HELSNGN KAUPUNGN T LASTO ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU UUS SARJA 7 93536 H HS NG N KAUPUNGN TLASTOTOMSTON JULKASEMA HELSNK t 938
HELSN.GfORS STADS STATSTlK UTRKES HANDEL OCH SJÖFART NY SERE 7.. 93536 UTGVEN AV HELSNGFORS STADS STATSTSKA BYRÄ STATlSTQUE DE LA VLLE DE HELSNK (HELSNGfORS), COMMERCE EXTERlEUR ET NA VGATON NOUVELLE stre 7 93536 PUHut PAR LE BUREAU MUNCPAL DE STATSTlQUE HELSNK 938 ~ l..... MERCATORN KRJAPANO
~.., ALKULAUSE.,Esillä oleva Helsingin kaupungin ulkomaan,kauppaa ja merenkulkua vuosina 936 ja 936 selosta~a julkaisu on ulkoasultaan lähinnä edellisten vuosikerto!~n kaltainen. Ulkomaan kauppaa koskevat päätaulut on laadittu tullihallituksen tilastokonttorissa; ne perustuvat Helsingin tullikamarien ilmoituskappaletsiin. Kauppalaivastoa' ja ulkomaista merenkulkua koskevat tiedot on saatu merenkulkuhallituksen rekiste,rija tilastotoimistosta. Satamakannantaa valaisevat tiedot taasen on saatu kannantaviranomaisilta ja julkaistaan tällä kertaa hieman muutetussa asussa. Entinen taulu 4, jossa öfi 'tiefojå Helsingin 'kaupungin ja koko t7j.aåh kåtippavåihdosta ja tullinkannosta, on poistettu, koska siinä olleet tiedot saadaan muista tauluista. Tekstiosastoon on liitetty taulukko, jossa on 'koetettu valaista tuonnin vaihteluja vuoden 926 jälkeen m. m. eliminoimaua,. "..... hintain vaihtelujen vaikutus tuonti arvoon; Myöskin tekstissä olevat luettelot tuontiin ja vientiin sisältyvistä»iärkeimmistä~ tavaroista on tarkistettu ja osittain laajennettu. Jlllkaisun painatuksesta on huoleh~inut aktuaari. J. R. T o,r p p a, joka myös on kirjoittanut tekstin. Helsingissä huhtikuun 26 p:nä f38. Otto Bruun. Oikaisuja., RäUelser. ' Errata. s. 00'" ~Fartyg och 'batar: med en nettodr!ktighet av mlns! 9 reg. ton,' pro: mlndre än. S. 53*. sar. (>p.) 8 9:.Ulan last ran Helsingfors." pro: Med.,.",' "
o o 4. SSÄLLYSLUETTELO. NNEHÅLLSfÖRTECKNNO. TABLE DES MATERES.. ULKOMAAN KAUPPA.. UTRKES HANDEl.. COMMERCE EXTEREUR. Slv. Sido Page. Johdanto.... nledning..... ntroduction. 0 0 0 2. Tuonti...... 2 2. linport.... 2 2. mportation... 2 3. Vienti...... 3. Export.... 3. Exportation... 0 0 0 0 0 4. Tullnkanto... 7 4. Tulluppbörden.... 7 4. Drolts per~us par la douane 7 5. Helsingin makasiinlosakeyhtlö 8 5. Helsingfors magasinsaktlebo 5. lag... 8 Socl6t6 de d6pots...... 8 0 0 0 : MERENKOLKU.. SJÖFART.. NAVOATON.. Kauppalaivasto 9. Handelsnottan... 0 0 0 9. La marine marchande 2. Ulkomainen merenkulku... 2 2. Sjöfarten på utlandet 2 2. Navigation ext6rieure Tauluja. \. Tavaraln tuonti ulkomailta Helsinkiin vuosina 93536 2* 2. Tavarain vienti Helsingistä ulkomaille vuosina 93536 82* 3. Satamakannantakonttorin maksuunpano ja \<anto vuosina 93536. 0... 0 0... 08* Katsaus satamakannantakonttorin maksuunpanoon ja kantoon vuosina 93236 09* 5. Helsingin tullkamarin kanto vuosiila 92736; verrattuna koko maan tullinkamoon.. 09* 6. Kaupungista kotoisin olevat vähintään 9 nettorekisteritonnin suuruiset alukset vuosien 93536 alussa ja lopussa... 0... 0* 7. Kaupungista kotoisin olevat vähintään 9 nettoreksteritonnin suuruiset alukset jaettuina bruttokantavuuden mukaan vuosien 935"':"'36 lopussa... 0 0 0 o. 2* 8. Kaupungista kotoisin olevat vähintään 9 nettoreklsteri tonnin suuruiset alukset jaettuina alusten iän mukaan vuosien 93536 lopussa 3* 9. Ulkomaisessa merenkulussa tuloselvitetyt alukset vuonna 935, ryhmitettylnä lähtömaan ja kansallisuuden mukaan " o 0 0 0 " 4* 0. Ulkomaisessa merenkulussa lähtösuoritetut alukset vuonna 935, ryhmitettyinä määrämaan ja kansallisuuden mukaan... 0 24*. Ulkomaisessa merenkulussa tuloselvitetyt alukset vuonna 936, ryhmitettylnä lähtömaan ja kansallisuuden mukaan... o. 34* 2. Ulkomaisessa merenkulussa lähtösuoritetut alukset vuonna 936, ryhmitettyinä määrämaan ja. kansallisuuden mukaan... 000 44* Tabeller. \. mporten tili Helsingfors från utlandet åren 93536. 2* 2. Exporten från Helsingfors tili utlandet åren 93536.. 82* 3. Hamnuppbördskontorets debitering och uppbörd åren 935 36...... 08* 4. Översikt av hamnuppbördskontorets debitering och uppbörd åren 93236... 09* 5. Uppbörden vid Helsingfors tullkammare åren 92736; i förhållande tili tulluppbörden i hela landet... 09* 6. staden hemmahörande fartyg om 9 nettoregisterton och däröver vid in och utgången av åren 935 och 936.. 0* 7. staden hemmahörande fartyg om 9 nettoregisterton och däröver vid utgången av åren 935 och 936, fördelade etter deras bruttodräktighet... 0 2'" 8. sfaden hemmahörande fartyg om 9 nettoregisterton och däröver vid utgången av åren 935 och 936, fördelade etter ålder............. 3* 9. utländsk sjöfart inklarerade fartyg år 935; fördelade etter avgångsland och nationalitet 0 0 4* 0. utländsk sjöfart utklarerade fartyg år 935, fördelade etter destinationsland och nationalitet. 0 24*. utländsk sjöfart inklarerade fartyg år 936, fördelade etter avgångsland och natlonalitet... 0 0 0 0 34* 2. utländsk sjöfart utklarerade fartyg år 936, fördelade etter destinationsland och nationalitet... 0 0 o' 44* 9 2 Tableaux.. mportation i la ville des differentes marchandises en., 93536...... 2* 2. Exportation de la ville des differentes marchandises en 93536............. 82* 3. Droits debites et percus par Je Bureau de perception des droits de port en 93536 08* 4. Apercu des droits debites et percus par le Bureau de perception des droits de port en 93236............... 09* 5. Droits percus par la douane i Helsinki (Helsingfors) en 927 36; chiffres correspondants pour tout le pays.. ~ 0 09* 6. Navires de la marine marchande jaugeant 9 tonneaux et audessus au debut et i la fin de 93536... 0 0 0* 7. Navires de la marine marchande jatigeant 9 tonneaux et audessus i la nn de 935 36; jauge en tonneaux bruts... 0 0 0 0 0 0 0" 2* 8. Navires de la marlne marchande jaugeant 9 tonneaux et audessus i Ja fin de 935 36, casses selon 'äge des navires...' 3* 9. Navires en navigation exterieure en 935; repartition selon le pays de provenance et la nationalite... 0 0 4* 0. Navires en navigation exterieure en 935; repartition selon le pays de destination et la natlonalite. 0 24*. Navires en navigation exterieure en 936; repartition selon le pays de provenance et la nationallte... o. 34* 2. Navires en navigation exterleure en 936; repartition selon le pays de destination et la natlonalite. 0 0 44*
. ULKOMAAN KAUPPA. UTRKES HANDEL.. " COMMERCE EXTEREUR.. Johdanto. nledning. ntroduction. Yleissilmäyksen Helsingin kaupungin, ja sen ohella koko maan, ulkomaankaupan kehitykseen vuosina 93236 saa alla olevasta taulukosta, jossa esitetään Helsingin ja koko maan viennin ja tuonnin sekä koko kauppavaihdon rahaarvo. Helsingin kautta kulkevan ulkomaankaupan osuutta koko maan ulkomaan kaupassa valaisevat taulukossa olevat prosenttiluvut. Helsingin kauppatilastossa on, valtion virallisesta kauppatilastosta poiketen, vuoteen 934 asti luettu tuontitavaroihin myöskin maahan tuotu muuttotavara. Sikäli kuin tässä tilastossa on esitetty koko maan tuontia koskevia lukuja, ovat myöskin nämä vastaavasti poikenneet virallisen tilaston luvuista. Vuodesta 935 lähtien sitävastoin, lähinnä tilastoaineiston käsitteiyyn liittyvistä käytännöllisistä syistä "ja huomioonottaen muuttotavaran suhteellisen pieni merkitys koko tavarainvaihdossa, ei muuttotavaraa "ole myöskään Helsingin kauppa tilastossa enää otettu huomioon." Nyt esillä olevaa julkaisua varten on vuosien 93234 tuontia ja" koko kauppavaihtoa valaisevat luvut vertailun helpoittamiseksi laskettu uudelleen siten; ettei muuttotavara Ssälly niihin. Tämän vuoksi nämä luvut jossain määrin poikkeavat tämän julkaisusarjan edellisissä osissa julkaistuista vastaavista luvuista, mutta ovat sen sijaan soveltuvilta kohdiltaan valtion virallisen kauppatilaston mukaisia. ". Vertailtaessa toisiinsa eri vuosien lukuja on otettava huomioon, että tavarain hinnoissa on vuosina 93236 tapahtunut muutoksia, jotka jossain määrin vaikuttavat kauppavaihdon rahaarvoon. Hintain vaihtelujen suunnasta ja suuruudesta saa yleiskäsityksen tullihallituksen tilastokonttorin laskemista hintaindekseistä. Kun vertauskohtana pidetään vuoden 93 hintoja ja nämä merkitään 00:la, oli tuontitavarain hintaindeksi vuonna 932 720, vuonna 933 684, vuonna 934 644, vuonna 935 6,5 ja vuonna" 936 696. Vientitavarain hintaindeksi oli vastaavasti 795, 789, 854, 805 ja 89. Helsingin kaupungin Ja koko maan tuonnin Ja viennin sekä koko kauppavaihdon rahaarvo vuosina 93236. Värdet av Helsingfors stads och hela andetb import, export och totala handelsomsättnlng åren 93236. de l'importation. de l'exportation et du mouvement commercial totat de la ville et du pays entier en 93236. 932 933 934 935 936 Tuonti. mport. Vienti. Export. (oko kauppavaihto. Jmporlation. Hela handelsomsältningen. Exporlation. Vuosi. Mouvement commercial tetal. År. (oko maa. Helsinki. (oko maa. Helsinki. (oko maa. Helsinki. Annee. Hela landet. Helsingfors. Hela landet. Helsingfors. Hela landet. Helsingfors. Pays entier. Pays entier. Pays entier. 000 mk. 000 mk. % 000 mk. 000 mk. %. 000 mk. 000 mk. %... 3502297 593026 45.5 463483 666935 4.4 833780 225996 27.8... 3928055 849586 47. 5297700 697053 3.2 9225755 2546639 27.6... 4776454 228558 47.8 6225990 75769 2.2 002444 304337 27.7... 5344394 267405 50.0 6240506 76759 2.3 584900 34474 29.7...,... 6368953 38755 50.0 7222626 909754 2.6 359579 409509 30. Helsingin kauppavaihto kehittyi suurin piirtein samalla tavalla kuin koko maan kauppavaihto sen rahaarvon kasvaessa vuosi vuodelta aina vuodesta 932 lähtien. Vuosina 93536 kasvoi Helsingin kauppavaihdon rahaarvo suhteellisesti vähän enemmän kuin koko maan kauppavaihdon rahaarvo, nimittäin vuonna 935 3. % ja vuonna 936 8.9 % edellisen vuoden määrästä. Koko maan vastaavat suhdeluvut ovat 5.s % ja 7.3 %. Näinä kahtena vuotena oli Helsingin Ulkomaan kauppa. Uirikes handel 93536.
2 kauppavaihdon rahaarvon lisäys yhteensä 048.4 miljoonaa markkaa eli 34.5 %. Rahaarvon kasvua ilmenikumpanakin vuonna niin hyvin tuonnissa kuin viennissäkin. Tuonnin rahaarvo kasvoi vuonna 935 edellisestä vuodesta 7.0 % ja vuonna 936 9.0 %. Koko maan vastaavat suhdeluvut ovat.9 % ja 9.2 %. Vuonna 935 Helsingin tuonti ensimmäisen kerran kohosi täyteen 50 %:iin koko,maan tuonnista. Tämä suhde säilyi myöskin vuonna 936. Helsingin vienti, rahaarvon mukaan initattuna, ei kasvanut suhteellisesti yhtä paljon kuin tuonti, mutta kuitenkin suhteellisesti enemmän kuin koko maan vienti. Helsingin viennin rahaarvo oli vuonna 935.3 % ja vuonna 936 8.6 % suurempi kuin edellisenä vuonna koko maan vastaavien suhdelukujen ollessa 0.2 ja 5.7 %. ' Kauppavaihdon rahaarvoon vaikuttivat viime vuosina huomattavasti erinäiset hintain ja rahanarvon vaihtelut. Niinpä tuonnin rahaarvon kohoaminen vuonna 935 johtui jossain määrin ja vuonna 936 vielä enemmän tuontitavarain hintain noususta, jota valaisevat edellä esitetyt indeksiluvut. Tämä ei kuitenkaan peitä kokonaan tuontiarvon nousua, vaan sisältyy tähän myöskin tosiasiallista tavarain tuonnin lisääntymistä. Toisaalta viennin rahaarvon kasvu jäi vuonna 935 suhteellisen vähäiseksi osaksi sen vuoksi, että, kuten vientihintaindeksit osoittavat, vientitavarain hinnat olivat tänä vuonna huomattavasti alemmat kuin edellisenä vuonna. Kun Helsingin vienti on vain noin kolmannes koko maan vi~nnistä ja kun eri vienti tavarat tuskin ovat siinä edustettuina.samassa. suhteessa kuin koko maan viennissä, on epätietoista, kuinka oikein koko maan yleisindeksi kuvastaa Helsingin vientitavarain hintaliikkeitä. Alempana oleva yksityiskohtaisempi katsaus tuontiin ja vientiin osoittaa tarkemmin, mihin suuntaan Helsingin tuonnin ja viennin paljous on viime vuosina kehittynyt. Helsingin asema muiden tärkeimpien satamakaupunkien Hangon, Turun, Kotkan, Viipurin (ja Uuraan) keskuudessa käy selville seuraavasta taulukosta: Suomen tärkeimpien satarnajn tuonnin, viennin Ja koko kauppavaihdon rahaarvo % koko maan vastaavista arvoista vuosina 93236. Värdet av de vikti~aste finska hamnarnas import, export och totala handelsomsättnin~ i procent av motsvarande värden för hela landet, åren 93236. VaLeur de l'importation et de l"exportation des principaux ports de La FinLande; % des chijjres correspondants pour Le pays' entier. en 93236. Tuonti. 'mport. Vienti. Export. mporlation. Exporlation. Koko kauppavaihto. Hela handelsomsäuningen. Mouvemtmt commercial total. 932.933.934.935.936. 932.933.934./935.936. 932.933.934.935.936. Hanko. Hangö..... 2.2.5 '..2 2. 3. 5.8 3.8 2.5 4.~ 8.4 4.0 2~6.9 3.6 Turku. Åbo... 5.9 4.3 5.4 4.2 4.8 5.~, 6.7 7.3 8.8 9. 9.8 0.0 0.8.3.8 Helsinki. Helsingfors... 45.5 47. 47.8 50.0 50.0 4.4 3.2 2.2 2.3 2.6 27.8 27.6 27.7 29.7 30. Viipuri. Viborg... 9. 8.7 7.4 8.3 8.5 2.6 2.6.6 2.9 4.7. 0.9 9.8 0.8.8 Uuras. Trångsund.... 0.4 0.4 0.8 0.2 0.3 6.5 8.0 9.. 7.3 6.9 3.9 4.8 5.3 4'.0 3.8 Kotka. Kotka... 4.9 5.5 5.2 5.0 5.4 2.7 23. 2.ö.24.8 2.6 4.5 5.6 4.4 5.6 4.0 Yhteensä, Summa (Totalj/ 78.0/ 77.5/ 77.4/ 78. 9 / 8. 73.4/ 69.3/ 65.4/ 68.0/ 69.7 75.5/ 72.9/ 70. 0 / 73. 3/ 75.0 Helsingin osuus koko maan kauppavaihdosta, rahaarvon mukaan laskettuna, oli n. 2 kertaa suurempi kuin lähinnä suurimman sataman, Kotkan. Tämä johtuu etupäässä Helsingin suuresta tuonnista, joka viime vuosina on ollut noin,puolet koko maan tuonnista. Kun Helsingin osuus viennistä on viime vuosina pysynyt jokseenkin muuttumattomana, mutta sen osuus tuonnista on osoittanut hiljaista nousua, on Helsingin osuus koko kauppavaihdostakin viime vuosina vahvistunut. Viennissä Helsinki on säilyttänyt kolmannen sijansa Kotkan ja ViipurinUuraan jälkeen. lman Uuraan tullikamarin kautta tapahtunutta vientiäkin, oli Viipurin vienti kahtena viime vuonna vähän Helsingin vientiä suurempi oltuaan aikaisemmin yleensä jonkin verran sitä pienempi. Vaikka Turun osuus viennistä on vuosi vuodelta säännöllisesti kasvanut sen jälkeen kun voin vienti siirrettiin Hangosta sinne, ei se ole vielä saavuttanut sitä suhteellista laajuutta, mikä Hangon viennillä aikaisemmin oli, eikä siis vielä välittömästi uhkaa Helsingin kolmatta sijaa. 2. Tuonti. mport. mportation. Taulussa julkaistaan yksityiskohtaiset tiedot Helsinkiin vuosina 935 ja 936 suuntautuneesta tuonnista. Siitä näkyy, kuinka paljon ja kuinka suuren rahamäärän arvosta kaupurikiin mainittuina vuosina ulkomailta tuotiin mitäkin tavaraa. Nämä tiedot ovat kuitenkin puutteelliset Sikäli, että muilla paikkakunnilla tullatut, Helsinkiin tuodut tavarat eivät sisälly niihin, mikä lähinnä käytännöllisistä vaikeuksista aiheutuva puute on haitannut aikaisempiakin Helsinkiä koskevia kauppatilastollisia tietoja.
3 Samoin kuin valtion virallisessa kauppa tilastossa on esillä olevassa Helsingin kaupungin kauppatilastossa tuontitavaroihin luettu ne maahan tuodut tavarat, jotka vuoden kuluessa ovat joutuneet vapaaseen kauppaan joko välittömästi heti maahan tultuaan taikka oltuaan.lyhemmän taikka pitemmän ajan tullivarastossa, yleisessä talletusvarastossa tahi kauttakulkuvarastossa. Kuten johdannossa jo mainittiin, ei tuontitavaroihin tästä lähtien lueta muuttotavaraa. Edellä jo tehtiin yleispiirteittäin selkoa Helsingin tuonnista vuosina 93236. Kun tänä aikana ja jo muutamina tätä ajanjaksoa edelfäneinä vuosina tavarain hinnat ja rahain kurssit vaihtelivat hyvin huomattavasti ja kun nämä vaihtelut ovat vaikuttaneet tuonnin rahaarvoon niin tuntuvasti, ettei tämä anna oikeaa kuvaa tuotujen tavarain paljoudesta eri vuosina, on, oikean käsityksen saamiseksi tuonnin paljousvaihteluista, hintavaihtelujen vaikutus saatava eliminoiduksi niistä pois. Tämä on mahdollista siten, että lasketaan, kuinka suuri olisi tuonnin rahaarvo eri vuosina, jos tuotujen tavarain tuonti arvot olisivat koko ajan pysyneet muuttumattomina. Sotavuosilta ja muutamilta sodan jälktisiltä vuosilta, jolloin hinnat ja rahain kurssit myöskin 'suuresti muuttuivat, onkin aina vuoteen 925 saakka, jolloin rahamme arvo. vakaannutettiin, tällainen hintavaihtelujen eliminointi suoritettu laskemalla tavaralajeittain tuonnin rahaarvo eri vuosina vuoden 93 hintojen mukaan. ) Kun tällainen arvojen muuntaminen on suhteellisen suuritöinen tehtävä, on seuraavassa käytetty apuna tullihallituksen tilastokonttorin laskemia koko maan yleisiä, s. o. koko tuontiin kohdistuvia hintaindeksejä ja niiden avulla muunnettu Helsingin koko tuonnin rahaarvot vuoden 93 hintoihin. Tällainen laskelma ei tosin anna aivan yhtä luotettavaa tulosta kuin kuhunkin tavaralajiin erikseen kohdistuva arvojen muuntaminen, mutta ottaen huomioon, että Helsingin tuonti on noin puolet koko maan tuonnista ja että siinä myöskin kaikki tavararyhmät ovat melkoisen hyvin edustettuina, on katsottu tätä menetelmää voitavan nyt kysymyksessä olevassa tarkoituksessa käyttää. Seuraavassa taulukossa on tämän mukaisesti esitetty katsaus tuonnin vaihteluihin vuosina 92536. Se on ulotettu vuoteen 925 saakka sen vuoksi, että saataisiin aikaisemlflin. julkaistuun lukusarjaan liittyvä katkeamaton sarja. Tässä taulukoss a esiintyvien vuoden 925 arvojen vertaus aikaisemmin julkaistuihin saman vuoden vastaaviin arvoihin osoittaa, kuinka paljon eri laskutapojen käyttäminen on mainitun vuoden ~ohdalla vaikuttanut saatuihin arvoihin. Alla olevassa taulukossa esitetään ensiksikin, kolmessa' ensimmäisessä sarakkeessa, tuonnin todellinen rahaarvo ja sen muutokset vuodesta toiseen markoin sekä prosentein. Kahdessa seuraavassa sarakkeessa esitetään tuonnin todellinen rahaarvo indeksilukuina, joista toiset on laskettu prosentteina vuoden 93 ja toiset prosentt~ina vuoden 928 tuonnin arvosta.. Kolmesta viimeisestä sarakkeesta näkyvät vastaavasti tuonnin paljousvaihtelut eri. vuosina, s. o. koko tuonnin rahaarvo laskettuna vuoden 93 hintojen mukaan sekä indeksiluvut, joista toiset on laskettu 'prosentteina vuoden 93 tuonnista ja toiset prosentteina vuoden 928 tuonnista. Vuosi 928, jolloin silloisen nousukauden tuonti kohosi huippuunsa, on otettu toiseksi vertausvuodeksi havainnollistamaan erityisesti viime vuosien tuonnin nousuliikettä. Katsaus Helsingin tuontiin vuosiila 92536. Aterblick PA: impo~!e.n till Helsingfors åren 92536. Aperru de l'importation d Helsinki (Helsingfors) en 92536. Vuosi. År. Annie. :Tuonnin rahaarvo todellis Lisääntyminen (+) tai ten hintojen mukaan Tuonnin rahaarvo v:n 9i.hintojen ',. mukaan Tuonnin raha vähentyminen (). :, _ mportens värde enligt arvo, milj. Ökning (+) eiler minskning faktiska priser mportens värde enligt 93 års pri~er markoin. (). Accroissment( +) de 'importation de 'imporlation d'ap~s les prix Värdet av im ou diminution (). selon les prix rlels de 93 porten, milj. :,='Yc,o:na'iO"'y,,av,='Yc,o:nac. i=%:av marko en % tie l'importation en en % del'importation en ValeU' de milj. mk. 93 928 milj mk 93 928 l' importation, m "' Ons Olo miuions de lu,,, millions vuoden tuonnin rahaarvosta. marcs. de marcs. vuoden tuonnin rahaarvosta. de marcs. års importvärde. års importvärde. (Volyymiindeksi. Volymindex. ndex du volume.) 93 925 926 ~27 928 929 930 93 932 933 934 935 936 49.6 2388.6 2329.2 3000.3 3856.5 329. 7 2574.0 703.0 593.0 849.6 2285.5 2674.0 38.8 +2239.0 ' 59.4 + 67. + 856.2 564.8 76.8 87.9 0.0 + 256.0 +.435.9 + 388.5 + 507.8 +496.7 2.5 + 28.8 + 28.5 4.6 2.8 33.9 6.5 + 6. + 23.6 +.7.0 + 9.0 00 596.7 557.0 2005.5 2577.9 2200.3 72.2 38.4 064.8 236.4 527.7 787.4 226.9 3.9 6.9 60.4 77.8 00 85.4 66.8 44.2 4.3 48.0 59.3 69.3 82.5 : ) Ks.. Helsingin kaupungin tilasto, Ulkomaan kauppa 40,. vv. 9925. 49.6 227. 236.7 37.5 403.8 360.5 343.3 268.0 22.3 270.4 354.9 40.8 457.2 00 5.8 58.2 22.2 269.9 24.0 229.5 79.5 47.9 80.7 237.2 274.0 305.6 37.0 56.2 58.0 78.6 00 89.3 85.0 66.5 54.8 67.0 87.9 0.7 3.2
4 Vuonna 928 kohosi, kuten jo mainittiin, silloin päättyneen nousukauden tuonti huippuunsa. Sen jälkeen seurasi laskukausi aallonpohjan Helsingin tuonnissa sattuessa vuoden 932 kohdalle. Tämän jälkeen tuonti jälleen sekä määrältään,että rahaarvoltaan vuosi vuodelta kohosi. Jos seurataan tuonnin todellista rahaarvoa osoittavia lukuja, huomataan, ettei tuonnin rahaarvo vuonna 936 kohonnut vuoden 928 tasolle ollen viimeksimainitun vuoden tuonnin rahaarvosta vain 82.5 %. Jos sitävastoin katsotaan sitä tuonnin rahaarvoa, joka on laskettu vuoden 93 hintojen mukaan, ja siihen perustuvia indeksilukuja, jotka kuvastavat tuonnin paljousvaihteluja, huomataan, että Helsingin tuonti oli jo vuonna.935 kohonnut paljoudeltaan vuoden 928 tuonnin tasolle ja vuonna 936 ylitti sen 3.2 %:la. Vuoden 928 jälkeen ovat tuonnin rahaarvoa osoittavat indeksiluvut yleensäkin alemmat kuin vastaavat paljoutta osoittavat indeksiluvut, mikä johtuu siitä, että tuontihinnat ovat mainitun vuoden jälkeen olleet yleensä vuoden 928 hintoja alemmat, s. o. olemme saaneet rahoillamme ulkomaisia tavaroita enemmän kuin olisimme saaneet niitä samalla raha määrällä vuoden 928 hintoihin. On huomattava, että tuontihintaan vaikuttavat tavaran ostohinnan ohella myöskin rahain kurssit ja tavarain kuljetusmaksut maan rajain ulkopuolella. Mitä tulee Helsingin tuonnin paljouteen yleensä, nähdään taulukosta, että se oli vuonna 936 noin kolme kertaa suurempi kuin vuonna 93 eli 305.6 % viimeksimainitun vuoden tuonnista. Vuosina 925 ja 926 oli Helsingin tuonti noin puolitoista kertaa suurempi kuin vuonna 93 ja vuonna 932 se laski tätäkin pienemmäksi ollen vuoden 93 tuonnista 47.9 %. Sen jälkeen on tuonti kasvanut niin jyrkästi, että se vuonna 936 oli kaksi kertaa, paljoudeltaan ylikin kaksi kertaa suurempi kuin vuonna 932. Seuraavasta taulukosta nähdään, miten tuonnin rahaarvo vuosina 93236 jakautui eri tavararyhmien osalle. Tuonnin rahaarvo tavararyhmittäin vuosina 93236, mportens värde, efter varullrupper, åren 93236. de l'importation en 93236, par groupes de marchandises. Tavararyhmät. V a r'u g r u p per. 932. Qroupes de marchandises. 933. 934. 000 mk. 000 marcs. 935. ' 936.. Eläviä eläimiä.. Eläimistä saatuja ruokatavaroita.. Viljaa ja viljatuotteita. V. Karjanrehua ja siemeniä. V. Hedelmiä, keittiökasveja, eläviä kasveja y. m. V. Siirtomaantavaroita ja mausteita. V. Säilykkeitä imanpitävästi suljetuissa pakkauksissa. V. Juomia. X. Kehruuaineksia. X. Lankaa ja punontateoksia. X. Kankaita: X. Sekalaisia kutomateollisuustavaroita. X. Puutavaroita ja puuteoksia. XV: Puunkuorta, ruokoa, oksia y. m. s. ja niistä valmistettuja teoksia. XV. Paperivanuketta, pahvia ja paperia sekä niistä valmistettuja teoksia. XV. Jouhia, harjaksia, höyheniä sekä luita, sarvia ja muita muovailtavia aineita, erikseen mainitsemattomia, sekä niisli valmistettuja teoksia. XV. Vuotia ja nahkoja, nahkateoksia, turkiksia y. m. XV. Metalleja ja metalliteoksia. XX. Koneita ja laitteita. XX. Kuljetusneuvoja. XX. Soittokoneita, kojeita ja keloja. Levande djur,.,.,." Animaliska livsmedel,. Spannmål och spannlllåls produkter.,.. "., Kreatursfoder och frö.. frukter. köksväxter, levande' växter o. dyl.. Kolonialvaror och kryddor,... Konserver i hermetiskt tilslutna förpackningar,. Drycker..... Spånadsämnen...... Garn och repslageriarbeten Vävnader.,... Diverse textilindustriva ror..... Trävirke och träarbeten Bark, rör, kvistar m. m. dyl. samt arbeten därav._... Pappersmassa, papp och papper samt därav förfärdigade arbeten.. Tagel, borst, fjäder samt ben, horn och andra formbara ämnen, ej särskilt nämnda, samt tilverkningar därav,.',. Hudar och skinn, lädervaror, pälsvaror m. m., Metaller och metallarbeten Maskiner och apparater. Transportmedel, Musikinstrument, instrument och ur,.,. 258 48 7256 53595 68637 398 67 77 805 39865 58560 82662 44065 9690 720 032 074 3583!l.l730 4042 9388 258 32 93 2466 24672 82 6386 83843 69468 6605, 56689 68994 4900 6739 79622 90573 64278 48562 5566 789 246 2594 32639 47838 '48 96 57265 80600 76934 52729 77 65 84694 95225 54770,78384 4803 9594 60499 2720 70 "486 0200 8026 8889 273" 2502 7778 2242 3498 707 2367 4033 602 74730 269830 ~95 027 48744 8287 235455 3477 5762 03857 4653 557 2587 33732 472 4403 07567 6696 0480 85572 3555 50390 90559 94669 207769 84684 990 0687 24877 24395 59053 670394 39278 90485 40864
5 T a v a r a r y h m ä t.,va r u g r u p per. 932. 933. 934. 935., 936. Oroupes de marchandises..000 mk. 000 marcs. XX. Kivi ja maalajeja sekä niistä Sten och jordarter samt valmistettuja teoksia. arbeten därav... XX. Asfalttia, tervaa, hartseja, Asfalt, tjäror, hartser, kautkautsua 429 y. m. sekä valmis schuk o. dyl. samt till teita niistä. verkningar därav.... XXV. Öljyjä, rasvoja ja vahoja sekä Oljor, fett och vax samt 56982 95324 XXV. lajeja, 'erikseen mainitsemat arter, ej särskilt nämnda, tornia, haihtuvia öljyjä, kos fyktiga (eteriska) oljor, meettisia aineita y. m. kosmetiska medel m. m, 4922 XXV. Värejä ja värjäysaineita. färger och färgningsämnen 28366 XXV. Räjähdysaineita, ampumatar Sprängämnen, ammunition, niistä tehtyjä tuotteita. Eetlerejä, esterejä ja alkoholitillverkningar därav Etrar, estrar och akoho. vikkeita, sytytysvälineitä ja ilotulitustavaroita. tändmedel och fyrverkeri varor........ 4034 XXV.,Kemiallisia alkuaineita ja nii Kemiska grundämnen och den yhdistyksiä sekä lääk föreningar av dem samt keitä. läkemedel........ 47344 XXX. Laniloitusaineita. Gödningsämnen. '0' 4225 XXX. Kirjallisuus ja taidetuotteita, Litleratur och konstalster, opetusvälineitä, konttoritar undervisningsmat., kon:, peita y. m. torsförnödenheter m. m 257 XXX. Muualla mainitsemattornia ta Varor, ej annorstädes varoita. nämnda... 37 487 Koko tuonti Hela importen (mportation tolalej' 593026 2284 760 834 5349 3832 3760 547 2378 42480 93975 2563 7288 47087 448 65244 25893 48645 96566 49357 8596 49404 4945 77 555 22709 90283 9246 65444 0 266 53255 6009 83 23784 24606 34655 44267 48449 8065 69829 83086 73268 849586 228558 267405 38755 Tuontiarvon laskua oli vuonna 935 havaittavissa vain 5 tavararyhmässä yhteensä 8.9 miljoonaa markkaa; muiden 26 tavararyhmän tavarain tuontiarvo kohosi yhteensä 407.4 miljoonaa markkaa. Vuonna 936 edelleen vain muutaman, 6, tavararyhmän tavarain tuontiarvo aleni yhteensä 32.8 miljoonaa markkaa ja 25 tavararyhmän kohosi yhteensä 540.5 miljoonaa markkaa. Tuontiarvo aleni niissä tavararyhmissä, joissa laskua ilmeni, yleensä hyvin vähän, ja oli tämän suuntainen kehitys satunnaista. tavara ryhmässä (eläimistä saatuja ruokatavaroita) vuonna 934 alkanut tuonnin vähenevä suunta jatkui kuitenkin edelleen vuosina 935 ja 936 aiheutuen pääasiallisesti valtion erinäisiin rasvaaineisiin kohdistamista tullipoliittisista ja kieltotoimenpiteistä. Samantapaisista syistä väheni vuonna 935 myöskin erinäisten rehutavarain tuonti. X tavararyhmässä (kehruuaineksia) tuontiarvon aleneminen vuonna 935 johtui yksinomaan lampaan villan tuontihinnan laskusta. Lampaan villaa tuotiin vuonna 935 vähän enemmänkin kuin edellisenä vuonna, mutta tuontihinnan alenemisen vuoksi sen tuontiarvo oli noin 6.3 miljoonaa markkaa pienempi kuin vuonna 934 tuodun villamäärän tuo.ntiarvo. X tavararyhmässä (puutavaroita ja puuteoksia) tuontiarvon aleneminen johtui pääasiallisesti jalostamattoman puun ja sahatun puutavaran tuonnin supistumisesta vuoden 933 jälkeen, jona vuonna niiden tuonti oli jyrkästi kohonnut.. Tuonti, rahaarvon mukaan laskettuna, lisääntyi suhteellisen jyrkästi sekä vuonna 935 että vuonna 936 :ssä (eläviä eläimiä) ja XX:ssä (kuljetusneuvoja) tavararyhmässä. Jyrkkää nousua ilmeni sitäpaitsi vuonnoa 935 XX:ssä (koneita ja laitteita) sekä vuonna 936 :ssa (viljaa ja viljatuotteita), V:ssä (karjanrehua ja siemeniä), XV:ssa (metalleja ja me~alliteoksia) ja XX:ssa (kivi ja maalajeja sekä niistä valmistettuja teoksia) tavararyhmissä. Seuraavissa tavararyhmissä tuontiarvo kohosi vuosina 935 ja 936 yhteensä niin paljon, että lisäys vuoden 934 tuontiarvosta laskettuna oli vähintään 50 % (suluissa olevat luvut osoittavat absoluuttisen ja suhteellisen lisäyksen edellisestä vuodesta): :ssä (eläviä eläimiä) 234.5 % (2.3 + 2.2 milj. mk., 7.7.7 ja 9. %), :ssa (viljaa ja viljatuotteita) 62.7% (2.9 + 38,6 milj. mk., 4.4 ja 55.9 %), V:ssä (säilykkeitä imanpitävästi suljetuissa pakkauksissa) 65.7 % (0.4 +.0 milj. mk., 20.9 ja 37.0 %), XV:ssa (metalleja ja metalli teoksia) 69.7 % (92.4 + 83.0 milj. mk., 23.4 ja 37.5 %), XX:ssä (koneita ja laitteita) 66.2 % (06.3 + 49.8 milj. mk., 45." ja 4.5 %), XX:ssä (kuljetusneuvoja) 83.4 % (37.8 + 48.8 milj. mk., 36.4 ja 34.5 %) ja XX:ssä (soittokoneita, kojeita ja kelloja) 62.2 % (8.6 + 7. milj. mk., 33.9 ja 2. %). Helsingin tuonnin arvo eri tavararyhmissä prosentteina Helsingin koko tuonnista sekä Helsingin tuonnin osuus koko maan tuonnista eri tavararyhmissä vuosina 93236 ilmenee seuraavasta taulukosta:
6 Tuonnin rahaarvo eri tavararyhmissä prosentteina Helsingin koko tuonnista ja koko maan tuonnista vastaavissa tavara ryhmissä, vuosina 93236. mportvardet nom olika.varugrupper, i procent av stadens hela iinportvärde och av motsvarande tai för. hela landet, åren 93236. relative de'l'importation en 93236. par groupes de marchandises. tavararyhmät. Oroupes de marchandises. V a r u g r u p per. 0/0 koko maan vastaavasta 0/0 Helsingin koko tuonnista. tuonnista. 0/0 av ~e:~ igfmporten tili % av hela landets motsvarande e sm ors.. import. 0/0 de l'imfor~~on totale de 0lo',de l'imporlation correspondante. a V e. pour le pays entier. 932.933.934.935.936. 932.933.934.\935.\936.. Eläviä eläimiä. Levande djur.... 0.0 0.0 0.0 0. 0. 60.8! 46.2 35.9 8.3 72.3. Eläimistä saatuja ruokatavaroita. 0.9.3 0.8 0.6 0.4 43.7 5.4 48.8 64.2 56.3. Viljaa ja viljatuotteita. V. Karjanrehua ja siemeniä. V. Hedelmiä, keittiökasveja, eläviä kasveja y. m. V. Siirtomaantavaroita ja 4.5 3.4 4.3 4:5 3.8 3.6 '2.9 2.5 3.5 2.6.8 3.4 3.4 22.6 2. 38.2 3.3 74.3 24.5 37.8 76. 2.9 38.5 76.0 22.4 38.! 76.(; mausteita. dor.... 8.7 8.9 6.6 5.8 5.8 39.5 40.0, 37. 4. 40.5 V. Säilykkeitä imanpitävästi Konserver i hermetiskt tillslutna förpackningar " 0. 0. 0. 0. 0. 87.2 93.2 87. 89.0 87.3 suljetuissa pakkauksissa. V. Juomia. Drycker...... 4.9.8 2..8.6 93.7 99.4 99.7 99.6 99.8 X. Kehruuaineksia. Spånadsämnen..... 2.5 3. 3.6 2.9 2.8 22.0 25.2 24.0 22.7 22.6 X. Lankaa ja punontateoksia. Oarn och repslageriarbeten 3.7 2.\ 3.4 3.2 3.0 54.3 '54.7 57.4 60.9 56.4 X. Kankaita. Vävnader.... 5.2 5. 6.8 6.7 6.5 68.7 67.9 70.0 72. 7.8 Animaliska ivsmedel... SpannmA och spimnmålsprodukter.... Kreatursfoder och frö.... frukter, köksväxter, levande växter O. dyl.... Kolonialvaror och kryd X. Sekalaisia kutomateolli Diverse textilindustrivasuustavaroita. ror..... 2.8 X. Puutavaroita ja puuteoksia. Trävirke och träarbeten.. 0.6 XV. Puun kuorta, ruokoa, oksia' y. m. s. ja niistä valmis Bark, rör, kvistar m. m. tehuja teoksia. 'dy\. samt arbeten därav 0.4 XV. Paperivanuketta, pahvia ja Pappersmassa, papp och paperia sekä niistä'valmis papper samt därav för! tettuja teoksia. färdigade arbeten... 0.7 XV. Jouhia, harjaksia, h9yheniä Tagel, borst, fjäder samt sekä luita, sarvia ja muita ben, horn och andra formmuovailtavia aineita, erik bara ämnen, ej särskilt seen mainitsemattornia, sekä nämnda, samt tillverkniistä valmistettuja teoksia. ningar därav.... 0.7 XV. Vuotia ja nahkoja, nahka Hudar och skinn, läderteoksia, turkiksia y. m. varor, pälsvaror m. m., 2.2 XV. Metalleja ja metalliteoksia. Metaller och metallarbeten 2.4 XX. Koneita ja laitteita. Maskiner och apparater.. 8.\ XX. Kuljetusneuvoja. Transportmedel.... 5.7 XX. XX. XX. XXV. XXV. XXV. XXV. XXV. XXX. XXX. XXX. Soittokoneita, kojeita ja Musikinstrument, instrukelloja. ment och ur.... Kivi ja maalajeja sekä Sten och jordarter samt niistä valmistettuja teoksia. arbeten därav.... Asfalttia, tervaa, hartseja, Asfalt, tjäror, hartser, kautkautsua y. m. sekä valmis schuk o. dyj. samt tillteita niistä. verkningar därav.... Öljyjä, rasvoja ja vahoja Oljor, fett och vax samt sekä niistä tehtyjä tuotteita. tillver.kningar därav.. Eetterejä, esterejä ja alko Etrar, estrar och alkoholholilajeja, erikseen mainit arter, ej särskilt nämnda, semattomia, haihtuvia öljy flyktiga (eteriska) oljor, jä, kosmeettisia aineitay. m. kosmetiska medel m. m. Värejä ja värjäysaineita. färger O. färgningsämnen Räjähdysaineita, ampuma Sprängämnen, ammunitiqn,, tarvikkeita, sytytysvälineitä tändmedel och fyrverja iotu\itustavaroita~ kerivaror.... Kemiallisia alkuaineita ja Kemiska grundämnen och niiden yhdistyksiä sekä föreningar av dem samt lääkkeitä. läkemedel... '... 3.0 2.8 2.9 2.9 2.6 9.7 23.5 Lannoitusaineita. Oödningsämnen.... 0.9.3. 0.8 0.7 9.9 25.4 Kirjallisuus ja taidetuot Litteratur o. konstals!., unteita, opetusvälineitä, konttoritarpeita y. m. dervisningsmateriel, kon torsförnödenheter m. m,.3.3.5.7.5 7.8 76.2 Muualla mainitsemattornia Varor, ej annorstädes tavaroita. nämnda... 2.3 4.4 3. 3. 2.8 37.5 8.4 0.8 7.2 3.6 6.0 0.3.8 0.2 2.6. 0.4 2.6 0.6 0.4 0.7. 0.8 0.7 2.2 4.6 9.8 2.8 0.8 6.6 3.8 6.4 0.3 2. 0.2 0.7 2.6 7.3 0.3 4.6. 6.2 4. 5.5 0.3 2. 0.2 2.6 0.4 0.4 0.8 0.8 2.8 8.2 2.8 5.3.3 5.u 3.6 5.6 0.3.8 0.2 2.7 '59.8 0.3 2.2 60.7 6.6 0.3 35.8,34.4 0.8 0.8.9 2. 2.3 6.0 Koko tuonti Hela importen {/mportation tota!~m 00.000.000.000.000.0.3 6.0 2.9 5.2 0.3.7 0.2 79.0 77.9 37.7 55.6 67.5 73. 7.8 43.5 67.2 45.6 56.5 54.9 58.5 77. 83.5 39.4 60.3 66.0 55.6 72.7 42.8 7.2 46.4 65.0 58.9 52.4 6. 6.~ 8. 9.0 4.3 40.3 78.2 80.0 84.5 84., 40.8 40.9 58.0 58.0 65.0 6.6 6.2 69.0 77.9 78.6 39.8 39. 69.8 66.2 46.6 46.8 66.6 67.0 58.9 59.4 62.7 62.8 30.3 33.7 22. 6. 8.0 82.4 73.3 86.0 47.8 50.0 2~.7 33.3 74. 6.8.3 39.4 8.4 83.2 37.6 63,4 65.3 55.5 77.7 38.0 60.8 44.3 70.0 64.6 69.2 32.7 8. 8.2 75.8 50.0
7 Kun tuonnin lisääntyminen, j(,lka aiheutui talouselämänyieisestä vilkastumisesta, ilmeni jokseenkin tasaiseria useimmissa tavararyhmissä, pysyi yksityisten tava'raryhmien suhteellinen osuus Helsingin tuonnista pääpiirtein ennallaan. XV :nteen' (metallien ja metalliteosten) tavararyhmääil kuuluvien tavarain tuonti,' joka vuonna 932 oli 2.4 % Helsingin koko~tuonnista, lisääntyi kuitenkin sen jälkeensuhteellisestikin niin paljon, että se vuonna 935 oli 8.2 % ja vuonna 9362. %. Samoin kasvoi X X:nteen (koneiden ja laitteiden) ryhmään kuuluvien tavarain osuu~ Helsingin tuonnista niin, että se, oltuaan vuonna 932 8.8 % Helsingin koko tuonnista, vuosina 93536 oli 2.82.3 % siitä. Kankaiden tuonti, joka vuosina 93233 oli ollut Helsingin koko tuonnista 5.25. % ja vuonna 934 jyrkästi kohonnut 6.8 %:iin, pysyi myöskin vuosina 93536 suhteellisen suurena ollen näinä vuosina 6.76.6 % Helsingin koko tuonnista. Kuten johdannossa jo osoitettiin, Helsingin tuonnin rahaarvo kasvoi vuosina 93536 suhteellisesti enemmän kuin koko maan tuonnin rahaarvo kohoten jo täyteen 50 %:iin maan koko tuonnin rahaarvosta. Tähän tulokseen vaikuttivat useiden pienempien tavararyhmäin ohella erinäiset isohkot tavararyhmät, kuten yuonna 935 säilykkeiden, kankaiden ja kulj~tusneuvojen tavararyhmät sekä vuonna \36 metallien.ja metalliteoksien tavararyhmä, joissa kaikissa Helsingin suh _ teellinen osuus koko maan tuonnista näinä vuosina vahvistui. Kuten koko tuonnissa, Helsingillä on ensi sija maamme satamakaupunkien joukossa melkein kaikkien yksityisten tavararyhmienkin tuonnissa. Ainoastaan kehruuaineksien tuonti oli koko viime viisivuotiskauden ajan Turun kautta suurempi kuin Helsingin kautta, ja lannoitusaineiden tuonti jakaantui Helsingin, Turun ja Kotkan kesken jokseenkin tasan. Vuosina 932:36 kulki nimittäin lannoitusairieiden tuonnista Helsingin kautta 9.925.422.6. ja 8. %, Turun kautta 26.8.8...:...9.97.7 ja 8. % sekä Kotkan kautta 26.825.0 23.020.8 ja 9.8 %. Mitä muihin tavararyhmiin tulee, on jonkun toisen kaupungin tuonti vain satunnaisesti ylittänyt Helsingin tuonnin. Niinpä viljan ja viljatuotteiden ryhmässä Viipurin tuonti vuonna 935 ylitti Helsingin tuonnin nousten 25. % :iin koko maan vastaavasta tuonnista; Helsingin tuonnin vastaavii suhdeluku oli 22.4 %. Kemiallisten alkuaineitten sekä lääkkeitten ryhmässä Viipurin ja Uuraan tuonnin yhteenlaskettu raha~arvo vuonna 932 oli 28.3 % koko maan vastaavan tuonnin rahaarvosta, mutta Helsingin tuonnin rahaarvo vain 9.7 %. Puutavarain ja teosten ryhmässä oli Kotl:<an tuonnin rahaarvo vuonna 932 2.8 % ja vuosina 93436 6.25.9 ja 3.7 % koko maan vastaavasta tuonnista, mutta Helsingin tuonnin rahaarvo vastaavasti 2.28.9.0 ja.3 %. Muualla mainitsemattomien tavarain ryhmässä oli Turun tuonnin rahaarvo vuonna 932 56.9 %, mutta Helsingin tuonnin rahaarvo vain 37.5 % koko maan vastaavan tuonnin rahaarvosta. Tärkeimpien yksityisten tavaralajien tuontipaljous ja arvo vuosina 93236 käy selville seuraavasta taulukosta: oj Tärkeimpien tavarain tuontipaljous ja arvo vuosina 93236. mportmängder och värden för de viktigaste varuslagen åren 93236. Quantite et valeur des marchandises principates de l'importation en 93236. ~ : ",;: Kvanthet., 000 mk. Värde, 000 mk. i3 "S"~ T a v a r ala j i. Va r u s a g. ~ 3 eg Quantiti., 000 marr:s. ~ ~ ~3 Marchandises. ~ ;"'~!!:? 932. 933 934 935. 936. 932. 933. 934. 935. 936. 23 Suolia. Tarmar..... ton. 226 97 270 479 496 4825 605 7346 9347 7376 43 Silliä, suolattua. Si, saltad... 20 0 49 56 285 384 348 52 325 929 5360 Jauhamatonta viljaa: Omalen spannmål:.. 5925 33658 25267 2990 5656 2465 3764 30433 3758 76863 53 rukiita. råg... D 237 342 94 89 5530 2732 378 666 09 6429 56. kauroja. havre.... D 70 3802 2 934 9893 95 3967 9 20 5303 57 vehniä. vete... t 723 0386 536 4944 6624 246 4288 20579 262 27804 58 maissia. majs... 0 6436 5783. 8595 608 20527 7303 543 8600 85 2304 670 Jauhoja: Mjöl:....... 0 8438 7000 3644 90 952 40380 35599 26753 24432 23448 67 vehnä, lestyjä. vete, siktat "... D 8422.6984 364 42 9467 40330 35567 26702 24335 23360 779 Ryynejä: Gryn:... D 79 732 870 532 008 4700 4257 4364 378 2653 74 vehnä vete... t 48 28 026 995 645 2665 269 283 299 606 76 riisi ris... 48 469 655 46 254 497,255 629 205 729 9 Perunajauhoja. Potatismjöl... 0 832 823 475 444 78 2490 2349 40 43 2298 93 Vehnänleseitä. Vetekli... D 9996 537 053 486 724 345 7603 2339 5633 8223 94 Rukiinleseitä. Rågkli... :... 3992 636 5352 4222 740 5444 7444 550 4799 856 020 Öljykakkuja : Oljekakor:.. 65 3437 54 3667 554 2297 4452 850 4522 7952 06 maapähkinäkakkuja. jordnö_tskakor... 399 837 823 638 640 639 2333 056 2245 2597 4 Maissi ja muita öljy Mjöl av majs och ankakkujauhoja y._ m. dra oljekakor m. m. 0 0974 6850 4942 603 5902 788 25907 94 2783 23274 629 Siemeniä. Frö... D 2743 2424 304 2409 403 7425 6974 9826 7648 3643 3039 Hedelmiä, tuoreita: Frukter, färska:..., 676 70 9663 9944 2964 42348 39285 49037 54805 66372 30 omenia äpplen..., 573 05 984 64 2539 9655 658 9986 884 354 32 appelsiineja apelsiner... 2628 3482 4438 4632 585 3507 5293 7606 2593 24448 34 viinirypäleitä vindruvor... 442 430 66 674 597 3948 3942 52 6347 5443 36 banaaneja bananer...... 47 073 93 544 204 8587 7824 8374 848 ' 260
8 T a v a r ala j i. V a r u s a g. M archandises., 000 mk. Värde, 000 mk. Quantiti., 000 marcs. 932. 933. 934. 935. 936. 932. 933. 934.935. 936. 405 4 42 47 86,.9596 232 25657 25960 2663 280 287 28833 33 322:} 33847 34445 346 34849 35070 39942 449 42025 4346 433 434 438 440 45 460 472 47985 65868 660 66 66768 6738 692700 706 Hedelmiä, kuivattuja: frukter, torkade:.. ton. lumuja, viskunoita plommon, sviskon ja brunelleja. rusinoita ja korin tteja. manteleita. och bruneller. russin och korin ter mandel...... Kahvia, paahtamatonta. Kaffe, obränt.. Sokeria, puhdistama tonta. Socker, oraffinerat..» Lehtitupakkaa, valmistamatonta. Bladtobak, oarbetad... Väkiviinaa. Sprit......... Viinejä tynnyreissä. Vin på fat.... o muissa astioissa. andra kärl.. Lampaanvilaa. fårull..... Lumppuja. Lump.... Puuvilalankaa: Gam av bomull:.. rihmaa, plemssä, tråd, i mindre, för vähittäiskauppaan detaljhandeln lämtarkoitetuissa pakka pade förpackninuksissa. gar...... Side ja purjelankaa Bind, segelgam och sekä punontateoksia. repslageriarbeten.. Vialankaa: Gam av ul:... monisäikeistä, valkaistua, värjättyä tai fertrldigt, blekt, painettua..' färgat eiler tryckt. pienissä, vähittäiskauppaan i mindre, för detaljtuissa tarkoitehandeln lämpadeför pakkauksissa. Silkkiä, kehrättyä. packningar.... Silke, spunnet..... Puuvillakankaita. Vävnader' av bomull... Viakankaita sekä huo Vävnader av ull samt paa. filt..... _....' Silkkikankaita. Vävnader av silke Nauhoja, punoksia ja Band, snören och snörpunosteoksia. makeriarbeten.. Sukankutomateoksia: Strumpstolsarbeten:.. sukkia, puuvilaisia strumpor av bomull käsin eitä van tar sukkia, vilaisia. strumpor av ull.. muunlaisia andra... Mattoja, veden pitäviä. Mattor, vattentäta.» Pöytäliinoja, huiveja Bord och huvuddukar y. m. m. m..... Vaatteita ja muita om Kläder och andra sömpeluksia, erikseen nadsarbeten, ej särmainitsemattornia, skiltdämnda, vattenvedenpitäviä. täta..... Hattuja, 000!cpl. Hattar.... 000 st. Vuotia ja nahkoja, joita Hudar och skinn, ej ei voida lukea tur hänförliga tili pälskiksiin: varor:..... ton. nautaeläinten, muok nötkreaturs, obekaamattomia, tuoreita redda, färska eiler tai suolattuja. saltade..... s:n, s:n, kuivattuja. d:o, <:0, torkade.. muita lajeja, muokattuja. jalkineita. andra slag, beredda Skodon. Turkiksia.. Pälsverk..... Takkirautaa. Tackjäm.... 52 93 20 2523 2575 338 5667048 9606 2002 507 403 09 6206 674 527 08 7768 750 54 40 8572 76 907 78 696 80 56 9280 2372 2940 3228 2782 78886 4487 4850 332 3250 2599 3070 9477984740 424 ' 5068 484 3996 3779 4268 92 06 07 506 7459 2864 20820 264 27449 3288 37' 7893803 28256 3739 670 3578 2 063!l05 095 400 246 79 84 5 25 70 345 283 39 44 4 7 3 8 530 4 58 74 98 56 35 33 837 389 200 222 83 49 35 93 473 346 38 64 8 3 4 9 523 5 5 54 660 255 244 40 239 30 545 245 298 258 85 62 57 855 727 82 2 99 7 20 4 2 584 9 85 688 2060 383 53 322 2885 644 252 375 270 56 75 202 76 09'9 536 505 422 290 802 ~ 6833 5088 48 2374 30359 3240 3242 75436 2296434007 554 2758 6796 9444 4432257480 5484239 239793545 668 3067 4527 672 576 22 3925 9754 3299 5929 679 63795 869 4408 277 26364 6 634 22845 24 023 2468 4 2488 3028 4 84 5043 5509 297 5 778 5 465 2 494 2 906 24578 83 3 996 3 883 6 707 4 294 5 923 78 '238 3307 5 276 6498 7695 262 6330 7986 3 55 4647 6890 978 408 25253 33 652 54 00 65 62 79868 83 04 4 97 8 2 5 8 752 29 36 5 889 40280 45 72 7698 87 305 0 284 00 4036 72 8734 20276 9 22 5 0 4 4 8 2 90 36 60 23 347 936 655 763 56 78 794 537 659 3576 2868 305 2304070 896 96 2886 3837 747 748 882 2497 6606 7388 564 2225 956 696 360 432 350 4759 947 3683 007 3275 9369 2799 427 564 3255 522 69 297 447 234 947 3063 678 773 39 85 2802. 3239 792 2 469 28 086 43 270 5 04 33280 536 392 62 92 722 25 855 969 29 3 9 607 38 2 5 7639 5 2 26 4705 96 84 5 6 32 29 5577 339 '789 6686 435 6566 9207 879 762 8 690 6957 26 06 26450 088 4722 532 0508 4380 4952 7096 472 498 87402835 54330909 0598 028 7255 267 9830 254 99 055
9 Tavaralaji. Va ru 5 la g. Marchandises., 000 mk. Värde, 000 mk. Quantiti. VaJeur, 000 marcs. 932. 933. 934'. 935. 936. 932.933.934. 935. 936. 7520 Palkki, kulma ja muu' Balk, vinkel och ta kuumiltaan valssat annat varmvalsat tua rautaa. järn...... ton 72935 levyä, rauta ja teräs. Plåt, järn och stll.. 0,73644 Putkia ja putken osia, Rör och rördelar, järnrauta ja teräs. och stål.. : 77482 levy ja läkkipeltiteok Plåt och blecktulverksia. ningar... 805'5 Rautatie ja raitiotie järnvägs och splrtarpeita: vägstillbehör:... 805 kiskoja. skenor...., Takeita ja. valurau Smide och tillverkdasta valmistettuja ningar av gjutteoksia. kappaleen gods, vägande nettopaino: per stycke netto: 890 enint. 0.6 kg. högst 0.6 kg... mer än 895 yli 0.6 kg:n kg. 0.6 kg. kg.' 900 0 l' 0, 903 0 50' 0 50, 905 50, 50, '. 906 lyijyä, valmistamatonta Bly, obearbetat samt sekä romua. skrot............ 98 Tinaa, valmistamatonta Tenn, obearbetat samt sekä romua. skrot....... 924 Ahiminiumilevyä. Aluminiumplåt... 925 Kuparilevyä. Kopparplåt... 930 Kuparitankoja. Kopparstänger...... 933 Kupariputkia. Kopparrör... "... 94950 Kupari y. m., teoksia Koppar o. a. tillverkerikseen mainitsemat ningar. ej särskilt tornia. nämnda........., 96600 Maanviljelyskoneita ja Lantbruksmaskineroch laitteita. apparater... 002 Meijerikoneita ja ait Mejerimaskiner och teita. apparater... 0239 Sähkökoneita ja ait Eektriska maskiner och teita: apparater:... 0 02, 04, } generaattoreja ja generatorer och mo 06 moottoreja. torer... 02628 eristettyjä sähköjoh isolerade elektriska toja. ledningar... 033 sähkövarolaitteita. elektr. säkerhetsap 035 036 hehkulamppuja. puhelinkoneita y. m. parater..., glödlampor... D telefonapparater m.m... 039 sähköteknillisiä erikoislaitteita, erik elektrotekniska speseen mainitsemat cialapparater, ej tornia. särskilt nämnda. 0507 Paperiteollisuuskoneita. Pappersindustrimaskiner...... 0. 08 Kutomateollisuuskoneita... Textilmaskiner.... 09 Suutarin, räätälin ja Skomakeri, skrädderiompelukoneita. samt symaskiner. 3 Koneita ja laitteita, Maskiner och apparamuunlaisia. ter, andra........ 3637 Automobiilejä, kpl. Automobiler... st. Polkupyöriä, Velocipeder, 39 moottori, kpl. motor.... 40 muunlaisia. andra... : Ulkomaan kauppa. Utrikeshandel 93536. 9422 2383 243 2474 2870 530 2035 450 47645 54897 9379 0835 7493 9872 24263 22745 24927 4465 53385 6989 339 4622 797 943 3683 4098 2033 3387 40469 4595 464 572 74 725 84 937 9738 375' 8424 9 436 56 7609 739 9328 207 306633379 32488 3373805 623 3489 3398 5366 608 84 24206 23596 24273 26865 30 30 60 8 364 5 42 203 205 330 204 59 273 32 68 245 75 43 464 848 262 5 203 6 463 8 652 084 234 77 363 359 80 280 4 447 403 5868 62 5800 4567 52 2293 798 6348 986 2945 42 8590 4495 2744 069 733 2377 982 07 897 2 54 2278 2870 3304 5 04 678 9996 48 65 329 739 5 292 70 49 50 77 243 086 262 305 69 36 220 23 4 226 396 423 356 54 245 75 503 256 442 495 529 79 233 25 449 3084 434 4603 6402 802 2090 4390 3600 7008 0587 2507 446 050 3 i94 5636 2046 622 2207 4262 6940 22330 687 0862 632 6394 30934 69 590 7228 845 26979 33069 3828 544 927 2066 399 5025 54 04 745 305 899 2934 357 2808 294 3 624 4 48 5242 93 259 92328 30644 76 70 27 969 237 492 408 88 847 0065 546 7482 28359 30652 725 228 78 37 28 686 266 4 43 44 92 67 62 86 444 262 62 57 20 32 492 203 73 693 633 094 249 9660 9480 872 3505 6997 303 55 48 254 407 32 70 384 490 9 822 72 6 24 2099 24 635 39 7 629 4 2 5 669 4 587 6 432 07 5 499 6029 9 885 6 94 988 557 2062 2 4 36500 54 648 74 050 72 2 64 25 9640 30373.6687 35 25 2536 34 272 23 83 756 499 585 979 55 257 097 2434 468 20 3457 803 8098 224 473 3755 246 6545 9736 2458 046 3963 5539 24808 43797 36486 570 8255 6358 950 35773 56078 448 288 540 26 732 522 2 448 3 2 740 00 2208 2075 2
0 oj ~~ en;:, 000 mk. Värde, 000 mk. O~ ::.i T a v a r ala j i. V a r u s a g. ~g' Quantiti., 000 marcs. ~~ ",,0 =c Marchandisl!3. ~~ ~~ 932.. 933. 934. 935. 936. 932 933.934. 935. 936.? 45 Ajo ja kuljetusneuvojen Underreden tili åkdon alustoja ja kumiren och transportmedel kaisia pyöriä: samt med gummiringarförsedda hjul: ton 709 069 2823.. 7590 24734 59960 79982 0366 alustoja...... kpl. underreden... st. 0 0 578 285 0 0 0 60 84827 pyöriä..... tonn. hjul... ton. 0 0 0 68 663 0 0 8872 8789 6769 Taskukelloja, kpl Fickur.... st. 67 979 3976 5686 6608 423 2866 687 8876 2805 20 Kivihiiliä. Stenko\....... ton. 268725 322462 3232 280036 374272 46929 55 496 55825 4990 7849 23 Koksia. Koks......... 7283 2035 48279 34758 87937 28847 26578 35075. 35827 53565 24046 Tiiliä. Tegel....... 447 423 4567 4925 363 3562 4200 4330 5006 5507 32023 Kautsua, guttaperkaa ja Kautschuk, guttaperka balataa. och balata..... 425 660 558 966 38 3622 4599 7407 24444. 2099 32433 Pehmeästä kautsusta, guttaperkasta ja ba Arbeten av mjuk kautlatasta valmistettuja schuk, guttaperka teoksia: och balata:... 600 779 090 964 944 3349 44534 45070 37429 36493 32829 a u tom obiilinreil kai ta. automobilringar & 378 539 720 '593 52.22256 33077 28933 2003 969 33 kautsujalkineita. kautschukskodon. t 29 30 29 36 73 625 70 459 786 340 Naftaa y. m. kivennäis Nafta O. a. mineralöljyjä, raakoja. oljor, råa... 7284 6233 879 9444 0538 4506 388 643 7354 56 34 Petrolia. Petroleum... 9750 2603 22377 22558 36230 2324 2367 82 8235.2922 342 Petrolibentsiiniä, gaso Petroleumbensin, galiinia, igroiinia ja solin, igroin och puhdistusöljyjä. putsoljor... 9407 2609 2544 '2844 29967 2889 30342 2888 3569 37253 344 Voiteluöljyjä, rasvattomia. Smörjoljor, icke feta.. 6003 5442 783 8284 '7065 7567 5735 2540 23408 2554 352 Pellavaöljyä, keittämä.. töntä. Linolja, okokt... 452 393 707 276 224 ~ 472 585 6836 86 2625 356 Kookosöljyä. Kokosolja... D 274 634 667 2080 2247 7442 7637 6347 9577 49 45 Sinkkivalkoista. Zinkvitt... 788 988 93 099 877 4369 553 4605 5059 400 42728 Tervavärejä ja väri Tjärfärger samt färguutoksia, joihin 0 extrakter med till.'., lisätty liuotin tai sats av lösnings och., peittausaineita. betnlngsämnen.... 0 64 236. 278 295 296 2072 2047 2566 26437 27869 478 Keittosuolaa. Koksalt...... 27 0665 0 965 2860 236 3400 3025 309 3436 3505 530 Kemiallisia preparaat Kemiska preparat, droteja, rohdoksia ja val ger och färdiga lämiita lääkkeitä, erik kemedel, ej särskilt seen main.:ttomia. nämnda...... 73 HO 238 380 462 9750 2628 598 2204 26799 544 Sanoma ja aikakaus Tidningar och tidskriflehtiä y. m. ter m. ru...... 257 303 28 329 32 8294 9337 663 4374 4297 563 Kirjoitus ja laskuko Skriv och räknemaneita. skiner D 20 22 4 52 56 4773 597 0273 304 450 Su~rin osa maahan tuoduista tavaroista tulataan painon mukaan, pieni osa kappaleluvun tai muun perusteen mukaan. Kun asianomaisile ei ole säädetty velvollisuutta tulli käsittelyn yhteydessä ilmoittaa viimeksi mainittujen tavarain painoa, ei tullaustoimitusten yhteydessä kerääntyvän tietoaineiston nojala ole mahdollista laatia eksaktisiin numerotietoihin perustuvaa tilastoa kaikkien kaupunkiin tuotujen tavarain painömääristå. Jotta näistä saataisiin edes yldspiirteinen käsitys, esitetään seuraavassa niiden tuontitavarain painomäärät, jotka on tulattu painon mukaan, sekä koko tuonnin rahaarvoa vastaava painomäärä, joka on laskettu edellyttäen, että rahaarvon ja painon välinen suhde kaikissa tavaroissa on sama kuin niissä tavaroissa, joiden paino tunnetaan. Mainittu suhde tosin vajptelee eri tavaralajeissa hyvinkin suuresti,. mutta tästä aiheutuva virheellisyys koko tuonnin painomäärissä jää vähän merkitseväksi sen kautta, että niiden tavarain osuus, joiden painomääriä ei tunneta, on suhteellisen pieni. Tärkeimmät näistä ovat elävien eläinten, kuljetusneuvojen ja 80ittokoneiden tavararyhmissä. Kun alukset muutenkin ovat tuontitavarana poikkeusasemassa sen kautta, etteivät ainakaan suuremmat niistä tule maahan rahtitavarana muilla kuljetusneuvoilla, vaan omine koneineen, esitetään taulu'kossa koko tuonti toisaalta 9 nettorekisteritonnin vetoisia ja sitä suurempia aluksia lukuunottamatta toisaalta nämäkin lukuunotettuina.. Seuraavasta taulukosta ilmenevät sekä painon mukaan tullattujen tuontitavarain todelliset että koko tuonriin äsken selostetulla tavalla lasketut painomäärät vuosina 93236: