Suomen ja Ruotsin välinen kauppa

Transkriptio

1 Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Ruotsin välinen kauppa 8000 Kuvio 1. Suomen ja Ruotsin välinen kauppa v (1-8) (1-8) 2015 (1-8) Tuonti Vienti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.

2 1 VIENTI RUOTSIIN VÄHENI 15 PROSENTTIA TAMMI-ELOKUUSSA 2015 Öljytuotteiden viennin arvon pudotus huomattava Suomen vienti Ruotsiin laski Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan vuoden 2015 tammielokuussa 15 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Vienti oli arvoltaan runsaan 3,4 miljardia euroa. Vuonna 2014 vienti Ruotsiin laski neljä prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja viennin arvo oli 6,2 miljardia euroa. Vuotta aiemmin, vienti Ruotsiin kasvoi kolme prosenttia lähes 6,5 miljardiin euroon, mutta vuonna 2012 vienti laski seitsemän prosenttia ja jäi 6,3 miljardiin euroon. Ruotsin osuus Suomen kokonaisviennistä laski kuluvan vuoden tammielokuussa 9,7 prosenttiin, kun se viime vuonna oli 11,1 prosenttia. Vuonna 2013 Ruotsin osuus koko viennistä oli 11,6 prosenttia, kun se vuonna 2012 oli 11,1 prosenttia. Tuonti Ruotsista väheni kuluvan vuoden tammi-elokuussa viisi prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Tuonti oli arvoltaan 4,1 miljardia euroa. Vuonna 2014 tuonti laski kaksi prosenttia ja se oli arvoltaan 6,6 miljardia euroa. Vuotta aiemmin tuonti kasvoi viisi prosenttia ja oli arvoltaan 6,7 miljardia euroa. Vuonna 2012 tuonti nousi kuusi prosenttia 6,4 miljardiin euroon. Ruotsin osuus Suomen kokonaistuonnista on pysytellyt 11 prosentin tuntumassa viimeiset neljä vuotta. Kauppa Ruotsin kanssa oli pitkään Suomelle ylijäämäistä, mutta vuonna 2012 kauppatase jäi 78 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Vuonna 2013 alijäämä kasvoi 204 miljoonaan euroon ja viime vuonna vajetta kertyi 360 miljoonaa euroa. Kuluvan vuoden tammi-elokuussa alijäämää oli kertynyt jo 675 miljoonaa euroa. Ruotsi oli vuonna 2013 Suomen 11 suurin alijäämämaa, 2014 kuudenneksi ja tammi-elokuussa kolmanneksi suurin alijäämämaa Kiinan ja Venäjän jälkeen. Vaikka vienti Ruotsiin oli lähes kauttaaltaan alavireistä kuluvan vuoden tammi-elokuussa, johtui viennin arvon suuri pudotus ennen kaikkea öljytuotteiden viennin arvon laskusta. Sekä öljytuotteiden vientimäärät että vientihinnat laskivat merkittävästi. Myös muun kemianteollisuuden tuotteiden vienti väheni selvästi. Elintarvikkeiden sekä kojeiden ja mittareiden vienti sen sijaan kasvoi hieman. Viime vuonna koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden vienti oli vielä hieman kasvussa, mutta öljytuotteiden vienti oli jo laskussa. Tuonnin pieneneminen tammi-elokuussa johtui erityisesti energiatuotteiden ja metsäteollisuuden tuotteiden tuonnin arvon supistumisesta. Sähkökoneiden ja laitteiden sekä kuljetusvälineiden tuonti kasvoi jonkin verran. Viime vuonna vähenivät metalliteollisuuden tuotteiden ja kuljetusvälineiden tuonti. Kemianteollisuuden tuotteiden tuonti pieneni. Ruotsi putosi viime vuonna toiseksi suurimmaksi vientimaaksemme 11,1 prosentin osuudella kokonaisviennistä. Kuluvan vuoden tammi-elokuussa osuus oli 9,7 prosenttia, mutta sijoitus sama. Vuonna 2013 Ruotsi oli yhä Suomen tärkein vientimaa vajaan 12 prosentin osuudella koko viennistä ja oli ollut sitä vuodesta 2010 lähtien. Saksa nousi suurimmaksi vientimaaksemme viime vuonna 12 prosentin osuudella. Tämän vuoden tammi-elokuussa Saksan osuus oli noussut jo yli 14 prosentin. Venäjä oli pitkään kolmanneksi suurin vientimaamme, mutta tammi-elokuussa maa oli vasta viidennellä sijalla 5,9 prosentin osuudella. Vienti Yhdysvaltoihin ja Alankomaihin oli kasvanut suuremmaksi. Tuonnissa Ruotsi on pitkään ollut kolmanneksi suurin tuontimaamme Venäjän ja Saksan jälkeen, viime vuonna osuus oli 11,4 prosenttia. Kuluvan vuoden tammi-elokuussa Ruotsi nousi toiseksi suurimmaksi tuontimaaksi Saksan jälkeen. Venäjä, joka oli ollut vuodesta 2006 suurin tuontimaamme 15 prosentin osuudella vuonna 2014, tippui kolmannelle sijalle. Osuus oli enää 11,4 prosenttia. Tämä johtui suureksi osaksi öljyn tuontihintojen jyrkästä laskusta. Koko kauppavaihdolla mitattuna Ruotsi oli vuonna 2014 ja tämän vuoden tammi-elokuussa Suomen toiseksi suurin kauppakumppani Saksan jälkeen.

3 2 Kuvio 2. Ruotsin osuus Suomen tuonnista ja viennistä (1-8) Osuus % Tuonti Vienti Kuvio 3. Suomen ja Ruotsin välinen kauppatase (1-8) Milj. e Kuvio 4. Vienti Saksaan, Venäjälle ja Ruotsiin kuukausittain (1-8) Milj. e Saksa Venäjä Ruotsi Kuvio 5. Tuonti Saksasta, Venäjältä ja Ruotsista kuukausittain (1-8) Milj. e Saksa Venäjä Ruotsi

4 3 Taulukko 1. Suomen ja Ruotsin välinen kauppa v (tammi-elokuu) Vuosi Tuonti Vienti Kauppatase Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-8) , ,7-675 Ruotsin ulkomaankaupasta Ruotsin ulkomaankaupassa Suomi oli vuoden 2015 tammi-elokuussa maan kuudenneksi suurin vientimaa 6,7 prosentin osuudella. Viime vuonna Suomi oli neljänneksi suurin ja vuonna 2013 Suomi oli kolmanneksi suurin Ruotsin vientimaa. Ruotsin suurin vientimaa oli tänä vuonna Saksa, jolla oli noin 10,4 prosentin osuus. Norjan osuus oli lähes yhtä suuri, 10,3 prosenttia. Ruotsin viennistä 58 prosenttia ja Suomen viennistä 57 prosenttia suuntautui EU-maihin viime vuonna. Ruotsin kokonaistuonnissa tammi-elokuussa Suomi oli vasta seitsemännellä sijalla ja osuus Ruotsin kokonaistuonnista oli 4,5 prosenttia. Saksa oli ylivoimaisesti suurin Ruotsin tuontimaista lähes 18 prosentin osuudellaan. Vuosina Suomi oli kuudenneksi suurin tuontimaa. EU-maiden osuus kuluvan vuoden tammi-elokuussa Ruotsin kokonaistuonnista oli peräti 69 prosenttia, kun vastaava luku Suomessa oli 62 prosenttia. Ruotsi ei tilastoi tuonnin alkuperämaata, joten EU-maiden osuus kokonaistuonnista tilastoissa on todellista suurempi. Kuluvan vuoden tammi-elokuussa sekä Ruotsin kokonaisvienti että -tuonti nousivat viisi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Suomen vienti väheni samalla ajanjaksolla kolme prosenttia ja tuonti kahdeksan prosenttia. Viime vuonna tavaraviennin arvo Ruotsissa nousi kolme prosenttia ja tuonnin kuusi prosenttia. Suomen vienti pysyi samalla ajanjaksolla edellisvuoden tasolla, mutta tuonti laski yhden prosentin. Suomi ja Ruotsi ovat molemmat pieniä ulkomaankaupasta riippuvaisia maita. Talouksien rakenteet ovat pitkälle samankaltaisia. Myös kokonaisviennin tavarajakaumassa on paljon yhtäläisyyksiä. Suurin viennin tavararyhmä molemmissa maissa on koneet, laitteet ja kuljetusvälineet, mutta sen osuus on Ruotsissa (39 %) paljon suurempi kuin Suomessa (30 %). Ryhmän osuuksien erot johtuvat siitä, että Ruotsissa sekä sähkökoneiden ja -laitteiden että kuljetusvälineiden viennin osuudet ovat Suomea suuremmat, teollisuuden koneiden ja laitteiden viennin osuudet ovat puolestaan lähellä toisiaan. Suomessa paperin ja pahvin osuus kokonaisviennistä on 13,8 prosenttia, kun se Ruotsissa on vain 6,5 prosenttia. Myös metalliteollisuuden tuotteilla on Suomessa (13,5 %) suurempi vientiosuus kuin Ruotsissa (9,5 %). Alla olevassa taulukossa on esitetty Suomen ja Ruotsin kokonaisviennin jakautuminen SITC-tavaraluokituksen ylimmällä tasolla kuluvan vuoden tammi-elokuussa. 1 1 Lähde: SCB; Utrikeshandel med varor

5 4 Kuvio 6. Tavaraviennin jakautuminen SITC1-luokituksella Suomessa ja Ruotsissa 2015 (1-8) % Elintarvikkeet ja elävät eläimet Juomat ja tupakka Raaka aineet, pl. polttoaineet Poltto ja voiteluaineet, sähkövirta Eläin ja kasviöljyt ja rasvat Kemialliset aineet ja tuotteet Valmistetut tavarat valm. aineen mukaan Koneet,laitteet ja kuljetusvälineet Erinäiset valmiit tavarat Muut tavarat Suomi Ruotsi Lähde: SCB: Utrikeshandel med varor; Statistikdatabasen, Tulli; Uljas-tilastotietokanta ÖLJYTUOTTEIDEN VIENNIN ARVO RUOTSIIN ROMAHTI TAMMI-ELOKUUSSA Öljytuotteiden viennin arvo Ruotsiin laski tämän vuoden tammi-elokuussa 37 prosenttia. Viime vuonna öljytuotteiden viennin arvo väheni seitsemän prosenttia. Öljytuotteet olivat edelleen suurin vientitavararyhmä Ruotsin kanssa käydyssä kaupassa 26 prosentin osuudella viime vuonna. Kuluvan vuoden tammi-elokuussa osuus laski hieman alle viidennekseen. Öljytuotteiden viennin arvo oli yli 1,6 miljardia euroa vuonna 2014 ja 672 miljoonaa euroa tänä vuonna. Viennin väheneminen viime vuonna johtui kokonaan vientihintojen laskusta (-7 %), vientimäärät pysyivät edellisvuoden tasolla. Tammi-elokuussa öljytuotteiden vientihinnat laskivat 17 prosenttia. Vientimäärät laskivat peräti 24 prosenttia. Ruotsin osuus öljytuotteiden kokonaisviennistä oli 30 prosenttia vuoden 2015 tammi-elokuussa ja maa on yhä ylivoimaisesti suurin öljytuotteiden vientimaamme. Iso-Britannia oli toisella sijalla 12 prosentin osuudella. Öljytuotteiden kokonaisvienti laski tammielokuussa 43 prosenttia, vientimäärien lasku johtui osittain pitkästä huoltokatkosta öljynjalostamossa. Koko tavararyhmän koneet, laitteet ja kuljetusvälineet osuus kokonaisviennistä Ruotsiin oli yli viidennes vuonna Tavararyhmän viennin arvo nousi kaksi prosenttia edellisvuodesta ja oli arvoltaan 1,3 miljardia euroa. Tämän vuoden tammi-elokuussa koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden vienti kääntyi kolmen prosentin laskuun. Viennin arvo oli 748 miljoonaa euroa. Eri toimialojen koneiden, laitteiden ja moottoreiden vienti Ruotsiin väheni viime vuonna kuusi prosenttia ja tammi-elokuussa neljä prosenttia. Vienti oli arvoltaan 369 miljoonaa euroa ja osuus kokonaisviennistä oli lähes 11 prosenttia tänä vuonna. Vuonna 2014 maansiirto- ja kaivuukoneiden (52 milj. euroa) vienti laski 15 prosenttia, mutta tammi-elokuussa vienti oli edellisvuoden vastaavan ajankohdan tasolla (34 milj. euroa). Traktoreiden (57 milj. euroa) vienti nousi lähes viidenneksen viime vuonna, mutta niiden vienti laski 16 prosenttia alkuvuonna. Muita maatalouskoneita vietiin viime vuonna lähes 63 miljoonalla eurolla, kasvua oli yli neljännes edellisvuoteen verrattuna. Tammi-elokuussa maatalouskoneiden vienti nousi lähes kymmeneksen. Generaattoreiden vienti (53 milj. euroa) väheni kolme prosenttia vuonna 2014 ja lähes kolmanneksen tammi-elokuussa. Paperiteollisuuskoneiden ja niiden osien vienti pienentyi 42 prosenttia viime vuonna ja lasku jatkui tämän vuoden puolella 27 prosentilla. Nosto- ja lastauskoneiden (78 milj. euroa) vienti suureni viime vuonna kuusi prosenttia, mutta laski tammi-elokuussa kaksi prosenttia. Kuumennus- ja jäähdytyskoneita vietiin 45 miljoonan euron (-3 %) edestä viime vuonna ja tänä vuonna niiden vienti kääntyi lähes viidenneksen nousuun.

6 5 Sähkökoneiden ja laitteiden vienti pieneni vuonna 2014 kuusi prosenttia, mutta kuluvan vuoden tammi-elokuussa vain kolme prosenttia. Viennin arvo tänä vuonna oli 165 miljoonaa euroa ja niiden osuus kokonaisviennistä oli lähes viisi prosenttia. Sähkömuuttajien vienti (56 milj. euroa) kasvoi 15 prosenttia viime vuonna, mutta laski 16 prosenttia tammi-elokuussa. Sähkökaapelin vienti väheni vuonna 2014 melkein viidenneksen (34 milj. euroa), mutta tänä vuonna enää kaksi prosenttia. Mobiiliteknologian laitteiden (38 milj. euroa) vienti putosi neljänneksen vuonna Tammi-elokuussa niiden vienti puolestaan nousi 50 prosenttia 35 miljoonaan euroon. Sähkökytkentälaitteiden (60 milj. euroa) vienti laski seitsemän prosenttia viime vuonna ja peräti 35 prosenttia tänä vuonna. Kuljetusvälineiden vienti Ruotsiin kokonaisuudessaan pysyi 213 miljoonassa eurossa tammielokuussa. Niiden osuus kokonaisviennistä oli 6,2 prosenttia. Viime vuonna kuljetusvälineitä vietiin 412 miljoonalla eurolla ja kasvua kertyi 23 prosenttia. Henkilöautojen vienti väheni viime vuona kahdeksan prosenttia 48 miljoonaan euroon, mutta kääntyi tammi-elokuussa 38 prosentin nousuun. Kuorma-autojen vienti suureni 29 prosenttia 69 miljoonaan euroon vuonna Tämän vuoden puolella niiden vienti laski prosentin. Moottoriajoneuvojen alustojen ja osien vienti väheni suunnilleen saman verran sekä viime vuonna (72 milj. euroa) että tammi-elokuussa ( 40 milj. euroa), eli noin 15 prosenttia. Perävaunuja vietiin yli 68 miljoonan euron arvosta, mikä oli 15 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Tänä vuonna niitä vietiin viidennes enemmän. Laivojen ja veneiden vienti yli kaksinkertaistui viime vuonna ja oli arvoltaan 69 miljoonaa euroa. Tammielokuussa vienti laski lähes kymmeneksen. Ruotsiin vietiin viime vuonna myös 67 miljoonan euron arvosta helikoptereita. Metalliteollisuuden tuotteiden vienti Ruotsiin laski tammi-elokuussa prosentin ja oli arvoltaan 573 miljoonaa euroa. Viime vuonna niiden vienti laski kokonaisuudessaan 13 prosenttia ja arvo jäi 867 miljoonaan euroon. Metalliteollisuuden osuus koko viennistä Ruotsiin oli lähes 17 prosenttia kuluvana vuonna. Metallien vienti tammi-elokuussa oli arvoltaan 443 miljoonaa euroa, mikä oli kaksi prosenttia edellisvuotta vähemmän. Rautaa ja terästä vietiin viime vuonna Ruotsiin 481 miljoonan euron arvosta, se oli yli 16 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Tammi-elokuussa vienti laski kolme prosenttia ja oli arvoltaan 318 miljoonaa euroa. Raudan ja teräksen osuus koko viennistä Ruotsiin oli yli yhdeksän prosenttia. Värimetallien vienti yhteensä laski 33 prosenttia, viennin arvo oli 181 miljoonaa euroa ja osuus vajaat kolme prosenttia kokonaisviennistä viime vuonna. Tammi-elokuussa 2015 värimetallien vienti kääntyi kolmen prosentin kasvuun ja oli arvoltaan 125 miljoonaa euroa. Ruotsiin vietiin lähinnä kuparia, nikkeliä ja alumiinia. Vuonna 2014 kuparin viennin arvo laski runsaaseen 81 miljoonaan euroon, laskua kertyi lähes viidennes. Alkuvuonna vienti väheni kahdeksan prosenttia. Nikkelin vienti romahti 54 prosenttia 24 miljoonaan euroon viime vuonna, mutta nousi 79 prosenttia tänä vuonna. Alumiinin viennin arvo pysyi sekä viime vuonna että alkuvuonna lähes ennallaan, kun vientihinnat nousivat kymmeneksen ja vientimäärät laskivat kahdeksan prosenttia. Metallituotteiden viennin arvo nousi seitsemän prosenttia 205 miljoonaan euroon viime vuonna. Tammi-elokuussa niiden vienti pysyi lähes ennallaan. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden vienti kutistui kaksi prosenttia viime vuonna ja oli arvoltaan 668 miljoonaa euroa. Niiden osuus koko viennistä Ruotsiin oli vuonna 2014 lähes 11 prosenttia. Tammi-elokuussa vienti laski 12 prosenttia jääden 400 miljoonaan euroon. Erilaisten kemiallisten aineiden vienti kasvoi viime vuonna peräti kolmanneksen 173 miljoonaan euroon. Tammielokuussa niiden vienti putosi 27 prosenttia 93 miljoonaan euroon. Muovien vienti väheni neljä prosenttia 233 miljoonaan euroon vuonna 2014, mutta kääntyi tammi-elokuussa viiden prosentin kasvuun. Lannoitteiden vienti (64 milj. euroa v. 2014) laski yli 36 prosenttia tammi-elokuussa. Lääkevalmisteiden vienti pienentyi 37 prosenttia ja jäi 35 miljoonaan euroon. Tänä vuonna vienti nousi 18 prosenttia.

7 6 Metsäteollisuustuotteiden vienti Ruotsiin on melko vähäistä. Kaikkiaan metsäteollisuussektorilla oli noin kahdeksan prosentin osuus koko viennistä Ruotsiin. Paperia ja pahvia vietiin viime vuonna 249 miljoonan euron arvosta, vienti suureni prosentin. Tänä vuonna kasvu oli lähes yhtä vaisua. Puutavaran vienti oli arvoltaan 68 miljoonaa euroa (-2 %) viime vuonna. Tammi-elokuussa vienti laski 16 prosenttia. Paperimassan viennin arvo oli 30 miljoonaa euroa, vienti väheni viime vuonna 12 prosenttia. Sekä vuonna 2014 että alkuvuonna elintarvikevienti jatkoi kasvuaan kolmella prosentilla. Maitotaloustuotteiden vienti oli arvoltaan 109 miljoonaa euroa. Lihatuotteiden vienti putosi kymmeneksen 30 miljoonaan euroon, mutta kääntyi 29 prosentin kasvuun kuluvana vuonna. Viljatuotteiden vienti nousi viime vuonna neljänneksen 33 miljoonaan euroon. Tänä vuonna kasvua oli viidennes. Suklaan vienti kääntyi kolmen prosentin nousuun ja oli arvoltaan 29 miljoonaa euroa. Muita merkittäviä Ruotsiin vuonna 2014 vietyjä tavaroita olivat erilaiset kojeet ja mittarit, joita vietiin 58 miljoonan euron edestä viime vuonna, mikä oli kuusi prosenttia vuotta 2013 vähemmän. Kuluvana vuonna vienti oli jälleen hienoisessa kasvussa. Autonrenkaiden viennin arvo oli viime vuonna lähes 93 miljoonaa euroa ja tammi-elokuussa yli 52 miljoonaa euroa. Vaatteiden ja jalkineiden vienti oli arvoltaan yli 110 miljoonaa euroa viime vuonna, eli 23 prosenttia vuotta 2013 enemmän. Tammi-elokuussa niiden vienti laski melkein kymmeneksen. Kuvio 7 Vienti Ruotsiin tavararyhmittäin v (1-8) Muut tavarat (-22) 14 % Elintarvikkeet (+3) 5 % Metsäteollisuuden tuotteet (-2) 8 % Kojeet, mittarit yms. (+3) 1 % Öljytuotteet (-37) 19 % Kuljetusvälineet (+0) 6 % Sähkökoneet ja - laitteet (-3) 5 % Kemialliset aineet ja tuotteet (-12) 12 % Eri toimialojen koneet ja laitteet, voimakoneet ja moottorit (-4) 11 % Metallituotteet (-1) 4 % Metallit (-2) 13 % Autonrenkaat (-6) 1 % Kivennäisainetuotteet (-2) 1 %

8 7 Taulukko 2. Vienti Ruotsiin; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä (1-8) Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Muutos % 0 Elintarvikkeet 260 4, , , Metsäteollisuuden tuotteet 433 7, , Öljytuotteet , , Kemialliset aineet ja tuotteet , , Autonrenkaat 93 1, , Kivennäisainetuotteet 63 1, , Metallit , , Metallituotteet 205 3, , Eri toimialojen koneet ja laitteet, 594 9, ,7-4 voimakoneet ja moottorit Sähkökoneet ja laitteet 265 4, ,8-3 78,79 Kuljetusvälineet 412 6, , Kojeet, mittarit yms. 58 0, ,1 3 Muut tavarat , ,6-22 Yhteensä , ,0-15 ÖLJYTUOTTEIDEN YKSIKKÖARVON LASKUN VAIKUTUS MYÖS TUONTIIN MERKITTÄVÄ Energiatuotteiden tuonnin osuus kokonaistuonnista Ruotsista nousi vuonna 2014 lähes neljännekseen. Tuonti oli arviltaan yli 1,6 miljardia euroa. Tammi-elokuussa tuonnin osuus oli enää alle 22 prosenttia. Öljytuotteiden osuus oli viime vuonna 14,3 prosenttia kokonaistuonnista Ruotsista. Öljytuotteiden tuonnin arvo väheni viime vuonna kymmeneksen ja oli arvoltaan 937 miljoonaa euroa. Öljytuotteiden tuontimäärät laskivat vain alle kaksi prosenttia, mutta tuontihinnat vähenivät yli kahdeksan prosenttia. Tammi-elokuussa tuontimäärät nousivat melkein kuusi prosenttia samaan aikaan kuin tuontihinnat laskivat lähes neljänneksen. Sähköenergian tuonti Ruotsista kasvoi 29 prosenttia 671 miljoonaan euroon vuonna 2014, mutta laski tammi-elokuussa lähes neljänneksen. Sähkön tuontihinnat laskivat 17 prosenttia ja tuontimäärät lähes kymmeneksen. Sähkön tuonti Ruotsista on vaihdellut vuosittain voimakkaasti viime vuosikymmenen aikana. Vuonna 2010 sähköä tuotiin vain 91 miljoonalla eurolla Ruotsista ja osuus sähkön kokonaistuonista oli 13 prosenttia. Viime vuonna Ruotsista tuodun sähkön osuus oli jo 87 prosenttia sähkön kokonaistuonnista. Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden tuonnin osuus oli yhteensä vajaa neljännes koko tuonnista Ruotsista viime vuonna. Tuonnin arvo oli noin 1,6 miljardia euroa, eli neljä prosenttia vuoden 2013 tuontia vähemmän. Teollisuuden koneiden ja laitteiden osuus koko tuonnista oli 10 prosenttia. Näiden tavaroiden tuonti oli arvoltaan 624 miljoonaa euroa viime vuonna, laskua kertyi kolme prosenttia. Tammi-elokuussa teollisuuden koneiden ja laitteiden tuonti oli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Maansiirto- ja kaivuukoneiden (74 milj. euroa) tuonti väheni prosentin viime vuonna, mutta nousi saman verran tammi-elokuussa. Ilmastointi- ja jäähdytyslaitteiden ym. lämmönsiirtimien tuonti väheni viisi prosenttia 111 miljoonaan euroon viime vuonna. Lasku jatkui neljällä prosentilla tänä vuonna. Nosto- ja lastauskoneiden (60 milj. euroa) tuonti pieneni yhdeksän prosenttia viime vuonna, mutta kasvua kertyi 12 prosenttia tänä vuonna. Pumppujen tuonti putosi 14 prosenttia 17 miljoonaan euroon viime vuonna, mutta lasku tyrehtyi tammi-elokuussa. Sähkökoneiden ja laitteiden tuonti Ruotsista väheni vuonna 2014 prosentin ja niiden osuus oli lähes kahdeksan prosenttia koko tuonnista. Kuluvan vuoden tammi-elokuussa tuonti kääntyi

9 8 kymmeneksen kasvuun. Viime vuonna ryhmän 512 miljoonan euron arvoisesta tuonnista sähkökaapelin osuus oli 61 miljoonaa euroa (-25 %), kotitalouskoneiden osuus 35 miljoonaa euroa (-29 %) ja atk-laitteiden 112 miljoonaa euroa (0 %). Näistä atk-laitteiden ja sähkökaapelin tuonti kasvoi tänä vuonna, mutta kotitalouskoneiden tuonti jatkoi rajua laskuaan. Puhelinlaitteiden tuonti oli viime vuonna 137 miljoonaa euroa, kasvua kertyi viime vuonna yli viidennes ja tänä vuonna 16 prosenttia. Sähkökytkentälaitteiden tuonti pieneni kahdeksan prosenttia 45 miljoonaan euroon viime vuonna, mutta kasvoi tammi-elokuussa yli kymmeneksen. Moottoriajoneuvojen tuonti Ruotsista pienentyi viime vuonna yli kymmeneksen ja niiden osuus kokonaistuonnista oli kuusi prosenttia. Tänä vuonna tuonti oli kuuden prosentin kasvussa. Henkilöautojen tuonnin arvo oli viime vuonna 118 miljoonaa euroa, kasvua oli kolme prosenttia. Tammi-elokuussa tuonti kääntyi viiden prosentin laskuun. Kuorma-autojen tuonti laski viime vuonna 29 prosenttia 149 miljoonaan euroon. Tänä vuonna tuonti laski yli viidenneksen. Moottoriajoneuvojen alustojen ja osien tuonti väheni 13 prosenttia 64 miljoonaan euroon, mutta kääntyi tämän vuoden puolella kahdeksan prosentin kasvuun. Metalliteollisuuden tuonnin arvo oli viime vuonna 463 miljoonaa euroa, laskua lähes neljännes vuodesta Raudan ja teräksen tuonnin arvo, 217 miljoonaa euroa, väheni 36 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Värimetallien tuonti sen sijaan kasvoi 12 prosenttia, 99 miljoonaan euroon. Kuparia tuotiin 59 miljoonan euron (+32 %) ja alumiinia 34 miljoonan euron (-9 %) edestä. Tammi-elokuussa kuparin tuonti kääntyi neljän prosentin nousuun, mutta alumiinin tuonti jatkoi laskuaan kuudella prosentilla. Metallista valmistettuja tuotteita tuotiin 147 miljoonan euron edestä, eli viidennes vuotta 2013 vähemmän. Vuoden 2015 tammi-elokuun aikana metallituotteiden tuonti on laskenut edelleen, yhdeksällä prosentilla, 90 miljoonaan euroon. Kemianteollisuuden tuotteiden tuonti väheni vuonna 2014 kuusi prosenttia edellisvuodesta 601 miljoonaan euroon. Tammi-elokuussa tuonti oli neljä prosenttia pienempi kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Ryhmän osuus on vajaan kymmeneksen koko tuonnista Ruotsista. Lääkkeiden osuus oli 178 miljoonaa euroa viime vuonna. Lääkkeiden tuonti pieneni 11 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Muovien tuonnin arvo oli 164 miljoonaa euroa (-3 %) viime vuonna, tammielokuussa tuonti laski 17 prosenttia. Metsäteollisuuden tuotteita tuotiin vuonna 2014 yli 315 miljoonan euron edestä, mikä oli 13 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tämän vuoden puolella tuonti pysytteli samalla tasolla edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Sektorin osuus koko tuonnista Ruotsista oli vajaa viisi prosenttia. Paperia ja pahvia tuotiin viime vuonna 223 miljoonan euron edestä, eli neljä prosenttia edellisvuotta vähemmän. Tämän vuoden puolella tuonti väheni kymmeneksen. Malmien ja metalliromun tuonnin arvo Ruotsista kohosi viime vuonna 367 miljoonaan euroon, mikä oli noin 17 prosenttia vuoden 2013 tuontia enemmän. Osuus kokonaistuonista oli 5,6 prosenttia. Vuoden 2014 tuonnista rautamalmirikasteen osuus oli 211 miljoonaa euroa (-10 %) ja sinkkirikasteen osuus 139 miljoonaa euroa (+114 %). Tammi-elokuussa 2015 malmien ja metalliromun tuonti kasvoi yhdeksän prosenttia. Elintarviketuonnin arvo väheni vuonna 2014 kuusi prosenttia ja oli arvoltaan 450 miljoonaan euroon. Viljatuotteita tuotiin 60 miljoonan euron arvosta (-8 %), maitotaloustuotteita 47 miljoonan euron arvosta (-26 %) ja kalatuotteita 66 miljoonan euron arvosta (+7 %). Tammi-elokuussa elintarvike tuonti oli samalla tasolla kuin edellisvuotena. Suklaan tuonti oli arvoltaan 34 miljoonaa euroa ja väheni 14 prosenttia. Tammi-elokuussa tuonti kääntyi neljän prosentin kasvuun. Muita huomattavia tuontitavararyhmiä vuonna 2014 olivat huonekalut (95 milj. euroa), joiden tuonti laski seitsemän prosenttia. Tammi-elokuussa tuonti laski 18 prosenttia. Myös erilaisia kojeita ja mittareita tuotiin 69 miljoonan euron edestä (-9 %) viime vuonna. Tammi-elokuussa kasvua

10 9 oli vain prosentin. Vaatteiden ja jalkineiden tuonti väheni prosentin 140 miljoonaan euroon vuonna 2014, mutta kääntyi viiden prosentin kasvuun tammi-elokuussa. Kuvio 8. Tuonti Ruotsista tavararyhmittäin v (1-8) Muut tavarat (-1) 18 % Elintarvikkeet (+0) 7 % Malmit ja metalliromu (+9) 6 % Vaatteet ja jalkineet (+5) 2 % Kuljetusvälineet (+2) 7 % Sähkövirta (-20) 13 % Sähkökoneet ja - laitteet (+10) 9 % Öljytuotteet (-24) 9 % Eri toimialojen koneet ja laitteet, voimakoneet ja moottorit (+0) 10 % Kemialliset aineet ja tuotteet (-4) 9 % Metalliteollisuuden tuotteet (-6) 7 % Paperi ja pahvi (-10) 3 % Taulukko 3. Tuonti Ruotsista; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä (1-8) Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Muutos % 0 Elintarvikkeet 450 6, , Malmit ja metalliromu 367 5, , Öljytuotteet , , Sähkövirta , , Kemialliset aineet ja tuotteet 601 9, , Paperi ja pahvi 223 3, , Metalliteollisuuden tuotteet 463 7, , Eri toimialojen koneet ja laitteet, 624 9, ,0 0 voimakoneet ja moottorit Sähkökoneet ja -laitteet 512 7, , Kuljetusvälineet 415 6, , Vaatteet ja jalkineet 140 2, ,3 5 Muut tavarat , ,1-1 Yhteensä , ,0-5

11 VIENTI RUOTSIIN V (1-8) (1-8) 2015 (1-8) SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 0 0,0 31 0,0 > , liha ja lihatuotteet , , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , , kala- ja kalavalmisteet , , , , vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , rehuaineet , , , , erinäiset elintarvikkeet , , , , juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 94 0, , , , raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet , , , , luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , , puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 5 0,0 11 0, ,0 1 0, kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , , poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , , kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet , , , , kaasut ,1 17 0, ,0 27 0, sähkövirta , ,0-4 eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat , , , , eläinöljyt ja -rasvat 309 0,0 93 0, ,0 50 0, kasviöljyt ja -rasvat , , , , valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms. 5 0,0 2 0, ,0 2 0,0 0 5 kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , ,8-1 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , ,6-8 8 erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , , muut valmiit tavarat , , , , muut tavarat , , , ,1 3 YHTEENSÄ , , , ,0-15

12 TUONTI RUOTSISTA V (1-8) (1-8) 2015 (1-8) SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 524 0, , , , liha ja lihatuotteet , , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , , kala- ja kalavalmisteet , , , , vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , rehuaineet , , , , erinäiset elintarvikkeet , , , ,1 7 1 juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 11 0,0 81 0, ,0 26 0, raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet , , , , luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , , puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 129 0, , ,0 66 0, kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , ,2 12 0,0 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , ,5 > kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet , , , , kaasut 29 0, ,1 > , , sähkövirta , , , , eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat , , , , eläinöljyt ja -rasvat 80 0,0 35 0, ,0 20 0, kasviöljyt ja -rasvat , , , , valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms , , , , kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , ,2-5 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , ,2-9 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , , muut valmiit tavarat , , , , muut tavarat , , , ,3 20 YHTEENSÄ , , , ,0-5

13 Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Ruotsin välinen kauppa 2015:M25, Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Telasuo, Christina p Kaarna, Anssi p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Opastinsilta 12 PL Helsinki Vaihde Tilastopalvelu tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Semaforbron 12 PB Helsingfors Växel Statistikservice statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Opastinsilta 12 PO Box 512 FI Helsinki Exchange (0) Statistics service (0) statistics@tulli.fi