin tarpeet. Avoimeen peltomaisemaan rajautuvilla maisemallisesti herkillä reuna-alueilla on asemakaavoitettaessa laadittava yksityiskohtaiset rakentamistapaohjeet rakentamisen sopeuttamiseksi maisemaan. yt yt/kk YHDYSTIE. YHDYSTIE / KOKOOJAKATU. KOKOOJAKATU. LIITTYMÄ. P PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE. ERITASORISTEYS ILMAN LIITTYMÄÄ. P-1 P-2 PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE, JOLLA RAKENTAMINEN SOPEUTETAAN MAISEMAAN. Alueita asemakaavoitettaessa on rakentamistapaa ja tonttien käyttöä ohjattava yksityiskohtaisilla rakentamistapaohjeilla rakentamisen sopeuttamiseksi maisemaan. Merkinnällä on osoitettu palvelualueet maantien 110 varrella, jotka ovat jo osin rakentuneet. PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE, JOLLA SALLITAAN ASUMINEN. Merkinnällä on osoitettu olemassa olevaa palveluasumista ja turvattu sen laajentaminen. UUSI KIERTOLIITTYMÄ. PÄÄRATA, KAKSOISRAIDEVARAUS. Radan varren maankäyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon rata-alueen leveneminen. RAIDELIIKENTEEN ASEMA. P-3 PY PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE. Alue on tarkoitettu ensisijaisesti paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan tarpeisiin. Alueelle saa sijoittaa enintään 400 k-m² päivittäistavaran kauppaa. Alueelle saa sijoittaa paljon tilaa vaativaa erikoistavaran kauppaa käsittäviä, paikallisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Alueelle ei saa sijoittaa seudullisesti merkittävää vähittäiskaupan keskittymää. Paljon tilaa vaativalla erikoistavaran kaupalla tarkoitetaan tässä mm. kodinkoneiden, moottoriajoneuvojen, huonekalujen, rauta- ja puutavaran kauppaa. Alueiden yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee rakentamistapaa ohjata yhtenäisen väylämaiseman muodostamiseksi pääliikenneväylien suuntiin. JULKISTEN PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE. OHJEELLINEN TAI VAIHTOEHTOINEN TIELINJAUS. Tielinjauksen sijainti kaavakartalla on viitteellinen. HISTORIALLINEN TIELINJA Tielinjauksen sijainti kaavakartalla on informatiivinen ja viitteellinen. Merkinnällä on osoitettu Jungfrusundintie, Kuninkaantie, Kirkkotie ja Nauristie. Osa Kuninkaantiestä kuuluu Suuren Rantatien valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Teiden säilyneillä osilla on tien linjaus ja tasaus pyrittävä säilyttämään muuttamattomana. Teitä koskevista toimenpiteistä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. PY/s T T/TP JULKISTEN PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE. JOLLA YMPÄRISTÖ SÄILYTETÄÄN. Alueen käyttötarkoitus täsmennetään yksityiskohtaisella kaavoituksella. TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE. Asemakaavoitettavan alueen sijoittuessa pohjavesialueelle, tulee aluetta asemakaavoitettaessa laatia yksityiskohtainen hydrologinen selvitys rakentamiseen soveltuvien alueiden määrittelemiseksi. TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE / TYÖPAIKKA-ALUE. KEVYEN LIIKENTEEN REITTI. OHJEELLINEN KEVYEN LIIKENTEEN REITTI. ULKOILUREITTI. OHJEELLINEN ULKOILUREITTI. VENEVÄYLÄ. TÄMÄ OSAYLEISKAAVA-ALUE ON KOKONAISUUDESSAAN SUUNNITTELUTARVEALUETTA (MRL 16 ) LUKUUN OTTAMATTA ASEMAKAAVOITETTUJA ALUEITA. TP TYÖPAIKKA-ALUE. Alueiden yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee huolehtia siitä, että rakennusten ja tonttien julkisivut erityisesti pääliikenneväylien suuntaan muodostavat yhtenäisen, siistin ja tasapainoisen kokonaisuuden. SUURJÄNNITELINJA. OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAJA. TP/AP TP-1 TP-2 TP/res TP/AP/res V VL VU LR LV E E > P ET EH TYÖPAIKKA-ALUE / ASUINPIENTALOVALTAINEN ALUE. Alueiden yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee huolehtia siitä, että rakennusten ja tonttien julkisivut erityisesti pääliikenneväylien suuntaan muodostavat yhtenäisen, siistin ja tasapainoisen kokonaisuuden. TYÖPAIKKA-ALUE. Paljon tilaa vievien toimitilakeskittyminen ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuustoimintojen alue, jolla on erityisesti huomioitavaa ympäristövaatimukset. Sisältää myös pienehköjä asuntoalueita. Alueita asemakaavoitettaessa on rakentamistapaa ja tonttien käyttöä ohjattava yksityiskohtaisilla rakentamistapaohjeilla rakentamisen sopeuttamiseksi maisemaan. Alueelle ei saa sijoittaa uutta asumista, jos sille kohdistuu ympäristöhäiriöitä. TYÖPAIKKA-ALUE. Paljon tilaa vaativien toimitilakeskittyminen ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuustoimintojen alue, jolla on erityisesti huomioitavaa ympäristövaatimukset. Alueelle saa sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa käsittäviä, paikallisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakauppaa eikä seudullisesti merkittävää vähittäiskaupan keskittymää. Paljon tilaa vaativalla erikoistavaran kaupalla tarkoitetaan, tässä mm. kodinkoneiden, moottoriajoneuvojen, huonekalujen, rautaja puutavaran kauppaa. Alueiden yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee huolehtia siitä, että rakennusten ja tonttienjulkisivut erityisesti pääväylien suuntaan muodostavat yhtenäisen, siistin ja tasapainoisen kokonaisuuden. TYÖPAIKKA-ALUE. Alue on tarkoitettu reservialueeksi, jolle voidaan sijoittaa rautatiehen tukeutuvia työpaikkatoimintoja ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta tuotantoa. Alueiden yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee huolehtia siitä, että rakennusten ja tonttien julkisivut erityisesti pääliikenneväylien suuntaan muodostavat yhtenäisen, siistin ja tasapainoisen kokonaisuuden. TYÖPAIKKA- ALUE / ASUINPIENTALOVALTAINEN ALUE. Alue on tarkoitettu reservialueeksi. VIRKISTYSALUE. LÄHIVIRKISTYSALUE. URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUE. Alueelle saa rakentaa urheilutoimintaa palvevia rakennuksia ja kenttiä. RAUTATIELIIKENTEEN ALUE. VESILIIKENTEEN ALUE. ERITYISALUE. NUOLEN JÄLKEINEN MAANKÄYTTÖ. Merkintä osoittaa tulevan maankäytön käyttötarkoituksen palvelujen ja hallinnon alueena. YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON ALUE. Paimionjoen rannassa sijaitsevalle vanhan jätevedenpuhdistamon alueelle saadaan sijoittaa veneilyä palvelevia satamatoimintoja ja palveluita. HAUTAUSMAA-ALUE. vmky luo luo SM 2 sm 1 pv-1 /pv sv ge et nat ALUEEN RAJA. OHJEELLINEN OSA-ALUEEN RAJA. VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄN RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN OHJEELLINEN RAJAUS. Alueella tapahtuvan uudis- ja korjausrakentamisen tulee sopeutua alueen kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin. Merkinnällä on osoitettu Paimion parantola, Paimion kirkko ja vanha pappila sekä Paimion rautatieasema. LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE TAI KOHDE. Alueen rajaus on ohjeellinen. MUINAISMUISTOKOHDE / -ALUE. Numerointi viittaa selostuksen numerointiin. Muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista maankäyttösuunnitelmista/toimenpiteistä on kuultava Museovirastoa tai Varsinais-Suomen maakuntamuseota. TÄRKEÄ TAI VEDEN HANKINTAAN SOVELTUVA POHJAVESIALUE. Asemakaavoituksen yhteydessä tulee selvittää pohjavesialueen edellyttämät suojaustoimenpiteet ja antaa tarvittavat kaavamääräykset. Pohjavesialueella rakentamista ja maankäytön suunnittelua rajoittavat ympäristönsuojelulain mukainen pohjaveden pilaamiskielto ja vesilain mukainen pohjavesiesiintymän laatua, määrää tai käyttökelpoisuutta uhkaavan hankkeen yleinen luvanvaraisuuden tarve. MERKINTÄ RAKENTAMISALUEEN KÄYTTÖTARKOITUKSEN JÄLJESSÄ OSOITTAA, ETTÄ ALUE TAI SEN OSA SIJAITSEE VEDENHANKINNALLE TÄRKEÄLLÄ POHJAVESIALUEELLA. Alueella rakentamista rajoittavat vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaiset pohjaveden muuttamis- ja pilaamiskiellot. SUOJAVYÖHYKE. Merkinnällä on osoitettu Saaren-Nummensuon vedenottamon Länsi-Suomen vesioikeuden 2.1.1989 määräämä suoja-alue. Aluetta koskee Länsi-Suomen vesioikeuden 2.1.1989 antaman päätöksen suoja-aluemääräykset. ARVOKAS GEOLOGINEN MUODOSTUMA. Merkinnällä on osoitettu Rivonmäen maakunnallisesti merkittävät muinaisrannat ja metsäalue. YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON KOHDE. Pohjavedenpumppaamo. NATURA 2000 -VERKOSTOON KUULUVA TAI EHDOTETTU ALUE. Merkinnällä on osoitettu Paimionjokilaakson Natura 2000-alue. VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAN MAISEMAKOKONAISUUDEN OHJEELLINEN RAJAUS. Suunnitelmien ja toimenpiteiden tulee alueella olla maiseman arvoja turvaavia ja edistäviä. Tavoitteena on säilyttää laajat peltoalueet avoimina maisematiloina ja pääosin rakentamattomina. Rakentaminen tulee ohjata olemassa olevan rakennuskannan yhteyteen tai metsäsaarekkeisiin.alueiden yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee huolehtia siitä, että annetaan ohjeita koskien hyvää rakentamistapaa, maisemanhoitoa ja luonnonsuojelua. LUONTOKOHTEET Luontokohteita on esitelty tarkemmin selostuksen liitteessä. VESI- JA JÄTEVESIHUOLLON SEKÄ JÄTEHUOLLON RAKENTAMINEN: Rakennuslupahakemuksen yhteydessä on esitettävä selvitys talousveden hankinnasta ja jätevesien käsittelystä. Kiinteät jätteet tulee hoitaa kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. AT -ALUEITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: Rakennuspaikan vähimmäiskoko on 4 000 m. M, M-1, ME, MU-1, MY ja MY-1 -ALUEITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: 2 Rakennusten on sijoitukseltaan, kooltaan, muodoltaan, väritykseltään ja materiaaliltaan sopeuduttava olemassa olevaan rakennuskantaan ja maisemaan. Alueet on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön. Alueilla sallitaan maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen. Rakennuspaikan vähemmäiskoosta säädetään kaupungin rakennusjärjestyksessä. Uudisrakennukset on pyrittävä sijoittamaan olemassa olevan asutuksen yhteyteen. Rakennusten on sijoitukseltaan, kooltaan, muodoltaan, väritykseltään ja materiaaliltaan sopeuduttava olemassa olevaan rakennuskantaan ja maisemaan turmelematta luonnon- ja ympäristöarvoja. Rakennettavat tiet ja yhdyskuntateknisen huollon verkostot tulee sopeuttaa ympäristöön sekä sijainniltaan että rakenteiltaan. Tampereella 13.12.2012 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pääsuunnittelija: Tarkastaja: Hyväksyjä: Johanna Närhi Helena Ylinen Jani Sillanpää arkkitehti YKS-490 arkkitehti SAFA YKS-305 FM, aluepäällikkö Turun hallinto-oikeuden päätöksellä 2.4.2014 Dnro 14 /0102/1 kumotut alueet ja kohteet magenta- värillä. PAIMIO Vistan osayleiskaava Päiväys Pääsuunn. Hyv. 13.12.2012 Johanna Närhi, arkkitehti YKS-490 Jani Sillanpää, FM, aluepäällikkö FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 0104090 www.fcg.fi Nähtävillä 1.10.-30.10.2012 Valtuusto 13.12.2012 90 Suunnitteluala, työnumero ja piirustuksen numero YKS Tiedosto Vistan_OYK_EHDOTUS_hyväksyntään_uudet raksuo.dwg Suunn. Tarkastaja Yhteyshenkilö P17180 EWa / JSu / PSe Helena Ylinen, arkkitehti SAFA YKS-305 Johanna Närhi 901E 1:10000 A S
Iskun talo KIINTEISTÖN KUNTOARVIO Seuratie 3, 21530 Paimio
2(17) Osoite: Seuratie 3, 21530 Paimio Tilaaja: Juha Suominen, kaavoitusinsinööri Paimion kaupunki Ajankohta: 30.11.2016 Tekijät: Olli Koivukangas, kiinteistöpäällikkö Paimion kaupunki Joona Henrichs, RI opisk. projektityöntekijä Paimion kaupunki Käyttötarkoitus: Kuntoarvio laadittiin kiinteistöä koskevien jatkotoimenpiteiden ja päätösten taustatiedoksi. Kuntoarvion lähtötiedot Kiinteistön perustiedot Iskun talo on vuonna 1909 rakennettu hirsirunkoinen rakennus. Talo on toiminut Paimion työväentalona ja myöhemmin Iskun voimisteluseuran käytössä. Kiinteistön alueella on myös huonokuntoinen sauna- ja varastorakennus sekä yleiseen käyttöön ajautunutta parkkialuetta. Kuva 1. Iskun talo Korjaushistoria 1950-luvun lopulla taloon on uusittu suurempi eteistila, jossa vaatesäilytys ja lipunmyyntitilaa. Luoteisseinää lukuunottamatta rakennuksen ulkopinnat on päällystetty suurehkoilla mineriittilevyillä ja sisäänkäynti itäpuolelta on tukittu. Sisätiloihin on lisätty wc:t ja keittiö. Mahdollisesti samaisen remontin
3(17) yhteydessä salin lattia on uusittu oman betonirakenteisen perustuspilariston päälle. 1974 salin vääntyneet seinät on peitetty sisäpuolisella levytyksellä, näyttämön kokoa on pienennetty ja sen taakse on lisätty kokoustila. Todennäköisesti samanaikaisesti on uusittu yläkerran asunto ja muutettu sen ikkunajärjestystä kaksiikkunaisesta kolmi-ikkunaiseksi. Työväen arkistolta saatiin kuva rakennuksesta vuodelta 1910. Kuvassa näkyy vanha kuistiosa, itäinen sisäänkäynti, asunnon ikkunajärjestys sekä vanhat piiput. Vanhat piiput näyttävät lautarakenteisilta, joten ne ovat olleet luultavasti poistoilmakanavia. Kuva 2. Työväentalo vuonna 1910 (Lähde: Työväen arkisto) Asiakirjaluettelo Rakennuksesta ei saatu / ei ole asiakirjoja. Remonttihistoriatiedot ovat pääosin peräisin Matti Ruohosen 2016 laatimasta kuntoarviosta. Kuntoarvion toteutus Kuntoarvio suoritettiin silmämääräisesti rakennusta arvioiden. Sää tarkastushetkellä oli kostea pakkaskeli. Kuntoarvion laatijoilla ei ole aiempaa sidettä tai käyntikokemusta kohteeseen. Arvio pyrittiin tekemään puolueettomasti vain rakennusta ja sen kuntoa arvioiden.
4(17) Kuntoarvion tulokset Aluerakenteiden ja rakennustekniikan kuntoarvio Viherrakenteet (D6) Alue on pahoin pusikoitunut ja osittain puusto on kasvanut suureksi. Rakennuksen eteläsivulla kasvaa puita peruskiven reunalla. Päällysrakenteet (D7) Maaperä alueella on savea. Pintamaa on koko kiinteistön alalla tasainen. Parkkialueelle on lisätty sepeliä. Ulkopuoliset rakenteet (D9) Päärakennuksen länsipuolella on sauna- ja varastorakennus. Rakennus on vajonnut / hautautunut ja maanpinta hipoo vuorilaudoituksen alapintaa. Katto on paksun sammaleen peitossa. Yleisilmeeltään huonokuntoisen rakennuksen sisällä ei tarkastuksen aikana käyty. Kuva 3. Sauna- ja varastorakennus Pohjarakenteet (E) Rakennus on liitetty kunnan vesi ja viemärijärjestelmään. Pintatai salaojia ei kiinteistön alueella ole.
5(17) Perustukset (F1) Rakennus on anturaperusteinen. Melko ohuet nelikulmaiset graniittilohkareet ovat vajonneet kaakkoisseinustalla kahden kiven kohdalla. Kivet ovat irrallaan hirsiseinästä ja/tai liikkuneet linjasta rakennuksen länsi- ja eteläkulmassa ja luoteisseinustan keskellä neljän kiven kohdalla. Yleisesti perusta ei ole erityisen vajonnut, mutta se on elänyt. Kuitenkin kivijalan vaakalinja on kokonaisuutena melko suora, myöhemmin lisätyt portaikot ja lisäosa ovat samassa korkeudessa alkuperäisen kanssa ja sisäpuoliset muurit ovat linjassa lattioiden sekä seinustojen kanssa. Lisäksi kivijalan korkeus näyttää nykyisellään vuoden 1910 kuvaa vastaavalta. Salin lattialle on tehty myöhemmin oma betonipilarinen anturaperusta. Pilareita on myös kivijalan vieressä. Salin lattia on painunut reunoja kohden joitakin senttejä. Kuva 4. Peruskiven pullahdus luoteisseinustan keskellä
6(17) Kuva 5. Länsikulman perusta Kuva 6. Salin lattian rakenne Rakennusrunko (F2) Rakennuksen alkuperäisosa on oletettavasti kokonaisuudessaan hirsirakenteinen. Kaakonpuoleisessa seinustassa on selkeää lahovauriota alimpien hirsien alueella. Muualla alimmat hirret ovat lahonneet paikoittain, mutta laho vaikuttaa pinnalliselta. Kivijalan ja alimman hirren välissä ei ole tuohi- tai bitumikatkoa. Pintakerrosten vuoksi hirren syvempi tarkastelu on estynyttä, mutta esimerkiksi ikkunapuitteiden hyväkuntoisuus viittaa, ettei ikkunoiden alapuolella olisi suurta lahovauriota. Lahovaurio ikkunoiden alla on tyypillinen vanhojen hirsitalojen ongelma.
7(17) Luoteisseinustan keskiosa on pullahtanut voimakkaasti ulospäin. Lattiarakenne vaikuttaa seinistä erilliseltä eivätkä vaakapuut lattian alla sido seinärakennetta. Tiheä ikkunaväli heikentää osaltaan hirsiseinän rakennetta. Pullahdusta ei ole havaittavissa katonrajassa. Salin sisäseinä on oikaistu vuoden 1974 remontissa. Todennäköisesti ongelma ei ole tämän jälkeen merkittävästi kasvanut. Uudemman osan kunto on epäilyttävä. Etenkin kaakkoisseinä on vesivaurioinen ja todennäköisesti monesta kohdin laho. Alakerran wc-tilojen, keittiön ja verantapuolen katossa näkyy vesivaurion jälkeä. Vaurion syynä lienee verannan katon huono seinäliitäntä ja/tai asunnon keittiön putkirikko. Alueelle on syntynyt todennäköisesti myös jotakin rakenteellista vauriota. Alakerran wc-tilat vaikuttavat aiheuttaneen vauriota alapuoliseen rakenteeseensa. Aikansa rakennustavan mukaisesti pintabetoni on saatettu laittaa suoraan lautalattian päälle eikä vesieristyksiä ole käytetty. Perustan tuuletusluukusta katsottuna huomattiin yhden lattian vaakapuun päässä osin kosteudesta kertovaa tummentumaa ja osittain mikrobikasvustoon viittaavaa valkoista pintaa. Alue osuu wc-tilojen ja salin lattiapinnan kuopan kohdalle. On mahdollista, että wc-tilojen viereisen käytävän lattia on kohonnut betonilattian painon kammetessa jotakin lattianalushirttä ja tilannetta on edesauttanut kosteusvaurio. Lounaisseinustaa on sidottu kahdella pultatulla pystyhirrellä. Hirret ovat auringonkauhduttamat.
8(17) Kuva 7. Luoteisseinustan pullahdus Kuva 8. Kaakkoisseinusta
9(17) Julkisivut (F3) Ulkoseinät (F31) Luoteisseinustalla on vanha laudoitus esillä. Pullahduksen tuottamaa pientä rakoilua lukuun ottamatta laudoituksen kunto on hyvä. Mineriittipintaisten seinien takana olevasta tilanteesta ei voi antaa tarkempaa arviota. Kaakkoisseinustalla näkyy kuitenkin laudoitusta poistetun. Todennäköisesti aurinko on käpristänyt aikanaan vanhan vuorilaudan. Kaikilla muilla seinustoilla vaikutti mineriitinalainen vuorilauta hyväkuntoiselta mistä sitä kyettiin arvioimaan. Seinissä on tehty muutoksia ainakin koillisen sisäänkäynnin poiston ja yläkerran ikkunajärjestyksen osalta. Mahdollisesti myös lounaispuolella on voinut olla ikkunoita. Näiden rakenne- tai pintamateriaaliratkaisuista ei ole tietoa. Ruuvikiinnitteisten mineriittilevyjen kunto on hyvä. Vain muutamassa levyssä havaittiin rikkoutumaa. Ikkunat (F32) Ikkunakarmit ja -puitteet ovat yllättävän hyväkuntoiset. Alapuut ovat lähes kaikissa ruuduissa kovan tuntuiset. Vain ullakkoikkunat ja yksi luoteenpuoleinen ruutu puuttuu. Asunnossa on uudemmat tummakarmiset ikkunat. Kuva 9. Puun laatu ikkunapuitteissa on hyvä
10(17) Ulko-ovet (F33) Rakennuksen molemmat ulko-ovet ovat huonokuntoiset ja todennäköisesti 70-luvulta tai uudemmat. Ulkoseinän tikkaat (F34.2) Tikkaat ovat osittain irronneet seinästä ja niillä kulkeminen on vaarallista. Kuva 10. Kattotikkaat ovat irronneet seinästä Yläpohjarakenteet (F4) Yläpohja (F41) Ullakkotilassa on kaatopaikkakelpoista rojua jonkin verran. Molempien sisäjiirien kohdalla on ollut vesivuotoa. Lounaisen jiirin alaosassa on lahovauriota ja aluetta on tuettu pultituksin. Alueella on tapahtunut muutoksia joiden suuntaa ja ajankohtaa on vaikea määrittää. Muutoin yläpohjarakenteet vaikuttavat kaikinpuolin ehjiltä eikä niissä havaittu siirtymiä tai vastaavia ongelmia. Yläpohjan eristeenä on turvetta, hiekkaa ja sahanpurua.
11(17) Kuva 11. Lounaanpuoleisen sisäjiirissä on tapahtunut muutoksia Kuva 12. Vanha vesivuoto itäjiirissä Katto (F41.1) Luoteislappeella on aaltopelti ja muissa osissa saumapelti. Pelti on kokonaisuudessaan ruosteessa, mutta ehyt. Peltikate on kiinnitetty tiheään vajaakanttiseen laudoitukseen. Räystäät (F42) Vesikourut ovat huonokuntoiset ja osittain puhkiruostuneet. Syöksyputken huono toimivuus on lisännyt merkittävästi vauriota pääsisäänkäynnin vieressä.
12(17) Yläpohjavarusteet (F43) Etenkin öljylämmityksen piippu vaikuttaa maasta katsoen huonokuntoiselta. Lapetikkaat ovat irtonaiset ja siten käyttökelvottomat. Tilojen rakennustekninen kuntoarvio Yleistilat (F5, F6, F7) Sisäänkäynnit ja porrashuoneet Pääsisäänkäynnin ulkoseinässä ja katossa on vesivauriota. Portaikot ovat suorat ja hyväkuntoiset. Kuva 13. Pääsisäänkäynnin katossa ja seinässä vesivaurion merkkejä Varastot Esiintymislavan päällä on varastoituna sekalaista rojua. Varsinaisena varastona lienee käytetty piharakennusta.
13(17) WC-tilat Tilat ovat hyvin epämääräiset ja ovat todennäköisesti kaikki aiheuttaneet jonkinasteista vesivahinkoa rakenteisiin. Pahinta ongelma lienee miesten pisuaarin kohdalla, jossa on nykyisen altaan alla laatoitettu lattiakouru. Huuhteluvesi on valunut seinälaattaa pitkin ja todennäköisesti vuotanut myös rakenteisiin. Vaikutukset näkyvät seinäntakaisen salin lattian romahduksena ja ovat todennäköisin syy käytävätilan lattian pullottamiseen. Kaikkien alakerran wc-tilojen katossa on vesivaurion merkkejä. Tekniset tilat Rakennuksessa ei ole erillisiä teknisiä tiloja. Rakennuksen käyttötilat Seinäpintoina on erinäisiä puukuitulevyjä, paneelia ja pinkopahvia. Kaikkia sisäpintoja voi pitää purkukuntoisina. Ainoana säilyttämisen arvoisena kohtana on salin kattopanelointi. Keittiö Alakerran keittiötaso on romahtanut ja siinä on ollut todennäköisesti putkirikkoa. Yläkerran keittiö on ehjä mutta purkukuntoinen. Kuva 14. Alakerran keittiötaso
14(17) Suihkutilat Yläkerran asuntotilan eteisessä on rakenteesta irrallinen suihkukoppi. Viemäröinti on kytketty seinän läpi wc:n lavuaariviemäriin. LVIS-järjestelmien kuntoarvio LVIS kuntoarvio suoritettiin päällisin puolin arvioimalla niiden kunto omien tietojen rajoissa, sillä varsinaista LVIS-asiantuntijaa ei ollut paikalla. Lämmitysjärjestelmät (G1) Eteläisimmässä huonetilassa ja sen yläpuolisessa asuintilassa on molemmissa pönttöuunit, jotka johtuvat samaan muuriin. Alakerran keittiön puuhella on poistettu. Hormien kunnosta ei ole tietoa. Salin lämmitys on hoidettu öljytoimisella puhaltimella sekä pienellä kaminalla. Vanha öljylämmitin on eteistilan puolella ja saliin tulee vain suuri puhallin. Öljysäiliö on pihalla ja se on jossain vaiheessa vuotanut ja aiheuttanut maaperän pilaantumista. Öljysäiliö on tyhjä eikä rakennusta lämmitetä. Yläkerran asunnossa on muutama sähkökäyttöinen seinäpatteri.
15(17) Kuva 15. Salin lämmönlähde Vesi- ja viemärijärjestelmät (G2) Putkissa ei havaittu varsinaisia vuotokohtia. Putket ovat yleisesti uusimisen tarpeessa. Rakennuksen vedet on katkaistu ja järjestelmä on paineeton. Vesi- ja viemärikalusteet (G25) Kalusteet vaikuttavat ehjiltä, mutta arviointi on merkityksetöntä sillä wc- ja keittiötilat ovat remontoinnin tarpeessa. Ilmastointijärjestelmät (G3) Tulo- ja poistoilmakanavia havaittiin vain etelänpuoleisen huoneen seinustalla. Ullakolla on vielä vanhan lautarakenteisen poistoilmakanavan jäänteet. Sähköjärjestelmät Tiloissa on monenlaisia kattovalaisimia, joista vanhimmat ovat melko tyylikkäät. Yleisesti sähköjärjestelmää voidaan pitää täysin purkukuntoisena. Kiinteistön sähköt on katkaistu.
16(17) Energiatalouden arviointi Rakennuksen energiankulutuksessa on turha yrittää lähestyä nykynormien mukaisia arvoja. Kohteessa on merkityksellisempää sen kulttuurihistorialliset arvot. Tärkeintä vanhan hirsitalon parannustöissä on saada ilmavuodot tilkittyä asianmukaisilla materiaaleilla. Johtopäätökset Rakennus on korjauskelpoinen. Kaikesta päätellen talo ei ole vajonnut merkittävästi savimaahan ja perustusten korjaaminen on mahdollista melko kevein toimenpitein. Hirsirakenteen kunto vaikuttaa yleisesti melko hyvältä, mutta todellinen tilanne selviää vasta pintamateriaalien poiston jälkeen. Uudemman eteisosan kunto ei välttämättä ole säilytyskelpoinen. Suositeltavat lisätutkimukset ja muut jatkotoimenpiteet Mikäli rakennus päätetään entisöidä, on suositeltavaa tehdä korjaustoimenpiteet seuraavassa järjestyksessä: Kiinteistön puustosta tulee poistaa suurin osa. Erityisesti tulee poistaa kivijalan reunasta kasvavat puut. Kaikki mineriitti tulee poistaa. Suurin osa sisäpuolisista pinnoista tulee riisua hirsipintaan saakka. Rungon ollessa esillä voidaan arvioida rakennuksen korjaustoimenpiteiden laatu ja määrä. Kivijalka tulee korjata ja asettaa kivet kohdilleen. Seinän retkahdus tulee sitoa. Alareunaan voidaan kiinnittää kiristettävä rauta, jolla seinää vedetään hiljalleen sisäänpäin. Korjaustoimi tulee tehdä pidemmän ajan sisällä rakenteita seuraten. Kun seinän linja on riittävä, voidaan rakenne tukea lopullisesti. Katto tulee soodapuhaltaa ja maalata. Liittymä- ja jiirien vuotokohdat sekä läpiviennit tulee korjata. Ikkunat tulee korjata perinteisiä kittejä ja maaleja käyttäen.
17(17) Todennäköisesti suurin osa lattioista kannattaa avata. Rakenteet tulee tarkistaa ja korjata tarvittaessa. Mahdollisesti voidaan käyttää pitkälti vanhoja lattialautoja. Ala-, väli- ja yläpohjien eristys tulee uusia sahanpurulla tai selluvillalla. Seiniä voidaan eristää sisäpuolelta 5-10 cm selluvillalla ja päällystää esimerkiksi puukuitulevyllä. Vuorilaudoitusta joudutaan korjaamaan ainakin kaakkoisseinustalla. Mikäli laudoitus vaihdetaan koko seinustan osalta, voidaan alle laittaa esimerkiksi leijona-levyä. Ainakin saliosan lämmönlähteeksi suositellaan ilmalämpöpumppua. Puulämmityksen käyttö kerrostalojen keskellä on kyseenalaista. Kaikki LVIS- järjestelmät on järkevää uusia. Maalaukseen suositellaan käytettäväksi luonnonsävytteisiä perinnemaaleja. Paimiossa 30.11.2016 Joona Henrichs Olli Koivukangas
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus JOKIPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ISKUN TALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 7.9.2015 päivitetty: 13.8.2015, 31.1.2017
Paimion kaupunki Jokipuiston asemakaavan muutos, Iskun talo Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jossa esitetään suunnitelma kaavan laatimisesta noudatettavissa osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista (MRL 9 ). Maankäyttö- ja rakennuslain 63 määrittää osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) seuraavasti: Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireille tulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista sekä osallistumis- ja arviointimenettelyistä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan mitä on suunnitteilla ja missä, ketkä ovat kaavatyön osalliset, milloin ja miten alueen suunnitteluun voi vaikuttaa, arvioitu aikataulu, suunnittelun lähtökohdat, tavoitteet ja työn aikana tehtävät selvitykset sekä vaikutusten arvioinnit. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa kaavoitusprosessin edetessä. SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 5 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA KAAVATILANNE... 5 4. OSALLISET... 7 5. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET... 7 6. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN... 7 7. ALUSTAVA AIKATAULU... 8 8. YHTEYSTIEDOT... 8 1. SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Paimion ydinkeskustassa, Jokipuiston kerrostaloalueen keskellä. Suunnittelualue käsittää yhden kulttuuritoimintaa palvelevan korttelialueen. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 0,2 ha.. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti. 2
Paimion kaupunki Jokipuiston asemakaavan muutos, Iskun talo Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET Kaavan laatimisen päätavoitteena on osoittaa kulttuuritoimintaa palveleva korttelialue asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Asia on ollut usean vuoden ajan vireillä kiinteistönomistajan toimesta, mutta kaavamuutokseen ei ole lähdetty. Kaavamuutoshakemusta käsiteltiin ympäristölautakunnassa 27.11.2014, jossa todettiin, ettei kaavamuutokselle ole estettä. Kiinteistönomistaja on uusinut kaavamuutoshakemuksen maaliskuussa 2015. 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA KAAVATILANNE MAAKUNTAKAAVA Turun kaupunkiseudun (YM vahv. 23.8.2004) maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueena (C) ja kuuluu kaupunkikehittämisen kohde-alueeseen (punainen viivarajaus). Kuva 3. Ote maakuntakaavasta, ei mittakaavassa. Suunnittelualue sinisellä. Taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava on vireillä. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 3.6. 10.7.2015. Suunnittelualueelle ei oltu esitetty muutoksia voimassa olevaan maakuntakaavaan. Kuva 4. Ote vaihemaakuntakaavaluonnoksesta, ei mittakaavassa. Suunnittelualue sinisellä. 5
Paimion kaupunki Jokipuiston asemakaavan muutos, Iskun talo Osallistumis- ja arviointisuunnitelma YLEISKAAVA Vistan osayleiskaavan muutos on kaupunginvaltuuston hyväksymä (13.12.2012), mutta kaavasta jätettiin valituksia. Turun hallinto-oikeuden päätös tuli huhtikuun alussa 2014. Suunnittelualue on saanut lainvoiman. Osayleiskaavassa suunnittelualue on merkitty asuinkerrostalovaltaisena alueena (AK). Lisäksi alueelle on osoitettu suojeltava rakennus (SR55). Kuva 5. Ote Vistan osayleiskaavasta, ei mittakaavassa. Suunnittelualuerajaus sinisellä. ASEMAKAAVA Suunnittelualueella on voimassa Jokipuiston asemakaava ja asemakaavan muutos (25.9.2008). Suunnittelualue on osoitettu kulttuuritoimintaa palvelevana korttelialueena (YY). Kuva 6. Ote kaavayhdistelmästä, ei mittakaavassa. Suunnittelualue sinisellä. 6
Paimion kaupunki Jokipuiston asemakaavan muutos, Iskun talo Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4. OSALLISET MRL 62 :n mukaan osallisia ovat ne maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavalla saattaa olla huomattavaa vaikutusta sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat mm. alueen maanomistajat, rajanaapurit, paikkakunnalla vaikuttavat yhdistykset, kaupungin ao. hallintoelimet, Varsinais-Suomen ELYkeskus, Varsinais-Suomen maakuntamuseo, Varsinais-Suomen liitto, Varsinais- Suomen aluepelastuslaitos ja Caruna. Osallisten listaa täydennetään tarvittaessa. 5. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Asemakaavan vaikutusten arviointia tehdään olemassa olevien lähtötietojen ja tehtävien selvitysten perusteella. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n mukaan selvityksien on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida kaavan toteuttamisen merkittävät välilliset ja välittömät vaikutukset: - ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön - maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon - kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin - alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen - kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön - elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen - kulttuuriympäristössä kiinnitetään huomiota suunnittelualueen sijaintiin valtakunnallisesti merkittävällä maisema-alueella. Kaavan vaikutusten arviointi on kirjattu osaksi kaavaselostusta. 6. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Vireille tulo ja valmisteluvaihe: Kaupunginhallitus päätti 2.9.2015 kokouksessaan asemakaavoituksen vireille tulosta ja valmisteluvaiheen aineiston nähtäville asettamisesta 30 vuorokaudeksi. Vireille tulosta ja nähtävillä olosta on kuulutettu 7.9.2015 kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla sekä kaupungin internet-sivulla (www.paimio.fi/iskuntalo). Valmisteluvaiheen aineisto (kaavaluonnos ja kaavaselostus) oli luonnoksena nähtävillä 7.9. 7.10.2017 välisenä aikana. Luonnoksesta saatiin kolme lausuntoa ja kolme mielipidettä. Kaavaselostuksessa on lausuntojen ja mielipiteiden tiivistelmät sekä vastineet niihin. 7
Paimion kaupunki Jokipuiston asemakaavan muutos, Iskun talo Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ehdotus: Kaupunginhallitus asettaa kaavaehdotuksen nähtäville 30 vuorokaudeksi. Nähtävillä olo aikana osalliset voivat antaa kaavasta kirjallisen muistutuksen Paimion kaupungille, viranomaisilta pyydetään lausunnot. Nähtäville tulo kuulutetaan kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla sekä kaupungin internet-sivulla (www.paimio.fi/iskuntalo). Kaavaehdotuksen nähtäville tulo kuulutettiin..2017. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä...2017. Hyväksyminen: Nähtävillä olleen kaavamuutosehdotuksen hyväksyy Paimion kaupunginvaltuusto. Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä lähetetään tieto niille kaupungin jäsenille sekä muistutuksen tekijöille, jotka kaavan nähtävillä ollessa ovat sitä kirjallisesti pyytäneet. Kaava saa lainvoiman 30 vrk:n kuluttua kaupungin hyväksymispäätöksen kuulutuksesta, mikäli valituksia ei jätetä. Mahdolliset valitukset osoitetaan Turun hallinto-oikeudelle. 7. ALUSTAVA AIKATAULU Kaavatyön tavoitteellinen aikataulu käsittelyvaiheineen: ASIA AJANKOHTA Kaavoituspäätös 09/2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 09/2015 Viranomaisneuvottelu 09/2015 Kaavaluonnos 09/2015 Kaavaehdotus 02/2017 Julkinen nähtävillä olo 03/2017 Lausunnot 05/2017 Vahvistaminen ja kuulutus 06/2017 8. YHTEYSTIEDOT Mielipiteet, muistutukset ja kaavamuutosta koskevat tiedustelut: Kaavoitusinsinööri Juha Suominen Paimion kaupunki PL 50 21531 PAIMIO etunimi.sukunimi(at)paimio.fi puh. 02 4745 281 8